Haastattelut

Kirjailijavieras: Erika Vik

Kirjailijavieras-sarjassa haastatellaan erilaisia kirjailijoita ja kysellään kaikenlaista kirjoista sekä kirjoittamisesta. 

Erika Vik.

Hei! Kuka olet ja mitä olet kirjoittanut?
Olen Erika Vik. Kaksosauringot-trilogian aloittava esikoisromaanini Hän sanoi nimekseen Aleia ilmestyi helmikuussa 2017 Gummeruksen kustantamana. Jatko-osa Seleesian näkijä julkaistiin jo elokuussa 2017.

Millainen koulutustausta sinulla on?
Olen koulutukseltani taiteen maisteri, ammattini on graafinen suunnittelija. Teen myös kuvituksia.

Miten päädyit kirjailijaksi?
Olen viihdyttänyt itseäni lapsesta saakka kertomalla ja kuvittamalla tarinoita, ja teen niin edelleen, nyt myös suuremmalle yleisölle. Kirjailijuus ei varsinaisesti ollut unelma-ammattini, sillä halusin aina työn jossa saisin nimenomaan piirtää. Aikuisiällä olin kiinnostunut näkemään kuinka paljon julkaisukynnyksen ylittämiseen vaaditaan ja olisiko minusta siihen.

Mistä saat ideat kirjoihisi?
Maailma on tulvillaan kiinnostavia (uutis)aiheita, joita haluan teksteissäni käsitellä. Muu fiktio innoittaa tietenkin myös. Kaksosauringot-sarjan maailma lähti kehittymään tarinani kahden päähenkilön, Corildonin ja Aleian, ympärille.

Kauanko kirjoitusprosessi kesti?
Aloitin maailmani kehittelyn 14-vuotiaana, kun halusin kirjoittaa täysin omanlaisestani maailmasta. Noista päivistä paljon on muuttunut. Tarinan tarinan synnystä voi käydä lukemassa Facebook-sivultani.

Miten sait kirjasi kustannettua? Oliko se vaikeaa?
Kävin läpi pari kustantamokierrosta, ennen kuin käsikirjoitukseni toisella versiolla tärppäsi ja sekä Gummerukselta että Kaiken kustannukselta otettiin minuun yhteyttä. Julkaisukynnyksen ylittäminen on toki vaikeaa: kirjoitin koko trilogiani uudelleen alusta ennen kuin onnistuin siinä.

Kenestä kirjojesi henkilöstä pidät eniten ja miksi?
Corildonista, mutta en kerro miksi. Lempisivuhenkilöni on Matius.

Mikä on parasta kirjoittamisessa?
Tietenkin seikkailun tuntu ja eläytyminen hahmojen tunteisiin, mutta ennen kaikkea se että koen teemojeni kautta voivani olla osa suurempaa sanomaa, jota maailma tällä hetkellä mielestäni kaipaa.

Mikä on ikävintä kirjoittamisessa?
Toisinaan nälkä pääsee yllättämään, kun unohdan syödä.

Miten perheesi ja tuttavasi suhtautuivat kirjoittamiseesi?
Kirjoittaminen on kuin mikä tahansa harrastus, toki poikkeuksellisen aikaa vievä. En juuri keskustele teksteistäni perheeni tai ystävieni kanssa, joten heidän elämäänsä se ei tavallaan kosketa kuin vasta julkaisun jälkeen. Tätä pitäisi kysyä perheeltäni ja tuttaviltani, sillä en ole oikeastaan edes miettinyt heidän kantaansa asiaan. Toki ymmärrän puolisoani, joka tulee välillään kiskomaan minut maailmastani jos olen viettänyt liian pitkän hetken yhteistä aikaamme sen parissa.

Tämä on kysymys, jota erityisesti nuoret ovat kysyneet. Ehkä varmistaakseen, onko kirjoittamisessa jotakin noloa lähipiirini mielestä (eli voiko itse kirjoittaa vai onko se liian friikkiä)? Kaveriaan tai lastaan voi tukea täysillä, vaikka hänen omaa juttuaan ei aivan ymmärtäisikään. Mikäli kirjoittaminen miellyttää sinua, kirjoita, äläkä ajattele muiden mielipiteitä siitä (toki pikkulapsiperheissä asia on mutkikkaampi).

Onko kirjan julkaiseminen avannut uusia ovia tai mahdollisuuksia?
Toki se poikii kaikenlaisia yhteistyömahdollisuuksia, mutta ammattini on edelleen graafinen suunnittelu, jonka toimeksiantoihin aion keskittyä jatkossakin. Parasta on ollut uusiin ihmisiin tutustuminen. Kirjailijuus teettää myös paljon ilmaista työtä, ja sen suhteen on hyvä pohtia kunnolla mihin lähtee mukaan ja minkä jättää väliin – varsinkin koska olen yrittäjä ja kaikki tuloni riippuvat minusta itsestäni.

Oletko saanut kirjoistasi palautetta? Millaista?
Sitä on tullut monenlaista, valtaosaltaan todella positiivista, ja oikeastaan melkoiset määrät. Blogitekstejä kokoan seleesia.com -sivustolle, ja Goodreadsistakin arvioita löytyy jo melkoisesti – sieltä niitä voi käydä katsomassa. Olen myös kohdannut kasvotusten lukijoita, joihin sarjani on tehnyt syvän vaikutuksen, ja heidän vaikuttuneisuutensa on tehnyt vaikutuksen minuun. Nopeimmat kommentit Seleesian näkijästä sain vain pari päivää sen jälkeen kun huomasin kirjan olevan kaupoissa, joten sitä on todella ahmittu. Tietenkään kaikkia ei voi miellyttää, ja jokainen lukee aivan omanlaisensa kirjan vaikka sanat pysyisivät samoina. Se mikä kiehtoo ja ihastuttaa toista, voi toista ärsyttää vaikka kyse olisi täysin samasta asiasta.

Onko uusi kirja jo työn alla?
Tänä syksynä kirjoitan raakaversion trilogian päätösosasta.

Oletko kirjoittanut jotain muuta kirjojen lisäksi?
Teininä kokeilin kaikenlaista, viimeiset vuodet olen keskittynyt lähinnä tähän sarjaan. Välissä kirjoitin myös yhden noin 80-liuskan käsikirjoituksen 9-12 -vuotiaille suunnattua urbaania fantasiaa, joka sijoittuu nykypäivän Helsinkiin.

Kuka on lempikirjailijasi?
Heitä on lukuisia, lempikirjailijani riippuu päivän fiiliksistä. Ehkä suurimman vaikutuksen on tehnyt Astrid Lindgren, josta pidin paljon varhaisteininä. Ei oikeastaan ole ketään, jonka kirjoitustyyliä haluaisin tavoitella. Monissa teoksissa on paljon ihailemisen arvoisia asioita, joista voi ottaa opikseen.

Suosittele kolmea hyvää kirjaa!
Koska hyviä kirjoja on maailma pullollaan, rajaan suositukseni spefiin.

  • Gregory Maguire: Noita
  • Joe Abercrombie: Särkynyt meri –trilogia
  • Frances Hardinge: Kärspästyttö.

Mitä haluaisit sanoa kirjailijaksi tahtoville blogin lukijoille?
Koska kuulette varmasti aivan tarpeeksi ”ole sinnikäs ja usko unelmaasi” –mantraa, ohitan sen ja puhun hieman kirjailijuuden toisesta puolesta, jota harvempi luultavasti tulee ajatelleeksi.

Kirjailijuus tuntuu olevan monelle eräänlainen rokkitähtiunelma. Kukapa meistä ei olisi joskus haaveillut seisovansa lavalla, edessään täysi stadionillinen ihmisiä jotka hurraavat juuri sinulle? Hyvin harva on kuitenkaan valmis tekemään sen mitä rokkitähdeksi tulemiseen vaaditaan; rakastamme unelmaa rock-tähteydestä. Kun näemme edessämme täydellisen staran, jolta kaikki tuntuu sujuvan vaivattomasti ja luonnostaan, unohdamme helposti kenties vuosikymmenien uurastuksen ja takaiskut, jotka rokkitähden asemaan päästäkseen on täytynyt käydä läpi. Sama koskee kirjailijuutta. Kirjoittaa tulisi vain kirjoittamisen ilosta eikä siksi, että haluaa olla Kirjailija. Silloin tuskin on valmis tekemään tarpeeksi töitä.

Kirjailijuuteen – ja muihin ammatteihin jotka halutaan nähdä hohdokkaita – liittyy toki monenlaisia puolia. Esiintymiskammoiselle kirjailijuus saattaa osoittautua painajaiseksi, varsinkin jos media kiinnostuu teoksestasi (silti kehottaisin teitä jotka pelkäävät esiintymistä nimenomaan esiintymään – se on helpoin tapa päästä kammosta eroon). Ehkä tunnet syyllisyyttä, koska perheellesi ei riitä enää yhtä paljon aikaa.

Huonoa itsetuntoa kirjailijuus ei ainakaan pelasta, sillä asettaessasi tekstisi yleisön saataville se on alttiina myös julkiselle ruoskinnalle. Aina tulee olemaan joku joka ei ymmärrä tai jopa inhoaa kirjaasi, joten kritiikkiä on osattava sietää ja kyettävä erottamaan se koskemaan vain teostasi, ei persoonaasi, vaikka kokisit valuttaneesi sielusi paperille. Toki nahkasi muuttuu paksummaksi mitä enemmän palautetta saat. Olen kuullut, että monelle on tullut kustannussopimuksen saamisen jälkeinen krapula, kun elämä ei yhdessä maagisessa hetkessä muuttunutkaan huikeasti paremmaksi kun haave, jota tavoitteli kenties vuosikausia, vihdoin toteutui.

”Kirjailijuus tuntuu olevan monelle eräänlainen rokkitähtiunelma.”

Kirjailijuuteen liittyy monenlaisia tunteita, eivätkä kaikki niistä välttämättä ole positiivisia. Älä näe sitä pelkästään ruusunpunaisena unelmana.

Ehkä tämän ymmärtäminen auttaa selviämään kustantamon hylsyistä paremmin. Älä tee julkaisukynnyksen ylittämisestä itsellesi elämää suurempaa asiaa – on muitakin tapoja saattaa tekstinsä yleisön saataville kuin suuren kustantamon listoilla oleminen. Muista, että on muutakin kuin kirjoittaminen, ja unelmiaan on myös lupa muuttaa. Toisinaan on hyvä pitää pidempi tauko. Itselläni sellainen kesti kymmenen vuotta.

Luovassa työssä ei ole epäonnistumisia, sillä opit aina jotakin. Jos epäonnistumisen pelko on vaivannut sinua tähän asti, unohda se nyt ja ala töihin. Se tulee viemään aikaa, mutta jos tämä on se mitä haluat, sinä kestät ja hyväksyt sen. Ja vaikka et ikinä saisi tekstejäsi julkaistuksi olet joka tapauksessa voittaja, sillä teit jo sen upean matkan sankareittesi ja tarinasi kanssa – ja todennäköisesti nautit siitä suuresti.

Kiitos vastauksista!
Muutkin kirjailijat ovat tervetulleita Kirjailijavieraiksi! Mikäli haluat haastateltavaksi, ota yhteyttä. 

Lähetä kommentti
Kirjoittanut Sanna aiheesta Vieraana kirjabloggaaja

Vieraana kirjabloggaaja: Kirjapöllön huhuiluja

Ihmiset ovat aina kiinnostavia, varsinkin kirjoista pitävät ihmiset. Tässä sarjassa haastatellaan kirjabloggaajia ja kysellään kirjoista, lukemisesta ja tietenkin bloggaamisesta. Nyt vuorossa on Kirjapöllön huhuiluja-blogin Heidi! Aiemmin blogi tunnettiin nimellä Dysphoria. 

Hei! Kuka olet ja mitä teet?
Olen Heidi, 38-vuotias, filosofian maisteri (suomen kieli),  tällä hetkellä työtön kirjastoalan ihminen, kahden lapsen äiti, naimisissa ja kahden kissan palvelija Oulusta.

Esittele blogisi lyhyesti.
Kirjablogini perustin noin 3,5 vuotta sitten ystäväni innoittamana. Olin hurahtanut pari vuotta aiemmin nuorten aikuisten kirjoihin, kuten Twilight-sarjaan, ja koin tarvetta alkaa laittaa lukemani kirjat johonkin ylös ja kirjoittamaan ajatuksiani niistä ylös.

Yhä edelleen blogini pääpaino on YA-kirjallisuudessa, mutta jonkin verran luen myös aikuisten scifiä, kauhua ja psykologista jännitystä sekä lasteni kanssa lastenkirjoja. Lisäksi tykkään katsella kirjoihin perustuvia leffoja ja tv-sarjoja.

Blogillani on tällä hetkellä 99 lukijaa Bloggerissa, lisäksi Facebookissa blogini sivua seuraa 77 ihmistä, Twitterissä  237.

Miten päädyit perustamaan kirjablogin?
Ystäväni ehdotti minulle blogin perustamista jo vuosi ennen kuin itse viimein kypsyin ajatukseen.

Mistä sait idean blogin nimeen?
Halusin alun perin blogilleni nimen, joka erottuu lukuisista kirja- ja lukualkuisista nimistä. Ajattelin dysphorian sanaleikkinä: dystopia & euforia = dystopiaan liittyvä euforia (koska pidän erityisesti YA-dystopioista.) Myöhemmin nimi on hiukan harmittanut, kun on puhuttu paljon sukupuolidysforiasta, enkä haluaisi blogini nimeä yhdistettävän siihen  väärinkäsitysten takia.

Päätin pitkällisen harkinnan jälkeen muuttaa blogini nimen. Dysphoria-nimi ei oikein tuntunut enää kivalta, kun siinä on niin negatiivinen ja synkkä kaiku. Uusi nimi on Kirjapöllön huhuiluja, ja se tuntuu heti juuri sopivalta. Olen ollut pöllöfani parikymppisestä asti ja keräillyt siitä asti erilaisia pöllöjuttuja. Pöllöt ja kirjallisuus sopivat hyvin yhteen!

Mikä on parasta bloggaamisessa?
Lukemisesta saa paljon enemmän irti, kun analysoi sen teemoja blogissa. Lisäksi olen tutustunut uusiin ihmisiin ja saanut tosi paljon hyviä lukuvinkkejä muilta bloggaajilta ja lukijoilta. Bloggaaminen on myös minulle arjen vastapainoa, keino irrottautua muista ajatuksista.

Mikä on vaikeinta bloggaamisessa?
Välillä tuntuu, ettei  jostain kirjasta ole mitään järkevää sanottavaa. Lukemistani arvostelukappaleista bloggaan kuitenkin aina, joten kirjoitettavaa on löydyttävä, vaikka lukukokemus olisi jäänyt laimeaksi. Rakentavan kritiikin antaminen on helpottunut bloggaamisen myötä.

Onko blogisi näkyvillä myös sosiaalisessa mediassa? Missä kanavissa?
Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa.

Mikä on ollut suosituin postauksesi?
Kerstin Gier: Unien kirjat -sarja.

Onko bloggaaminen avannut uusia ovia tai mahdollisuuksia?
Tavallaan. Olen vahvistanut bloggaamisen myötä haluani tehdä lasten ja nuorten kirjastotyötä, eikä siitä varmasti ole ollut työnhaussakaan  haittaa. Olen saanut kutsuja messuille ja kustantajien tilaisuuksiin, joista kävin nyt Hel-Ya!-tapahtumassa Helsingissä.

Oletko kirjoittanut myös jotain muuta kuin kirjablogia?
Nuorempana kirjoitin novelleja pöytälaatikkoon. Lisäksi minulla on 3,5-vuotias harrasteblogi Cinnamonum, missä nykyään teen lähinnä käsityö- ja leivontakirjojen esittelybloggauksia.

Mitä vinkkejä antaisit tätä lukeville ihmisille, jotka haluaisivat perustaa oman kirjablogin?
Mieti, haluatko keskittyä vain tietynlaisiin kirjoihin, vai bloggaatko laajasti vähän kaikesta. Kirjoita juuri omannäköisiäsi postauksia, älä yritä kopioida muiden tyyliä. Ota some-kanavat heti käyttöön, etenkin Twitter tuo äkkiä lisää lukijoita. Käy lukemassa muiden kirjablogeja ja kommentoi ahkerasti, niin blogisi pääsee osaksi mahtavaa kirjabloggaajien yhteisöä.

Kuinka paljon luet?
Luen noin 50 sivua päivässä ja noin 10 kirjaa kuukaudessa (mukaan lasketaan lastenkirjat). Tämän vuoden tavoitteeni on lukea 120 kirjaa, ja se näyttää olevan hyvällä mallilla.

Oletko osallistunut joskus lukuhaasteisiin? Millaisiin?
Olen koko ajan mukana lukuhaasteissa. Olen osallistunut jokaiseen Kirjabloggaajien klassikkohaasteeseen, ja olen osallistunut myös mm. runo-, novelli-, kauhu-, lastenkirja- ja luontokirjahaasteisiin.

Kuka on lempikirjailijasi?
En osaa oikein nimetä yhtä lempikirjailijaa, mutta mm. näiden kirjoitustyylistä pidän: Elina Rouhiainen, Siri Pettersen, Maggie Stiefvater, Stephenie Meyer, Holly Bourne, John  Green, Rainbow Rowell.

Kuka on kaikkien aikojen lempihenkilöhahmosi ja missä kirjassa hän esiintyy?
Tobias eli Neljä Veronica Rothin Outolintu-trilogiassa.

Missä on paras paikka lukea?
Sängyllä puolimakaavassa asennossa tai uudessa pehmonojatuolissa.

Mikä on mielestäsi paras TV/elokuvasovitus kirjasta?
Twilight-elokuvat mukailevat minusta kirjasarjaa erittäin hyvin.

Mikä on huonoin kirja, jonka olet koskaan lukenut? Miksi?
Blogihistoriassani huonoimmat pojot annoin viime keväänä Scott Bergströmin The Cruelty – Et ole yksin –kirjalle, koska siitä puuttui ihan tyystin YA-kirjoille ominainen toiveikkuus.

Mitkä kolme kirjaa ottaisit autiolle saarelle matkalukemiseksi?

  • Veronica Roth: Outolintu
  • Stephenie Meyer: Vieras
  • Andy Weir: Yksin Marsissa

Kiitos vastauksista! 
Otan sarjaan jatkuvasti mukaan uusia haastateltavia. Haluatko mukaan? Heitä kommentti tai laita meiliä. 

Lähetä kommentti
Kirjoittanut Sanna aiheesta Vieraana kirjabloggaaja

Kirjailijavieras: Ben Kalland

Kirjailijavieras-sarjassa haastatellaan erilaisia kirjailijoita ja kysellään kaikenlaista kirjoista sekä kirjoittamisesta. 

Hei! Kuka olet ja mitä olet kirjoittanut?
Olen Ben Kalland, olen kirjoittanut romaanin Vien sinut kotiin (Atena 2017).

Millainen koulutustausta sinulla on?
Työskentelen it-alalla, koulutukseltani olen kauppatieteiden maisteri.

Miten päädyit kirjailijaksi?
Minulla oli idea romaaniksi ja olin riittävän sitkeä että sain sen viimeisteltyä.

Mistä saat ideat kirjoihisi?
Ideat syntyvät kirjoittaessa. Kun aloitan, en tiedä miten tarina loppuu.

Kauanko kirjoitusprosessi kesti?
Voisin sanoa vaikka kolme vuotta, jos lasken ideoinnin, kirjoittamisen ja uudelleen kirjoittamisen. Se ei ole koko totuus. Joskus oli kuukausikaupalla tyhjäkäyntiä, jolloin en kirjoittanut mitään. Toisaalta sain ensimmäisen idean jo lähes kymmenen vuotta sitten, joten vastaus on 3-10 vuotta…

Miten sait kirjasi kustannettua? Oliko se vaikeaa?
Sain kustannuspäätöksen viikossa. Pyysin ensin että tuttavani kommentoisi sitä yksityisesti. Hän piti kovasti kirjasta ja kertoi tuntevansa Atenan kustannuspäällikön ja kysyi voisiko lähettää tekstini tälle. No sehän sopi, pääsin tavallaan lukujonon kärkeen. Olin kyllä tarjonnut aikaisempaa versiota muutamaan kustantamoon, mutta sitten lyhensin tekstiä ja kirjoitin uudestaan ja siitä se lähti.

Kenestä kirjojesi henkilöstä pidät eniten ja miksi?
Suosikkini on kertojan pikkusisko Ellen, hauskan pikkuvanha, äärimmäisen lahjakas ja herkkä tyttö.

Mikä on parasta kirjoittamisessa?
Kun hahmot alkavat elää omaa elämää ja vievät tarinaa eri suuntaan kuin kuvittelin.

Mikä on ikävintä kirjoittamisessa?
Kun jää jumiin johonkin kohtaan eikä millään pääse eteenpäin

Miten perheesi ja tuttavasi suhtautuivat kirjoittamiseesi?
En varsinaisesti salannut mutta en kyllä paljon mainostanutkaan kirjoittamistani. Kai useimmat pitävät kirjoittamista aika outona harrastuksena. Ja onhan se.

Onko kirjan julkaiseminen avannut uusia ovia tai mahdollisuuksia?
Ei vielä.

Oletko saanut kirjoistasi palautetta? Millaista?
Tähänastiset palautteet ovat kaikki olleet todella hyviä, lukijat ovat kehuneet että tarinassa on imua ja että alun avantokohtaus on huikea.

Onko uusi kirja jo työn alla?
Ideoita on, mutta paperilla tai tietokoneen muistissa ei ole vielä mitään.

Oletko kirjoittanut jotain muuta kirjojen lisäksi?
Olen kirjoittanut matkajuttuja Natura-lehteen ja Hufvudstadsbladetiin.

Kuka on lempikirjailijasi?
Luen kirjoja suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, joten mainitsen kolme: Juha Itkonen, Ulla Lena Lundberg ja Joyce Carol Oates

Suosittele kolmea hyvää kirjaa!
Emma Cline: The Girls (Tytöt), Minna Rytisalo: Lempi, Terhi Törmälehto: Vaikka vuoret järkkyisivät

Mitä haluaisit sanoa kirjailijaksi tahtoville blogin lukijoille?
1. Lue paljon. Mitä enemmän luet, sitä paremmin kirjoitat
2. Älä anna periksi. Ole valmis kirjoittamaan uudestaan ja vielä kerran uudestaan.

Kiitos vastauksista!
Muutkin kirjailijat ovat tervetulleita Kirjailijavieraiksi! Mikäli haluat haastateltavaksi, ota yhteyttä. 

Lähetä kommentti
Kirjoittanut Sanna aiheesta Kirjailijavieras

Vieraana kirjabloggaaja: Tuntematon lukija

Ihmiset ovat aina kiinnostavia, varsinkin kirjoista pitävät ihmiset. Tässä sarjassa haastatellaan kirjabloggaajia ja kysellään kirjoista, lukemisesta ja tietenkin bloggaamisesta. Nyt vuorossa on Tuntematon lukija-blogin Hande!

Hei! Kuka olet ja mitä teet?
Hei! Olen Hande, kirjoja rakastava duunari Helsingistä. Lukemisen ja bloggaamisen lisäksi harrastan viulun soittamista sekä satunnaisesti käsitöiden tekemistä ja piirtämistä.

Esittele blogisi lyhyesti.
Olen kirjoittanut Tuntematon lukija -nimistä blogiani reilut kaksi vuotta – en siis ole enää aivan keltanokka, mutten vielä konkarikaan. Olen hyvin kaikkiruokainen lukija, joskin minulle tulee ajoittain kausia, jolloin suurkulutan tietynlaista kirjallisuutta enemmän kuin muita lajityppejä. Silloin tällöin vastailen myös erilaisiin kirja-tageihin ja olen kirjoittanut myös pohdintoja suhteestani lukemiseen sekä yhden hahmoanalyysin. Erään lukuhaasteen myötä olen kirjoittanut arvioita myös muutamasta tv-sarjasta.

Blogini on melko pieni, mutta kyllä siellä vierailijoita käy. Rekisteröityneitä lukijoita blogillani on tällä hetkellä 73, mikä ilahduttaa minua kovasti. Lisäksi seuraajia ja tykkääjiä on myös blogini muilla kanavilla.

Miten päädyit perustamaan kirjablogin?
Olen pitänyt vuodesta 2011 paperista lukupäiväkirjaa, johon olen kirjannut ajatuksiani lukemistani teoksista. Nelisen vuotta sitten huomasin, että monet ihmiset pitivät kirjablogia. Ajatus omankin blogin perustamisesta alkoi kypsyä mielessäni, mutten uskaltanut tehdä aloitetta – kynnystä nosti myös se, etten keksinyt millään hyvää nimeä mahdolliselle kirjablogilleni. Asia muuttui vuonna 2015, kun yhtäkkiä nimiehdotus putkahti päähäni. Varmistin, ettei nimi ollut jonkun toisen käytössä, ja niin blogini syntyi. Paperisesta lukupäiväkirjasta en ole luopunut – nykyisin sen tekstit ovat raakaversioita blogiteksteistäni.

Mistä sait idean blogin nimeen?
Halusin blogini nimen erottuvan joukosta, joten halusin nimetä blogini jonkun minulle tärkeän teoksen mukaan. Väinö Linnan Tuntematon sotilas on ollut yksi suosikkikirjoistani teini-iästä lähtien, joten on melko huvittavaa, että tajusin hyödyntää sitä niin myöhään. Lisäksi nimi Tuntematon lukija sopi blogilleni erinomaisesti, sillä en halua kirjoittaa blogia oikealla nimelläni tai kertoa itsestäni liikaa internetissä.

Mikä on parasta bloggaamisessa?
Olen aina ollut kova lukemaan, mutta bloggaaminen on lisännyt lukutahtiani entisestään. Kaikkein parasta on kuitenkin yhteisöllisyys: aiemmin lukeminen on ollut minulle melko yksinäinen harrastus, mutta blogin ansiosta olen voinut keskustella laajemmin lukemistani teoksista ja saada muilta lukuvinkkejä. Vuosien varrella olen myös tutustunut moniin bloggaajakollegoihini ja he ovat paljastuneet mahtaviksi persooniksi.

Mikä on vaikeinta bloggaamisessa?
Ajoittain minulle iskee kirjoitusjumeja, jolloin minulle kertyy monia luettuja kirjoja, mutten saakaan aikaiseksi kirjoittaa niistä kohtuullisessa ajassa.

Onko blogisi näkyvillä myös sosiaalisessa mediassa? Missä kanavissa?
Blogillani on Facebook-sivu ja sen lisäksi olen Twitterissä nimellä @Tuntematon_luki.

Mikä on ollut suosituin postauksesi?
Suosituin postaukseni on, huvittavaa kyllä, arvioni Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta. Huvittavaksi tilanteen tekee se, että kyseessä on juuri se teos, jonka mukaan blogini olen nimennyt.

Onko bloggaaminen avannut uusia ovia tai mahdollisuuksia?
Bloggaamisen kautta olen tutustunut suureen joukkoon mahtavia ihmisiä, jotka jakavat kanssani intohimon kirjallisuuteen. Lisäksi olen loikannut rohkeammin kirjallisen mukavuusalueeni ulkopuolelle lukuisten vinkkien ja lukuhaasteiden myötä.

Tänä vuonna sain myös hienon mahdollisuuden olla osana Ylen Kirjojen Suomi 101 kirjaa-projektia: Ylen kirjallisuustoimittajat ovat valinneet jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta kirjan, ja ne on arvottu halukkaiden kirjabloggaajien kesken. Jokainen lukee saamansa teoksen ja kirjoittaa siitä blogiinsa omalla tyylillään.

Oletko kirjoittanut myös jotain muuta kuin kirjablogia?
En ole kirjoittanut muita blogeja – Tuntematon lukija avasi minulle oven bloggaamisen maailman.

Mitä vinkkejä antaisit tätä lukeville ihmisille, jotka haluaisivat perustaa oman kirjablogin?
Kannattaa valita itseään miellyttävä aihe tai aiheita, tehdä ulkoasusta omaleimainen, mutta selkeä, pyrkiä kirjoittamaan säännöllisesti – muistaen kuitenkin olla armollinen itselleen, ”jalkautua” muiden blogeihin eli kommentoida muiden tekstejä  ja kirjoittaa blogiaan omalla tyylillä.

Kuinka paljon luet?
Lukutahtini vaihtelee: joskus luen yli 10 kirjaa kuukaudessa, kun taas joskus saldoni jää kahteen kirjaan. Blogiaikani lukemiston perusteella luen keskimäärin 5-7 kirjaa kuukaudessa.

Oletko osallistunut joskus lukuhaasteisiin? Millaisiin?
Olen osallistunut monenlaisiin lukuhaasteisiin vuosien varrella. Jos teema miellyttää ja minulla on aikaa, lähden mukaan. Tänä vuonna olen kahminut itselleni monia haasteita: löytyy kirjoja ja televisiota yhdistävää, Suomen historiaan liittyvää, lapsuuden suosikkeihin sekä muihin aiemmin luettuihin kirjoihin palaamista sekä dekkareita, kuin myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä.

Kuka on lempikirjailijasi?
Tämä on erittäin vaikea kysymys, sillä minulla ei ole vain yhtä suosikkia suurin piirtein missään asiassa. Väinö Linna on ainakin yksi, kuten ehkä aiemmista vastauksistani voi arvata. Lisäksi pidän kovasti Jane Austenista, John Boynesta, J. K. Rowlingista ja Victor Hugosta – näin muutaman mainitakseni.

Kuka on kaikkien aikojen lempihenkilöhahmosi ja missä kirjassa hän esiintyy?
Apua, toinen vaikea kysymys! Minulla on hirmuisen pitkä lista suosikkihahmoja, joita en missään nimessä pysty asettelemaan paremmuusjärjestykseen. Tällä hetkellä aivan ensimmäiseksi minulle tulee mieleen Sherlock Holmes sir Arthur Conan Doylen novelleista ja romaaneista. Tasapuolisuuden nimissä voisin sanoa vielä yhden naispuolisen hahmon: Harley Quinn Batman-sarjakuvista.

Missä on paras paikka lukea?
Kulmasohvani nurkkaus on kotini paras lukupaikka. Kesäisin on ihanaa lukea ulkona keinussa tai nurmikolla.

Mikä on mielestäsi paras TV/elokuvasovitus kirjasta?
Granadan tv-sarjaversio Sherlock Holmes-tarinoista vuosilta 1984-1994 on vertaansa vailla. Lisäksi pidän kovasti BBC:n vuoden 1995 minisarjasta Ylpeys ja ennakkoluulo. Kumpikin on alkuperäisteoksilleen uskollinen, on huomioinut tarinoiden aikakauden ja näyttelijöiden roolisuoritukset saavat minut unohtamaan, että he ovat näyttelijöitä.

Mikä on huonoin kirja, jonka olet koskaan lukenut? Miksi?
Kirjoille antamieni arvosanojen perusteella huonoimmat lukemani kirjat ovat Susan Hillin Rebekan varjo sekä Brian Azzarellon Jokeri. Rebekan varjo on irvikuva Daphne du Maurierin Rebekasta, jonka jatko-osa Hillin teos olevinaan on. Jokeri-sarjakuvassa taas nimikkohahmo on menettänyt luonteestaan kaiken sen, mikä hänestä tekee kiinnostavan, eikä tarina lunastanut takakannen lupauksia.

Mitkä kolme kirjaa ottaisit autiolle saarelle matkalukemiseksi?
Meikäläisen painajainen: joutua valitsemaan vain kolme niin monesta ihanasta! Mutta, jos on pakko valita, niin ottaisin mukaani sir Arthur Conan Doylen Sherlock Holmes – kootut kertomukset-kokoelman, Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla-trilogian sekä Jane Austenin Ylpeyden ja ennakkoluulon. Yrittäisin varmaankin myös salakuljettaa mukaan muutamia sarjakuvia, mutta siitä ei sitten puhuta. :D

Kiitos vastauksista! 
Otan sarjaan jatkuvasti mukaan uusia haastateltavia. Haluatko mukaan? Heitä kommentti tai laita meiliä tulemaan (osoite löytyy sivupalkista).

Lähetä kommentti
Kirjoittanut Sanna aiheesta Vieraana kirjabloggaaja

Kirjailijavieras: A-P Kuutila

Kirjailijavieras-sarjassa haastatellaan erilaisia kirjailijoita ja kysellään kaikenlaista kirjoista sekä kirjoittamisesta. 

A-P Kuutila. ”Tämä ulkomuoto on tavallaan minun tavaramerkki”

Hei! Kuka olet ja mitä olet kirjoittanut?
A-P Kuutila. Julkaisin ensimmäisen romaanini Sielunkerääjä #2AZ37Q6:n kesällä 2016.

Millainen koulutustausta sinulla on?
Opiskelu ei ole mun juttu, joten lukion jälkeen en ole oikeastaan opiskellut.

Miten päädyit kirjailijaksi?
Päässäni naksahti ja tajusin, että tätä haluan tehdä.

Mistä saat ideat kirjaasi / kirjoihisi?
Joskus riittää yksi sana tai jokin hajanainen ajatus, josta idea lähtee. Se voi tulla ihan mistä tahansa ja milloin tahansa.

Kauanko kirjoitusprosessi kesti?
Neljä pätkäistä vuotta.

Miten sait kirjasi kustannettua? Oliko se vaikeaa?
Oli vaikeaa, sillä kustantajat eivät kirjaani tarttuneet. Lopulta päätin julkaista sen omakustannetyyliin.

Kenestä kirjojesi henkilöstä pidät eniten ja miksi?
Sielunkerääjästä, sillä kukapa ei pitäisi alakuloisesta viikatemiehestä, joka osoittaa inhimillisiä piirteitä.

Mikä on parasta kirjoittamisessa?
Se, kun homma sujuu kuin itsestään ja sormet eivät meinaa pysyä kirjoituksessa mukana. On myös mahtavaa saada jotain valmiiksi.

Mikä on ikävintä kirjoittamisessa?
Kroppaani ei ole tehty istumatyöhön, joten paikat tulevat kipeäksi ja menevät jumiin ajoittain.

Miten perheesi ja tuttavasi suhtautuivat kirjoittamiseesi?
Yllättyneesti.

Onko kirjan julkaiseminen avannut uusia ovia tai mahdollisuuksia?
Kyllä. Vaikkapa tällaisia haastatteluita.

Oletko saanut kirjoistasi palautetta? Millaista?
Moni on kertonut, että ahmi kirjani kerralla ja teksti on mukavaa luettavaa.

Onko uusi kirja jo työn alla?
Työn alla on useampikin ja seuraavan julkaisua kovasti jo suunnittelen.

Oletko kirjoittanut jotain muuta kirjojen lisäksi?
Kirjoitan säännöllisesti peliaiheiselle KonsoliFIN.net-sivustolle. Silloin tällöin kirjoitan myös Pelaaja-lehdelle ja pari matkajuttuakin on tullut rustattua paikallislehtiin.

Kuka on lempikirjailijasi?
Vielä kuukausi sitten olisin sanonut, että Arto Paasilinna. Aloitin kuitenkin Noituri-sarjan lukemisen tuossa jokin aika sitten ja nyt voisin sanoa, että Andrzej Sapkowski.

Suosittele kolmea hyvää kirjaa!
Andrzej Sapkowskin Kohtalon Miekka, Sophie Kinsellan Hääyöaie, Arto Paasilinnan Ukkosenjumalan poika.

Mitä haluaisit sanoa kirjailijaksi tahtoville blogin lukijoille?
Valmistaudu taistelemaan tuulimyllyjä vastaan.

Kiitos vastauksista!
Muutkin kirjailijat ovat tervetulleita Kirjailijavieraiksi! Mikäli haluat haastateltavaksi, laita minulle sähköpostia (osoite sivupalkissa).

Lähetä kommentti
Kirjoittanut Sanna aiheesta Kirjailijavieras