Ritva Kylli: Suomen ruokahistoria

Nykymaailmassa jokapäiväinen ruokamme – esimerkiksi uusien perunoiden kanssa nautittu silli tai pizzan päälle aseteltu ananas – kertoo historiantutkijalle erinomaisella tavalla sellaisistakin historiallisista kauppareiteistä ja yhteyksistä, joista ei välttämättä ole säilynyt minkäänlaista kirjallista lähdeaineistoa.

Suomen ruokahistoria kattaa ruoan ja syömisen historian varhaismodernista Suomesta aina nykypäivään asti. Ritva Kylli on tehnyt huikean työn puristaessaan valtavan määrän lähdemateriaalia ja monta vuosisataa helposti nautittavaan pakettiin.

Ruoka on osa niin talouden historiaa, tieteen historiaa, arjen historiaa, naisten historiaa kuin sotahistoriaakin. Kotimaisen ruoan menneisyydestä löytyy myös paljon yllättäviä aineksia. Perunaa esimerkiksi pidetään erityisen suomalaisena ruokana, vaikka se saapui tänne Etelä-Amerikasta 1700-luvulla ja sen viljely yleistyi vasta 1800-luvulla. Toisaalta 1700-luvun Suomessa tunnettiin esimerkiksi parmesaani.

Kirjan teksti on asiapitoista mutta sujuvaa, ja kronologista kerrontaa on helppo seurata. Lukujen välissä käsitellään erikseen tarkemmin vaikkapa jouluruokien, kahvin ja leivän historiaa. En esimerkiksi tiennyt, että kahvillakin on ollut kieltolaki! Huvittavaa oli huomata, että suomalainen epävarmuus ja alemmuuskompleksi omasta ruokakulttuurista on peräisin jo vuosisatojen takaa.

Kaiken kukkuraksi Suomen ruokahistoria on visuaalisesti kaunis, taitettu väljästi ja höystetty värikuvituksella. Suosittelen tätä kaikille, joita historia kiinnostaa! Tämä oli minulla lainassa kirjastosta, mutta päädyin hankkimaan kirjan omaankin hyllyyn.

Lukukokemus: *****

Ritva Kylli
Suomen ruokahistoria
Gaudeamus 2021
470 sivua

*Osta kirja Adlibriksesta


Suomen ruokahistoria oli yksi parhaista alkuvuonna 2022 lukemistani kirjoista. Katso loput viiden tähden kirjat alla olevalta videolta!

5.7.2022
Posted by Sanna in Historia, 0 comments

Nellie Bly: Maailman ympäri 72 päivässä

Ei onnistu”, kuului tyly tuomio. ”Ensinnäkin sinä olet nainen ja tarvitsisit suojelijan, ja vaikka onnistuisitkin matkustamaan yksin, tarvitsisit niin paljon matkatavaraa, ettet pystyisi tekemään nopeita muutoksia matkasuunnitelmaan. Sitä paitsi puhut vain englantia, joten asiasta ei kannata keskustella enempää. Matka onnistuu vain mieheltä.

Vuonna 1888 parikymppinen toimittaja Nellie Bly saa päähänsä matkustaa maailman ympäri nopeammin kuin Jules Vernen romaanin päähenkilöt, eli alle 80 päivässä. Työnantaja suhtautuu hankkeeseen vähintäänkin epäillen, mutta pienen uhkailun ja kiristämisen jälkeen myöntyy. Bly lähetetään lehden laskuun maailmanympärimatkalle, ja hän kirjoittaa kokemuksistaan lehtijuttuja.

Laivalla ja junalla matka taittuu lopulta ennätysajassa, ja välissä ehditään kiertämään nähtävyyksiäkin. Bly pääsee jopa vierailemaan Jules Vernen ja tämän vaimon luona Ranskassa. Mukanaan hänellä oli vain yksi puku ja käsimatkatavaran kokoinen kassi, mikä osoitti epäilyt turhiksi.

Vaikka kirjan nimestä voi jo päätellä että aikataulussa pysyttiin, omakohtainen matkakertomus onnistuu silti herättämään pientä jännitystä siitä, miten reissu käytännössä sujuu. Bly sai tietää vasta reissun puolivälissä, että samaan aikaan toinen amerikkalainen nainen oli lähtenyt kiertämään maailmaa vastakkaiseen suuntaan ja kisasi häntä vastaan.

Alun perin vuonna 1890 ilmestynyt kirja on toki aikansa tuote eikä enää täysin poliittisesti korrekti, kuten suomennoksen esipuhe hyvin taustoittaa. Vaikka Bly matkusteli ”eksoottisissa” maissa, käytännössä kaikki välietapit taisivat kuulua silloiseen brittiläiseen imperiumiin.

Joka tapauksessa kirja on kiehtova kuvaus yksin matkustavan naisen seikkailusta yli 130 vuotta sitten, jolloin matkailu oli jotain aivan muuta kuin nykyään ja naisen asema hyvin erilainen. Kirjan iästä huolimatta teksti on raikasta ja tykkäsin Blyn tarkkanäköisestä kuvauksesta ja huumorista.

Suosittelen kirjaa lämpimästi, jos matkakuvaukset tai historialliset naiset kiinnostavat! Kiitos pienelle Punos-kustannukselle klassikon suomentamisesta ja julkaisusta.

Lukukokemus: ****

Nellie Bly
Maailman ympäri 72 päivässä
Suom. Tuija Tuomaala
Punos-Kustannus 2021
234 sivua

*Osta kirja Adlibriksesta

25.6.2022
Posted by Sanna in Matkailu, 0 comments

Kaksi lentokonetrilleriä: Panttivanki ja Ikkunapaikka 7A

Nostin syksyn 2021 kirjatärppeihin kaksi samoihin aikoihin suomennettua jännityskirjaa, jotka sijoittuvat lentokoneeseen. Hankin kirjat käsiini ja luin ne peräkkäin. Miten kävi?

Clare Mackintosh: Panttivanki
Gummerus 2021 (suom. Marja Luoma)

Mina pääsee työvuoroon ensimmäiselle suoralle Lontoo–Sydney-lennolle, joka kestää 20 tuntia. Hän aavistelee pahaa, ja saakin lennolla nimettömän viestin: jos et päästä kaappaajaa ohjaamoon, tyttäresi kuolee. Mitä tehdä – pelastaako yli 300 matkustajaa vai oma lapsi?

Panttivanki on ensimmäinen lukemani kirja Clare Mackintoshilta, ja tajusin että en ole juuri lukenut naisten kirjoittamia trillereitä. Suorastaan hämmennyin, miten todellisen tuntuinen naispäähenkilö Mina on. Hän yrittää selvitä vaativassa työssä, hajoavassa avioliitossa ja kiintymyssuhdeongelmaisen adoptiolapsen äitinä.

Panttivangin parasta antia ovat muutenkin henkilöhahmot, joista alkaa aidosti välittää. Tällainen oli erityisesti Minan tytär Sophia. Kirja olikin mielestäni enemmän ”psykologinen” kuin ”trilleri”. Tiukkoja juonenkäänteitä ja väkivaltaa toki on, mutta en jänskättänyt henkilöiden puolesta sydän kurkussa.

Loppu on ehkäpä hieman epäuskottava, mutta onnistuu yllättämään. Neljä tähteä joka tapauksessa mukavasta lukukokemuksesta!

Lukukokemus: ****

*Osta kirja Adlibriksesta


Sebastian Fitzek: Ikkunapaikka 7A
Bazar 2021 (suom. Heli Naski)

Psykiatri Mats Krüger kärsii pahasta lentopelosta. Kun Krügerin on sitten pakko lentää, hän varaa itselleen useita paikkoja ja istuu aina sellaisella paikalla, jolla tilastollisesti selviää lento-onnettomuudesta parhaiten. Järjestelyistä ei kuitenkaan ole hyötyä, koska koneessa Krüger saa puhelun, että hänen raskaana oleva tyttärensä on kidnapattu. Jos Krüger ei käytä psykiatrin taitojaan lentokoneen kaappaamiseen, tytär tapetaan.

Clare Mackintoshin kirjan hyvin kirjoitetuista henkilöhahmoista oli mukavaa lukea. Fitzek ei erityisesti pohjusta henkilöitään, vaan kohtelee heitä ihan hirveällä tavalla. Kirjan aikana erityisesti naisia vainotaan, pahoinpidellään, kaapataan, pidetään vankina ja kidutetaan, petetään, raiskataan, kiusataan, salakuvataan ja pyritään murtamaan henkisesti.

Päähenkilön lentopelko jää lopulta aika kuriositeetiksi, kun tyttären pelastamisesta muodostuu akuutimpi ongelma. Juonen kulku ja henkilöiden toiminta tuntui epäuskottavalta. Melkein jokaisen luvun loppuun oli rakennettu jännittäväksi tarkoitettu koukku, mutta olin niin ärsyyntynyt ettei se iskenyt minuun.

Lentokonemiljöön lisäksi tästä löytyi muitakin yhtymäkohtia Mackintoshin Panttivanki-kirjaan. Molemmissa kirjoissa uhataan tappaa päähenkilön tytär, ja yllättäen myös pahisten motiiveista löytyy yhteisiä piirteitä.

Kirja on sinänsä teknisesti pätevää kerrontaa ja kieli toimii, mutta lukukokemus oli niin karsea, että annoin yhden tähden. (Luin silti loppuun, jotta pystyn ränttäämään kirjasta kokonaisvaltaisesti.) Goodreadsin arvioita selatessa näyttää siltä, että olen mielipiteeni kanssa aika yksin, sillä suurin osa on neljää tai viittä tähteä.

Lukukokemus: *

*Osta kirja Adlibriksesta

4.6.2022
Posted by Sanna in Trilleri, 0 comments