Kirjailijavieras: Liliana Lento

Kirjailijavieras-sarjassa haastatellaan erilaisia kirjailijoita ja kysellään kaikenlaista kirjoista sekä kirjoittamisesta. 

Liliana Lento.

Hei! Kuka olet ja mitä olet kirjoittanut?
Olen Liliana Lento. Esikoisromaanini Dionnen tytöt ilmestyi alkukesällä 2016 Tornin kustantamana. Kirja yhdistelee fantasiaa ja chick littiä, ja vie lukijan kuvitteelliseen Fretannian maahan, keijujen, ihmisten ja menninkäisten yhteiskuntaan. Ennen Dionnen tyttöjä olen julkaissut muutaman novellin Ursula-lehdessä ja Kumman rakas -antologiassa.

Millainen koulutustausta sinulla on?
Opiskelen tällä hetkellä sosiaalityön maisteriopintoja ja valmistun ensi vuonna sosiaalityöntekijäksi.

Miten päädyit kirjailijaksi?
Silloin kun sain kustannussopimuksen, kirjoittaminen oli ollut rakas harrastukseni jo melkein 10 vuotta, tosin olin kirjoittanut aiemmin enimmäkseen novelleja. Kirjoittaminen on myös aina ollut minulle luonteva tapa ilmaista itseäni ja järjestellä ajatuksiani, ja päässäni olen sepitellyt tarinoita niin kauan kuin pystyn muistamaan.

Olin kuitenkin vuosia onnellinen pöytälaatikkokirjoittaja, ja minulta puuttui kirjan julkaisemiseen tarvittavaa rohkeutta. Vielä silloinkin kun kirjoitin Dionnen tyttöjen ensimmäistä versiota, ajattelin kirjoittavani sitä vain itselleni, korkeintaan muutaman ystävän luettavaksi. Tarina tuntui liian henkilökohtaiselta, jotta sille voisi antaa mahdollisuuden päästä periaatteessa kenen tahansa luettavaksi. Kuulostaa ehkä oudolta, sillä ei Dionnen tytöt ole mitenkään omaelämäkerrallinen. Mutta kun olen itse luonut tarinan maailman, pyöritellyt päässäni juonenkäänteitä, eläytynyt hahmojeni kohtaloihin...

Olin tuossa vaiheessa jo julkaissut muutaman novellin, mutta novellien kirjoittaminen ei tuntunut niin henkilökohtaiselta. Romaanikäsisten parissa tulee kuitenkin väistämättä vietettyä paljon pidempään aikaa.

Kun olin saanut vähän etäisyyttä tarinaan, eikä se enää ollut niin iholla kuin ensimmäisen version valmistuessa, päässäni alkoi pikku hiljaa itää ajatus, että jospa sittenkin tarjoaisin tätä kustantajille, ja jo muutaman vuoden elänyt hento haave kirjan julkaisemisesta versoi ja vahvistui.

Ehkä kyse oli myös tietynlaisesta sosiaalistumisesta, sillä olin kirjoittamisharrastukseni myötä tutustunut yhä useampaan vähintään esikoisromaaninsa julkaisseeseen ihmiseen. Joka tapauksessa minusta alkoi tuntua siltä, että Dionnen tytöt on sen arvoinen, että ainakin yrittäisin saada sen julkaistua.

Vaikka en siis voikaan sanoa haaveilleeni aina kirjailijuudesta, silti minusta tuntui kustannussopimuksen saadessani, että olen kulkenut vuosia, ehkä koko ikäni, tätä kohti.

Mistä saat ideat kirjaasi / kirjoihisi?
Olen saanut jonkin verran ideoita unista. Esimerkiksi erään Dionnen tyttöjen keskeisen henkilön, Florencen, tarina sai alkusysäyksensä unesta, joka jäi pyörimään päässäni, ja jota aloin kehitellä tarinallisemmaksi. Muuten ideoita tulee vaikka mistä: kirjoista, elokuvista, tv-sarjoista, uutisista, valokuvista, paikoista joissa olen käynyt ja toki myös oman elämäni tapahtumista ja kokemistani tunteista.

Kauanko kirjoitusprosessi kesti?
Ensimmäinen versio valmistui noin kymmenessä kuukaudessa. Sen jälkeen hioin käsistä vielä yli vuoden kuuden esilukijan palautteiden perusteella ennen kuin uskalsin tarjota sitä kustantajille. Sain eri ihmisiltä palautetta eri aikoina, ja välillä kului useampikin kuukausi, etten koskenut käsikseen ollenkaan, sitten palasin taas editoimaan sitä. Koska tiesin, ettei kustannuskynnyksen ylittäminen ole helppoa, minulla oli aika korkea kynnys päästää käsiksestä irti, todeta että nyt tämä on vihdoinkin tarpeeksi hyvä matkaan lähetettäväksi.

Miten sait kirjasi kustannettua? Oliko se vaikeaa?
Kustannussopimuksen saaminen kävi itse asiassa hieman odotettua helpommin tai ainakin nopeammin. Lähetin Dionnen tytöt kustantamokierrokselle heinäkuussa 2015. Olin kuullut, että kustantamoilla voi kestää tosi kauan vastata, joten olin henkisesti varautunut siihen, että saatan hyvinkin joutua odottelemaan vastauksia vuoden 2016 puolelle. Ja toki olin varautunut henkisesti myös siihen, ettei Dionnen tytöt välttämättä pääse kenenkään kustantajan seulasta läpi. Mutta sainkin myönteisen kustannuspäätöksen jo 2,5 kuukauden odotuksen jälkeen.

Kenestä kirjojesi henkilöstä pidät eniten ja miksi?
Kaikki Dionnen tyttöjen kuusi näkökulmahenkilöä ovat olleet omalla tavallaan tärkeitä, mutta Margotista on tullut minulle kaikkein läheisin hahmo.

Mikä on parasta kirjoittamisessa?
Ehkä se fiilis, kun tempaudun mukaan tarinani maailmaan ja hahmojeni elämään. Voin kokea suuria tunteita hahmojeni kanssa, ja samaan aikaan tunnen oloni niin hyväksi ja seesteiseksi.

Mikä on ikävintä kirjoittamisessa?
Uuden tarinan aloittaminen on minulle useimmiten vaikeaa. Keksin päivä toisensa jälkeen ties mitä tekosyitä, miksi en voi aloittaa kirjoittamista vielä tänään. Kirjoittaminen sujuu kyllä yleensä hyvin, kun pääsen vauhtiin, mutta tuo aloituskitka on ärsyttävä.

Onko kirjan julkaiseminen avannut uusia ovia tai mahdollisuuksia?
Se on tuonut uusia mukavia kokemuksia. Minulla on ollut kuluneen vuoden aikana neljä kirjailijaesiintymistä. Pääsin järjestämään julkkaribileet. Oli ihanaa huomata, miten iloisia ystäväni olivat puolestani, kun sain kustannussopimuksen ja myöhemmin kirjan ilmestyessä. On myös ollut mielenkiintoista nähdä omakohtaisesti kaikki ”käsiksestä oikeaksi kirjaksi” -prosessin vaiheet. Ja lukijapalautteiden saaminen vasta jännää onkin.

Oletko saanut kirjoistasi palautetta? Millaista?
Yleensä ottaen palaute on ollut ilahduttavan, hämmästyttävänkin hyvää. Erityisesti olen saanut kehuja sujuvasta kielestä.

Onko uusi kirja jo työn alla?
Dionnen tyttöjen itsenäinen jatko-osa on ollut työn alla jo pidemmän aikaa. Lisäksi olen ideoinut myös toista, eri maailmaan sijoittuvaa romaanikäsistä.

Oletko kirjoittanut jotain muuta kirjojen lisäksi?
Päiväkirjaa, Esikoiskirjailijan mietteitä -kirjailijablogia ja tällä hetkellä kirjoitan myös gradua.

Kuka on lempikirjailijasi?
Ainakin Johanna Sinisalo ja Marian Keyes.

Suosittele kolmea hyvää kirjaa!
Tämä onkin vaikea kysymys, hyviä kirjoja on niin paljon. Sanotaan nyt vaikka nämä: Marian Keyes: Hurmaava mies, Johanna Sinisalo: Kädettömät kuninkaat ja muita häiritseviä tarinoita, Richard Adams: Ruohometsän kansa.

Mitä haluaisit sanoa kirjailijaksi tahtoville blogin lukijoille?
Suosittelen pyytämään palautetta käsiksestä ennen kustantamokierrokselle lähettämistä, mielellään useammaltakin ihmiseltä. Kirjoittaja tulee väistämättä aika sokeaksi omalle tekstilleen. Minulle oli iso apu jokaisesta kuudesta esilukijastani, en olisi saanut hiottua Dionnen tyttöjä yhtä hyväksi ilman heitä.

Kiitos vastauksista!
Muutkin kirjailijat ovat tervetulleita Kirjailijavieraiksi! Mikäli haluat haastateltavaksi, ota yhteyttä.

Lähetä kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *