Vieraana kirjabloggaaja: Suudelmia & sukkanauhoja

Ihmiset ovat aina kiinnostavia, varsinkin kirjoista pitävät ihmiset. Tässä sarjassa haastatellaan kirjabloggaajia ja kysellään kirjoista, lukemisesta ja tietenkin bloggaamisesta. Nyt vuorossa on Suudelmia & sukkanauhoja -blogin Riikka!

Hei! Kuka olet ja mitä teet?
Heipä hei! Olen Riikka, 36-vuotias kirjallisuuden suurkuluttaja. Kirjoja olen lukenut niin kauan  kuin muistan, mutta suurin rakkauteni on aina ollut romantiikkakirjallisuus, jonka parissa onkin vierähtänyt jo reilut 20 vuotta. Päivätyöni ei liity kirjallisuuteen mitenkään vaan on paremminkin uhka sujuvalle suomen kielen taidolle, lääkärithän kun tunnetusti pystyvät kirjoittamaan minkä tahansa tekstin ilman olla-verbiä.

Yksityiskohta Maurice Poirsonin maalauksesta Rêverie au parc. ”Haaveileva ilme sopii hyvin blogin teemaan :D”

Esittele blogisi lyhyesti.
Perustin blogini Suudelmia & sukkanauhoja viime syksynä ja se keskittyy romantiikkagenren kirjoihin ja ilmiöihin.

Miten päädyit perustamaan kirjablogin?
Olen muutaman vuoden pitänyt Kirjakuu-blogia, jossa en kuitenkaan romantiikkagenren kirjoja paljoakaan esitellyt, koska jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin genrestä ja sen lukijoista tehdään aika helposti ei-niin-kovin-mairittelevia yleistyksiä, jotka harvoin kuitenkaan pohjautuvat todellisuuteen.

Kun sitten genrestä syntyi jälleen kerran kansainvälistä keskustelua, joka nojasi vanhoihin kuluneisiin stereotypioihin, sisuunnuin ja päätin pistää blogin pystyyn. Tavoitteenani on esitellä genreä mahdollisimman monipuolisesti ja samalla yrittää ehkä hieman purkaa niitä ennakko-oletuksia, joita näihin kirjoihin niin helposti liittyy.

Mistä sait idean blogin nimeen?
Pohdin blogin nimeä poikkeuksellisen pitkään (ehkä jopa pari päivää, heh, kärsivällisyys ei ole hyveeni) ja mietin eri vaihtoehtoja. Halusin nimeksi jotain hieman tavallisuudesta poikkeavaa, mutta kuitenkin jotain, joka heijastelisi myös genren sisältöä. En nyt ole iiihan varma oliko tämä lopulta se paras mahdollinen vaihtoehto mutta hei! Tällä mennään.

Mikä on parasta bloggaamisessa?
Lukemistani kirjoista kirjoittaminen on saanut minut miettimään niiden sisältöä ja sanomaa aivan eri lailla kuin ennen. Tämä on puolestaan johdattanut minut genrestä käydyn keskustelun pariin, joka käy vilkkaana etenkin sosiaalisessa mediassa. Olen joutunut pohtimaan omia arvojani lukijana ja lisäksi olen joutunut tarkastelemaan tätä rakastamaani genreä aivan uusista näkökulmista.

Mikä on vaikeinta bloggaamisessa?
Yritän kirja-arvioissani aina keksiä muutakin sanottavaa kuin ”ihan kiva”. Tämä on joskus ihan uskomattoman hankalaa. Etenkin kohtuuhyvistä kirjoista kirjoittaminen on kaikkein haastavinta, kun oikeastaan aina ei edes tiedä, mistä kirjassa lopulta tykkäsi.

Onko blogisi näkyvillä myös sosiaalisessa mediassa? Missä kanavissa?
Blogi löytyy Facebookista, Instagramista ja Twitteristä.

Mikä on ollut suosituin postauksesi?
Postaukset, joissa pohdiskelen genreen liittyviä ilmiöitä ovat aika suosittuja, mikä on minusta oikein mukava asia, koska niitä on ylipäätäänkin tosi hauska kirjoittaa. Suosituin kirja-arvioni käsittelee Susanna Kearsleyn Sophia’s Secret-kirjaa.

Onko bloggaaminen avannut uusia ovia tai mahdollisuuksia?
Blogini on vielä sen verran tuore tapaus, että minun ei niin sanotusti kannata päivätöitäni tämän vuoksi vielä lopettaa.

Oletko kirjoittanut myös jotain muuta kuin kirjablogia?
Olen intohimoinen on/off-bloggaaja ja ensimmäisen (neule)blogini perustin jo vuonna 2005. Sen jälkeen olen pitänyt pari vuotta Kaikki punaisen sävyt-kosmetiikkablogia, joka oli oikein hauskaa. Kirjakuu-blogi, jossa käsittelen kaikenlaista kirjallisuutta on ollut olemassa jo vuodesta 2008, enkä ole sitä vielä täysin haudannut.

Mitä vinkkejä antaisit tätä lukeville ihmisille, jotka haluaisivat perustaa oman kirjablogin?
Kirjoja ja kirjallisuutta käsitteleviä tekstejä mahtuu internetiin vielä vaikka kuinka paljon! Jos oman blogin pitäminen innostaa, kannattaa se rohkeasti aloittaa ja kirjoittaa tekstejä omana itsenään. Jos blogin kirjoittaminen tuntuu liian suurelta sitoumukselta, käy kirjakeskustelu vilkkaana myös Instagramissa ja Twitterissä, joissa keskusteluun voi ottaa osaa paljon lyhyemmillä teksteillä.

Kuinka paljon luet?
Olen jo monena vuonna lukenut keskimäärin vähintään yhden kirjan viikossa. Tällä hetkellä minulla on menossa varsinainen ennätysvuosi, koska olen päässyt alkuvuoden aikana jo 41 kirjaan. Kirjoista kirjoittaminen innoittaa myös lukuharrastusta!

Oletko osallistunut lukuhaasteisiin? Millaisiin?
Innostun aina tosi paljon erilaisista lukuhaasteista ja haluaisin osallistua melkein kaikkiin. Usein siinä käy sitten vaan niin, että en saa suoritettua niitä loppuun asti. Tämän vuoden Helmet-haaste tosin näyttää jo aika hyvältä.

Kuka on lempikirjailijasi?
Ai hitsi, että vain yksi pitäisi valita? No siinä tapauksessa sanon että Loretta Chase, jonka kirjat silloin joskus 2000-luvulla avasivat minulle aivan uusia maailmoja.

Kuka on kaikkien aikojen lempihenkilöhahmosi ja missä kirjassa hän esiintyy?
Jos jatketaan samalla teemalla, niin Loretta Chasen Lord of Scoundrels-kirjan Jessica Trent on yksi suosikkinaispäähenkilöitäni ikinä. Jessica on itsevarma, älykäs ja osaa sanoa ei. Kun oli aikansa lukenut kirjoja täynnä tossukkasankarittaria, oli tämäntyyppinen naispäähenkilö jotain aivan uutta ja ihmeellistä.

Missä on paras paikka lukea?
Kotona sohvankulmassa, koira viereen käpertyneenä.

Mikä on mielestäsi paras TV/elokuvasovitus kirjasta?
Minun telkkaristani tulee pääosin urheilua, joten tämä on yllättävän hankala kysymys. Toki Colin Firthin tähdittämällä Ylpeydellä ja ennakkoluulolla on aina sija sydämessäni. Richard Armitagella höystetty North & South oli aika hyvä sekin.

Mikä on huonoin kirja, jonka olet koskaan lukenut? Miksi?
Oijoi. Kirja voi olla huono niin monesta eri syystä. Tylsät kirjat olen opetellut jättämään suosiolla kesken. Olen tosin huomannut, että on olemassa tietty omahyväinen, itsekeskeinen päähenkilötyyppi, joka olettaa kaiken tippuvan syliinsä ilman minkäänlaista vaivannäköä ja jonka maailmankuva sotii omaa oikeuskäsitystäni vastaan niin voimakkaasti, että kiikutan saman tien kirjailijan muutkin kirjat roskiin ja annan ikuisesti kirjailijasta antisuosituksia. Tähän kyseenalaiseen kerhoon ovat toistaiseksi päätyneet Pirjo Hassinen ja Tuija Lehtinen.

Mitkä kolme kirjaa ottaisit autiolle saarelle matkalukemiseksi?
Hmm jaa, sanoisin että Taru Sormusten herrasta, koska siinä riittää ainakin luettavaa ja sivuja vähäksi aikaa. Sen lisäksi Lisa Kleypasin Blue-Eyed Devil, koska siitä kirjasta löytyy kaikki, jota romantiikkagenren kirjoissa yleensä kaipaan. Terry Pratchettin ja Neil Gaimanin Good Omens naurattaa joka ikinen kerta, joten se viimeistelee kolmikon.

Kiitos vastauksista!
Mikäli olet kirjailija, kirjabloggaaja tai kirja-alan ammattilainen ja haluat haastateltavaksi, ota yhteyttä.

Jaa postaus:
2 kommenttia

2 comments

Katri Sisko

Hei jes, kiitos blogivinkistä!
Olenkin miettinyt, ettei romantiikkakirjallisuutta paljon kirjablogeissa näy. Jään seuraamaan…

Kiva kuulla! Minullakin on blogi seurannassa, Riikan jutut ovat sen verran viihdyttäviä :D

Vastaa