Vieraana kirjabloggaaja

Kirjailijavieras: Erika Vik

Kirjailijavieras-sarjassa haastatellaan erilaisia kirjailijoita ja kysellään kaikenlaista kirjoista sekä kirjoittamisesta. 

Erika Vik.

Hei! Kuka olet ja mitä olet kirjoittanut?
Olen Erika Vik. Kaksosauringot-trilogian aloittava esikoisromaanini Hän sanoi nimekseen Aleia ilmestyi helmikuussa 2017 Gummeruksen kustantamana. Jatko-osa Seleesian näkijä julkaistiin jo elokuussa 2017.

Millainen koulutustausta sinulla on?
Olen koulutukseltani taiteen maisteri, ammattini on graafinen suunnittelija. Teen myös kuvituksia.

Miten päädyit kirjailijaksi?
Olen viihdyttänyt itseäni lapsesta saakka kertomalla ja kuvittamalla tarinoita, ja teen niin edelleen, nyt myös suuremmalle yleisölle. Kirjailijuus ei varsinaisesti ollut unelma-ammattini, sillä halusin aina työn jossa saisin nimenomaan piirtää. Aikuisiällä olin kiinnostunut näkemään kuinka paljon julkaisukynnyksen ylittämiseen vaaditaan ja olisiko minusta siihen.

Mistä saat ideat kirjoihisi?
Maailma on tulvillaan kiinnostavia (uutis)aiheita, joita haluan teksteissäni käsitellä. Muu fiktio innoittaa tietenkin myös. Kaksosauringot-sarjan maailma lähti kehittymään tarinani kahden päähenkilön, Corildonin ja Aleian, ympärille.

Kauanko kirjoitusprosessi kesti?
Aloitin maailmani kehittelyn 14-vuotiaana, kun halusin kirjoittaa täysin omanlaisestani maailmasta. Noista päivistä paljon on muuttunut. Tarinan tarinan synnystä voi käydä lukemassa Facebook-sivultani.

Miten sait kirjasi kustannettua? Oliko se vaikeaa?
Kävin läpi pari kustantamokierrosta, ennen kuin käsikirjoitukseni toisella versiolla tärppäsi ja sekä Gummerukselta että Kaiken kustannukselta otettiin minuun yhteyttä. Julkaisukynnyksen ylittäminen on toki vaikeaa: kirjoitin koko trilogiani uudelleen alusta ennen kuin onnistuin siinä.

Kenestä kirjojesi henkilöstä pidät eniten ja miksi?
Corildonista, mutta en kerro miksi. Lempisivuhenkilöni on Matius.

Mikä on parasta kirjoittamisessa?
Tietenkin seikkailun tuntu ja eläytyminen hahmojen tunteisiin, mutta ennen kaikkea se että koen teemojeni kautta voivani olla osa suurempaa sanomaa, jota maailma tällä hetkellä mielestäni kaipaa.

Mikä on ikävintä kirjoittamisessa?
Toisinaan nälkä pääsee yllättämään, kun unohdan syödä.

Miten perheesi ja tuttavasi suhtautuivat kirjoittamiseesi?
Kirjoittaminen on kuin mikä tahansa harrastus, toki poikkeuksellisen aikaa vievä. En juuri keskustele teksteistäni perheeni tai ystävieni kanssa, joten heidän elämäänsä se ei tavallaan kosketa kuin vasta julkaisun jälkeen. Tätä pitäisi kysyä perheeltäni ja tuttaviltani, sillä en ole oikeastaan edes miettinyt heidän kantaansa asiaan. Toki ymmärrän puolisoani, joka tulee välillään kiskomaan minut maailmastani jos olen viettänyt liian pitkän hetken yhteistä aikaamme sen parissa.

Tämä on kysymys, jota erityisesti nuoret ovat kysyneet. Ehkä varmistaakseen, onko kirjoittamisessa jotakin noloa lähipiirini mielestä (eli voiko itse kirjoittaa vai onko se liian friikkiä)? Kaveriaan tai lastaan voi tukea täysillä, vaikka hänen omaa juttuaan ei aivan ymmärtäisikään. Mikäli kirjoittaminen miellyttää sinua, kirjoita, äläkä ajattele muiden mielipiteitä siitä (toki pikkulapsiperheissä asia on mutkikkaampi).

Onko kirjan julkaiseminen avannut uusia ovia tai mahdollisuuksia?
Toki se poikii kaikenlaisia yhteistyömahdollisuuksia, mutta ammattini on edelleen graafinen suunnittelu, jonka toimeksiantoihin aion keskittyä jatkossakin. Parasta on ollut uusiin ihmisiin tutustuminen. Kirjailijuus teettää myös paljon ilmaista työtä, ja sen suhteen on hyvä pohtia kunnolla mihin lähtee mukaan ja minkä jättää väliin – varsinkin koska olen yrittäjä ja kaikki tuloni riippuvat minusta itsestäni.

Oletko saanut kirjoistasi palautetta? Millaista?
Sitä on tullut monenlaista, valtaosaltaan todella positiivista, ja oikeastaan melkoiset määrät. Blogitekstejä kokoan seleesia.com -sivustolle, ja Goodreadsistakin arvioita löytyy jo melkoisesti – sieltä niitä voi käydä katsomassa. Olen myös kohdannut kasvotusten lukijoita, joihin sarjani on tehnyt syvän vaikutuksen, ja heidän vaikuttuneisuutensa on tehnyt vaikutuksen minuun. Nopeimmat kommentit Seleesian näkijästä sain vain pari päivää sen jälkeen kun huomasin kirjan olevan kaupoissa, joten sitä on todella ahmittu. Tietenkään kaikkia ei voi miellyttää, ja jokainen lukee aivan omanlaisensa kirjan vaikka sanat pysyisivät samoina. Se mikä kiehtoo ja ihastuttaa toista, voi toista ärsyttää vaikka kyse olisi täysin samasta asiasta.

Onko uusi kirja jo työn alla?
Tänä syksynä kirjoitan raakaversion trilogian päätösosasta.

Oletko kirjoittanut jotain muuta kirjojen lisäksi?
Teininä kokeilin kaikenlaista, viimeiset vuodet olen keskittynyt lähinnä tähän sarjaan. Välissä kirjoitin myös yhden noin 80-liuskan käsikirjoituksen 9-12 -vuotiaille suunnattua urbaania fantasiaa, joka sijoittuu nykypäivän Helsinkiin.

Kuka on lempikirjailijasi?
Heitä on lukuisia, lempikirjailijani riippuu päivän fiiliksistä. Ehkä suurimman vaikutuksen on tehnyt Astrid Lindgren, josta pidin paljon varhaisteininä. Ei oikeastaan ole ketään, jonka kirjoitustyyliä haluaisin tavoitella. Monissa teoksissa on paljon ihailemisen arvoisia asioita, joista voi ottaa opikseen.

Suosittele kolmea hyvää kirjaa!
Koska hyviä kirjoja on maailma pullollaan, rajaan suositukseni spefiin.

  • Gregory Maguire: Noita
  • Joe Abercrombie: Särkynyt meri –trilogia
  • Frances Hardinge: Kärspästyttö.

Mitä haluaisit sanoa kirjailijaksi tahtoville blogin lukijoille?
Koska kuulette varmasti aivan tarpeeksi ”ole sinnikäs ja usko unelmaasi” –mantraa, ohitan sen ja puhun hieman kirjailijuuden toisesta puolesta, jota harvempi luultavasti tulee ajatelleeksi.

Kirjailijuus tuntuu olevan monelle eräänlainen rokkitähtiunelma. Kukapa meistä ei olisi joskus haaveillut seisovansa lavalla, edessään täysi stadionillinen ihmisiä jotka hurraavat juuri sinulle? Hyvin harva on kuitenkaan valmis tekemään sen mitä rokkitähdeksi tulemiseen vaaditaan; rakastamme unelmaa rock-tähteydestä. Kun näemme edessämme täydellisen staran, jolta kaikki tuntuu sujuvan vaivattomasti ja luonnostaan, unohdamme helposti kenties vuosikymmenien uurastuksen ja takaiskut, jotka rokkitähden asemaan päästäkseen on täytynyt käydä läpi. Sama koskee kirjailijuutta. Kirjoittaa tulisi vain kirjoittamisen ilosta eikä siksi, että haluaa olla Kirjailija. Silloin tuskin on valmis tekemään tarpeeksi töitä.

Kirjailijuuteen – ja muihin ammatteihin jotka halutaan nähdä hohdokkaita – liittyy toki monenlaisia puolia. Esiintymiskammoiselle kirjailijuus saattaa osoittautua painajaiseksi, varsinkin jos media kiinnostuu teoksestasi (silti kehottaisin teitä jotka pelkäävät esiintymistä nimenomaan esiintymään – se on helpoin tapa päästä kammosta eroon). Ehkä tunnet syyllisyyttä, koska perheellesi ei riitä enää yhtä paljon aikaa.

Huonoa itsetuntoa kirjailijuus ei ainakaan pelasta, sillä asettaessasi tekstisi yleisön saataville se on alttiina myös julkiselle ruoskinnalle. Aina tulee olemaan joku joka ei ymmärrä tai jopa inhoaa kirjaasi, joten kritiikkiä on osattava sietää ja kyettävä erottamaan se koskemaan vain teostasi, ei persoonaasi, vaikka kokisit valuttaneesi sielusi paperille. Toki nahkasi muuttuu paksummaksi mitä enemmän palautetta saat. Olen kuullut, että monelle on tullut kustannussopimuksen saamisen jälkeinen krapula, kun elämä ei yhdessä maagisessa hetkessä muuttunutkaan huikeasti paremmaksi kun haave, jota tavoitteli kenties vuosikausia, vihdoin toteutui.

”Kirjailijuus tuntuu olevan monelle eräänlainen rokkitähtiunelma.”

Kirjailijuuteen liittyy monenlaisia tunteita, eivätkä kaikki niistä välttämättä ole positiivisia. Älä näe sitä pelkästään ruusunpunaisena unelmana.

Ehkä tämän ymmärtäminen auttaa selviämään kustantamon hylsyistä paremmin. Älä tee julkaisukynnyksen ylittämisestä itsellesi elämää suurempaa asiaa – on muitakin tapoja saattaa tekstinsä yleisön saataville kuin suuren kustantamon listoilla oleminen. Muista, että on muutakin kuin kirjoittaminen, ja unelmiaan on myös lupa muuttaa. Toisinaan on hyvä pitää pidempi tauko. Itselläni sellainen kesti kymmenen vuotta.

Luovassa työssä ei ole epäonnistumisia, sillä opit aina jotakin. Jos epäonnistumisen pelko on vaivannut sinua tähän asti, unohda se nyt ja ala töihin. Se tulee viemään aikaa, mutta jos tämä on se mitä haluat, sinä kestät ja hyväksyt sen. Ja vaikka et ikinä saisi tekstejäsi julkaistuksi olet joka tapauksessa voittaja, sillä teit jo sen upean matkan sankareittesi ja tarinasi kanssa – ja todennäköisesti nautit siitä suuresti.

Kiitos vastauksista!
Muutkin kirjailijat ovat tervetulleita Kirjailijavieraiksi! Mikäli haluat haastateltavaksi, ota yhteyttä. 

Lähetä kommentti
Kirjoittanut Sanna aiheesta Vieraana kirjabloggaaja

Vieraana kirjabloggaaja: Kirjapöllön huhuiluja

Ihmiset ovat aina kiinnostavia, varsinkin kirjoista pitävät ihmiset. Tässä sarjassa haastatellaan kirjabloggaajia ja kysellään kirjoista, lukemisesta ja tietenkin bloggaamisesta. Nyt vuorossa on Kirjapöllön huhuiluja-blogin Heidi! Aiemmin blogi tunnettiin nimellä Dysphoria. 

Hei! Kuka olet ja mitä teet?
Olen Heidi, 38-vuotias, filosofian maisteri (suomen kieli),  tällä hetkellä työtön kirjastoalan ihminen, kahden lapsen äiti, naimisissa ja kahden kissan palvelija Oulusta.

Esittele blogisi lyhyesti.
Kirjablogini perustin noin 3,5 vuotta sitten ystäväni innoittamana. Olin hurahtanut pari vuotta aiemmin nuorten aikuisten kirjoihin, kuten Twilight-sarjaan, ja koin tarvetta alkaa laittaa lukemani kirjat johonkin ylös ja kirjoittamaan ajatuksiani niistä ylös.

Yhä edelleen blogini pääpaino on YA-kirjallisuudessa, mutta jonkin verran luen myös aikuisten scifiä, kauhua ja psykologista jännitystä sekä lasteni kanssa lastenkirjoja. Lisäksi tykkään katsella kirjoihin perustuvia leffoja ja tv-sarjoja.

Blogillani on tällä hetkellä 99 lukijaa Bloggerissa, lisäksi Facebookissa blogini sivua seuraa 77 ihmistä, Twitterissä  237.

Miten päädyit perustamaan kirjablogin?
Ystäväni ehdotti minulle blogin perustamista jo vuosi ennen kuin itse viimein kypsyin ajatukseen.

Mistä sait idean blogin nimeen?
Halusin alun perin blogilleni nimen, joka erottuu lukuisista kirja- ja lukualkuisista nimistä. Ajattelin dysphorian sanaleikkinä: dystopia & euforia = dystopiaan liittyvä euforia (koska pidän erityisesti YA-dystopioista.) Myöhemmin nimi on hiukan harmittanut, kun on puhuttu paljon sukupuolidysforiasta, enkä haluaisi blogini nimeä yhdistettävän siihen  väärinkäsitysten takia.

Päätin pitkällisen harkinnan jälkeen muuttaa blogini nimen. Dysphoria-nimi ei oikein tuntunut enää kivalta, kun siinä on niin negatiivinen ja synkkä kaiku. Uusi nimi on Kirjapöllön huhuiluja, ja se tuntuu heti juuri sopivalta. Olen ollut pöllöfani parikymppisestä asti ja keräillyt siitä asti erilaisia pöllöjuttuja. Pöllöt ja kirjallisuus sopivat hyvin yhteen!

Mikä on parasta bloggaamisessa?
Lukemisesta saa paljon enemmän irti, kun analysoi sen teemoja blogissa. Lisäksi olen tutustunut uusiin ihmisiin ja saanut tosi paljon hyviä lukuvinkkejä muilta bloggaajilta ja lukijoilta. Bloggaaminen on myös minulle arjen vastapainoa, keino irrottautua muista ajatuksista.

Mikä on vaikeinta bloggaamisessa?
Välillä tuntuu, ettei  jostain kirjasta ole mitään järkevää sanottavaa. Lukemistani arvostelukappaleista bloggaan kuitenkin aina, joten kirjoitettavaa on löydyttävä, vaikka lukukokemus olisi jäänyt laimeaksi. Rakentavan kritiikin antaminen on helpottunut bloggaamisen myötä.

Onko blogisi näkyvillä myös sosiaalisessa mediassa? Missä kanavissa?
Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa.

Mikä on ollut suosituin postauksesi?
Kerstin Gier: Unien kirjat -sarja.

Onko bloggaaminen avannut uusia ovia tai mahdollisuuksia?
Tavallaan. Olen vahvistanut bloggaamisen myötä haluani tehdä lasten ja nuorten kirjastotyötä, eikä siitä varmasti ole ollut työnhaussakaan  haittaa. Olen saanut kutsuja messuille ja kustantajien tilaisuuksiin, joista kävin nyt Hel-Ya!-tapahtumassa Helsingissä.

Oletko kirjoittanut myös jotain muuta kuin kirjablogia?
Nuorempana kirjoitin novelleja pöytälaatikkoon. Lisäksi minulla on 3,5-vuotias harrasteblogi Cinnamonum, missä nykyään teen lähinnä käsityö- ja leivontakirjojen esittelybloggauksia.

Mitä vinkkejä antaisit tätä lukeville ihmisille, jotka haluaisivat perustaa oman kirjablogin?
Mieti, haluatko keskittyä vain tietynlaisiin kirjoihin, vai bloggaatko laajasti vähän kaikesta. Kirjoita juuri omannäköisiäsi postauksia, älä yritä kopioida muiden tyyliä. Ota some-kanavat heti käyttöön, etenkin Twitter tuo äkkiä lisää lukijoita. Käy lukemassa muiden kirjablogeja ja kommentoi ahkerasti, niin blogisi pääsee osaksi mahtavaa kirjabloggaajien yhteisöä.

Kuinka paljon luet?
Luen noin 50 sivua päivässä ja noin 10 kirjaa kuukaudessa (mukaan lasketaan lastenkirjat). Tämän vuoden tavoitteeni on lukea 120 kirjaa, ja se näyttää olevan hyvällä mallilla.

Oletko osallistunut joskus lukuhaasteisiin? Millaisiin?
Olen koko ajan mukana lukuhaasteissa. Olen osallistunut jokaiseen Kirjabloggaajien klassikkohaasteeseen, ja olen osallistunut myös mm. runo-, novelli-, kauhu-, lastenkirja- ja luontokirjahaasteisiin.

Kuka on lempikirjailijasi?
En osaa oikein nimetä yhtä lempikirjailijaa, mutta mm. näiden kirjoitustyylistä pidän: Elina Rouhiainen, Siri Pettersen, Maggie Stiefvater, Stephenie Meyer, Holly Bourne, John  Green, Rainbow Rowell.

Kuka on kaikkien aikojen lempihenkilöhahmosi ja missä kirjassa hän esiintyy?
Tobias eli Neljä Veronica Rothin Outolintu-trilogiassa.

Missä on paras paikka lukea?
Sängyllä puolimakaavassa asennossa tai uudessa pehmonojatuolissa.

Mikä on mielestäsi paras TV/elokuvasovitus kirjasta?
Twilight-elokuvat mukailevat minusta kirjasarjaa erittäin hyvin.

Mikä on huonoin kirja, jonka olet koskaan lukenut? Miksi?
Blogihistoriassani huonoimmat pojot annoin viime keväänä Scott Bergströmin The Cruelty – Et ole yksin –kirjalle, koska siitä puuttui ihan tyystin YA-kirjoille ominainen toiveikkuus.

Mitkä kolme kirjaa ottaisit autiolle saarelle matkalukemiseksi?

  • Veronica Roth: Outolintu
  • Stephenie Meyer: Vieras
  • Andy Weir: Yksin Marsissa

Kiitos vastauksista! 
Otan sarjaan jatkuvasti mukaan uusia haastateltavia. Haluatko mukaan? Heitä kommentti tai laita meiliä. 

Lähetä kommentti
Kirjoittanut Sanna aiheesta Vieraana kirjabloggaaja

Vieraana kirjabloggaaja: Tuntematon lukija

Ihmiset ovat aina kiinnostavia, varsinkin kirjoista pitävät ihmiset. Tässä sarjassa haastatellaan kirjabloggaajia ja kysellään kirjoista, lukemisesta ja tietenkin bloggaamisesta. Nyt vuorossa on Tuntematon lukija-blogin Hande!

Hei! Kuka olet ja mitä teet?
Hei! Olen Hande, kirjoja rakastava duunari Helsingistä. Lukemisen ja bloggaamisen lisäksi harrastan viulun soittamista sekä satunnaisesti käsitöiden tekemistä ja piirtämistä.

Esittele blogisi lyhyesti.
Olen kirjoittanut Tuntematon lukija -nimistä blogiani reilut kaksi vuotta – en siis ole enää aivan keltanokka, mutten vielä konkarikaan. Olen hyvin kaikkiruokainen lukija, joskin minulle tulee ajoittain kausia, jolloin suurkulutan tietynlaista kirjallisuutta enemmän kuin muita lajityppejä. Silloin tällöin vastailen myös erilaisiin kirja-tageihin ja olen kirjoittanut myös pohdintoja suhteestani lukemiseen sekä yhden hahmoanalyysin. Erään lukuhaasteen myötä olen kirjoittanut arvioita myös muutamasta tv-sarjasta.

Blogini on melko pieni, mutta kyllä siellä vierailijoita käy. Rekisteröityneitä lukijoita blogillani on tällä hetkellä 73, mikä ilahduttaa minua kovasti. Lisäksi seuraajia ja tykkääjiä on myös blogini muilla kanavilla.

Miten päädyit perustamaan kirjablogin?
Olen pitänyt vuodesta 2011 paperista lukupäiväkirjaa, johon olen kirjannut ajatuksiani lukemistani teoksista. Nelisen vuotta sitten huomasin, että monet ihmiset pitivät kirjablogia. Ajatus omankin blogin perustamisesta alkoi kypsyä mielessäni, mutten uskaltanut tehdä aloitetta – kynnystä nosti myös se, etten keksinyt millään hyvää nimeä mahdolliselle kirjablogilleni. Asia muuttui vuonna 2015, kun yhtäkkiä nimiehdotus putkahti päähäni. Varmistin, ettei nimi ollut jonkun toisen käytössä, ja niin blogini syntyi. Paperisesta lukupäiväkirjasta en ole luopunut – nykyisin sen tekstit ovat raakaversioita blogiteksteistäni.

Mistä sait idean blogin nimeen?
Halusin blogini nimen erottuvan joukosta, joten halusin nimetä blogini jonkun minulle tärkeän teoksen mukaan. Väinö Linnan Tuntematon sotilas on ollut yksi suosikkikirjoistani teini-iästä lähtien, joten on melko huvittavaa, että tajusin hyödyntää sitä niin myöhään. Lisäksi nimi Tuntematon lukija sopi blogilleni erinomaisesti, sillä en halua kirjoittaa blogia oikealla nimelläni tai kertoa itsestäni liikaa internetissä.

Mikä on parasta bloggaamisessa?
Olen aina ollut kova lukemaan, mutta bloggaaminen on lisännyt lukutahtiani entisestään. Kaikkein parasta on kuitenkin yhteisöllisyys: aiemmin lukeminen on ollut minulle melko yksinäinen harrastus, mutta blogin ansiosta olen voinut keskustella laajemmin lukemistani teoksista ja saada muilta lukuvinkkejä. Vuosien varrella olen myös tutustunut moniin bloggaajakollegoihini ja he ovat paljastuneet mahtaviksi persooniksi.

Mikä on vaikeinta bloggaamisessa?
Ajoittain minulle iskee kirjoitusjumeja, jolloin minulle kertyy monia luettuja kirjoja, mutten saakaan aikaiseksi kirjoittaa niistä kohtuullisessa ajassa.

Onko blogisi näkyvillä myös sosiaalisessa mediassa? Missä kanavissa?
Blogillani on Facebook-sivu ja sen lisäksi olen Twitterissä nimellä @Tuntematon_luki.

Mikä on ollut suosituin postauksesi?
Suosituin postaukseni on, huvittavaa kyllä, arvioni Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta. Huvittavaksi tilanteen tekee se, että kyseessä on juuri se teos, jonka mukaan blogini olen nimennyt.

Onko bloggaaminen avannut uusia ovia tai mahdollisuuksia?
Bloggaamisen kautta olen tutustunut suureen joukkoon mahtavia ihmisiä, jotka jakavat kanssani intohimon kirjallisuuteen. Lisäksi olen loikannut rohkeammin kirjallisen mukavuusalueeni ulkopuolelle lukuisten vinkkien ja lukuhaasteiden myötä.

Tänä vuonna sain myös hienon mahdollisuuden olla osana Ylen Kirjojen Suomi 101 kirjaa-projektia: Ylen kirjallisuustoimittajat ovat valinneet jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta kirjan, ja ne on arvottu halukkaiden kirjabloggaajien kesken. Jokainen lukee saamansa teoksen ja kirjoittaa siitä blogiinsa omalla tyylillään.

Oletko kirjoittanut myös jotain muuta kuin kirjablogia?
En ole kirjoittanut muita blogeja – Tuntematon lukija avasi minulle oven bloggaamisen maailman.

Mitä vinkkejä antaisit tätä lukeville ihmisille, jotka haluaisivat perustaa oman kirjablogin?
Kannattaa valita itseään miellyttävä aihe tai aiheita, tehdä ulkoasusta omaleimainen, mutta selkeä, pyrkiä kirjoittamaan säännöllisesti – muistaen kuitenkin olla armollinen itselleen, ”jalkautua” muiden blogeihin eli kommentoida muiden tekstejä  ja kirjoittaa blogiaan omalla tyylillä.

Kuinka paljon luet?
Lukutahtini vaihtelee: joskus luen yli 10 kirjaa kuukaudessa, kun taas joskus saldoni jää kahteen kirjaan. Blogiaikani lukemiston perusteella luen keskimäärin 5-7 kirjaa kuukaudessa.

Oletko osallistunut joskus lukuhaasteisiin? Millaisiin?
Olen osallistunut monenlaisiin lukuhaasteisiin vuosien varrella. Jos teema miellyttää ja minulla on aikaa, lähden mukaan. Tänä vuonna olen kahminut itselleni monia haasteita: löytyy kirjoja ja televisiota yhdistävää, Suomen historiaan liittyvää, lapsuuden suosikkeihin sekä muihin aiemmin luettuihin kirjoihin palaamista sekä dekkareita, kuin myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä.

Kuka on lempikirjailijasi?
Tämä on erittäin vaikea kysymys, sillä minulla ei ole vain yhtä suosikkia suurin piirtein missään asiassa. Väinö Linna on ainakin yksi, kuten ehkä aiemmista vastauksistani voi arvata. Lisäksi pidän kovasti Jane Austenista, John Boynesta, J. K. Rowlingista ja Victor Hugosta – näin muutaman mainitakseni.

Kuka on kaikkien aikojen lempihenkilöhahmosi ja missä kirjassa hän esiintyy?
Apua, toinen vaikea kysymys! Minulla on hirmuisen pitkä lista suosikkihahmoja, joita en missään nimessä pysty asettelemaan paremmuusjärjestykseen. Tällä hetkellä aivan ensimmäiseksi minulle tulee mieleen Sherlock Holmes sir Arthur Conan Doylen novelleista ja romaaneista. Tasapuolisuuden nimissä voisin sanoa vielä yhden naispuolisen hahmon: Harley Quinn Batman-sarjakuvista.

Missä on paras paikka lukea?
Kulmasohvani nurkkaus on kotini paras lukupaikka. Kesäisin on ihanaa lukea ulkona keinussa tai nurmikolla.

Mikä on mielestäsi paras TV/elokuvasovitus kirjasta?
Granadan tv-sarjaversio Sherlock Holmes-tarinoista vuosilta 1984-1994 on vertaansa vailla. Lisäksi pidän kovasti BBC:n vuoden 1995 minisarjasta Ylpeys ja ennakkoluulo. Kumpikin on alkuperäisteoksilleen uskollinen, on huomioinut tarinoiden aikakauden ja näyttelijöiden roolisuoritukset saavat minut unohtamaan, että he ovat näyttelijöitä.

Mikä on huonoin kirja, jonka olet koskaan lukenut? Miksi?
Kirjoille antamieni arvosanojen perusteella huonoimmat lukemani kirjat ovat Susan Hillin Rebekan varjo sekä Brian Azzarellon Jokeri. Rebekan varjo on irvikuva Daphne du Maurierin Rebekasta, jonka jatko-osa Hillin teos olevinaan on. Jokeri-sarjakuvassa taas nimikkohahmo on menettänyt luonteestaan kaiken sen, mikä hänestä tekee kiinnostavan, eikä tarina lunastanut takakannen lupauksia.

Mitkä kolme kirjaa ottaisit autiolle saarelle matkalukemiseksi?
Meikäläisen painajainen: joutua valitsemaan vain kolme niin monesta ihanasta! Mutta, jos on pakko valita, niin ottaisin mukaani sir Arthur Conan Doylen Sherlock Holmes – kootut kertomukset-kokoelman, Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla-trilogian sekä Jane Austenin Ylpeyden ja ennakkoluulon. Yrittäisin varmaankin myös salakuljettaa mukaan muutamia sarjakuvia, mutta siitä ei sitten puhuta. :D

Kiitos vastauksista! 
Otan sarjaan jatkuvasti mukaan uusia haastateltavia. Haluatko mukaan? Heitä kommentti tai laita meiliä tulemaan (osoite löytyy sivupalkista).

Lähetä kommentti
Kirjoittanut Sanna aiheesta Vieraana kirjabloggaaja

Vieraana kirjabloggaaja: Lukutoukan kulttuuriblogi

Ihmiset ovat aina kiinnostavia, varsinkin kirjoista pitävät ihmiset. Tässä sarjassa haastatellaan kirjabloggaajia ja kysellään kirjoista, lukemisesta ja tietenkin bloggaamisesta. Nyt vuorossa on Lukutoukan kulttuuriblogin Krista!

lukutoukkaselfHei! Kuka olet ja mitä teet?
Olen Krista, työskentelen kirja-alan freelancerina. Arkeeni kuuluvat kirjat monella tapaa, lukeminen ja bloggaaminen tietysti myös. Lukutoukan kulttuuriblogin lisäksi bloggaan päätomittajan roolissa Suomi lukee -sivulle.

Esittele blogisi lyhyesti.
Lukutoukan kulttuuriblogi on intohimoisen kirjallisuuden harrastajan kirjablogi josta löytyy kirjoja moneen makuun. Blogi täyttää tänä vuonna neljä vuotta. En oikeastaan keskity tietynlaisiin kirjoihin vaan lukumakuni on todella monipuolinen. Luen kaunoa, dekkareita, chick litiä ja lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Pikkuhiljaa olen yrittänyt myös avata ovia fantasian ja scifin maailmaan. En osaa itse sanoa onko blogini suosittu, sillä on mukavasti rekisteröityneitä lukijoita ja on mukavaa että kävijöitä riittää muutenkin.

Miten päädyit perustamaan kirjablogin?
Olen aina lukenut paljon, joskin lukumakuni on laajentunut runsaasti blogin perustamisen myötä. Oman blogin perustaminen oli alunperin äitini ajatus, sillä olin puhunut hänen kanssaan usein kirjablogeista joita kävin lukemassa.

Mistä sait idean blogin nimeen?
Blogini nimi vaihtui alkuaikoina useamman kerran. Lukutoukka nimi tuli luonnollisesti kun tutut sanoivat (ja sanovat) minua usein lukutoukaksi – onhan minulla usein, lähestulkoon aina, kirja mukana. Lukutoukan kirjablogi vaihtui kulttuuriblogiksi sillä ikuinen tavoitteeni on saada myös kirjoitettua muustakin kulttuurista – vaikka kirjoitan lähestulkoon pelkästään kirjoista.

Mikä on parasta bloggaamisessa?
Yhteisöllisyys. Lukeminen itsessään on aika yksinäinen harrastus ja bloggaamisen kautta pääsee vaihtamaan muiden kanssa mielipiteitä lukemistaan kirjoista ja tietysti saa myös lukuvinkkejä. Olen blogimaailman kautta tutustunut ihaniin ihmisiin ja saanut todella hyviä ystäviä.

Mikä on vaikeinta bloggaamisessa?
Itselleni vaikeinta on blogata sellaisesta kirjasta joka ei herättänyt juuri mitään tunteita tai josta en pitänyt lainkaan. Kuten muutenkin ihmisenä myös bloggaajana pyrin olemaan positiivinen, joten pyrin löytämään jokaisesta kirjasta jotain hyvää. Täytyyhän siinä olla, kun olen lukenut kirjan loppuun!

Onko blogisi näkyvillä myös sosiaalisessa mediassa? Missä kanavissa?
Olen Instagramissa (@bloggarikrista), Twitterissä (@bloggarikrista) ja facebookissa (Lukutoukan kulttuuriblogi & Suomi lukee). Instagramissa ja Twitterissä olen pyrkinyt yhdistämään molemmat blogit, Suomi lukee -sivun sekä Lukutoukan kulttuuriblogin, Facebookissa taas molemmilla on oma sivunsa.

Mikä on ollut suosituin postauksesi?
Olen itsekin hieman yllättynyt että suosituin bloggaukseni on ollut Maritta Lintusen Hulluruohola, joka kyllä sinällään oli loistava kirja. Saan vieläkin usein kommentteja bloggaukseeni Kira Poutasen Ihanasta merestä, joka onkin toiseksi suosituin bloggaus ja todella tärkeä kirja.

Onko bloggaaminen avannut uusia ovia tai mahdollisuuksia?
Runsaasti. Olen tutustunut todella mahtaviin kirja-alan ihmisiin ja teen myös nykyään kirja-alan töitä. Näitä mahdollisuuksia ei varmasti olisi tullut eteen ilman kirjablogia.

Oletko kirjoittanut myös jotain muuta kuin kirjablogia?
Olen kirjoittanut aivan nuoresta asti, enimmäkseen runoja ja päiväkirjaa. Romaani ei ole koskaan ole ollut ajatuksissani, mutta proosaa olen kirjoittanut satujen ja novellien muodossa. Nuo ovat jääneet lähestulkoon kokonaan pois bloggaamisen tultua kuvioihin, mutta ehkä vielä joskus…

Mitä vinkkejä antaisit tätä lukeville ihmisille, jotka haluaisivat perustaa oman kirjablogin?
Kirjabloggaaminen on ihana harrastus, lähde ihmeessä mukaan blogimaailmaan! Kannattaa tutustua ensin kirjablogeihin niitä lueskelemalla ja sitten pohtia yksityiskohtia, esimerkiksi alustaa ja blogin nimeä tarkkaan. Tämä on harrastus jota voin suositella kaikille lukutoukille.

Kuinka paljon luet?
En osaa sanoa kuinka monta tuntia luen päivässä (varmaankin todella monta), mutta kuukaudessa luen nykyään noin kolmekymmentä kirjaa, joskus enemmän, joskus vähemmän.

Oletko osallistunut joskus lukuhaasteisiin? Millaisiin?
Klassikkohaaste on yksi suosikeistani lukuhaasteissa ja sen lisäksi olen osallistunut useamman kerran lukumaratoniin. Klassikkohaasteen kautta innostuinkin klassikkokirjallisuudesta ja nyt olen ottanut tavoitteeksi lukea säännöllisin väliajoin jonkun klassikkon.

Kuka on lempikirjailijasi?
Heitä on hurjan monta. Nimeän ainakin Tuija Lehtisen, Antti Tuomaisen sekä Haruki Murakamin.

Kuka on kaikkien aikojen lempihenkilöhahmosi ja missä kirjassa hän esiintyy?
Komisario Koskinen Seppo Jokisen dekkareissa sekä Outi Pakkasen luoma Anna Laine. Molemmat esiintyvät kirjailijoiden lähestulkoon kaikissa kirjoissa.

Missä on paras paikka lukea?
Sohvannurkka. Toinen suosikkini on Punkaharjulla, isovanhempieni mökin ”Kristan penkillä”.

Mikä on mielestäsi paras TV/elokuvasovitus kirjasta?
Mieleeni tulevat Kirjavaras sekä Tähtiin kirjoitettu virhe.

Mikä on huonoin kirja, jonka olet koskaan lukenut? Miksi?
En osaa sanoa. Jos kirja on niin huono että se olisi ”huonoin”, niin todennäköisesti en ole lukenut sitä loppuun.

Mitkä kolme kirjaa ottaisit autiolle saarelle matkalukemiseksi?
Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla, Haruki Murakamin 1Q84 sekä Kate Mortonin Paluu Rivertoniin.

Kiitos vastauksista! 
Otan sarjaan jatkuvasti mukaan uusia haastateltavia. Haluatko mukaan? Heitä kommentti tai laita meiliä tulemaan (osoite löytyy sivupalkista).

2 kommenttia
Kirjoittanut Sanna aiheesta Vieraana kirjabloggaaja

Vieraana kirjabloggaaja: Kirjavarkaan tunnustuksia

Ihmiset ovat aina kiinnostavia, varsinkin kirjoista pitävät ihmiset. Tässä sarjassa haastatellaan kirjabloggaajia ja kysellään kirjoista, lukemisesta ja tietenkin bloggaamisesta. Nyt vuorossa on blogi Kirjavarkaan tunnustuksia!

kirjavaras

Hei! Kuka olet ja mitä teet?
Olen blogimaailmassa Kirjavaras-nimellä kulkeva kirjojen suurkuluttaja, joka raportoi kirjavarkauksistaan blogiinsa ja blogin ulkopuolella juuri ylioppilaskirjoituksista selvinnyt abiturientti.

Esittele blogisi lyhyesti.
Kirjavarkaan tunnustuksia on ollut olemassa vasta alle vuoden, joten olen varsin tuore bloggaaja. Esittelemäni kirjavarkaudet eivät kohdistu mihinkään tiettyyn genreen vaan näpistän niin nuorten- kuin aikuistenkirjoja, isoja klassikoita ja uutuuksia sekä kotimaista että ulkomaista kirjallisuutta. Syyllistyn usein myös BookTuben maailmasta napattujen book tagien tekemiseen.

Miten päädyit perustamaan kirjablogin?
Ajatus oli pyörinyt mielessäni jo useampia vuosia, kun kesällä 2015 osallistuin Nuori Aleksis –lukijaraatiin. Raadin seurauksena löysin itsestäni entistä intohimoisemman lukijan ja tarpeen keskustella lukemistani kirjoista ja sekä välittää että saada lukuvinkkejä.

Mistä sait idean blogin nimeen?
Mietiskelin muutaman päivän osuvaa ja erottuvaa nimeä. Kirja-sanalla leikittely toi mieleen kirjavarkaan ja sen jälkeen nimi Kirjavarkaan tunnustuksia tuli välähdyksenä takaraivosta. Sen jälkeen kirjavaras-teema on vienyt mennessään, enkä voisi olla tyytyväisempi nimivalintaani. Myös monet muut ovat kehuneet kekseliästä nimeä.

Mikä on parasta bloggaamisessa?
Yhteisöllisyys. Lukeminen käsitetään usein hyvin eristäytyneeksi tekemiseksi, mutta se on harmittava harhaluulo. Netti on pullollaan ihania bloggaajia, joita yhdistää lukemisharrastus ja jotka jakavat lukukokemuksiaan ja mielipiteitään. TBR-listan lyheneminen on tosin mahdottomuus, kun kaiken aikaa kuulee kiinnostavista kirjoista, mutta se on pieni paha.

Mikä on vaikeinta bloggaamisessa?
Olen nyt kevättalvella ja keväällä lukenut ensin ylioppilaskirjoituksiin ja sitten pääsykokeisiin, mikä on vienyt suurimman osan ajastani. Se vie aikaa sekä itse lukemiselta että bloggaamiselta. Aika on ollut tähän mennessä suurin haaste, mutta eiköhän tilanne helpotu pääsykokeiden jälkeen.

Onko blogisi näkyvillä myös sosiaalisessa mediassa? Missä kanavissa?
Aktiivisin olen Twitterissä nimellä @kirjavarkaan, mutta Kirjavarkaan tunnustuksia löytyy myös Facebookista. Lisäksi minulla on käyttäjä Kirjavaras-nimellä myös Pinterestissä ja tietenkin Goodreadsissa, jossa pysyn (ja muutkin voivat pysyä) parhaiten ajan tasalla lukemisteni kanssa.

Mikä on ollut suosituin postauksesi?
Suosituin postaukseni on ollut Kutkuttavat kirjauutuudet 2016, jossa listasin tämän vuoden mielenkiintoisimpia kirjauutuuksia. Moni löytää sen hakiessaan tietoa uutuuskirjoista yleensä tai jostain tietystä kirjasta, jonka mainitsin bloggauksessani.

Onko bloggaaminen avannut uusia ovia tai mahdollisuuksia?
Ainakin se on avannut oven kirjabloggaajien yhteisöön, mikä on jo itsessään ollut iso juttu.

Oletko kirjoittanut myös jotain muuta kuin kirjablogia?
Kirjavarkaan tunnustuksia on ensimmäinen ja ainut blogini, mutta varsinkin pari vuotta sitten kirjoittelin paljon fiktiivisiä tekstejä pöytälaatikkooni.

Mitä vinkkejä antaisit tätä lukeville ihmisille, jotka haluaisivat perustaa oman kirjablogin?
Älä jää miettimään blogin perustamista vaan kokeile sitä, et voi muuten tietää pidätkö bloggaamisesta. Luo blogi ja kirjoittele sinne kirjoista, jotka aidosti kiinnostavat sinua, älä vain niistä kirjoista, joita kaikki muut kirjoittavat. Kannattaa myös lukea muiden blogeja, kommentoida heidän postauksiaan ja sitä kautta tutustua muihin kirjabloggaajiin.

Kuinka paljon luet?
Lukurytmini on tänä keväänä vaihdellut paljon. Viime vuonna luin reilu seitsemän kirjaa kuukaudessa, nyt olen lukenut kolmesta kuuteen kirjaa yhden kuukauden aikana.

Oletko osallistunut joskus lukuhaasteisiin? Millaisiin?
Ahmin tälle vuodelle mielenkiintoisia lukuhaasteita: Kurjen siivellä –haaste vie tutustumaan Itä-Aasian kirjallisuuteen, Läpi historian –haaste kannustaa lukemaan eri aikakaudet läpi, Seitsemännen taiteen tarinat –haasteessa tartutaan elokuvamaailmasta tuttuihin kirjoihin ja Kansojen juurilla –haaste ohjaa alkuperäiskansoista kertovien kirjojen pariin.

Kuka on lempikirjailijasi?
Jane Austenilla on horjuttamaton sija lempikirjailijoideni joukossa, samoin J. K. Rowlingilla. Suomalaisista kirjailijoista Terhi Rannelalla on minulle suuri merkitys ja Tommi Kinnunen on hyvää vauhtia kipuamassa kärkisijoille.

Kuka on kaikkien aikojen lempihenkilöhahmosi ja missä kirjassa hän esiintyy?
Onpas vaikea kysymys! Ensimmäisenä tulee mieleen Harry Pottereiden Hermione Granger, joka on sielunsiskoni niin lukemisen kuin opiskelun suhteen. Hän on älykäs, rohkea ja loistava ystävä, joka jättää muiden mielipiteet omaan arvoonsa ja jolla jalat pysyvät turvallisesti maassa.

Missä on paras paikka lukea?
Kotitaloni parveke lämpimällä kesäsäällä. Siellä on ainainen lomafiilis ja maisemat ovat suorastaan idylliset.

Mikä on mielestäsi paras TV/elokuvasovitus kirjasta?
Ainut TV- tai elokuvasovitus, josta pidän alkuperäistä kirjaa/kirjasarjaa enemmän on Sara Shepardin Pretty Little Liars –kirjasarjan pohjalta tehty saman niminen TV-sarja. BBC:n tekemä minisarja Ylpeys ja ennakkoluulo on myös aivan ihana, mutta ei voita Jane Austenin kirjaa.

Mikä on huonoin kirja, jonka olet koskaan lukenut? Miksi?
En nyt vanno, että tämä on kaikkien aikojen huonoin kirja, mutta Karen Joy Fowlerin Jane Austen –lukupiiri oli iso pettymys. En saanut sen henkilöistä oikein mitään irti, eikä se mielestäni tehnyt oikeutta Austenille.

Mitkä kolme kirjaa ottaisit autiolle saarelle matkalukemiseksi?
Robert K. Massien Nikolain ja Alexandran, joka menee enemmän faktan kuin fiktion puolelle, mutta en kyllästyisi Venäjän viimeisen tsaariparin elämään (ja kuolemaan), huijaisin ottamalla The Complete Works of Jane Austen –kokoelmateoksen ja kolmanneksi ottaisin vielä jonkun paksun, erittäin mielenkiintoisen kirjan, jota en ole aiemmin lukenut.

Kiitos vastauksista! 
Otan sarjaan jatkuvasti mukaan uusia haastateltavia. Haluatko mukaan? Heitä kommentti tai laita meiliä tulemaan (osoite löytyy sivupalkista).

3 kommenttia
Kirjoittanut Sanna aiheesta Vieraana kirjabloggaaja