Tietokirjallisuus

Rowse & Garrett: ProBlogger

problogger-book-3rd-edition

Blogeista ja bloggaamisesta löytyy todella paljon tietoa netistä, mutta laadukkaat kirjat ovat harvemmassa. Kirjastosta aikoinaan bongaamani ProBlogger – Secrets for Blogging Your Way to a Six-Figure Income keskittyy yhteen bloggaamisen aihealueeseen eli blogilla tienaamiseen. Kirjaa ei ole suomennettu, joten lukemalla pääsee samalla treenaamaan englantia. Lähin suomalainen vastaava opus lienee Katleena Kortesuon ja Jarkko Kurvisen Blogimarkkinointi-kirja.

For a blog to be successful, your content needs to be useful and unique to your readers.”

Minulla on ollut luettavana ensimmäinen painos vuodelta 2008, mutta tänään huomasin, että kirja on edennyt jo kolmanteen painokseen (vuodelta 2012, kansikuva vasemmalla) ja että ainakin Helmet-kirjastosta uusimman version saa lainattua e-kirjana. Kannattaa siis lukea se, sillä vuoden 2008 teoksessa moni tieto on jo vanhentunutta. Perusasiat vanhastakin painoksesta kuitenkin selviää, joten kirjoittelen arvion sen pohjalta.

Although the majority of bloggers choose to go with a personal blog when they first start, we hope we have shown that for professional bloggers, a well-selected niche that you are happy writing for can make all the difference to your earning potential.

Molemmat ProBlogger-kirjan kirjoittajat ovat täyspäiväisiä ammattibloggaajia, jotka pyörittävät jopa useita kymmeniä blogeja ja tosiaan tienaavat niillä kuusinumeroisia summia. Yksi Darren Rowsen blogeista on suosittu ProBlogger, jonka mukaan kirja on myös saanut nimensä. Kirja alkaa kirjoittajien omilla tarinoilla, joiden jälkeen selvitetään perusasiat kuten mikä blogi oikeastaan on.

Tämän jälkeen käydään läpi blogin perustaminen (tekniset ohjeet ovat vanhentuneita 1. painoksessa), ohjeita koukuttavan sisällön kirjoittamiseen, tiukasti rajatun niche-blogin edut ja erilaiset ansaintastrategiat, joita blogeissa voi käyttää. Nämä jakautuvat suoriin (esim. bannerimainonta) ja epäsuoriin (kuten omien palveluiden mainostus ja henkilöbrändin kasvattaminen blogissa) keinoihin. Tämä on ehdottomasti sitä kirjan kiinnostavinta antia.

Kuudes luku käsittelee blogien ostamista ja myymistä ansaintatarkoituksessa, mikä tuntuu aika utopistiselta suomalaisessa mittakaavassa. Ne kohdat tulikin luettua aika huolimattomasti. Kirjan loppupuolella luodaan vielä katsaus blogiverkostoihin ja -portaaleihin, blogin markkinointiin ja menestyneiden blogien salaisuuksiin.

There is no single right way or wrong way to earn money from blogging. — The opportunity is there for any blogger to make some money, and to do it in a style that works for them.

ProBlogger on hyvää peruslukemistoa innokkaalle bloggaajalle, joka on kiinnostunut jossain vaiheessa ansaitsemaan harrastuksellaan, tai jopa bloggaamaan ammatikseen. Kaikkia kirjan oppeja ei kuitenkaan voi soveltaa suomenkieliseen blogiin, sillä kirja on kirjoitettu amerikkalaisesta näkökulmasta. Potentiaalinen blogin lukijakunta ja sitä kautta vaikkapa mainostulot ovat tietysti kymmeniä kertoja suurempia kun blogi on englanniksi ja suunnattu kansainväliselle yleisölle. Blogilla ansaitsemisen perusteet kirjasta kuitenkin ehdottomasti löytää, ja luultavasti uusimmassa painoksessa ne ovat myös ajan tasalla.

Jätän tämän kirjan tällä kertaa Lukuhaasteen ulkopuolelle, sillä olen lukenut sen jo kerran aikaisemminkin.

Subjektiivinen tuomio: ***½

Darren Rowse & Chris Garrett
ProBlogger – Secrets for Blogging Your Way to a Six-Figure Income
Wiley Publishing, Inc 2008
219 sivua

Osta kirja Adlibriksesta*

Oletteko lukeneet muita hyviä bloggausoppaita? Jaa kirjavinkki kommenttiboksissa!

4 kommenttia
Kirjoittanut Sanna aiheesta Internet

Teerijoki & Töyry: Ylihyvää! Helppoa ja herkullista ekoruokaa

TeerYlihyvYlihyvää! Helppoa ja herkullista ekoruokaa on suhteellisen tuore kirja (julkaistu lokakuussa 2014), johon törmäsin ihan sattumalta.

Kirjan slogan on ”Ekomättöä erityisesti nuorille” ja takakannessa kerrotaan, että kirja sopii mainiosti esimerkiksi omaan kotiin muuttavan nuoren keittiöön. Olen siis aika lailla kirjan kohderyhmää.

Ylihyvää! koostuu noin 30-sivuisesta teoriapaketista ja reilusta 50 reseptistä, jotka on jaoteltu salaatteihin/pikkuruokiin, pääruokiin, leivontaan ja jälkiruokiin. Myös reseptien väleistä löytyy tietoiskuja ja vinkkejä aina kyseessä olevaan ruokaan liittyen, esimerkiksi broilerinmaksakastikkeen kyljessä on infolaatikko sisäelinruokien ekologisuudesta. Vaikka ote onkin köksänkirjamainen, tykkäsin siitä kuinka kirja perustelee mikä tekee mistäkin reseptistä ekohenkisen.

Teoriaosuus ja tietoiskut ovatkin mielestäni ehdottomasti kirjan parasta antia. Alkulehdillä käydään kattavasti läpi ekologisen syömisen peruspilareita, kuten kausiruokaa, lähiruokaa, kasvisproteiineja, tuotepakkausten merkintöjä, kasvissyöntiä, ruoan hiilijalanjälkeä, energiansäästöä kokatessa ja ruokajätteen vähentämistä. Itse en oppinut hirveästi uutta, mutta ekologisuudesta vasta kiinnostunut nuori varmasti löytäisi kirjasta paljonkin kiinnostavaa tietoa.

Reseptit ovat perusmättöä ekologisella vivahteella, lista kaikista ruokaohjeista löytyy kirjan esittelysivulta. Jotkut ohjeet olivat vähän turhankin simppeleitä, kuten Täytetty patonki, jonka ainesosat ovat puolikas patonki ja ”täytteitä”. Toki erilaisia täytevaihtoehtoja listataan, mutta silti.

Lihattoman kebabin ohje on hauska veto, mutta jäin ihmettelemään kirjasta löytyvää sushireseptiä. Sushi on toki huipputrendikästä (ja siitä saatiin houkutelleva maininta takakanteen), mutta reseptin viereisessä tietolaatikossakin todetaan että tonnikala on uhanalaista, monet kotimaiset kalalajit eivät sovellu raakana käytettäväksi, lohi on usein kasvatettua ja riisikin varsin epäekologista.

Kohderyhmä otettu kivasti huomioon: kirja ei esimerkiksi oleta että kaikki lukijat ovat jo ruvenneet ekologisuuspäissään täysvegaaneiksi. Erilaiset ruokavaliot lakto-ovovegetaristista vegaaniin esitellään, samoin kuin kasviproteiinit, ja lihan osittaista korvaamista kasviksilla kannustetaan. Resepteissä on monipuolisesti sekä liha- että kasvisruokia. Ei olisi haitannut vaikka ruokaohjeita olisi ollut enemmänkin. Kaiken kaikkiaan Ylihyvää! toteutti lupauksensa. Se on kattava tietopaketti ekologisesta syömisestä aloittelevalle kotikokille.

Subjektiivinen tuomio: ****

Kirja on saatu arvostelukappale. 

Lähetä kommentti
Kirjoittanut Sanna aiheesta Ruoka

Nikkanen & Järvi: Karanteeni

karanteeni kuinka aids saapui suomeen

Ennakko-odotukset:
Karanteeni – Kuinka aids saapui Suomeen pääsi lukulistalle äitini saamasta kirjakassista, jossa olivat tämän vuoden Tieto-Finlandia -ehdokkaat. Karanteeni oli ehdokasläjän mielenkiintoisimpia kirjoja.

Kirja oli ohut ja kansi mukavan värikäs. Aihe on kiinnostava ja sellainen, johon en ole aiemmin kovinkaan paljoa perehtynyt. HIV ja aids ovat asioita, jotka ovat tulleet vastaan vain lähinnä koulun terveystiedon tunnilla ja verenluovutuksen terveyskyselyssä.

Ihotautilääkäri Sirkka-Liisa Valle huomasi punaiset täplät paljon matkustelleen baarimikon silmien ympärillä. Kitalaesta paljastui läikkä, jonka Valle tunnisti ulkomailta saamistaan kuvista Kaposin sarkoomaksi.
’Oletko sä ajatellut, että mitä tämä on’, lääkäri kysyi potilaaltaan.
’Se on varmaan sitä’, mies sanoi.
’Sitähän se on.'”

Arvio:
Karanteeni lunasti mukavasti kaikki odotukseni. Se oli niin ohut ja helppolukuinen, että lukaisin sen parissa illassa. Kirja on koottu tarinan muotoon, ja ainakin itse liimauduin kirjaan kunnolla kiinni. En ole elänyt 80-luvulla, johon Karanteeni eniten keskittyi, joten kirjan tapahtumat olivat minulle uusia. Vaikka tiesin, että lopulta HIV saatiin taltutettua tappavasta krooniseksi, kirjan sivuja tuli käänneltyä kuin jännitysromaanissa. Mitä seuraavaksi tapahtui? Kuinka moni vielä kuoli?

Tarina kulkee aikajärjestyksessä ja alkaa kaukaa 1900-luvun alusta, ensimmäisestä HIV-tartunnasta. Pikku hiljaa virus leviää, ja pian myös Suomessa todetaan ensimmäinen tapaus. Keskiössä ovat suomalainen aids-tutkimus, potilaiden hoitoyritykset, yleinen asenneilmapiiri ja pelko sekä potilaiden ja omaisten omat tarinat. Epidemian alkuvaiheissa HIV ja aids olivat lähinnä paljon matkustelevien homomiesten tauteja, joten kirja keskittyy paljon myös esimerkiksi Setan toimintaan (jolla oli silloisessa HIV-työssä iso rooli) ja muuttuviin asenteisiin seksuaalivähemmistöjä kohtaan.

Tauti saatiin taltutettua Suomessa suhteellisen nopeasti, ja leviäminen jopa narkkarien keskuudessa saatiin pysäytettyä esimerkiksi jakamalla puhtaita neuloja. Ylipäätään minulle oli yllätys, kuinka iso merkitys Suomella oli aids-tutkimuksessa: kirjassa mainitaan pariinkin otteeseen Suomen olleen edelläkävijä asiassa.

Karanteeni oli silmiä avaava ja koskettava lukukokemus. Kirjan kirjoittajat Hanna Nikkanen ja Antti Järvi ovat olleet mukana perustamassa hitaan journalismin palvelua Long Playta, ja kirjan tyylistä tuleekin mieleen laaja, syvällinen reportaasi. Suosittelen Karanteenin lukemista, siinä ei kauaa nokka tuhise ja se on vaivan arvoista. Ensi viikon keskiviikkona jännätäänkin sitten, pokaako Tieto-Finlandian tämä vai joku muu teos. Onko teillä jo omaa veikkausta voittajasta?

Subjektiivinen tuomio: ****½

Hanna Nikkanen & Antti Järvi
Karanteeni – kuinka aids saapui Suomeen
250 sivua
Kustannusosakeyhtiö Siltala 2014

Osta kirja Adlibriksesta*

Lähetä kommentti
Kirjoittanut Sanna aiheesta Historia