Tietokirjallisuus

Joonas Konstig: Vuosi herrasmiehenä

Herrasmiehen ensimmäinen sääntö on: Älä koskaan väitä olevasi herrasmies.

Kirjassaan Vuosi herrasmiehenä kirjailija Joonas Konstig laittaa otsikon mukaisesti itsensä likoon vuoden ajaksi. Hän päättää muuttua paremmaksi ihmiseksi ja ottaa päämääräkseen perinteisen herrasmiehen mallin. Ohjelmaan kuuluu siis tapaetikettiä, pukuihin pukeutumista, miekkailua, ratsastusta, rugbya ja vapaaehtoistyötä. Vuosi huipentuu juhlaviin tanssiaisiin.

Lähtökohta on ankea: kertoja maalaa itsestään kuvan anarkistisena lähes nelikymppisenä miehenä, joka kapinoi kaikkea vastaan ja jonka ei koskaan tarvinnut kunnolla aikuistua. Hän riitelee vaimonsa kanssa, kiukuttelee, valittaa, haukkuu muita, käyttäytyy huonosti, suhtautuu kaikkeen sarkastisesti ja vaikuttaa muutenkin ikävältä tyypiltä. Vaimo toteaa, että mies on niin kaukana herrasmiehestä kun voi olla.

Kirja voisi olla päähenkilön takia ärsyttävä, mutta Konstig kirjoittaa niin vetävästi, että tarinaan tempautuu väistämättä mukaan. Selviytyykö mies haasteesta? Tekstin itseironinen tyyli toimii, ja sivut kääntyvät vikkelästi. Henkilökohtaisen matkan varrella tavataan mielenkiintoisia haastateltavia, ja välillä otetaan esimerkkejä historiallisista herrasmiehistä. Konstig pohdiskelee myös elämää yleisesti ja tekee hyviä oivalluksia. Millainen on hyvä ihminen? Onko perinteinen herrasmiehen malli käyttökelpoinen enää nykypäivänä?

Matka on pitkä, mutta pikku hiljaa muutos on havaittavissa. Ei liene spoilausta sanoa, että projektin päätteeksi Konstig vaikuttaa onnellisemmalta. Avioliitto ja perhe voivat paremmin, kun kiukutteleva miesvauva on kehittynyt kohteliaaksi aikuiseksi. Kuten eräs Konstigin haastateltava toteaa, eniten tästä projektista hyötyvät todennäköisesti hänen lapsensa.

Me kaipaamme nykyaikana kipeämmin kuin koskaan jotakin, mihin kiinnittyä. Me kaipaamme siis velvollisuuksia. Luulemme, minun tavoin, tulevamme onnelliseksi, jos saamme kaiken mitä haluamme. Mutta vapaus ei tee meitä onnelliseksi, koska täysi vapaus tarkoittaa, ettei meitä tarvita mihinkään. Velvollisuudet tarkoittavat, että meitä tarvitaan. Että meidän olemassaolollamme on merkitystä.”

Subjektiivinen tuomio: ****

Joonas Konstig
Vuosi herrasmiehenä – Vihreätukkainen punkkari opetteli miehisiä hyveitä
WSOY 2017
474 sivua

Osta kirja Adlibriksesta*
Kokeile Bookbeatia 2 viikkoa ilmaiseksi* (vain uusille asiakkaille)

Posted by Sanna in Elämäkerrat, 0 comments

Emmi Lehtomaa: Somevaikuttajaksi!

Vaikuttajille TikTok on kiinnostava kanava sen vuoksi, että ammattitaitoisen sisällöntuottajan on mahdollista kasvaa TikTokissa tällä hetkellä nopeammin, kuin muilla tässäkin kirjassa mainituilla somealustoilla. Tämä ei luonnollisesti kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki TikTokia tekevät vaikuttajat automaattisesti kasvattavat isoja yleisömäärät vain räiskimällä jotain sisältöä alustalle. Mutta jos pystyt säännöllisesti tuottamaan yleisöä kiinnostavaa sisältöä, mahdollisuus kasvattaa suuri seuraajajoukko nopeastikin on huomattavasti parempi, kuin muissa somekanavissa toistaiseksi.”

Useita lehtijuttuja poikinut Somevaikuttajaksi! lupaa kertoa, miten luodaan menestyvä ura sosiaalisen median influensserina. Kirjoittaja Emmi Lehtomaa on yrittäjä ja työskentelee somevaikuttajien managerina ja somevalmentajana. Kirja on osa uutta Otavan digital first -kustannusohjelmaa, jossa kirja julkaistaan vain sähköisesti. Nappasin e-kirjan luettavaksi Bookbeatista, ja lyhyt teos oli nopeasti selattu läpi.

Kirjan järjestys tuntuu lähtökohtaisesti nurinkuriselta. Sen sijaan että pohdittaisiin mitä somessa tehdään ja miksi, aloitetaan kertomalla vaikuttajan jaksamisesta, töiden ulkoistamisesta ja vaikuttajien kohtaamasta häirinnästä. Teknisiä seikkoja ja työkaluja ei avata, ja vasta lopuksi käsitellään myyntiä ja sopimuksia. Verotuksesta mainitaan yhdessä lauseessa ja mainosten merkitseminen ohimennen. Kirjailija mainostaa useassa kohdassa omaa yritystään ja nettisivujaan: ”Jos kaipaat apua oman Instagram-sisältösi ja brändisi kehittämisessä, yritykseni tarjoaa tähän koulutusta.”

Instagramia, YouTubea ja TikTokia käsitellään paljon, kun taas LinkedIn, Twitch, Pinterest, Snapchat ja Facebook käsitellään yhdessä luvussa. Perinteinen media, oman tiedotteen lähettäminen ja haastatteluihin valmistautuminen saavat suhteettoman paljon tilaa.

Kirja tuntuu olevan suunnattu kapeasti vain hyvin tietyntyyppisille vaikuttajille, jotka tekevät viihdettä omalla persoonallaan. Sisältö jää kaiken kaikkiaan kevyeksi pintaraapaisuksi, ja lähdeluettelo on kasa linkkejä sekalaisessa järjestyksessä. Kunnon oikolukukierros ja toiston karsiminen olisi ollut tarpeen.

Subjektiivinen tuomio: **

Emmi Lehtomaa
Somevaikuttajaksi!
Otava 2020

Osta e-kirja Adlibriksesta*
Kokeile BookBeat Premiumia 2 viikkoa maksutta* (Vain uusille asiakkaille)

Posted by Sanna in Internet, Työ, 0 comments

Roosa Rentola: Kielestä kiinni

Jokaisella kielenkäyttäjällä on oma, elämän aikana kartuttamansa kielellinen varasto, ja jokainen meistä käyttää kieltä vähän eri tavalla. Vaikka periaatteessa kuka tahansa voisi kirjoittaessaan tai puhuessaan käyttää mitä tahansa sanaa missä tahansa tilanteessa, meillä on taipumus tehdä itsellemme tyypillisiä valintoja.”

Roosa Rentolan Kielestä kiinni herätti kiinnostukseni aikoinaan Helsingin Sanomien jutun myötä. Kielentutkimuksen hyödyntämisestä rikosten ratkomisessa ei ole aiemmin kirjoitettu suomeksi. Tämä on myös ensimmäinen lukemani kirja pieneltä Warelia-kustantamolta.

Rentola on koulutukseltaan sekä poliisi että suomen kielen maisteri, mikä antaa hyvän pohjan aiheen käsittelyyn. Hän kuvaa kirjassa kahdeksan rikostapausta ja kertoo, miten kielentutkimuksesta eli forensisesta lingvistiikasta oli apua syyllisen löytymisessä. Tutkimuksissa hyödynnetään esimerkiksi tekstiviestejä, sähköposteja ja kirjeitä, joista etsitään tietynlaisia piirteitä. Ulvilan surmatapausta käsittelevässä luvussa Rentola pohtii soitetun hätäpuhelun yksityiskohtia.

Kannen perusteella en olisi tarttunut tähän, mutta onneksi Hesari teki aiheesta jutun. Nopealukuinen kirja osoittautui kiinnostavaksi katsaukseksi aiheeseen, vaikka jäi vähän pintapuoliseksi. Kielitieteeseen ja tutkimusmenetelmiin olisi voinut minun puolestani perehtyä syvemminkin.  Kielestä kiinni sopii kuitenkin hyvin true crime -tapauksista kiinnostuneille lukijoille, eikä vaadi kielitieteen termien osaamista.

Subjektiivinen tuomio: ***

Roosa Rentola
Kielestä kiinni: Kuinka kielentutkimusta käytetään rikosten selvittämisessä?
Warelia 2019
137 sivua

Osta kirja Adlibriksesta*

Posted by Sanna in Rikokset, 0 comments