Pohdintaa

Lukevatko äidit miesten kirjoittamia kirjoja?

Tein viime isänpäivän alla epätieteellisen tutkimuspostauksen isille mainostettavista kirjoista. Lupasin tehdä saman äitienpäivän kirjatarjonnasta.

Suurten kustantamoiden somemainonnassa mainostettiin syksyllä pienen otokseni perusteella isille pelkästään miesten kirjoittamia kirjoja. Suomalaisen kirjakaupan nettisivuilla esiteltiin 183 lahjakirjaa, joista vain 13 oli osittain tai kokonaan naisten kirjoittamia. Niistäkin kuusi oli miehiin liittyviä muistelmia tai elämäkertaa, ja vain yksi oli naisen kirjoittama puhtaasti kaunokirjallinen teos.

Kirjoitin lopuksi:

Ja täytyypä muuten tehdä vastaava kooste myös äitienpäivän kirjavinkeistä. Mitä veikkaatte, onko listalla 92,9-prosenttisesti naiskirjailijoiden teoksia?

Katsotaanpa siis kustantantamoiden ja kauppojen somemarkkinointia äitienpäivälle 2018.

Suomalainen kirjakauppa Instagramissa: Kati Tervo, Enni Mustonen, Heli Galiano, Anniina Tarasova, Minna Lindgren, Eppu Nuotio, Teresa Välimäki & Johanna Lindholm
Atena Instagramissa: Ira Vihreälehto, Satu Pihlaja, Ayòbámi Adébáyò, Kaisa Leino & Terhi Toivonen, Lotta Viitaniemi, Kristiina Walli & Hannimari Heino, Helena Liikanen-Renger, Katja Syvärinen & Venla Tihilä, Anna Larsdotter, Miia Kontro, Henriikka Rönkkönen
Tammi Instagramissa: Kristiina Vuori

Gummerus Instagramissa: Elif Shafak, Minna Eväsoja, Clare Mackintosh, Mikko Kamula, Pauliina Rauhala, Milja Kaunisto, Kate Eberlen, Morten Strøksnes, Anniina Tarasova.

Gummeruksella oli eniten insta-kirjavinkkejä ja mukaan oli päässyt myös kaksi mieskirjailijaa. Tulos näiden perusteella: 30 naista ja kaksi miestä. Se on jo tasaisempi lukema kuin isänpäivänä (naisia nolla). Sosiaalisessa mediassa kuitenkin korostuvat selkeästi naisten kirjoittamat teokset.

Skannasin Suomalaisen kirjakaupan äitienpäiväsivun läpi lauantaina. Se on otsikoitu Anna sydämesi valita. Listassa on 157 lahjaideaa, mutta niistä vain 85 on kirjoja. Seitsemän näistä oli luokiteltu lasten- ja nuortenkirjoiksi: äideille markkinoitiin esimerkiksi lastenkirjaa Iltasatuja kapinallisille tytöille. Melkein puolet kirjakaupan lahjaideoista on laukkuja (!?), kirjepaperia, koruja, taiteilutarvikkeita, muistivihkoja tai Ateneumin ”Lukeva nainen” -sarjan lahjatavaraa. Vertailun vuoksi isien lahjalistassa oli 213 tuotetta, joista kirjoja oli 183.

85 äitien lahjakirjasta 15 on miesten kirjoittamia, eli 18,1 prosenttia. Se on jo tasaisempi suhdeluku kuin isänpäivän tapauksessa. Naisillekin mainostetaan silti pääosin naisten kirjoittamia kirjoja. Seuraavat miesten kirjoittamat kirjat olivat päässeet mukaan:

  • Aatos Erkko – Karen, Lauri
  • Alku – Brown, Dan
  • Heräilevät jumalat – Neuvel, Sylvain
  • Homo Deus – Harari, Yuval Noah
  • Kalsarikänni – Rantanen, Miska
  • Kape 24 h – Aihinen, Kari
  • Kultainen kompassi – Pullman, Philip
  • Maaginen kaukoputki – Pullman, Philip
  • Pompejilaisia kohtaloita – Castren, Paavo
  • Salaperäinen veitsi – Pullman, Philip
  • Sapiens – Harari, Yuval Noah
  • Seneca – Torkki, Juhana
  • Shinrin-Yoku – Li, Qing
  • Vedenpaisumus – Pullman, Philip
  • Vege! – Nieminen, Alex

Listalta löytyy romaaneja, historiaa, filosofiaa, yksi keittokirja ja jokunen miehen elämäkerta tai muistelmat.

Adlibrikselta äitienpäivälistaa ei löytynyt, vaan sen mainostaa kirjojen osalta äideille lahjakortteja, jolloin kirjan saa valita itse. Sen lisäksi tarjotaan tosin keittiötuotteita ja kosmetiikkaa.

Isänpäivän idealistalla oli siis 93-prosenttisesti miesten kirjoja, kun taas äitienpäivän idealistalla on 82-prosenttisesti naisten kirjoittamia kirjoja. Aivan samaan suhdelukuun ei päästy, mutta trendi on selkeä: miehille mainostetaan miesten kirjoittamaa ja naisille naisten teoksia. En ole nyt nähnyt mediassa tai somessa yhtään kirjoitusta siitä, että naisten pitäisi lukea enemmän miesten kirjoittamia kirjoja. Isänpäivän alla keskusteltiin paljonkin siitä, mikseivät miehet lue naisten kirjoittamia kirjoja.

Tilastoinnin hengessä tarkistin sukupuolijakauman vuonna 2017 itse lukemistani kirjoista. Luin vuoden aikana yhteensä 62 kirjaa, joista 22 oli kokonaan tai osittain miesten kirjoittamia – se tekee 35,5 %. Naisten kirjoittamia oli siis kaksi kolmasosaa. Mielenkiintoista! Olin kuvitellut suhdeluvun menevän aika tasan.

Vaikka onkin hassu ajatus alkaa valita luettavaansa kirjailijan sukupuolen perusteella, ei monipuolisuus lukemisessa ole pahaksi. Yhtä lailla voisin lisätä lukujonoon enemmän vaikkapa ei-länsimaalaisia kirjailijoita tai muita pienemmälle huomiolle jääviä tekijöitä.

Mitä kirjoja te kääritte pakettiin äitienpäiväksi?

2 kommenttia
Kirjoittanut Sanna aiheesta Pohdintaa

Miksi isät eivät lue naisten kirjoittamia kirjoja?

Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan vuonna 2002 vain kolmasosa miehistä luki sekä miesten että naisten kirjoittamia kirjoja. Kaksi kolmasosaa suomalaisista miehistä on siis lukenut siis enimmäkseen toisten miesten kirjoittamia kirjoja.

Ajatus miehestä lukemassa naisen kirjoittamaa teosta on vuonna 2017 niin mullistava, että Helsingin Sanomat teki aiheesta jutun otsikolla Voisiko isälle antaa naisen kirjoittaman kirjan? Jutussa julkkismiehet vinkkaavat isänpäivälahjaksi kahdeksan naiskirjailijoiden kirjaa, koska mainokset eivät tee sitä. Juttu jäi aika köykäiseksi, ja se tyytyi lähinnä toteamaan ilmiön olemassaolon.

”On myös ajateltu, että isät toivovat saavansa lahjoiksi nimen omaan toisten miesten kirjoittamia kirjoja. Tässä onkin vinha perä, sillä suomalaiset miehet tosiaan vieroksuvat naisten teoksia.

Mistäköhän tämä johtuu?

Selasin suurten kustantamojen ja kirjakauppojen somemainontaa isänpäivään liittyen.

Gummerus ja Suomalainen kirjakauppa: Daniel Cole, Tuomas Vimma, Brian Jay Jones, Dan Brown, Max Seeck, Aki Linnanahde, Timo Honkela, Ilkka Remes, Heikki Harma, Ingar Johnsrund, Oliver Backman, Juho Ovaska, Wayne Gretzky.

WSOY: Tuomas Kyrö, Panu Rajala, Miki Liukkonen, Aki Linnanahde, Dan Brown, Ilkka Remes. 

Atena: Jyrki Juusela, Sture Lindholm, Jonna Pulkkinen & Mika Wist, Perttu Immonen, Alexander von Schönburg, Ilari Aalto & Elina Hietala, Joonas Tolvanen, Anders Hansen, Jennifer Ackerman. Atenan listalla näkyi myös muutama naisen nimi.

Otava: Alexander Stubb, Karo Hämäläinen, Heikki Harma, Ville Haapasalo, Aija Kuparinen, Antti Tuuri, Reijo Mäki, Jari Salonen. Täälläkin toki yksi nainen, Villen keittiössä -kirjan toisena tekijänä.

Tammi: Paul Auster, Kari Aihinen, Mika Rampa.

Eikä siinä sinänsä mitään, hyviä kirjoja varmasti kaikki. Jännää silti, että naisten kirjoittamat teokset jäävät näin tehokkaasti pimentoon. Eivät ne nyt niin harvinaisia enää nykyään ole.

Siirryin sitten Suomalaisen kirjakaupan verkkosivuille, jossa listataan huimat 213 erilaista tuotetta isälle lahjaksi. Näistä lahjaideoista 183 oli kirjoja, loput olivat esimerkiksi kalentereita, pelejä tai muita lahjatavaroita. Ja näistä 183 kirjasta 13 teosta oli osittain tai kokonaan naisen kirjoittamia. Siis 7,1 prosenttia.

Isälle suositellaan seuraavia teoksia:

  • Anu Brask: Vegaanimättöä
  • Terhi Heimonen: Sipsikaljavegaanin kirja
  • Sari Espola: Ruokakirja – Yksinkertaisesti hyvää
  • Satu Rämö: Islanti – Tripsteri matkaopas
  • Torill Kornfeldt: Mammutin paluu – Sukupuuttoon kuolleiden lajien uusi tuleminen
  • Jonna Pulkkinen ja Mika Wist: Viinalla terästetty sota – Alkoholi sotavuosina 1939-1944
  • Elina Sana: Isän sota
  • Ritva Ylönen: Kalle Päätalo
  • Salla Nazarenko: Neumann – Dingo-kipparin lokikirja
  • Liisa Seppänen: Aika velikulta – Hannes Hynösen pitkä taival 1913-2015
  • Mari Sainio (koonnut): Makwan Amirkhani
  • Riitta Kylänpää: Pentti Linkola – ihminen ja legenda
  • Arundhati Roy: Äärimmäisen onnen ministeriö

Naiskirjailijoilta mukaan on päässyt siis 3 ruokakirjaa, 1 matkaopas, 1 luontokirja, 1 sotakirja, 6 miehiin liittyvää muistelmateosta tai miehen elämäkertaa sekä 1 romaani. Yllätyin että yksikin kaunokirjallinenkin teos oli mukana, ja vieläpä intialaiselta kirjailijalta. Edistystä!

Annetaanko isille lahjaksi miesten kirjoittamia kirjoja, koska he eivät suostu lukemaan mitään muuta?
Lukevatko miehet vain miesten kirjoittamia kirjoja, koska niitä markkinoidaan heille?
Vai onko kyseessä vain mainosten luoma vääristymä?

Auttaisiko, jos naiset kirjoittavat salanimillä tai pelkillä nimikirjaimilla kuten J. K. Rowling, jolla ei oikeasti ole keskimmäistä nimeä ”K”?

The book was first published by Bloomsbury Children’s Books in June 1997, under the name J.K. Rowling. The ’K’ stands for Kathleen, her paternal grandmother’s name. It was added at her publisher’s request, who thought a book by an obviously female author might not appeal to the target audience of young boys.

Kuka tietää, Harry Potterit eivät välttämättä olisi lainkaan niin myyviä Joanne Rowlingin kirjoittamina.

Kirsin kirjanurkka herätteli Twitterissä miehiä miettimään, minkä naisen kirjoittaman kirjan he olivat viimeksi lukeneet. Vastauksia kertyi, onneksi, ihan mukava määrä:

Aihe herätti isänpäivän tienoilla muutenkin keskustelua:

Isänpäivä meni jo, mutta seuraavaksi voi alkaa miettiä, mitä kirjoja hankkii pukinkonttiin.

Ja täytyypä muuten tehdä vastaava kooste myös äitienpäivän kirjavinkeistä. Mitä veikkaatte, onko listalla 92,9-prosenttisesti naiskirjailijoiden teoksia?

Lisää lukemista: Maria Pettersonin mainio kolumni Mies, joka ei lue naisten kirjoittamia kirjoja, ei ole sivistynyt vuodelta 2016.

8 kommenttia
Kirjoittanut Sanna aiheesta Pohdintaa