Vieraana kirjabloggaaja: Lukijatar

Ihmiset ovat aina kiinnostavia, varsinkin kirjoista pitävät ihmiset. Tässä sarjassa haastatellaan kirjabloggaajia ja kysellään kirjoista, lukemisesta ja tietenkin bloggaamisesta. Nyt vuorossa on Lukijatar.

Hei! Kuka olet ja mitä teet?
Olen Lukijatar, toisin sanottuna bloggaan salanimellä vähän sellaisessa ”bene qui latuit, bene vixit” -hengessä. Blogiesittelyni kertoo minun olevan kirjallisuudenopiskelija, mutta aivan lähiaikoina asianlaidan pitäisi vaihtua kirjallisuuden maisteriksi.

Esittele blogisi lyhyesti.
Perustin blogini kesällä 2015 lukupäiväkirjaksi. Luen lähinnä kertomakirjallisuutta. Blogini erikoisuus on se, että lukemistostani suuri osa on kierrätyskirjahyllyn kirjoja eli toisin sanottuna paljon sellaista, josta en ollut itsekään koskaan aiemmin kuullut ennen kohtaamista kierrätyskirjahyllyllä. Luen erittäin harvoin uutuuskirjoja, sillä linjanani on olla ostamatta kirjoja, joita en ole lukenut. Kirjastoa käytän loputtomien lukulistojeni lyhentämiseen.

Minulla on myös hyvin tietoinen linja olla postaamatta haasteita tai ylipäätään muita sisältöjä kuin itse kirjapostauksia. Nähdäkseni blogini ydinasia ovat tekstit kirjoista, ja kaikki muu on toissijaista. Tämä linja tuo blogiini kaipaamaani selkeyttä. Vastaan kyllä haasteisiin – ja se on ihan hauskaakin – mutta ne ovat omilla haastesivuillaan eivätkä siten näy blogivirrassa.

Kirjablogini ei ole erityisen suosittu, kuten voi ehkä lähtökohdista päätellä. Olen silti positiivisesti yllättynyt, kuinka moni kuitenkin seuraa ja kommentoikin toisinaan.

Miten päädyit perustamaan kirjablogin? 
Ensimmäisekseen löydettyäni kirjablogiskenen alkoi tuntua mukavalta ajatukselta kirjata ylös lukiessa heränneitä pohdintoja – ja ylipäätään muovata niitä sanoiksi, kun liian usein kyse oli vain epämääräisistä fiiliksistä.

Toisekseen kirjallisuuden opinnot pakottivat kirjoista kirjoittamisen muottiin, jossa oma tuntemus jäi toissijaiseksi. Kaipasin tapaa pohtia myös omasta luku- ja henkilöhistoriasta nousevia asioita.

Kolmannekseen kirjablogeissa mietitytti, että usein kirjoja referoidaan ja avataan paljon, mutta lukiessa heräävät ajatukset oli jätetty vähälle – perusteluita ajatuksille näkyi vieläkin harvemmin. Halusin perustaa sitten kirjallisuudesta nouseviin ajatuksiin ja niiden perusteluihin keskittyvän blogin.

Mistä sait idean blogin nimeen?
En ainakaan Italo Calvinon Jos talviyönä matkamies -teoksesta, vaikka siellä samanniminen hahmo esiintyykin. Nimi Lukijatar vain tuli jostakin mieleen ja jäi sitten kummittelemaan. Se myös syntyi melko samaan aikaan Alfons Muchan hengessä tekemäni blogitunnushahmon kanssa, ja molemmissa ilmenevä korostettu feminiinisyys tuntui yhteensopivalta estetiikalta. Muchan työt ovat edelleen keskeinen osa blogini ilmettä.

Mikä on parasta bloggaamisessa?
Yksi parhaita asioita on kirjojen valokuvaaminen, joka parhaimmillaan on suorastaan meditatiivista. Pidän kirjojen kuvaamisesta ulkona. Myös uuden tekstin julkaiseminen kutittelee aina kivasti, kuten myös uuden kommentin tai kiinnostavan vastauksen saaminen.

Bloggaaminen on tällä hetkellä yksi suosikkiharrastuksiani – ja se on paljon sanottu, koska harrastan monenlaista ja ahkerasti. Parhaat onnistumisen tunteet syntyvät, kun saa vangittua kirjan herättämän ajatuksen tai vaikutelman pukemalla sen osuvasti sanoiksi.

Mikä on vaikeinta bloggaamisessa?
Vaikeinta oli alussa ja on edelleen oman itsen haastaminen ja pyrkiminen kohti parempaa ilmaisua ja argumentaatiota. Toisinaan on vaikea edes aloittaa blogitekstin kirjoittamista, mutta yhä useammin tekstissä pääsee hyvin lähelle lukukokemuksen ydintä, mikä on hyvin palkitsevaa.

Onko blogisi näkyvillä myös sosiaalisessa mediassa? Missä kanavissa?
Tällä hetkellä olen aktiivinen lähinnä vain Twitterissä, ja sekin on varsin tuore viritelmä. Sosiaalinen media ei ylipäätään ole juttuni – Bloggeria lukuun ottamatta.

Mikä on ollut suosituin postauksesi?
Se lienee Kalle Päätalon Koillismaa-sarjan viimeinen osa, Mustan lumen talviKoillismaa-sarjan muutkin osat ovat tosin saaneet huomiota.

Onko bloggaaminen avannut uusia ovia tai mahdollisuuksia?
Ei suoranaisesti. En ole kiinnostunut arvostelukappaleista enkä myöskään olemaan esillä itsenäni, joten kukaan tuskin voisi hyötyä minusta mitenkään. Blogosfäärin laiskan seuraamisen vuoksi on mennyt ihan kiinnostaviakin projekteja kokonaan ohi, mutta ehkäpä joskus satun oikeaan aikaan oikeaan paikkaan.

Oletko kirjoittanut myös jotain muuta kuin kirjablogia?
Aloitin alkuvuodesta TV-sarjablogin Lukijattaren ruutu, mutta kuukausittainen päivitystahti osoittautui liian kunnianhimoiseksi. Tarkoitus olisi silti päivittää sitä heti kun ehdin – jonossa on varmaan toistakymmentä sarjaa tai sarjan kautta – mutta valitsemani hyvin syväluotaava formaatti on välillä vaikea yhdistää kiireisiin. Eiköhän sinne jotakin uutta taas ilmaannu ennen pitkää.

Mitä vinkkejä antaisit tätä lukeville ihmisille, jotka haluaisivat perustaa oman kirjablogin?
Tee omannäköisesti blogi. Ja bloggaa siitä, mikä kiinnostaa. Ei ole olemassa ”oikeaa” tapaa kirjoittaa kirjablogia tai tekstejä, joten vaikka muiden blogien vilkuilu on ihan hyödyllistä omaa blogia tehdessä, ei tarvitse orjallisesti noudattaa suosittuja tyylejä, jos ne eivät tunnu omilta.

Kuinka paljon luet?
Yleensä ottaen luen noin neljä kirjaa kuukaudessa, käytännössä tavallisesti puolesta tunnista tuntiin päivässä. Toisinaan saattaa jäädä päiviä väliin. Mutta tarkoituksena olisi pysyä blogin päivitystahdissa eli kirja viikossa.

Oletko osallistunut joskus lukuhaasteisiin? Millaisiin?
En ole. En ole oikein missään vaiheessa tajunnut niiden viehätystä. Ehkäpä joskus vielä villiinnyn niitäkin kokeilemaan, saa nähdä.

Kuka on lempikirjailijasi?
Ylivertaista suosikkia ei ole, mutta huomaan innostuvani kerta toisensa jälkeen Vladimir Nabokovista, Daniel Kehlmannista, Tove Janssonista, Marja-Liisa Vartiosta, Susanna Clarkesta ja Emily Brontësta. Noin esimerkiksi.

Kuka on kaikkien aikojen lempihenkilöhahmosi ja missä kirjassa hän esiintyy?
No nyt on vaikea. Ehkä ne sellaiset hahmoihin leimautumiset ovat jääneet paljolti teini-ikään, joten ”kaikkien aikojen” suosikki tuo äkkiä mieleen ne ajat. Paljon hienoja hahmoja tietysti on tullut vastaan sittemmin, mutta jotenkin hahmoja ajateltua niin voimakkaasti suhteessa tarinaan ja maailmaan, että heitä on vaikea siitä erottaa. Mutta sanotaan nyt, että J. R. R. Tolkienin Maamiehen ja lohikäärmeen Chrysophylax Dives on ehkä sellainen, jonka voisi harkita laittavansa Ex Librikseensä.

Missä on paras paikka lukea?
Ehkäpä sängyssä, koska pidän lukemisesta ennen nukkumaanmenoa. Rauhallinen ympäristö ja pehmeä alusta ovat ne avainjutut. Huomaamattomat kirjaston peränurkat ja tyhjät junavaunut sopivat myös.

Mikä on mielestäsi paras TV/elokuvasovitus kirjasta?
Olen jostakin syystä nähnyt paljon elokuva/TV-sovituksia kirjoista, mutta en ole lukenut alkuteoksia. Sen sijaan en ole juurikaan nähnyt elokuvia niistä kirjoista, jotka olen lukenut. Kyllä niitäkin tosin on. Ehkä ensimmäisenä tulee mieleen Michael Cunninghamin Tunnit, joka on hieno kirja ja josta tehty elokuva oli keskimääräistä parempi sovitus sekin.

Mikä on huonoin kirja, jonka olet koskaan lukenut? Miksi?
Onhan niitä tullut luettua, enkä kaikkia muista. Tuleepa lähinnä mieleen vuosien takaa eräskin hevosaiheinen nuortenkirja sen käsittämättömän editoimattomuuden ja sisällöllisen laaduttomuuden vuoksi. Kirja oli käytännössä kirjailijan henkilökohtainen yli-ihmisfantasia ja suoraan sanottuna kiusaannuttavaa luettavaa.

Mitkä kolme kirjaa ottaisit autiolle saarelle matkalukemiseksi?
Jaa-a. Varmaankin sellaisia, joita voi lukea eri tavoin ja joissa on tarpeeksi syvyyttä monia lukukertoja varten. Yksi voisi olla Nabokovin Kalvas hehku, jonka ensimmäinen lukukerta tuntui vain kevyeltä pintaraapaisulta ja mieleen tulvi heti toisenlaisiakin tapoja ja järjestyksiä lukea teos.

Susanna Clarken The Ladies of Grace Adieu and Other Stories -novellikokoelma oli niin kerroksellinen ja upottavaa mytologiaa tihkuva teos, että se tarjonnee säväreitä monelle lukukerralle. Kolmas olisi lohdullinen ja turvallinen saarikuvaus, Tove Janssonin Kesäkirja.

Kiitos vastauksista! 
Otan sarjaan jatkuvasti mukaan uusia haastateltavia. Haluatko mukaan? Heitä kommentti tai laita meiliä. 

Jaa postaus:
2 kommenttia

2 comments

Kiitos vielä haastattelusta, oli hauska pistäytyä vieraana blogissasi!

Kiitos vastauksista, pahoittelut että julkaisussa kesti. :D

Vastaa