”Vaikuttajille TikTok on kiinnostava kanava sen vuoksi, että ammattitaitoisen sisällöntuottajan on mahdollista kasvaa TikTokissa tällä hetkellä nopeammin, kuin muilla tässäkin kirjassa mainituilla somealustoilla. Tämä ei luonnollisesti kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki TikTokia tekevät vaikuttajat automaattisesti kasvattavat isoja yleisömäärät vain räiskimällä jotain sisältöä alustalle. Mutta jos pystyt säännöllisesti tuottamaan yleisöä kiinnostavaa sisältöä, mahdollisuus kasvattaa suuri seuraajajoukko nopeastikin on huomattavasti parempi, kuin muissa somekanavissa toistaiseksi.”
Useita lehtijuttuja poikinut Somevaikuttajaksi! lupaa kertoa, miten luodaan menestyvä ura sosiaalisen median influensserina. Kirjoittaja Emmi Lehtomaa on yrittäjä ja työskentelee somevaikuttajien managerina ja somevalmentajana. Kirja on osa uutta Otavan digital first -kustannusohjelmaa, jossa kirja julkaistaan vain sähköisesti. Nappasin e-kirjan luettavaksi Bookbeatista, ja lyhyt teos oli nopeasti selattu läpi.
Kirjan järjestys tuntuu lähtökohtaisesti nurinkuriselta. Sen sijaan että pohdittaisiin mitä somessa tehdään ja miksi, aloitetaan kertomalla vaikuttajan jaksamisesta, töiden ulkoistamisesta ja vaikuttajien kohtaamasta häirinnästä. Teknisiä seikkoja ja työkaluja ei avata, ja vasta lopuksi käsitellään myyntiä ja sopimuksia. Verotuksesta mainitaan yhdessä lauseessa ja mainosten merkitseminen ohimennen. Kirjailija mainostaa useassa kohdassa omaa yritystään ja nettisivujaan: ”Jos kaipaat apua oman Instagram-sisältösi ja brändisi kehittämisessä, yritykseni tarjoaa tähän koulutusta.”
Instagramia, YouTubea ja TikTokia käsitellään paljon, kun taas LinkedIn, Twitch, Pinterest, Snapchat ja Facebook käsitellään yhdessä luvussa. Perinteinen media, oman tiedotteen lähettäminen ja haastatteluihin valmistautuminen saavat suhteettoman paljon tilaa.
Kirja tuntuu olevan suunnattu kapeasti vain hyvin tietyntyyppisille vaikuttajille, jotka tekevät viihdettä omalla persoonallaan. Sisältö jää kaiken kaikkiaan kevyeksi pintaraapaisuksi, ja lähdeluettelo on kasa linkkejä sekalaisessa järjestyksessä. Kunnon oikolukukierros ja toiston karsiminen olisi ollut tarpeen.
Kirjasyksy alkaa olla käsillä, ja on taas aika kerätä yhteen kiinnostavimmat teokset. Kävin läpi kotimaisten kustantamojen kauden katalogit. Poimi tästä omaan listaasi kirjasuositukset syksylle 2020!
Postaus sisältää mainoslinkkejä, jotka on merkattu tähdellä (*). Ostamalla niiden kautta sinä saat kirjat edullisesti ja minä hieman taskurahaa. Erittäin hyvä diili siis.
Kaunoa
Nazanine Hozar: Aria Otava 2020
”Suuri kertomus vie iranilaisen orpotytön ryysyistä rikkauksiin ja vallankumouksen sydämeen. 1950-luvun Iranissa sotilas pelastaa tienposkeen hylätyn vauvan – ja muuttaa samalla lopullisesti molempien kohtalon. Tytön nimeksi tulee Aria. Kolmen naisen osana on olla hänelle äitinä. On ankara Zahra, varakas ja lempeä Fereshteh ja lopulta salaperäinen, köyhä Mehri, jonka yhteys Ariaan on sekä siunaus että kirous.”
Luen aika vähän tämäntyyppisiä romaaneja, mutta tämä kuulostaa kiinnostavalta. Tällä saisi ruksittua maahaasteesta Iranin.
”Kaunis Edith tulee keskiluokkaisesta taustasta. Kun Uckfieldin markiisin perijä Charles Broughton kosii, myöntyy Edith hetkeäkään epäröimättä. Mutta onko hän rakastunut Charlesiin vai tämän titteliin ja yläluokan elämään? Downton Abbeyn luojan tarkkanäköinen romaani on kirpeä satiiri modernin brittiläisen yläluokan elämästä.”
En oikeastaan tiedä, miksi tämä kiinnostaa. Todennäköisesti taikasana oli ”Downton Abbey”.
”Nora on 34-vuotias eikä elämässä ole kehumista. Hän yksinäinen, sinkku ja saanut juuri potkut. Sitten hänen kissansa löytyy kuolleena kadulta, ja se tuntuu viimeiseltä pisaralta. Miksi hänen enää pitäisi elää? Sitten hän löytää kirjaston, joka sijaitsee elämän ja kuoleman välissä ja jossa voi kokeilla kaikkia niitä elämiä, jotka olisi voinut elää.”
Juoni kuulostaa lähtökohtaisesti kutkuttavalta, ja kirjastoaiheesta tietenkin plussaa.
”Elisabeth on aina tiennyt, että velhot ovat pahoja ja taikuus vaarallista. Hän on kasvanut yhdessä Austermeerin suurkirjastoista, hyllyiltään kuiskailevien ja rautakahleitaan kalistelevien loitsukirjojen ympäröimänä. Kun joku vapauttaa kirjaston vaarallisimman kirjan, Elisabeth vaikuttaa syylliseltä ja hänet kiidätetään pääkaupunkiin kuulemaan tuomionsa.”
Margaret Rogerson on minulle uusi tuttavuus, mutta hänen molemmat teoksensa ovat olleet bestseller-kirjoja. Kirjastoaiheesta tässäkin plussaa.
”Kiehtova fantasiaromaani vie keskelle rautakautista Pohjolaa ja heimojen välienselvittelyjä. Kohtalo ja muinaiset perinteet ovat heittäneet siskokset Aslaugin ja Freydisin erilleen toisistaan. Kumpikin on jättänyt vanhan kotikylänsä taakseen ja joutuu hakemaan paikkaansa uudessa yhteisössä. Jumalten oikut punovat sisarusten kohtalot jälleen yhteen, mutta riittävätkö heidän näkijänlahjansa pelastamaan sotaa käyvät kylät?”
Keväällä kirjoissa oli paljon neitsyitä, nyt tyttäriä. Bongasin Maan tyttären Liken syyskatalogista, mutta nyt huomasin että tämä ilmestyi jo toukokuussa. Menköön. Törmäsen aiempi, palkittu kirja Karhun morsian on minulla myös vielä lukematta.
”16-vuotias Kainu joutuu luopumaan entisestä elämästään ja tulevaisuuden haaveistaan, kun hänelle lankeaa suuren tietäjän rooli. Muinaissuomalaiseen fantasiamaailmaan sijoittuva seikkailu kertoo koskettavasti nuoren aikuisen oman paikan etsimisestä ja löytämisestä.”
Kiinnostavan kuuloinen kotimainen esikoisromaani oli piilotettu WSOY:n katalogin loppuun lastenkirjojen sekaan.
”H. P. Lovecraftin parhaat kokoaa valikoiman kauhun mestarin parhaimpina pidettyjä novelleja. Keskeistä niissä on silmitön pelko toiseutta ja tuntematonta kohtaan, hulluus ja järjettömyys.”
Olen lukenut tosi vähän kauhua, ja genren klassikot kuten Lovecraft ovat vielä korkkaamatta. Tällaisesta kokoelmasta voisi olla hyvä aloittaa.
”Netissä leviää levottomuutta herättävä video, jolla nuori tyttö lakkaa kynsiään. Paljon tietokoneiden parissa aikaa viettävä Patrik tulee ladanneeksi videon koneelleen ja huomaa, että siitä ei niin vain päästäkään eroon. Nailpolish.avi on hypnoottisen hyytävää teknologiakauhua, joka etenee kuin näennäisesti looginen painajaisuni.”
Kuulostaapa kammottavan kiinnostavalta! Myös teknologiakauhu on minulle aika tuntematon genre.
”Hiljaiselon vuosinaan Oswald on kasvattanut kaksospojistaan Thorista ja Vicistä lahkon uskolliset sotilaat. Mutta hyväksyvätkö pian täysi-ikäiset pojat kaiken, mitä heille opetetaan?”
Luin Lindsteinin trilogian ensimmäisen osan viime vuonna, ja se vei täysin mukanaan. Toinen osakin on vielä lukematta, mutta tämä kolmas kirja menee sen perään lukujonoon.
”Pikkusisko Ayoola on kaunis, lahjakas ja mahdollisesti sosiopaatti. Isosisko Korede on hyvä siivoamaan Ayoolan jälkiä. Kun kolmas Ayoolan poikaystävä kuolee veitsi sydämessään, Korede poistaa veritahrat valkaisuaineella, hävittää ruumiin ja estää sisartaan postaamasta iloisia selfieitä suruaikana. Kun Ayoola iskee silmänsä Koreden pitkäaikaiseen ihastukseen, verisiteet joutuvat koetukselle.”
Tavalliset kovaksikeitetyt dekkarit eivät ole minun juttuni, mutta tämä kuulostaa vähän erilaiselta.
Kirsikka Myllyrinne: Happamat sitruunat – elämää jaetulla saarella Avain 2020
”Miltä tuntuu asua maassa, jossa tuntee itsensä kielellisesti viisivuotiaaksi ja kulttuurillisesti oudoksi? Entä kuinka paljon voi muuttua ja pysyä silti omana itsenään? Kirjassa tarkastellaan niin perhe-elämää kuin kielen ja koulumaailman omaksumista, mutta myös ulkosuomalaisen identiteetin rakentumista serkkutalouden ja halloumin luvatussa maassa.”
Ulkomailla asuminen kiinnostaa aiheena, joten muistelmat Kyprokselta sopivat hyvin lukujonon jatkoksi.
Heli Rantala: Pikisaaresta Pariisiin Gaudeamus 2020
”’Seison kuin lintu häkkinsä kynnyksellä levitetyin siivin. Minä matkustan, ystäväni: matkustan ulkomaille.’ Näin kirjoitti 23-vuotias Frans Mikael Franzén toukokuussa 1795, kun hän nousi purjelaivaan Turun Pikisaaren satamassa. Teoksessa seurataan esimerkiksi kreivitär Sophie Creutzin, taidemaalari Mathilda Rotkirchin, lääkäri Immanuel Ilmonin sekä fennomaani J. V. Snellmanin matkantekoa eri puolilla Eurooppaa.”
Tuomas Milonoff & Riku Rantala: Madventures Suomi – Matkaopas Johnny Kniga 2020
”Riku ja Tunna sukeltavat kotimaahansa kuin Madventures-matkojensa kaukaisiin karttapallonkohtiin. He ovat avustajineen nuuskineet parhaat kuppilat, unohdetut aktiviteetit, hylätyt rakennukset ja upeimmat luonnonihmeet Hämeestä Pohjanmaalle ja Savosta Lappiin.”
Madventureskin on huomannut, että kotimaan matkailussa riittää kaiveltavaa. Hyllyni klassikkoihin kuuluu Kansainvälisen seikkailijan opas, yltääköhän tämä samalle tasolle?
Maria Pettersson: Historian jännät naiset Atena 2020
”Mitä yhteistä on tekoparrassa pelanneella baseball-tähdellä, kolumbialaisella huumepomolla, Yhdysvaltain sisällissodan sankarilla ja japanilaisella samurai-soturilla? He olivat kaikki naisia.”
Tätä on odotettu! Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersonin #historianjännätnaiset oli viime vuoden kiinnostavinta sisältöä Twitterissä, ja oli vain ajan kysymys, milloin joku kustantamo tarttuu teemaan.
Petri Pietiläinen: Naisten maailmanhistoria Docendo 2020
”Huomio kohdistuu sekä tavallisen väen arkeen että hallitsijoihin kuten Matamban kuningatar Nzinga, Kiinan keisari Wu, Napolin Johanna I ja Ruotsin (ja Suomen) Kristiina. Tiedenaisia esitellään kristityn väkijoukon tappamasta filosofi Hypatiasta alkaen.”
Lisää naisia maailman historiasta. Kirjan arvoa himmentää silmissäni jonkin verran se, että se on jatkumoa saman kirjailijan Kissojen maailmanhistorialle ja Koirien maailmanhistorialle.
Torsti Lehtinen: Sofian sisaret – Filosofian historian vaikuttavat naiset Into 2020
”Miesfilosofeista opitaan yhtä ja toista jo peruskoulussa, mutta monet tärkeimmistäkin naispuolisista filosofeista tunnetaan huonosti. Tiedätkö, keitä olivat Aspasia ja Mary Wollstonecraft? Entä Luce Irigaray ja Martha Nussbaum?”
”Virginia Woolfin 90 vuotta sitten ilmestynyt, yhä ällistyttävän ajankohtainen ja tarkkanäköinen kuvaus naisten yhteiskunnassa kohtaamista haasteista.”
Naisella pitää olla omaa rahaa ja oma huone, jos hän aikoo kirjoittaa. Minulla on tämä klassikko vielä lukematta, joten odotan syksyllä ilmestyvää äänikirjaversiota.
Juri Nummelin: Suomalaisen kirjallisuuden lyhyt historia Avain 2020
”Suomalaisen kirjallisuuden lyhyessä historiassa käydään tiiviisti, innostavasti ja kriittisesti läpi Suomen kirjallisuuden tarina. Kirjassa pyritään välttämään ilmeisimpiä suurteoksia ja tekijöiden luettelointia. Lisäksi mukana on myös unohdettua kirjallisuutta, kuten lasten- ja viihdekirjallisuutta.”
Avoimen yliopiston kurssilla luin yhden kirjan kotimaisen kirjallisuuden historiasta, mutta se oli makuuni turhan hajanainen. Pääsisiköhän tämän kanssa paremmin kärryille aiheesta?
Mia Meri: Egypti — Kala sarkofagissa ja muita mysteereitä Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2020
”Egyptologi Mia Merin teos johdattaa lukijan muinaiseen Egyptiin, jonka mysteerit ovat kiehtoneet ihmiskuntaa vuosituhansien ajan. Kirja vastaa kiinnostavasti moneen Egyptin ikivanhaan arvoitukseen ja murtaa monta vanhaa väärinkäsitystä elämästä ja kuolemasta Niilin ikuisessa valtakunnassa.”
Muinainen Egypti on kuulunut kiinnostuksen kohteisiini jo pienestä pitäen, joten tämä voisi olla sopivaa luettavaa.
”Antaako perusavulias suomalainen romanikerjäläiselle kolikon? Millaista on kaupunkilaisten naapuriapu? Mistä auttaja ammentaa voimansa löytökoirien pelastamiseen? Kenelle päätyvät lelut ja vaatteet, joita suomalaisturistit lahjoittavat kehittyvien maiden koululaisille?”
Olen lukenut Manniselta aiemmin Finlandia-palkitun kirjan Yhden lapsen kansa, jolle annoin viisi tähteä. Nyt hän paneutuu kirjassaan hyväntekeväisyyden ajankohtaisiin ja usein ristiriitaisiinkin kysymyksiin.
”Kielenkäyttö on jatkuvia valintoja: käytetäänkö myönteisiä vai kielteisiä sanoja, abstrakteja vai konkreettisia kuvailuja, kiertoilmaisuja vai suoraa puhetta. Olennaista on kiinnittää huomiota myös siihen, mitä tekstiin ei ole valittu. Tekstianalyysi-teoksessa opitaan, miten teksteistä havaitaan merkityksiä tuottavia kielellisiä aineksia.”
Sarjassamme somesta tuttu: Olen seurannut Vesa Heikkisen tekstianalyyseja Twitterissä, joten myös kirja kiinnostaa.
Jenna Kiuru, Maria Manninen & Johanna Valkola: Arkivé Atelier – Huolla Gummerus 2020
”Mitä jos voisit pitää lempivaatteesi ja -kenkäsi hyväkuntoisena vuosia? Huoltamalla voi pidentää merkittävästi vaatteiden elinkaarta. Arkivé Atelier’n Huolla-kirja kertoo erilaisten materiaalien ominaisuuksista ja auttaa laadun tunnistamisessa.”
Yksi kirjailijoista on tuttuni, ja olen seurannut Arkive Atelieria pitkään somessa. Ihanaa, että jotkut menevät pikamuodin maailmassa vastavirtaan, tuovat esille kestäviä materiaaleja ja ohjeistavat huolehtimaan niistä.
Richard Shepherd: Epäluonnolliset syyt – Oikeuspatologin elämä ja monet kuolemat WSOY 2020
”Ylistetty kirja avaa poikkeuksellisen näkymän patologin työhön ja aikamme tunnetuimpien tragedioiden kuolemansyyntutkimuksiin. Iso-Britannian johtava oikeuslääkäri Richard Shepherd on viettänyt 30 vuotta kuolleiden salaisuuksia tutkien. Hänet kutsutaan paikalle, kun kuolema on yllättävä tai selittämätön, oli kyseessä sitten ”täydellinen murha”, luonnonkatastrofi tai outo onnettomuus.”
En ensin meinannut nostaa tätä listalleni asti, mutta kävin katsomassa alkuteoksen arviot Goodreadsissa. 13 500 arvosanasta yli puolet on viiden tähden arvioita. Okei, kiva!
James Hibberd: Game of Thrones – Kaikkien on kuoltava Into 2020
”Miten kaikkien aikojen menestynein tv-sarja syntyi? HBO:n tuella tehdyssä Game of Thrones -kirjassa seurataan ikonisen tv-sarjan tuotantovaiheita aina sen syntymästä loppuhuipennukseen saakka ja kuullaan merkittäviä tarinoita kulissien takaa.”
Vaikka tv-sarjan loppu oli kaamea mahalasku, tämä olisi silti kiinnostavaa lukea. Kansikuvaa ei harmillisesti löytynyt. Ennen viimeisen kauden ilmestynyttä fiilistelin Westerosin kirjeenvaihtajalla, mutta se on nyt jo pahasti vanhentunutta spekulaatiota.
”Miten somevaikuttajaksi tullaan? Somevaikuttajan työ voi näyttää helpolta, vapaalta ja ihanien aamupalojen täyteiseltä elämältä. Työhön kuuluu kuitenkin paljon asioita, jotka tulee hallita menestyäkseen. Näitä ovat esimerkiksi omien palveluiden myyminen, sopimusneuvottelut sekä laadukas ja pitkäjänteinen sisällöntuotanto koko ajan muuttuville somealustoille.”
No nyt lähtee ura nousukiitoon :D Kirja ilmestyy ilmeisesti vain e-kirjana ja äänikirjana.
Markus Hotakainen: Ihmeellinen universumi Aula & Co 2020
”Mikä on punainen jättiläinen? Miksi Pluto ei ole enää planeetta? Mistä tulevat tähtikuviot? Mitä revontulet ovat? Ihmeellinen universumi kertoo ala-asteikäisille lapsille hauskasti ja mieleenpainuvasti avaruudesta.”
Lasten avaruuskirjoja ilmestyy nyt syksyllä useampikin. Tämä oli ensimmäinen vastaan tullut, joten sai kunnian tulla nostetuksi listalle.
Deborah Marcero: Roosa ja jännittävät seikkailukartat Kumma Kustannus 2020
”Roosan kekseliäs seikkailu vie lukijan keskelle mielikuvituksen huikeita maailmoja. Kirjan hauskoista ja yksityiskohtaisista kartoista löytää kerta toisensa jälkeen uutta tutkittavaa. Matkan edetessä niin lapsi kuin aikuinenkin huomaa, kuinka mielikuvituksen voimalla mikä tahansa on mahdollista.”
Jee, karttoja! Kumman katalogissa esiteltiin myös teoksen sisäsivuja ja kuvitusta, mikä on lastenkirjoille aika harvinaista. Tällaista tarvitaan lisää! Aikuisena haluan ostaa lahjaksi sekä kauniita että järkeviä kirjoja.
Carlos da Cruz & Janne Haikari: Suomalaiset tutkimusmatkailijat S&S 2020
”Mitä tutkimusmatkailija tekee? Ovatko suomalaisetkin tehneet tutkimusmatkoja? Voiko jonkin paikan löytää, jos siellä jo asuu joku? Värikäs tietoteos tutustuttaa suomalaisiin tutkimusmatkailijoihin ja -matkoihin.”
”Formula-autoa taas jännittää kisa-aamuna niin, että bensatankki on sekaisin. Entä mikä ihme mietityttää Miniä moottoritiellä? Nelli Heinimon runot yhdistävät oivaltavasti kaksi erilaista maailmaa: tunteet ja karismaattiset kulkuneuvot ja työmaakoneet.”
Jee, tuttuja! Kaivurin raivari on ystäväni kirjoittama, ja pääsin silmäilemään taittovedosta etukäteen. Luvassa on hauskoja lastenloruja herkullisella kuvituksella!
Lukujonossa käyttää evästeitä. Hallitse asetuksiasi tästä.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
”Vaikuttajille TikTok on kiinnostava kanava sen vuoksi, että ammattitaitoisen sisällöntuottajan on mahdollista kasvaa TikTokissa tällä hetkellä nopeammin, kuin muilla tässäkin kirjassa mainituilla somealustoilla. Tämä ei luonnollisesti kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki TikTokia tekevät vaikuttajat automaattisesti kasvattavat isoja yleisömäärät vain räiskimällä jotain sisältöä alustalle. Mutta jos pystyt säännöllisesti tuottamaan yleisöä kiinnostavaa sisältöä, mahdollisuus kasvattaa suuri seuraajajoukko nopeastikin on huomattavasti parempi, kuin muissa somekanavissa toistaiseksi.”
Nazanine Hozar: Aria
Julian Fellowes: Snobit
Katja Törmänen: Maan tytär
Meri Luttinen: Myrskynsilmä
Stephenie Meyer: Keskiyön aurinko
H. P. Lovecraftin parhaat
Lotta-Liisa Joelsson: Nailpolish.avi
Mariette Lindstein: Lahkon lapset
Oyinkan Braithwaite: Sisareni, sarjamurhaaja
Kirsikka Myllyrinne: Happamat sitruunat – elämää jaetulla saarella
Heli Rantala: Pikisaaresta Pariisiin
Tuomas Milonoff & Riku Rantala: Madventures Suomi – Matkaopas
Maria Pettersson: Historian jännät naiset
Petri Pietiläinen: Naisten maailmanhistoria
Torsti Lehtinen: Sofian sisaret – Filosofian historian vaikuttavat naiset
Virginia Woolf: Oma huone
Juri Nummelin: Suomalaisen kirjallisuuden lyhyt historia
Vesa Heikkinen: Tekstianalyysi
Jenna Kiuru, Maria Manninen & Johanna Valkola: Arkivé Atelier – Huolla
Richard Shepherd: Epäluonnolliset syyt – Oikeuspatologin elämä ja monet kuolemat
Markus Hotakainen: Ihmeellinen universumi
Deborah Marcero: Roosa ja jännittävät seikkailukartat
Carlos da Cruz & Janne Haikari: Suomalaiset tutkimusmatkailijat
Nelli Heinimo, Reetta Niemensivu & Aapo Ravantti: Kaivurin raivari