Internet

Lokakuun kesken jääneet kirjat

Steve Krug: Älä pakota minua ajattelemaan!

Mikä?
Alaotsikkona on Tervettä järkeä verkkosuunnitteluun. Keskittyy verkkosivustojen käytettävyyteen ja käyttäjäkokemukseen. Bongasin tämän MarkkinointiKollektiivin uutiskirjeestä, jossa suositeltiin alan kirjoja.

Miksi jäi kesken?
Varasin tämän kirjastosta, ja avattuani kirjan tajusin, että suomenkielinen laitos onkin vuodelta 2006. Mikä tahansa internetiin liittyvä kirja on 11-vuotiaana auttamattomasti muinaisjäännös.

Vaikka sisältö on sinänsä ajatonta ja keskittyy tekniikan sijasta designiin, vuodelta 2006 peräisin olevat esimerkit naurattavat. Opin, että Amazon on toimiva verkkosivusto. Kirjan uusin Revisited-painos* on vuodelta 2014 – ehkä tartun joskus siihen.

Mille sivulle pääsin?
126/201

Jouni Luukkala: Kukoistava parisuhde

Mikä?
Helsingin Sanomien kirjaston Viikon kirja, joka sisältyy ilman eri maksua digitilaukseen. Parisuhdekirjat kiinnostavat aina, ja takakansitekstissä lupailtiin suuria.

Miksi jäi kesken?
Kirja paljastui lähes pelkäksi parisuhteeseen liittyvien psykologisten teorioiden listaamiseksi, ja myös toisti itseään liikaa minun makuuni. Odotin ehkä liikaa konkreettista tai viihdyttävää self-help -tyylistä kirjaa.

E-kirjan lukeminen kännykällä ei ole kovin kätevää, koska harhaudun jatkuvasti somen puolelle. E-kirjaa ei harmillisesti saa Hesarin kirjastosta ladattua esimerkiksi Lettoon.

Mille sivulle pääsin?
n. 168/250 (Hesarin sovellus ei näytä kännykällä oikeita sivunumeroita, joten arvailen)

SKS: Kalevala – ja opas sen lukemiseen

Mikä?
Lainasin kirjan e-kirjana ensimmäisen kirjallisuuden kurssin taustalukemiseksi. Kirja osoittautui hyväksi – luin tätä myös itselleni ääneen ja keräilin muistiin parhaita kielikuvia. SKS:n kirjassa on varsinaisen Kalevalan lisäksi myös lukemista helpottavia juonitiivistelmiä, hahmogallerioita ja taustatietoa.

Miksi jäi kesken?
Varsinainen oppimistehtävä tehtiin Kalevalan kulttuurihistoriaa käsittelevän kirjan pohjalta, ja sain rykäistyä tehtävän valmiiksi yhtenä viikonloppuna. Kalevalan lukeminen on yllättävän hidasta e-kirjanlukulaitteellakin, vaikka kyseessä on suhteellisen sujuva runo. Lisäksi e-kirjan kahden viikon laina-aika päättyi jo kaksi kertaa. Tämän haluan kyllä oikeasti lukea joskus loppuunkin.

Mille sivulle pääsin?
89/406.

2 kommenttia
Kirjoittanut Sanna aiheesta Internet, Lifestyle

Jalkanen & Pudas: Rivien välissä

rivien-valissaKirjablogi on blogi, jonka pääpaino on kirjoissa ja kirjallisuudessa.

Vaikka olen blogannut kirjoista jo puolitoista vuotta, minulle tuli yllätyksenä että kotimaisista kirjablogeista on tehty kirja. Kirjainten virrassa -blogin Hanna ja Lumiomena-blogin Katja ovat haastatelleet kirjabloggaajia, kirjailijoita ja kustantajien edustajia ja koonneet oppaan kirjallisten blogien maailmaan.

Rivien välissä on kevyttä luettavaa 160 sivullaan, ja minulla se meni bussimatkaviihteenä. Kirjassa käsitellään kirjablogiskeneä yleisesti ja sivutaan tyypillistä bloggaajaa, blogin ulkoasua, minkälaisista kirjoista blogataan ja miten kirjoja saadaan luettavaksi. Keskimääräinen kirjabloggaaja on muuten 36-vuotias nainen, joka toimii myös työssään kirjojen tai tekstien parissa.

Kirjan loppupuolella keskitytään kirjablogien yhteisöllisyyteen, pohditaan blogien suhdetta ammattimaiseen kirjallisuuskritiikkiin ja esitellään erilaisia blogeissa esiintyneitä haasteita ja tempauksia. Tekstissä tuntuu olevan jonkin verran toistoa, mutta aiheita käsitellään kumminkin kattavasti. Internetin ihmeitä käsittelevät kirjat vanhentuvat nopeasti, joten kolme vuotta vanhaa teosta kannattaa lukea varauksella ainakin tilastotiedon ja sen sellaisen suhteen.

En saanut kirjasta juurikaan sen enempää irti kuin mitä olen oppinut pyörimällä Blogistaniassa itse, mutta Rivien välissä oli joka tapauksessa mielenkiintoista luettavaa. Minua olisi kiinnostanut lukea enemmänkin blogin perustamiseen, nimeämiseen, ulkoasun muokkaamiseen ja kaupalliseen yhteistyöhön liittyvistä aiheista, ja vielä enemmän bloggaajien kommentteja. Blogeissa kiertäneistä haasteista löytyi pari minulle uutta, ja niistä sai ideoita omaankin bloggaamiseen käytettäväksi.

Mielenkiintoisena yksityiskohtana kirjan mukaan vuonna 2013 vain murto-osalla kirjabloggaajista oli Twitter-tili. Minä yllätyin ainakin ihan täysin, kuinka aktiivinen kirjablogiyhteisö Twitteristä löytyi, kun perustin vuonna 2014 @lukujonossa-tilin. Piskuisella blogillani on jostain kumman syystä kaksi kertaa enemmän seuraajia kuin henkilökohtaisella tililläni. Myös kustantamot, kirjailijat ja kirjastoalan ihmiset ovat kattavasti edustettuina Twitterissä, suosittelen tutustumaan!

Rivien välissä pääsee mukaan vuoden 2016 lukuhaasteeseen kategoriassa Et ole ikinä ennen kuullut kirjasta.

Subjektiivinen tuomio: ***

Kuva: Adlibris* (Oho, onpa kallis kirja jos tämän haluaisi ostaa :D mutta jos ostat niin voit tehdä sen tuosta linkistä, tuet samalla pienituloista kirjabloggaajaa.)

Katja Jalkanen & Hanna Pudas
Rivien välissä. Kirjablogikirja.
Avain 2013
160 sivua

2 kommenttia
Kirjoittanut Sanna aiheesta Internet

Petteri Järvinen: NSA – Näin meitä seurataan

nsakirja

Toisin kuin elokuvista ja jännityskirjallisuudesta kaikille tuttu CIA, NSA:n agentit eivät hiiviskele kujilla ase kourassa… — Todellisuudessa sen työntekijät puurtavat ilmastoiduissa huoneissa, konesaleissa, fläppitaulun ääressä tai istuvat luurit korvilla jossain kaukaisessa kuuntelupisteessä. He urkkivat tietoliikennettä, murtavat salauksia, analysoivat keräämäänsä tietoa ja kirjoittavat niistä raportteja.”’

NSA – Näin meitä seurataan osui sattumalta silmiini lähikirjastossa ja tarttui hyllyltä mukaan. Seuraamisesta, urkinnasta ja yksityisyyden murenemisesta näkee ja kuulee jatkuvasti juttuja, mutta en ole perehtynyt aiheeseen koskaan kovin tarkkaan, vaikka asia sinänsä kiinnostaakin. Ajattelin että Petteri Järvisen tuore tietokirja valottaisi perusasioita ja kohutun NSA:n taustaa. Arvaus oli oikea, sillä kirja osoittautui kattavaksi tietopaketiksi ja vielä erittäin kiinnostavaksi sellaiseksi.

Kirjassa vilisee tietoteknisiä termejä, nimiä ja käsitteitä, mutta pääosin Järvinen onnistuu esittämään asian selkokielellä. Kirjassa kerrotaan ihan ensimmäiseksi Edward Snowdenin tarina, josta NSA-kohu lähti alun perin liikkeelle. Sitten käsitellään NSA:n historiaa, tapauksia joissa se on ollut mukana ja ylipäätään sitä, mikä se on. Seuraavissa luvuissa kerrotaan muiden maiden tiedustelusta.

Teorian jälkeen keskitytään siihen, miten urkinnalta voi ylipäätään suojautua. Täysin mahdollista se ei ole, ellei palaa aikaan ennen tietokoneita ja kännyköitä, mutta Järvinen esittelee kuitenkin eri vaihtoehtoja. Vähän nörtimmälle puolelle mennään, kun kirjassa ohjeistetaan vaiheittain esimerkiksi salaamaan oma sähköpostiliikenne tai kerrotaan Tor-verkon toimintaperiaatteista. Myös jokapäiväiseen nettisurffailuun kuuluvia juttuja, kuten SSL-salaus, käydään läpi. Kiinnostavaa sekin, koska itselle ei ole ikinä tullut mieleen selvittää miten se toimii. Myös tavalliselle talliaiselle löytyy netinkäyttöniksejä ja vinkkejä vaikka turvallisempaan matkustukseen sekä matkapuhelimen käyttöön, vaikka ei lähtisi varmennetta omien meilien salaukseen hankkimaankaan.

Sosiaalinen media perustuu henkilökohtaisten tietojen ja verkostojen jakamiseen. Ei ole mitään tapaa, jolla voisi käyttää Facebookia, Twitteriä ja muita sosiaalisen median palveluita, ja silti säilyttää yksityisyytensä.

NSA – Näin meitä seurataan imaisi ainakin minut mukaansa ja luin kirjan parissa päivässä. Ainoana miinuspuolena täytyy mainita, että edellinen lainaaja oli ilmeisesti sauhutellut kirjaa lukiessaan, koska se haisi niin vahvasti tupakalta että haju tarttui käsiinkin. Hyh. Mutta joka tapauksessa, suosittelen kirjaa kaikille, joita vähääkään kiinnostaa tietoliikenne ja oma yksityisyys netissä.

Otin tämänkin kirjan mukaan Lukuhaasteeseen, jossa kaikkein sopivin kategoria oli Kirja, joka pelottaa sinua. Eihän kirja mikään pelottava ole, mutta aihe itsessään saa kyllä oikeasti miettimään, mitä kaikkea omia juttujakin päätyy urkintaan. Aika karmivaa. (Minun piti alun perin lukea pelottavana kirjana Hohto, josta mainitsin Twitterissäkin, mutta alkusivut tuntuivat niin masentavilta että jätin sen kesken.)

Subjektiivinen tuomio: ****½

Kuva: Docendo

Lähetä kommentti
Kirjoittanut Sanna aiheesta Internet