Vieraana kirjabloggaaja

Vieraana kirjabloggaaja: Lukijatar

Ihmiset ovat aina kiinnostavia, varsinkin kirjoista pitävät ihmiset. Tässä sarjassa haastatellaan kirjabloggaajia ja kysellään kirjoista, lukemisesta ja tietenkin bloggaamisesta. Nyt vuorossa on Lukijatar.

Hei! Kuka olet ja mitä teet?
Olen Lukijatar, toisin sanottuna bloggaan salanimellä vähän sellaisessa ”bene qui latuit, bene vixit” -hengessä. Blogiesittelyni kertoo minun olevan kirjallisuudenopiskelija, mutta aivan lähiaikoina asianlaidan pitäisi vaihtua kirjallisuuden maisteriksi.

Esittele blogisi lyhyesti.
Perustin blogini kesällä 2015 lukupäiväkirjaksi. Luen lähinnä kertomakirjallisuutta. Blogini erikoisuus on se, että lukemistostani suuri osa on kierrätyskirjahyllyn kirjoja eli toisin sanottuna paljon sellaista, josta en ollut itsekään koskaan aiemmin kuullut ennen kohtaamista kierrätyskirjahyllyllä. Luen erittäin harvoin uutuuskirjoja, sillä linjanani on olla ostamatta kirjoja, joita en ole lukenut. Kirjastoa käytän loputtomien lukulistojeni lyhentämiseen.

Minulla on myös hyvin tietoinen linja olla postaamatta haasteita tai ylipäätään muita sisältöjä kuin itse kirjapostauksia. Nähdäkseni blogini ydinasia ovat tekstit kirjoista, ja kaikki muu on toissijaista. Tämä linja tuo blogiini kaipaamaani selkeyttä. Vastaan kyllä haasteisiin – ja se on ihan hauskaakin – mutta ne ovat omilla haastesivuillaan eivätkä siten näy blogivirrassa.

Kirjablogini ei ole erityisen suosittu, kuten voi ehkä lähtökohdista päätellä. Olen silti positiivisesti yllättynyt, kuinka moni kuitenkin seuraa ja kommentoikin toisinaan.

Miten päädyit perustamaan kirjablogin? 
Ensimmäisekseen löydettyäni kirjablogiskenen alkoi tuntua mukavalta ajatukselta kirjata ylös lukiessa heränneitä pohdintoja – ja ylipäätään muovata niitä sanoiksi, kun liian usein kyse oli vain epämääräisistä fiiliksistä.

Toisekseen kirjallisuuden opinnot pakottivat kirjoista kirjoittamisen muottiin, jossa oma tuntemus jäi toissijaiseksi. Kaipasin tapaa pohtia myös omasta luku- ja henkilöhistoriasta nousevia asioita.

Kolmannekseen kirjablogeissa mietitytti, että usein kirjoja referoidaan ja avataan paljon, mutta lukiessa heräävät ajatukset oli jätetty vähälle – perusteluita ajatuksille näkyi vieläkin harvemmin. Halusin perustaa sitten kirjallisuudesta nouseviin ajatuksiin ja niiden perusteluihin keskittyvän blogin.

Mistä sait idean blogin nimeen?
En ainakaan Italo Calvinon Jos talviyönä matkamies -teoksesta, vaikka siellä samanniminen hahmo esiintyykin. Nimi Lukijatar vain tuli jostakin mieleen ja jäi sitten kummittelemaan. Se myös syntyi melko samaan aikaan Alfons Muchan hengessä tekemäni blogitunnushahmon kanssa, ja molemmissa ilmenevä korostettu feminiinisyys tuntui yhteensopivalta estetiikalta. Muchan työt ovat edelleen keskeinen osa blogini ilmettä.

Mikä on parasta bloggaamisessa?
Yksi parhaita asioita on kirjojen valokuvaaminen, joka parhaimmillaan on suorastaan meditatiivista. Pidän kirjojen kuvaamisesta ulkona. Myös uuden tekstin julkaiseminen kutittelee aina kivasti, kuten myös uuden kommentin tai kiinnostavan vastauksen saaminen.

Bloggaaminen on tällä hetkellä yksi suosikkiharrastuksiani – ja se on paljon sanottu, koska harrastan monenlaista ja ahkerasti. Parhaat onnistumisen tunteet syntyvät, kun saa vangittua kirjan herättämän ajatuksen tai vaikutelman pukemalla sen osuvasti sanoiksi.

Mikä on vaikeinta bloggaamisessa?
Vaikeinta oli alussa ja on edelleen oman itsen haastaminen ja pyrkiminen kohti parempaa ilmaisua ja argumentaatiota. Toisinaan on vaikea edes aloittaa blogitekstin kirjoittamista, mutta yhä useammin tekstissä pääsee hyvin lähelle lukukokemuksen ydintä, mikä on hyvin palkitsevaa.

Onko blogisi näkyvillä myös sosiaalisessa mediassa? Missä kanavissa?
Tällä hetkellä olen aktiivinen lähinnä vain Twitterissä, ja sekin on varsin tuore viritelmä. Sosiaalinen media ei ylipäätään ole juttuni – Bloggeria lukuun ottamatta.

Mikä on ollut suosituin postauksesi?
Se lienee Kalle Päätalon Koillismaa-sarjan viimeinen osa, Mustan lumen talviKoillismaa-sarjan muutkin osat ovat tosin saaneet huomiota.

Onko bloggaaminen avannut uusia ovia tai mahdollisuuksia?
Ei suoranaisesti. En ole kiinnostunut arvostelukappaleista enkä myöskään olemaan esillä itsenäni, joten kukaan tuskin voisi hyötyä minusta mitenkään. Blogosfäärin laiskan seuraamisen vuoksi on mennyt ihan kiinnostaviakin projekteja kokonaan ohi, mutta ehkäpä joskus satun oikeaan aikaan oikeaan paikkaan.

Oletko kirjoittanut myös jotain muuta kuin kirjablogia?
Aloitin alkuvuodesta TV-sarjablogin Lukijattaren ruutu, mutta kuukausittainen päivitystahti osoittautui liian kunnianhimoiseksi. Tarkoitus olisi silti päivittää sitä heti kun ehdin – jonossa on varmaan toistakymmentä sarjaa tai sarjan kautta – mutta valitsemani hyvin syväluotaava formaatti on välillä vaikea yhdistää kiireisiin. Eiköhän sinne jotakin uutta taas ilmaannu ennen pitkää.

Mitä vinkkejä antaisit tätä lukeville ihmisille, jotka haluaisivat perustaa oman kirjablogin?
Tee omannäköisesti blogi. Ja bloggaa siitä, mikä kiinnostaa. Ei ole olemassa ”oikeaa” tapaa kirjoittaa kirjablogia tai tekstejä, joten vaikka muiden blogien vilkuilu on ihan hyödyllistä omaa blogia tehdessä, ei tarvitse orjallisesti noudattaa suosittuja tyylejä, jos ne eivät tunnu omilta.

Kuinka paljon luet?
Yleensä ottaen luen noin neljä kirjaa kuukaudessa, käytännössä tavallisesti puolesta tunnista tuntiin päivässä. Toisinaan saattaa jäädä päiviä väliin. Mutta tarkoituksena olisi pysyä blogin päivitystahdissa eli kirja viikossa.

Oletko osallistunut joskus lukuhaasteisiin? Millaisiin?
En ole. En ole oikein missään vaiheessa tajunnut niiden viehätystä. Ehkäpä joskus vielä villiinnyn niitäkin kokeilemaan, saa nähdä.

Kuka on lempikirjailijasi?
Ylivertaista suosikkia ei ole, mutta huomaan innostuvani kerta toisensa jälkeen Vladimir Nabokovista, Daniel Kehlmannista, Tove Janssonista, Marja-Liisa Vartiosta, Susanna Clarkesta ja Emily Brontësta. Noin esimerkiksi.

Kuka on kaikkien aikojen lempihenkilöhahmosi ja missä kirjassa hän esiintyy?
No nyt on vaikea. Ehkä ne sellaiset hahmoihin leimautumiset ovat jääneet paljolti teini-ikään, joten ”kaikkien aikojen” suosikki tuo äkkiä mieleen ne ajat. Paljon hienoja hahmoja tietysti on tullut vastaan sittemmin, mutta jotenkin hahmoja ajateltua niin voimakkaasti suhteessa tarinaan ja maailmaan, että heitä on vaikea siitä erottaa. Mutta sanotaan nyt, että J. R. R. Tolkienin Maamiehen ja lohikäärmeen Chrysophylax Dives on ehkä sellainen, jonka voisi harkita laittavansa Ex Librikseensä.

Missä on paras paikka lukea?
Ehkäpä sängyssä, koska pidän lukemisesta ennen nukkumaanmenoa. Rauhallinen ympäristö ja pehmeä alusta ovat ne avainjutut. Huomaamattomat kirjaston peränurkat ja tyhjät junavaunut sopivat myös.

Mikä on mielestäsi paras TV/elokuvasovitus kirjasta?
Olen jostakin syystä nähnyt paljon elokuva/TV-sovituksia kirjoista, mutta en ole lukenut alkuteoksia. Sen sijaan en ole juurikaan nähnyt elokuvia niistä kirjoista, jotka olen lukenut. Kyllä niitäkin tosin on. Ehkä ensimmäisenä tulee mieleen Michael Cunninghamin Tunnit, joka on hieno kirja ja josta tehty elokuva oli keskimääräistä parempi sovitus sekin.

Mikä on huonoin kirja, jonka olet koskaan lukenut? Miksi?
Onhan niitä tullut luettua, enkä kaikkia muista. Tuleepa lähinnä mieleen vuosien takaa eräskin hevosaiheinen nuortenkirja sen käsittämättömän editoimattomuuden ja sisällöllisen laaduttomuuden vuoksi. Kirja oli käytännössä kirjailijan henkilökohtainen yli-ihmisfantasia ja suoraan sanottuna kiusaannuttavaa luettavaa.

Mitkä kolme kirjaa ottaisit autiolle saarelle matkalukemiseksi?
Jaa-a. Varmaankin sellaisia, joita voi lukea eri tavoin ja joissa on tarpeeksi syvyyttä monia lukukertoja varten. Yksi voisi olla Nabokovin Kalvas hehku, jonka ensimmäinen lukukerta tuntui vain kevyeltä pintaraapaisulta ja mieleen tulvi heti toisenlaisiakin tapoja ja järjestyksiä lukea teos.

Susanna Clarken The Ladies of Grace Adieu and Other Stories -novellikokoelma oli niin kerroksellinen ja upottavaa mytologiaa tihkuva teos, että se tarjonnee säväreitä monelle lukukerralle. Kolmas olisi lohdullinen ja turvallinen saarikuvaus, Tove Janssonin Kesäkirja.

Kiitos vastauksista! 
Otan sarjaan jatkuvasti mukaan uusia haastateltavia. Haluatko mukaan? Heitä kommentti tai laita meiliä. 

2 kommenttia
Kirjoittanut Sanna aiheesta Vieraana kirjabloggaaja

Vieraana kirjabloggaaja: Kirjapöllön huhuiluja

Ihmiset ovat aina kiinnostavia, varsinkin kirjoista pitävät ihmiset. Tässä sarjassa haastatellaan kirjabloggaajia ja kysellään kirjoista, lukemisesta ja tietenkin bloggaamisesta. Nyt vuorossa on Kirjapöllön huhuiluja-blogin Heidi! Aiemmin blogi tunnettiin nimellä Dysphoria. 

Hei! Kuka olet ja mitä teet?
Olen Heidi, 38-vuotias, filosofian maisteri (suomen kieli),  tällä hetkellä työtön kirjastoalan ihminen, kahden lapsen äiti, naimisissa ja kahden kissan palvelija Oulusta.

Esittele blogisi lyhyesti.
Kirjablogini perustin noin 3,5 vuotta sitten ystäväni innoittamana. Olin hurahtanut pari vuotta aiemmin nuorten aikuisten kirjoihin, kuten Twilight-sarjaan, ja koin tarvetta alkaa laittaa lukemani kirjat johonkin ylös ja kirjoittamaan ajatuksiani niistä ylös.

Yhä edelleen blogini pääpaino on YA-kirjallisuudessa, mutta jonkin verran luen myös aikuisten scifiä, kauhua ja psykologista jännitystä sekä lasteni kanssa lastenkirjoja. Lisäksi tykkään katsella kirjoihin perustuvia leffoja ja tv-sarjoja.

Blogillani on tällä hetkellä 99 lukijaa Bloggerissa, lisäksi Facebookissa blogini sivua seuraa 77 ihmistä, Twitterissä  237.

Miten päädyit perustamaan kirjablogin?
Ystäväni ehdotti minulle blogin perustamista jo vuosi ennen kuin itse viimein kypsyin ajatukseen.

Mistä sait idean blogin nimeen?
Halusin alun perin blogilleni nimen, joka erottuu lukuisista kirja- ja lukualkuisista nimistä. Ajattelin dysphorian sanaleikkinä: dystopia & euforia = dystopiaan liittyvä euforia (koska pidän erityisesti YA-dystopioista.) Myöhemmin nimi on hiukan harmittanut, kun on puhuttu paljon sukupuolidysforiasta, enkä haluaisi blogini nimeä yhdistettävän siihen  väärinkäsitysten takia.

Päätin pitkällisen harkinnan jälkeen muuttaa blogini nimen. Dysphoria-nimi ei oikein tuntunut enää kivalta, kun siinä on niin negatiivinen ja synkkä kaiku. Uusi nimi on Kirjapöllön huhuiluja, ja se tuntuu heti juuri sopivalta. Olen ollut pöllöfani parikymppisestä asti ja keräillyt siitä asti erilaisia pöllöjuttuja. Pöllöt ja kirjallisuus sopivat hyvin yhteen!

Mikä on parasta bloggaamisessa?
Lukemisesta saa paljon enemmän irti, kun analysoi sen teemoja blogissa. Lisäksi olen tutustunut uusiin ihmisiin ja saanut tosi paljon hyviä lukuvinkkejä muilta bloggaajilta ja lukijoilta. Bloggaaminen on myös minulle arjen vastapainoa, keino irrottautua muista ajatuksista.

Mikä on vaikeinta bloggaamisessa?
Välillä tuntuu, ettei  jostain kirjasta ole mitään järkevää sanottavaa. Lukemistani arvostelukappaleista bloggaan kuitenkin aina, joten kirjoitettavaa on löydyttävä, vaikka lukukokemus olisi jäänyt laimeaksi. Rakentavan kritiikin antaminen on helpottunut bloggaamisen myötä.

Onko blogisi näkyvillä myös sosiaalisessa mediassa? Missä kanavissa?
Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa.

Mikä on ollut suosituin postauksesi?
Kerstin Gier: Unien kirjat -sarja.

Onko bloggaaminen avannut uusia ovia tai mahdollisuuksia?
Tavallaan. Olen vahvistanut bloggaamisen myötä haluani tehdä lasten ja nuorten kirjastotyötä, eikä siitä varmasti ole ollut työnhaussakaan  haittaa. Olen saanut kutsuja messuille ja kustantajien tilaisuuksiin, joista kävin nyt Hel-Ya!-tapahtumassa Helsingissä.

Oletko kirjoittanut myös jotain muuta kuin kirjablogia?
Nuorempana kirjoitin novelleja pöytälaatikkoon. Lisäksi minulla on 3,5-vuotias harrasteblogi Cinnamonum, missä nykyään teen lähinnä käsityö- ja leivontakirjojen esittelybloggauksia.

Mitä vinkkejä antaisit tätä lukeville ihmisille, jotka haluaisivat perustaa oman kirjablogin?
Mieti, haluatko keskittyä vain tietynlaisiin kirjoihin, vai bloggaatko laajasti vähän kaikesta. Kirjoita juuri omannäköisiäsi postauksia, älä yritä kopioida muiden tyyliä. Ota some-kanavat heti käyttöön, etenkin Twitter tuo äkkiä lisää lukijoita. Käy lukemassa muiden kirjablogeja ja kommentoi ahkerasti, niin blogisi pääsee osaksi mahtavaa kirjabloggaajien yhteisöä.

Kuinka paljon luet?
Luen noin 50 sivua päivässä ja noin 10 kirjaa kuukaudessa (mukaan lasketaan lastenkirjat). Tämän vuoden tavoitteeni on lukea 120 kirjaa, ja se näyttää olevan hyvällä mallilla.

Oletko osallistunut joskus lukuhaasteisiin? Millaisiin?
Olen koko ajan mukana lukuhaasteissa. Olen osallistunut jokaiseen Kirjabloggaajien klassikkohaasteeseen, ja olen osallistunut myös mm. runo-, novelli-, kauhu-, lastenkirja- ja luontokirjahaasteisiin.

Kuka on lempikirjailijasi?
En osaa oikein nimetä yhtä lempikirjailijaa, mutta mm. näiden kirjoitustyylistä pidän: Elina Rouhiainen, Siri Pettersen, Maggie Stiefvater, Stephenie Meyer, Holly Bourne, John  Green, Rainbow Rowell.

Kuka on kaikkien aikojen lempihenkilöhahmosi ja missä kirjassa hän esiintyy?
Tobias eli Neljä Veronica Rothin Outolintu-trilogiassa.

Missä on paras paikka lukea?
Sängyllä puolimakaavassa asennossa tai uudessa pehmonojatuolissa.

Mikä on mielestäsi paras TV/elokuvasovitus kirjasta?
Twilight-elokuvat mukailevat minusta kirjasarjaa erittäin hyvin.

Mikä on huonoin kirja, jonka olet koskaan lukenut? Miksi?
Blogihistoriassani huonoimmat pojot annoin viime keväänä Scott Bergströmin The Cruelty – Et ole yksin –kirjalle, koska siitä puuttui ihan tyystin YA-kirjoille ominainen toiveikkuus.

Mitkä kolme kirjaa ottaisit autiolle saarelle matkalukemiseksi?

  • Veronica Roth: Outolintu
  • Stephenie Meyer: Vieras
  • Andy Weir: Yksin Marsissa

Kiitos vastauksista! 
Otan sarjaan jatkuvasti mukaan uusia haastateltavia. Haluatko mukaan? Heitä kommentti tai laita meiliä. 

Lähetä kommentti
Kirjoittanut Sanna aiheesta Vieraana kirjabloggaaja

Vieraana kirjabloggaaja: Tuntematon lukija

Ihmiset ovat aina kiinnostavia, varsinkin kirjoista pitävät ihmiset. Tässä sarjassa haastatellaan kirjabloggaajia ja kysellään kirjoista, lukemisesta ja tietenkin bloggaamisesta. Nyt vuorossa on Tuntematon lukija-blogin Hande!

Hei! Kuka olet ja mitä teet?
Hei! Olen Hande, kirjoja rakastava duunari Helsingistä. Lukemisen ja bloggaamisen lisäksi harrastan viulun soittamista sekä satunnaisesti käsitöiden tekemistä ja piirtämistä.

Esittele blogisi lyhyesti.
Olen kirjoittanut Tuntematon lukija -nimistä blogiani reilut kaksi vuotta – en siis ole enää aivan keltanokka, mutten vielä konkarikaan. Olen hyvin kaikkiruokainen lukija, joskin minulle tulee ajoittain kausia, jolloin suurkulutan tietynlaista kirjallisuutta enemmän kuin muita lajityppejä. Silloin tällöin vastailen myös erilaisiin kirja-tageihin ja olen kirjoittanut myös pohdintoja suhteestani lukemiseen sekä yhden hahmoanalyysin. Erään lukuhaasteen myötä olen kirjoittanut arvioita myös muutamasta tv-sarjasta.

Blogini on melko pieni, mutta kyllä siellä vierailijoita käy. Rekisteröityneitä lukijoita blogillani on tällä hetkellä 73, mikä ilahduttaa minua kovasti. Lisäksi seuraajia ja tykkääjiä on myös blogini muilla kanavilla.

Miten päädyit perustamaan kirjablogin?
Olen pitänyt vuodesta 2011 paperista lukupäiväkirjaa, johon olen kirjannut ajatuksiani lukemistani teoksista. Nelisen vuotta sitten huomasin, että monet ihmiset pitivät kirjablogia. Ajatus omankin blogin perustamisesta alkoi kypsyä mielessäni, mutten uskaltanut tehdä aloitetta – kynnystä nosti myös se, etten keksinyt millään hyvää nimeä mahdolliselle kirjablogilleni. Asia muuttui vuonna 2015, kun yhtäkkiä nimiehdotus putkahti päähäni. Varmistin, ettei nimi ollut jonkun toisen käytössä, ja niin blogini syntyi. Paperisesta lukupäiväkirjasta en ole luopunut – nykyisin sen tekstit ovat raakaversioita blogiteksteistäni.

Mistä sait idean blogin nimeen?
Halusin blogini nimen erottuvan joukosta, joten halusin nimetä blogini jonkun minulle tärkeän teoksen mukaan. Väinö Linnan Tuntematon sotilas on ollut yksi suosikkikirjoistani teini-iästä lähtien, joten on melko huvittavaa, että tajusin hyödyntää sitä niin myöhään. Lisäksi nimi Tuntematon lukija sopi blogilleni erinomaisesti, sillä en halua kirjoittaa blogia oikealla nimelläni tai kertoa itsestäni liikaa internetissä.

Mikä on parasta bloggaamisessa?
Olen aina ollut kova lukemaan, mutta bloggaaminen on lisännyt lukutahtiani entisestään. Kaikkein parasta on kuitenkin yhteisöllisyys: aiemmin lukeminen on ollut minulle melko yksinäinen harrastus, mutta blogin ansiosta olen voinut keskustella laajemmin lukemistani teoksista ja saada muilta lukuvinkkejä. Vuosien varrella olen myös tutustunut moniin bloggaajakollegoihini ja he ovat paljastuneet mahtaviksi persooniksi.

Mikä on vaikeinta bloggaamisessa?
Ajoittain minulle iskee kirjoitusjumeja, jolloin minulle kertyy monia luettuja kirjoja, mutten saakaan aikaiseksi kirjoittaa niistä kohtuullisessa ajassa.

Onko blogisi näkyvillä myös sosiaalisessa mediassa? Missä kanavissa?
Blogillani on Facebook-sivu ja sen lisäksi olen Twitterissä nimellä @Tuntematon_luki.

Mikä on ollut suosituin postauksesi?
Suosituin postaukseni on, huvittavaa kyllä, arvioni Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta. Huvittavaksi tilanteen tekee se, että kyseessä on juuri se teos, jonka mukaan blogini olen nimennyt.

Onko bloggaaminen avannut uusia ovia tai mahdollisuuksia?
Bloggaamisen kautta olen tutustunut suureen joukkoon mahtavia ihmisiä, jotka jakavat kanssani intohimon kirjallisuuteen. Lisäksi olen loikannut rohkeammin kirjallisen mukavuusalueeni ulkopuolelle lukuisten vinkkien ja lukuhaasteiden myötä.

Tänä vuonna sain myös hienon mahdollisuuden olla osana Ylen Kirjojen Suomi 101 kirjaa-projektia: Ylen kirjallisuustoimittajat ovat valinneet jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta kirjan, ja ne on arvottu halukkaiden kirjabloggaajien kesken. Jokainen lukee saamansa teoksen ja kirjoittaa siitä blogiinsa omalla tyylillään.

Oletko kirjoittanut myös jotain muuta kuin kirjablogia?
En ole kirjoittanut muita blogeja – Tuntematon lukija avasi minulle oven bloggaamisen maailman.

Mitä vinkkejä antaisit tätä lukeville ihmisille, jotka haluaisivat perustaa oman kirjablogin?
Kannattaa valita itseään miellyttävä aihe tai aiheita, tehdä ulkoasusta omaleimainen, mutta selkeä, pyrkiä kirjoittamaan säännöllisesti – muistaen kuitenkin olla armollinen itselleen, ”jalkautua” muiden blogeihin eli kommentoida muiden tekstejä  ja kirjoittaa blogiaan omalla tyylillä.

Kuinka paljon luet?
Lukutahtini vaihtelee: joskus luen yli 10 kirjaa kuukaudessa, kun taas joskus saldoni jää kahteen kirjaan. Blogiaikani lukemiston perusteella luen keskimäärin 5-7 kirjaa kuukaudessa.

Oletko osallistunut joskus lukuhaasteisiin? Millaisiin?
Olen osallistunut monenlaisiin lukuhaasteisiin vuosien varrella. Jos teema miellyttää ja minulla on aikaa, lähden mukaan. Tänä vuonna olen kahminut itselleni monia haasteita: löytyy kirjoja ja televisiota yhdistävää, Suomen historiaan liittyvää, lapsuuden suosikkeihin sekä muihin aiemmin luettuihin kirjoihin palaamista sekä dekkareita, kuin myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä.

Kuka on lempikirjailijasi?
Tämä on erittäin vaikea kysymys, sillä minulla ei ole vain yhtä suosikkia suurin piirtein missään asiassa. Väinö Linna on ainakin yksi, kuten ehkä aiemmista vastauksistani voi arvata. Lisäksi pidän kovasti Jane Austenista, John Boynesta, J. K. Rowlingista ja Victor Hugosta – näin muutaman mainitakseni.

Kuka on kaikkien aikojen lempihenkilöhahmosi ja missä kirjassa hän esiintyy?
Apua, toinen vaikea kysymys! Minulla on hirmuisen pitkä lista suosikkihahmoja, joita en missään nimessä pysty asettelemaan paremmuusjärjestykseen. Tällä hetkellä aivan ensimmäiseksi minulle tulee mieleen Sherlock Holmes sir Arthur Conan Doylen novelleista ja romaaneista. Tasapuolisuuden nimissä voisin sanoa vielä yhden naispuolisen hahmon: Harley Quinn Batman-sarjakuvista.

Missä on paras paikka lukea?
Kulmasohvani nurkkaus on kotini paras lukupaikka. Kesäisin on ihanaa lukea ulkona keinussa tai nurmikolla.

Mikä on mielestäsi paras TV/elokuvasovitus kirjasta?
Granadan tv-sarjaversio Sherlock Holmes-tarinoista vuosilta 1984-1994 on vertaansa vailla. Lisäksi pidän kovasti BBC:n vuoden 1995 minisarjasta Ylpeys ja ennakkoluulo. Kumpikin on alkuperäisteoksilleen uskollinen, on huomioinut tarinoiden aikakauden ja näyttelijöiden roolisuoritukset saavat minut unohtamaan, että he ovat näyttelijöitä.

Mikä on huonoin kirja, jonka olet koskaan lukenut? Miksi?
Kirjoille antamieni arvosanojen perusteella huonoimmat lukemani kirjat ovat Susan Hillin Rebekan varjo sekä Brian Azzarellon Jokeri. Rebekan varjo on irvikuva Daphne du Maurierin Rebekasta, jonka jatko-osa Hillin teos olevinaan on. Jokeri-sarjakuvassa taas nimikkohahmo on menettänyt luonteestaan kaiken sen, mikä hänestä tekee kiinnostavan, eikä tarina lunastanut takakannen lupauksia.

Mitkä kolme kirjaa ottaisit autiolle saarelle matkalukemiseksi?
Meikäläisen painajainen: joutua valitsemaan vain kolme niin monesta ihanasta! Mutta, jos on pakko valita, niin ottaisin mukaani sir Arthur Conan Doylen Sherlock Holmes – kootut kertomukset-kokoelman, Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla-trilogian sekä Jane Austenin Ylpeyden ja ennakkoluulon. Yrittäisin varmaankin myös salakuljettaa mukaan muutamia sarjakuvia, mutta siitä ei sitten puhuta. :D

Kiitos vastauksista! 
Otan sarjaan jatkuvasti mukaan uusia haastateltavia. Haluatko mukaan? Heitä kommentti tai laita meiliä tulemaan (osoite löytyy sivupalkista).

Lähetä kommentti
Kirjoittanut Sanna aiheesta Vieraana kirjabloggaaja