Lasten tietokirjat

Kevään 2021 kirjatärpit lapsille ja nuorille

Kirjakevät on jo hyvässä vauhdissa, ja on taas aika kerätä yhteen kiinnostavimmat lasten- ja nuortenkirjat kotimaisilta kustantamoilta. Tällä kertaa vinkkejä tuli niin paljon, että jaoin aikuisten kirjatärpit omaan postaukseensa. Poimi tästä omaan listaasi kirjavinkkejä lapsille ja nuorille keväälle 2021 – nämä ovat sellaisia, jotka haluaisin itse lukea.

Postaus sisältää mainoslinkkejä, jotka on merkattu tähdellä (*). Ostamalla niiden kautta sinä saat kirjat ja minä hieman taskurahaa.

Spekulatiivista fiktiota (varhais)nuorille

Joonas Riekkola: Silkkomaahan kadonneet
Karisto 2021

”Nuorten tieteisseikkailu ympäristökatastrofin turmelemassa Suomessa. Vaaroja kuhiseva Silkkomaa vei Ilveksen vanhemmat. Hän haluaisi lähteä selvittämään näiden kohtaloa ystävänsä Västäräkin kanssa. Kun metsästä löytyy kuollut kyläläinen ja sitten muukalainen nimeltä Aino, Ilves huomaa tilaisuutensa tulleen.”

Olen törmännyt Joonas Riekkolaan somen puolella ja Hesarin artikkelissa. Nuorille suunnattu tieteiskirja herätti kiinnostuksen. Kivan näköinen kansi!

Osta kirja Adlibriksesta*

Jack Meggitt-Phillips & Isabelle Follath: Hirviö ja Helmikki
WSOY 2021

”511-vuotiaan Ebenezer Pinsetin ullakolla asuu hirviö, joka vaatii ruoakseen kaikkea mahdollista kaktuksista kotikissaan ja toimittaa vastineeksi Ebenezerille nuoruuseliksiiriä. Yhtenä päivänä hirviö kääntää nälkäisen katseensa Helmikin puoleen, mutta tyttö onkin pippurinen tapaus… Hirviö ja Helmikki on herkullinen yhdistelmä Ihmeotukset ja niiden olinpaikat-, Itse ilkimys- ja Pieni kauhukauppa -elokuvien henkeä.”

Kirjan kuvausteksti ja kuvitus tuovat mieleen Roald Dahlin kirjat. Alkuteos on saanut muikean keskiarvon 4,4/5 Goodreadsissa.

Osta kirja Adlibriksesta*

Suvi Nurmi: Unissamatkaaja
Myllylahti 2021

”Kadonnut äiti. Umpeen muurattu ovi. Suvun vaiettu salaisuus. Mielikuvitusta kutkuttava tarina pikkukaupungin sisaruksista, jotka saavat tietää olevansa aikamatkaajien sukua. Varhaisnuorille suunnattu teos yhdistää arkitodellisuuteen fantasian ja kauhun kihelmöiviä väreitä.”

Jee, aikamatkailua! Tässäkin on hieno kansi.

Osta kirja Adlibriksesta*

Sini Helminen: Hurme
Myllylahti 2021

”Kuinka pieleen treffit ovat menneet, jos toinen alkaa niiden jälkeen kirjaimellisesti ghostata? Mustankirjava Hurme yhdistelee urbaanin fantasian, kauhun ja romantiikan piirteitä kaikissa sateenkaaren sävyissä. Hirtehisellä huumorilla varustetussa teoksessa Mullan alla kohtaa Addams Familyn.”

En ole lukenut Helmisen aiempaa Väkiveriset-sarjaa, mutta uuden Lujaverinen-sarjan aloittava kirja kuulostaa kielmättä mielenkiintoiselta.

Osta kirja Adlibriksesta*

Christopher Paolini: Infinitum. Tähtien meri
Tammi 2021

”Kosminen avaruusseikkailu vie lukijan galaksien äärirajoille taisteluun koko ihmiskunnan tulevaisuudesta. Captain Marvel meets Star Wars! Rutiinitutkimusmatkalla asumattomalle planeetalle tutkija Kira Navárez tekee mullistavan löydön, joka heittää hänet painajaisten ja ihmeiden keskelle ja muuttaa paitsi hänet itsensä, myös koko historian.”

Eragonin kirjoittaja yllättää uudella avaruuteen sijoittuvalla romaanilla. Tällä kertaa mukana ei ilmeisesti ole lohikäärmeitä.

Osta kirja Adlibriksesta*

Tarinoita lapsille

Kari Kakkonen & Adrienn Széll: Dragons out!
Avain 2021

”Opi ohjelmistotestausta hauskalla tavalla, lukemalla tarinoita lohikäärmeistä ja ritareista. Kirja myös sopii erinomaisesti kenelle vain, joka haluaa tietää, mitä ohjelmistotestaus on.”

Ohjelmistotestaus ja lohikäärmeet kuulostavat lukemisen arvoiselta yhdistelmältä.

Osta kirja Adlibriksesta*

Torben Kuhlmann: Armstrong – Erään hiiren kuuseikkailu
Otava 2021

”Hiiret uskoivat, että kuu oli juustoa. Vain yksi hiiri ajatteli toisin. Se halusi lentää kuuhun ja näyttää muille. Mutta miten? ’Nokkelat hiiret selviävät kaikesta!’ se ajatteli ja löysi onneksi liittolaisen.”

Näissä Kuhlmannin hiirikirjoissa on niiiin sympaattinen kuvitus!

Osta kirja Adlibriksesta*

Deborah Marcero: Purkissa
Kumma-kustannus 2021

”Leevi on keräilijä, joka kätkee purkkeihin erilaisia asioita. Ihan tavallisia juttuja — niittyleinikkejä, sulkia ja sydämenmuotoisia kiviä. Mutta kun Leevi tapaa Elvin, he päättävät kerätä talteen jotain aivan muuta! Kurkistellessaan purkkeihin, he muistavat kaikki ihmeelliset asiat, joita ovat yhdessä nähneet ja kokeneet.”

Tässä kiinnitti ensimmäisenä huomiona upea kansi ja hauskat kanihahmot. Arvostan, kun kustantamot laittavat lastenkirjoista esille näytesivuja kirjan tietosivulle. Helpottaa lahjaksi ostamista!

Osta kirja Adlibriksesta*

Margit Auer & Nina Duller: Maagisten eläinten koulu
Sitruuna kustannus 2021

”Mikään ei ole entisellään sen jälkeen kun lemmikkikauppias Mortimer Morrison vierailee koulussa. Hänellä nimittäin on mukanaan joukko maagisia eläimiä, jotka etsivät itselleen omaa ihmistä. Ujo Benni toivoo ystäväkseen villiä saalistajaa, mutta kilpikonna Henrietta osoittautuukin hänen parhaaksi ystäväkseen.”

Tämä kirjasarja on myyty yli 25 maahan ja on mitä ilmeisimmin aikamoinen bestseller. Kiva saada suomeksikin!

Osta kirja Adlibriksesta*

Silja Sillanpää & Marja Siira: Salasaaren salaisuudet
WSOY 2021

”Ylen lastenohjelmissa syksyllä 2020 starttaavaan sarjaan pohjautuva kuvakirjaseikkailu kertoo Edlan tutkimuksista salaperäisellä saarella. Silja Sillanpään kirjoittama tarina on täynnä kiehtovia karttoja, salamyhkäisiä vihjeitä ja nokkelia sanaleikkejä.”

Silja Sillanpää on tullut itsellekin aikoinaan hyvin tutuksi lastenohjelmista. Tässä kirjassa kiinnostuksen herätti erityisesti hieno kansi.

Osta kirja Adlibriksesta*

Lasten tietokirjoja

Silja Vuorikuru: Titanic – Maailman suurin laiva
Avain 2021

”Titanic kiinnostaa monia ihmisiä edelleen. Se on monien kirjojen ja elokuvien aihe. Koko perheelle sopiva selkokirja kertoo Titanicista, sen ensimmäisestä matkasta ja onnettomuudesta. Kirja kertoo myös Titanicin erilaisista matkustajista. Kirjan kirjoittaja Silja Vuorikuru on kirjallisuudentutkija, joka on tutkinut Titanicia suomalaisessa kirjallisuudessa.”

Jep, Titanic on tuttu juurikin Siitä Elokuvasta. Kiinnostaa, miten Titanicin kokoisesta onnettomuudesta saa lapsille sopivan selkokirjan.

Osta kirja Adlibriksesta*

Freya Hardy & Sara Mulvanny: Suuri tiedekirja
Into 2021

”Suuri tiedekirja tutustuttaa lukijansa 15 isoon tieteelliseen ideaan aina atomeista ja painovoimasta tekoälyyn ja massadataan. Jokaiselle idealle on varattu kaksi värikkäästi kuvitettua aukeamaa, joilla tutustutaan itse idean lisäksi yli 50 nerokkaaseen ajattelijaan idean takana. Kuka oli Marie Curie tai Isaac Newton?”

Kävin kurkkaamassa Amazonista, miltä tämä kirja näyttää sisältä. Todella kivalta!

Osta kirja Adlibriksesta*

Tuija Mäki: Lasten ja nuorten jatko- ja sarjakirjat
Avain 2021

”Tuija Mäen kokoamaan teokseen on koottu kirjat, joiden pääosassa ovat samat hahmot tai henkilöt kirjasarjan eri osissa. Asiasanat auttavat löytämään kiinnostavaa luettavaa. Keskeisiä asiasanoja ovat muun muassa fantasiakirjallisuus, helppolukuiset kirjat, sadut, sarjakuvat ja tieteiskirjallisuus.”

Jos lukeminen jossain vaiheessa loppuu, tästä voinee kerätä uusia kirjasarjoja lukujonoon.

Löytyikö listasta uutta luettavaa? Kommentoi alle!

Tittamari Marttinen: Lasten matkaopas Suomeen

”Hei, olen Lenni! Rakastan retkeilyä ja seikkailemista. Haluatko lähteä minun kanssani matkalle? Näytän sinulle lempikohteitani Suomessa.”

Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta.

Ihastuin Tittamari Marttisen edelliseen matkakirjaan Lasten matkaopas Eurooppaan, ja pyysin heti jatko-osastakin arvostelukappaleen. Edellisen kirjan kohdalla huomautin, että matkailun ympäristövaikutuksia ei juurikaan käsitelty. Kotimaan matkustamiseen keskittyvä kirja paikkaa mukavasti tuota aukkoa.

Kirja on lyhyiden kappaleiden ja runsaan kuvitusten ansiosta nopealukuinen. En kuitenkaan päässyt lukiessani ihan samanlaisiin tunnelmiin kuin Eurooppa-kirjan kanssa. Suomi-versio tuntui jotenkin turhan luettelomaiselta. Alun Helsinki-luvussa on uuvuttavan paljon paikkoja ilman ryhmittelyä (esimerkiksi alueiden mukaan), eikä oikein mikään noussut esiin. Mietin, luenko vain liian nopeasti.

Sivulla 141 piti hieraista silmiä ja lukea kappale uudelleen.

”Kymijoen varrella on hyviä kalastuspaikkoja ja se on eteläisin lohijoki. Siellä on ns. erityiskalastusalue, jossa lohta, taimenta ja kirjolohta voi kalastaa heitto- ja vetouistellen eri kohdista, joko vedestä tai rannalta käsin. Myös perhokalastusta voi harrastaa. Kesä-elokuussa himottu saalis on kirkaskylkinen nousulohi.”

Vähän jännä kappale lastenkirjassa. Kaivoin kännykän esiin ja tein opettajat eli googlasin pätkän tekstiä. Ja kuinkas ollakaan, löytyi nyt jo poistettu artikkeli:

”Kymijoki on eteläisen Suomen hienoimpia lohijokia. Nuorisokeskus Anjalan pihapiiristä alkaa Keski-Kymen erityiskalastusalue, jossa lohta, taimenta ja kirjolohta voi kalastaa heitto- tai vetouistellen eri kalastuspaikoista. – – Ankkapurhassa kalastus on mahdollista rannalta heitellen tai veneestä uistellen.”

Tämän jälkeen aloinkin lukea kirjaa vähän uudesta näkökulmasta.

Mikkeli

Lasten matkaopas Suomeen, sivu 149: ”Suur-Savon pappilan seutu oli keskiajalla tärkeä pysähdyspaikka Vanhan Savontien reitillä. 1600-luvun alussa seutua alettiin kutsua Mikkelin kirkon suojelupyhimyksen arkkienkeli Mikaelin nimellä. Mikkeli-sana esiintyy ensi kertaa 1604 Ruotsin kuninkaallisessa kirjeenvaihtokokoelmassa.”

Mikkelin kaupungin sivut: ”Suur-Savon pappilan tienoo oli jo keskiajalla tärkeä etappi Vanhan Savontien varrella. 1600-luvun alussa syrjäytyi Suur-Savo-nimitys Mikkelin kirkon suojelupyhimyksen arkkienkeli Mikaelin tieltä. Ensimmäisen kerran Mikkelin nimi esiintyy nähtävästi vuonna 1604 Ruotsin kuninkaallisessa registratuurassa eli kirjeenvaihtokokoelmassa.”

Lasten matkaopas Suomeen, sivu 149-150: ”Historiassa Mikkeli on tunnetuin sotiemme päämajakaupunkina. Keväällä 1918 kenraali Mannerheim siirsi sisällissodan päämajan Pohjanmaalta Mikkeliin. Marraskuussa 1939 alkoi talvisota ja Suomen armeijan päämaja siirrettiin sinne. Se oli johtopaikka myös jatkosodan aikana kesällä ja syksyllä 1944.”

Mikkelin kaupungin sivut: ”Historiassa Mikkeli on ehkä kaikkein tunnetuin sotiemme aikana päämajakaupunkina. Ensimmäisen kerran se toimi päämajakaupunkina sisällissodan loppuvaiheessa 11.4.–16.5.1918, jolloin hallituksen joukkoja johtanut kenraali Mannerheim siirsi päämajan Pohjanmaalta Mikkeliin rintaman siirtyessä Tampereen valtauksen jälkeen kohti Karjalaa. Marraskuussa 1939 alkanut talvisota merkitsi Mikkelille keskeistä asemaa, kun Suomen armeijan päämaja siirrettiin sinne. Mikkeli sopi sodan johdon kokonaisstrategian kannalta johtokaupungiksi. Sitä se oli myös jatkosodan aikana 25.6.1941–19.9.1944.”

Turun linna

Lasten matkaopas Suomeen, sivu 62: ”Turun linna on perustettu Aurajoen suulle 1280-luvulla. Se toimi aluksi Ruotsin hallintolinnana, myöhemmin Kustaa Vaasan pojan, herttua Juhana III:n renessanssilinnana ja sen jälkeen kenraalikuvernöörin (joka oli korkein viranomainen silloin, kun Suomi oli osa Ruotsia ja myöhemmin Venäjää) virka-asuntona ja jopa vankilana. – – 1800-luvulta saakka (tarkalleen vuodesta 1881) se on toiminut Turun kaupungin historiallisena museona ja juhlatilana. Se tuhoutui osin pommituksissa vuonna 1941 mutta rakennettiin uudelleen alkuperäisen kaltaiseksi. Monet viettävät siellä nykyisinkin häitä, ristiäisiä ja muita perhejuhlia.”

Wikipedia: ”Turun linna on 1200-luvun lopussa Aurajoen suulle perustettu linna Turussa. Se perustettiin alun perin Ruotsin kruunun hallintolinnaksi, mutta myöhemmin siitä tuli muun muassa Juhana III:n herttua-ajan renessanssilinna, Suomen kenraalikuvernöörin virka-asunto ja vankila. 1800-luvun lopulta alkaen linna on toiminut museokäytössä, joskin se vaurioitui pahoin Neuvostoliiton ilmavoimien pommituksessa kesällä 1941. Tämän seurauksena linnassa jouduttiin tekemään toisen maailmansodan jälkeen laajoja korjaus- ja restaurointitöitä. – – Linnan tiloissa toimii Turun museokeskuksen alainen Turun kaupungin historiallinen museo. Lisäksi Turun linnan kirkko on suosittu vihkipaikka, ja linnan renessanssisaleja voi vuokrata juhlakäyttöön.”

Myös Wikipedia: ”Suomen kenraalikuvernööri oli Ruotsin ja Venäjän vallan aikana Suomen korkein siviili- ja sotilasviranomainen.”

Koli

Lasten matkaopas Suomeen, sivu 174: ”Koli on Pohjois-Karjalan korkein vaara Lieksassa, Pielisen järven rannalla. Se on lähes kokonaan valkoista kvartsiittia (hieno tutkimuskohde kivien tutkijalle!). Sen huipulla eli laella on suuria paljaita, valkoisia kallionpintoja. Sen korkein huippu on Ukkokoli, vähän matalampi Akkakoli ja lisäksi siihen kuuluu jyrkkäseinämäinen Paha-Koli. Kolilla on kansallispuisto ja lomakeskus. Paikka on tunnettu upeista maisemistaan.”

Wikipedia: ”Koli on Pohjois-Karjalan korkein vaara Pielisen rannalla Lieksassa. Koli on lähinnä valkoista kvartsiittia, ja sen laella on suuria puuttomia, paljaita valkoisia kalliopintoja. Kolin tärkeimmät huiput ovat Ukko- ja Akkakoli sekä Paha-Koli, jossa on jyrkkä seinämä. Kolin korkein kohta on Ukkokolilla. Kolin vaaran juurella on Kolin kylä. Alueella sijaitsee Kolin kansallispuisto. Koli on keskeinen kansallismaisema ja maisemanähtävyys.”

Ja niin edelleen. Kuvien lähteet on mainittu kirjan lopussa, mutta ei yhtään tekstilähdettä. Esimerkiksi Mikkeli-luvussa on lisäksi vedetty lähteiden mutkat suoriksi ja poistettu lieventäviä sanoja kuten ”ehkä” ja ”nähtävästi”.

Vaikka selkeät yhteneväisyydet unohdetaan, teksti on välilllä kaukana ikätasoisesta. Minkä ikäisille kirja on oikeastaan suunnattu? Edellisestä kirjasta tuttu tunnelmointi loistaa poissaolollaan, ja lapsen näkökulmasta kirjoitettu matkaopas on pelkistynyt pitkäksi listaksi vierailukohteita. Copy-paste -tekniikalla ja kuvapankkikuvilla ei pysty tuottamaan kovin paljoa lisäarvoa Googleen nähden. Harmi, sillä potentiaalia olisi.

Subjektiivinen tuomio: **

Tittamari Marttinen
Lasten matkaopas Suomeen
Avain 2019
247 sivua

Osta kirja Adlibriksesta*

Vanha suosikki: Karmea totuus -tietokirjasarja

Lukiko kukaan muu lapsena Karmea totuus -tietokirjasarjaa? Itse ahmin vuosituhannen vaihteessa melkein kaikki sarjaan kuuluvat kirjat (kuulostanpa muinaisjäänteeltä). Miten ne toimivat nyt melkein kolmikymppisenä?

Nostalgisen muistelun hengessä varasin kirjastosta kaksi parhaiten mieleen jäänyttä kirjaa, Karmea totuus egyptiläisistä ja Karmea totuus suklaasta. Uskon, että lapsena luettu massiivinen tietokirjamäärä vaikutti siihen, että muinainen egyptiläinen kulttuuri kiinnostaa edelleen kovasti. Ja suklaa tietysti myös.

Deary & Hepplewhite: Karmea totuus egyptiläisistä
Tammi 2000

Karmean totuuden egyptiläisistä lukaisee nopeasti, sillä kirja on vain 130-sivuinen ja sisältää runsaasti sarjakuvatyylistä kuvitusta. Huumorin varjolla lukija oppii muun muassa egyptiläisten jumalista, faraoista, kulttuurista, tavallisen kansan elämästä sekä tietysti muumioista ja pyramideista. Jossain vaiheessa teki mieli tarkistaa Googlesta joidenkin asioiden todenperäisyyttä, mutta kaipa kirja suurin piirtein on totta. :D

Lukija voi myös testata, olisiko hänestä itsestään Egyptin hallitsijaksi ja käydä läpi faraon tärkeimmät tehtävät (”Sinä et ollut pelkkä hallitsija, olit myös jumala”). Kirja opettaa myös rakentamaan pyramidin (”Aloita keskeltä ja rakenna ensimmäinen kerros 2-3 tonnin lohkareista”), koristelemaan pyramidin (”Etsi käsiisi farao, jolla on uusi pyramidi – hän tarvitsee taiteilijoita”) ja palsamoimaan muumion (”Hanki ensin käyttöösi kuollut farao”).

Hauska tapa tutustua historiaan, ja naurattaa vähän vanhempiakin!

Alan MacDonald: Karmea totuus suklaasta
Tammi 2000

Karmea totuus suklaasta -kirjassakin on vain 159 sivua ja paljon kuvia. Kirja keskittyy erityisesti suklaan värikkääseen historiaan, ja järjestyksessä käsitellään niin Maya-intiaanien kaakaoviljelmät, eurooppalaisten hullaantuminen kaakaoon kuin suklaateollisuuden synty ja suklaapatukoiden keksiminenkin.

Mieleen jäi lähinnä, kuinka kaikki tunnetut suklaamerkit on nimetty omistajien mukaan, ja kuinka suklaan historia on miesten historiaa siinä missä moni muukin. Suomentaja on ilmeisesti lisännyt joukkoon myös tarinat kotimaisesta Fazerista. Suklaamerkkien sloganeita arvuuttelevasta kohdasta huomasi kirjan olevan parikymmentä vuotta vanha. Piti käydä tarkistamassa, onko Tuplan slogan todella ollut joskus Taitaa tyttö tietää, että on patukkaa tarjolla seinän takana. Onhan se!

Kaiken kaikkiaan kirja oli kuitenkin ihan viihdyttävää ja sivistävää luettavaa.

Kiitos jälleen kerran kirjastoille, että pidätte valikoimassa kaikenlaisia vanhempiakin kirjoja.