Muut tekstit

Kotimaisia kirjallisuustapahtumia vuonna 2018

Päivitetty 8.1.2018

En löytänyt vielä kattavaa listaa tänä vuonna järjestettävistä kotimaisista kirjatapahtumista. Päätin siis koota sellaisen itse!

Listalla ovat aikajärjestyksessä ne kirjallisuusaiheiset tapahtumat, jotka ovat ilmoittaneet nettisivuillaan vuoden 2018 tapahtuman ajankohdan. Listauksesta puuttuu siis toistaiseksi perinteisiäkin vuosittaisia tapahtumia, jotka eivät ole vielä julkaisseet tämän vuoden päivämääriä. Päivitän postausta sitä mukaa, kun uusia tietoja ilmaantuu.


Kirjallisuustapahtumat Suomessa 2018

Å-fest
10.2.2018 Porvoon taidetehdas

Vanhan kirjan talvi
16.-17.2.2018 Jyväskylän kaupunginkirjasto & yliopiston kirjasto

Uudenmaan Kirjoittajat ry:n Talvipäivät
9.-10.3.2018 Hyvinkää, useita paikkoja

Omakustantajapäivä
10.3.2018 Korjaamo, Helsinki

Kirjakekkerit
10.3.2018 Karjaan kirjasto

Tampere kuplii
21.-25.3.2018 Tampere, useita paikkoja

KauhuCon
7.-8.4.2018 Richardinkadun kirjasto, Helsinki

Helsinki Lit
25.-26.5.2018 Savoy-teatteri, Helsinki

Kouvolan Dekkaripäivät
8.-9.6.2018 Kouvola

Annikin runofestivaali
9.6.2018 Tampere

Vanhan kirjallisuuden päivät
29.-30.6.2018 Sastamala

Kajaanin runoviikko
4.-8.7.2018 Kajaani

Kirjakyläpäivät
6.-8.7.2018 Sysmä

Volter Kilpi Kustavissa – kirjallisuusviikko
11.-15.7.2018 Kustavi, useita paikkoja

Finncon 2018
14.-15.7.2018 Turun yliopisto

Kirjojen Yö
3.-4.8.2018 Sysmä

Runokuu
21.-27.8.2017 Helsinki

Helsingin sarjakuvafestivaali
1.-2.9.2018 Suvilahti, Helsinki

Joensuun kirjallisuustapahtuma
14.-16.9.2018 Joensuu, useita paikkoja

Dekkarifestivaali
22.9.2018 Pörssitalo, Helsinki

Turun kirjamessut
5.-7.10.2018 Turun messukeskus

Helsingin kirjamessut
25.-28.10.2018 Helsingin messukeskus


Kuinka moneen aiot osallistua?
Jäikö jotain puuttumaan? Täydennä listaa kommenteissa!

9 kommenttia
Kirjoittanut Sanna aiheesta Tapahtumat

Kirjavuoden 2017 kooste Lukujonossa

Vuosi 2017 alkaa olla paketissa, ja on perinteisen vuosikoosteen aika. Viime vuonna listasin 7 parasta lukemaani kirjaa, tänä vuonna ajattelin tehdä hieman kattavamman katsauksen. Aloitin tammikuussa käyttämään vihdoin Goodreadsia, joten olen ensimmäistä kertaa dokumentoinut koko vuoden lukemiset kunnolla.

Asetin vuoden lukutavoitteeksi 50 kirjaa, ja lopulta yllätin itseni lukemalla 62 kirjaa vuoden aikana.
Olen vieläkin aika hämmästynyt, koska vuosi on tuntunut todella kiireiseltä. Välillä on ollut pitkiäkin aikoja (lue: viikko tai pari) kun en ole juurikaan lukenut. Kaikista kirjoista en myöskään ole blogannut. Osa luetuista on ollut vanhojen teosten uusintalukua, ja muutamasta kirjasta on vielä postaus odottamassa varastossa.
Vuoden 2017 luetut Goodreadsissa

Osallistuin myös vuoden 2017 Helmet-lukuhaasteeseen, ja tähän mennessä olen täyttänyt 31/50 kohtaa.
Muutamia kohtia tulee vielä lisää, kun julkaiset loput postaukset vuonna 2017 luetuista. Lähinnä sijoittelin lukemiani kirjoja sopiviin haastekohtiin, en siis aktiivisesti etsinyt lukemista haastekohtien perusteella. Sitäkin olisi hauskaa kokeilla tulevissa lukuhaasteissa.
Vuoden 2017 Helmet-lukuhaasteeni

Osallistuin vuoden aikana yhteen lukumaratoniin. Tulos jäi omasta näkökulmastani hieman vaisuksi, vain reilut 400 sivua. Goodreads on kuitenkin avuliaasti laskenut koko vuoden luetun sivumäärän: 20 385 sivua. Cool!

Lukutilastot 2017 Goodreads-tililtäni.

Tilastoista näkee, että suurimman osan luetuista kirjoista olen tähdittänyt neljällä tai viidellä tähdellä. Olen siis pääasiassa oppinut valitsemaan kirjallisuutta, josta pidän. Myös kolmen tähden ihan hyviä teoksia on listassa, ja yhdelle teokselle annoin kaksi ja yhdelle teokselle yhden tähden. Pisin lukemani kirja on vanha kunnon Harry Potter ja Feeniksin kilta – 1050 sivua on vähän hankala ylittää.

Lukemani kirjat julkaisuvuoden mukaan.

Goodreadsista löytyy myös mielenkiintoinen tilasto luetuista kirjoista julkaisuvuoden mukaan. Oma tilastokäppyräni näyttää aika tasaiselta, koska syksyllä lukemani pari tuhatta vuotta vanha Odysseia hieman vääristää sitä. Ihan uusien kirjojen lisäksi olen kyllä lukenut teoksia myös 1900-luvun puolivälin tienoilta ja siitä eteenpäin (esimerkiksi Kätköpaikka, Paholaisen kirjeopisto, Anne Frankin päiväkirja, vielä bloggaamattomat Näkymätön lapsi ja Poldark – Kapinallinen).

Aloitin syksyllä myös kirjallisuuden perusopinnot Jyväskylän avoimessa yliopistossa. Vaikka en ole vähään aikaan postannut kuulumisia, opinnot ovat edelleen käynnissä. Tähän mennessä olen suorittanut 10 opintopistettä ja nyt tammikuussa meillä alkaa kolmen opiskelijan yhteinen lukupiiri kotimaisen kirjallisuuden tuntemuksen kurssille. 11 kirjaa kolmessa kuukaudessa, vähän hirvittää! Yhtään en ole tietenkään lukenut valmiiksi. On siis todennäköistä, että 1800-1900-luvun suomalaiset klassikot näkyvät täällä bloginkin puolella.

Uutena juttuna lokakuussa laitoin pystyyn myös blogin uutiskirjeen, jossa on kuukausittaiset kuulumiset blogista ja muualta kirjamaailmasta. Kaksi kirjettä on nyt lähtenyt, ja seuraavan on tarkoitus lähteä tammikuun alussa. Tilaa oma kappaleesi, jos et vielä ole listoilla.

Kaiken kaikkiaan kirjavuosi 2017 onnistui oikein hyvin. Ensi vuodeksi pitäisi keksiä vähän vaativampi lukutavoite! 65 kirjaa ehkäpä, vai pitäisikö tähdätä vielä korkeammalle?

Pääkuva: Pixabay

2 kommenttia
Kirjoittanut Sanna aiheesta Jutustelua

Miksi isät eivät lue naisten kirjoittamia kirjoja?

Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan vuonna 2002 vain kolmasosa miehistä luki sekä miesten että naisten kirjoittamia kirjoja. Kaksi kolmasosaa suomalaisista miehistä on siis lukenut siis enimmäkseen toisten miesten kirjoittamia kirjoja.

Ajatus miehestä lukemassa naisen kirjoittamaa teosta on vuonna 2017 niin mullistava, että Helsingin Sanomat teki aiheesta jutun otsikolla Voisiko isälle antaa naisen kirjoittaman kirjan? Jutussa julkkismiehet vinkkaavat isänpäivälahjaksi kahdeksan naiskirjailijoiden kirjaa, koska mainokset eivät tee sitä. Juttu jäi aika köykäiseksi, ja se tyytyi lähinnä toteamaan ilmiön olemassaolon.

”On myös ajateltu, että isät toivovat saavansa lahjoiksi nimen omaan toisten miesten kirjoittamia kirjoja. Tässä onkin vinha perä, sillä suomalaiset miehet tosiaan vieroksuvat naisten teoksia.

Mistäköhän tämä johtuu?

Selasin suurten kustantamojen ja kirjakauppojen somemainontaa isänpäivään liittyen.

Gummerus ja Suomalainen kirjakauppa: Daniel Cole, Tuomas Vimma, Brian Jay Jones, Dan Brown, Max Seeck, Aki Linnanahde, Timo Honkela, Ilkka Remes, Heikki Harma, Ingar Johnsrund, Oliver Backman, Juho Ovaska, Wayne Gretzky.

WSOY: Tuomas Kyrö, Panu Rajala, Miki Liukkonen, Aki Linnanahde, Dan Brown, Ilkka Remes. 

Atena: Jyrki Juusela, Sture Lindholm, Jonna Pulkkinen & Mika Wist, Perttu Immonen, Alexander von Schönburg, Ilari Aalto & Elina Hietala, Joonas Tolvanen, Anders Hansen, Jennifer Ackerman. Atenan listalla näkyi myös muutama naisen nimi.

Otava: Alexander Stubb, Karo Hämäläinen, Heikki Harma, Ville Haapasalo, Aija Kuparinen, Antti Tuuri, Reijo Mäki, Jari Salonen. Täälläkin toki yksi nainen, Villen keittiössä -kirjan toisena tekijänä.

Tammi: Paul Auster, Kari Aihinen, Mika Rampa.

Eikä siinä sinänsä mitään, hyviä kirjoja varmasti kaikki. Jännää silti, että naisten kirjoittamat teokset jäävät näin tehokkaasti pimentoon. Eivät ne nyt niin harvinaisia enää nykyään ole.

Siirryin sitten Suomalaisen kirjakaupan verkkosivuille, jossa listataan huimat 213 erilaista tuotetta isälle lahjaksi. Näistä lahjaideoista 183 oli kirjoja, loput olivat esimerkiksi kalentereita, pelejä tai muita lahjatavaroita. Ja näistä 183 kirjasta 13 teosta oli osittain tai kokonaan naisen kirjoittamia. Siis 7,1 prosenttia.

Isälle suositellaan seuraavia teoksia:

  • Anu Brask: Vegaanimättöä
  • Terhi Heimonen: Sipsikaljavegaanin kirja
  • Sari Espola: Ruokakirja – Yksinkertaisesti hyvää
  • Satu Rämö: Islanti – Tripsteri matkaopas
  • Torill Kornfeldt: Mammutin paluu – Sukupuuttoon kuolleiden lajien uusi tuleminen
  • Jonna Pulkkinen ja Mika Wist: Viinalla terästetty sota – Alkoholi sotavuosina 1939-1944
  • Elina Sana: Isän sota
  • Ritva Ylönen: Kalle Päätalo
  • Salla Nazarenko: Neumann – Dingo-kipparin lokikirja
  • Liisa Seppänen: Aika velikulta – Hannes Hynösen pitkä taival 1913-2015
  • Mari Sainio (koonnut): Makwan Amirkhani
  • Riitta Kylänpää: Pentti Linkola – ihminen ja legenda
  • Arundhati Roy: Äärimmäisen onnen ministeriö

Naiskirjailijoilta mukaan on päässyt siis 3 ruokakirjaa, 1 matkaopas, 1 luontokirja, 1 sotakirja, 6 miehiin liittyvää muistelmateosta tai miehen elämäkertaa sekä 1 romaani. Yllätyin että yksikin kaunokirjallinenkin teos oli mukana, ja vieläpä intialaiselta kirjailijalta. Edistystä!

Annetaanko isille lahjaksi miesten kirjoittamia kirjoja, koska he eivät suostu lukemaan mitään muuta?
Lukevatko miehet vain miesten kirjoittamia kirjoja, koska niitä markkinoidaan heille?
Vai onko kyseessä vain mainosten luoma vääristymä?

Auttaisiko, jos naiset kirjoittavat salanimillä tai pelkillä nimikirjaimilla kuten J. K. Rowling, jolla ei oikeasti ole keskimmäistä nimeä ”K”?

The book was first published by Bloomsbury Children’s Books in June 1997, under the name J.K. Rowling. The ’K’ stands for Kathleen, her paternal grandmother’s name. It was added at her publisher’s request, who thought a book by an obviously female author might not appeal to the target audience of young boys.

Kuka tietää, Harry Potterit eivät välttämättä olisi lainkaan niin myyviä Joanne Rowlingin kirjoittamina.

Kirsin kirjanurkka herätteli Twitterissä miehiä miettimään, minkä naisen kirjoittaman kirjan he olivat viimeksi lukeneet. Vastauksia kertyi, onneksi, ihan mukava määrä:

Aihe herätti isänpäivän tienoilla muutenkin keskustelua:

Isänpäivä meni jo, mutta seuraavaksi voi alkaa miettiä, mitä kirjoja hankkii pukinkonttiin.

Ja täytyypä muuten tehdä vastaava kooste myös äitienpäivän kirjavinkeistä. Mitä veikkaatte, onko listalla 92,9-prosenttisesti naiskirjailijoiden teoksia?

Lisää lukemista: Maria Pettersonin mainio kolumni Mies, joka ei lue naisten kirjoittamia kirjoja, ei ole sivistynyt vuodelta 2016.

8 kommenttia
Kirjoittanut Sanna aiheesta Pohdintaa