7 lastenkirjavinkkiä pukinkonttiin – katso video!

Kaupallinen yhteistyö: Lasten Keskus 

Joskus on vaikeaa keksiä joululahjaideoita, joten kokosin videolle kirjavinkkejä eri-ikäisille lapsille! Sain vapaat kädet videon tuottamiseen ja löysin kasan itseäni kiinnostavia teoksia. Mukana on kuvitettuja satukirjoja, kutkuttavia tietokirjoja eri aiheista sekä kotimaista fantasiaa vähän vanhemmillekin.

Tilaa kirjatubekanavani
Tutustu Lasten Keskukseen

Joulun kirjalahjaideat lapsille

  1. Emilia Erfving: Roskakasa – *Osta kirja Adlibriksesta
  2. Marc-Uwe Kling & Astrid Henn: YksisarvEInen – *Osta kirja Adlibriksesta
  3. Rose Hall: Ihmeelliset insinöörit – *Osta kirja Adlibriksesta
  4. Alice James: Huoleton kirja – *Osta kirja Adlibriksesta
  5. Shane Birley & Audrey Malo: Vloggaajan käsikirja – *Osta kirja Adlibriksesta
  6. Ruth Brocklehurst & Henry Brook: Murunen maailmanhistoriaa – *Osta kirja Adlibriksesta
  7. Reetta Niemelä & Katri Kirkkopelto: Mustan Kuun majatalo – *Osta kirja Adlibriksesta

Hetki unelmille – elämää MS-taudin kanssa

Kaupallinen yhteistyö MS-hoitajat ry:n kanssa.

Mistä sinä unelmoit?

Tämä on kysymys, jota ei kysytä sairailta ihmisiltä kovin usein.  Minna Salakari ja Jan Holmberg ovat kuitenkin halunneet keskittyä kirjassaan nimenomaan unelmiin. Viikko sitten julkaistu Hetki unelmille – Elämää MS-taudin kanssa sisältää kahdentoista MS-tautiin sairastuneen tarinan. He kertovat vapaasti elämästään, sairaudestaan ja haaveistaan.

Kirjoittajilla on pitkä kokemus terveysalalta. Jan Holmberg on kouluttaja, tietokirjailija ja sairaanhoitaja. Minna Salakari on terveydenhuollon asiantuntija, ammattikorkeakoulun opettaja, bloggaaja ja MS-hoitajat ry:n puheenjohtaja. Kirja juhlistaa yhdistyksen 20-vuotista työtä valtakunnallisena MS-hoitotyön edistäjänä.

– Kirja on kahden luovan ystävän yhteistyönä syntynyt teos, Minna Salakari kertoo. – Mitä jos meidän unelmastamme kirjoittaa kirja syntyisikin jotain suurempaa? Jotain hyödyllistä, koskettavaa ja monia liikuttavaa?

Mikä MS-tauti?

MS-tauti eli multippeliskleroosi on liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttava keskushermoston sairaus. Suomessa sitä sairastaa noin 7 000 henkilöä ja yleisin sairastumisikä on 20–40 vuotta. Se on autoimmuunitauti, jossa elimistö hyökkää omia kudoksia vastaan. Tauti onkin monimuotoinen ja oireet vaihtelevat. MS-tautiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta lääkkeillä ja hoidolla voidaan vaikuttaa sairauden kulkuun. (Lähde: Duodecim)

Parantumaton ja etenevä sairaus on usein vaikea hyväksyä, varsinkin alkuvaiheessa. Kirjaan haastateltu Ritva kuvaa tuntemuksiaan näin:

Kitkin pensasaidan maata polvillani maassa, alkoi sataa, ja samalla tuli itku. Siinä hetkessä mietin, että miksi minä. Heti seuraavassa hetkessä kysyin itseltäni, että miksi juuri MS? Sitten sade huuhteli itkun, ja minä jatkoin kitkemistä.

Moni haastateltu korostaa sitä, että ihminen voi olla vakavasti sairas ilman että se näkyy päällepäin. Seurauksena on välillä äärimmäisen ajattelemattomia kommentteja vaikkapa työkavereilta. Erään haastateltavan kollega oli toivonut samaa sairautta itselleen, jotta töistä saisi pitkiä sairauslomia.

Useimmat pystyvät kuitenkin elämään ihan tavallista arkea, apuvälineillä tai ilman. Joskus päivässä jaksaa enemmän, joskus vähemmän.

On pysyttävä liikkeessä ja toimittava, tehtävä sellaisia asioita, joita myöhemmin voi keinutuolissa – tai vaikka pyörätuolissa – muistella.”

”Arkea ja unelmia sopivassa suhteessa.”

Vertaistukea ja rohkaisua

Hetki unelmille -kirjan tavoitteena on yhdistää MS-hoitajat ja tautia sairastavat. Se tarjoaa vertaistukea sekä sairastuneille että heidän läheisilleen. Jos ei kuulu kumpaankaan joukkoon, kirja toimii omien näkemysten avartajana: sairastumisen jälkeenkin on elämää, arkea ja unelmia. Kirjailijat haluavat myös rohkaista lukijaa pohtimaan omia haaveitaan.

Kirja lähti oivalluksesta, että unelmissa on uskomatonta voimaa. Unelmat ovat yhtä aikaa henkilökohtaisia ja jaettavissa olevia. Ne voivat lohduttaa, innostaa ja saada ihmisen yrittämään, vaikka ne eivät olisi omiakaan, Jan Holmberg sanoo.

Molemmat kirjoittajat korostavat nimenomaan toivoa.

– Silloin kun kyseessä on parantumaton sairaus, toivon ylläpitäminen on hoitotyön keskiössä ja yksi sen keskeisimmistä tavoitteista. Toivon ylläpitämisessä auttavat unelmat, joiden kautta voidaan tarjota lohdutusta, tukea ja toivoa. Ne kannattelevat hankalissakin hetkissä, Minna Salakari sanoo.

Salakari muistuttaa myös, kuinka tärkeitä lyhyetkin kohtaamiset voivat olla sairastuneelle.

– Sen lisäksi, että ehtii kysyä lääkityksestä, pitäisi ehtiä tukea ja olla läsnä. Yksi pieni kysymys unelmista toimii tässä erinomaisena välineenä.

Tavallisia unelmia

Millaisia ovat sitten kirjaan haastateltujen unelmat? Hyvin tavallisia. Monien haaveet liittyvät omiin lapsiin: että saisi nähdä lasten aikuistuvan, että heillä menisi elämässä hyvin, että saisi joskus lapsenlapsia. Yksi haluaa löytää elämäänsä kumppanin, toinen matkustella, kolmas päästä osa-aikatyökyvyttömyyseläkkeelle ja saada aikaa itselleen. Häistä unelmoidaan myös, ja onnesta yleisesti. Peräti kolme haastateltavaa kahdestatoista haluaisi perustaa oman pienen kahvilan. (Ehkä heidän pitäisi tehdä se yhdessä?)

– Jokainen haastattelu oli omanlaisensa, ainutlaatuinen matka toisen ihmisen maailmaan.  Jokainen kohtaaminen oli tietyllä tavalla mullistava ja omaa ymmärrystä lisäävä. Tarinoita kirjoittaessani kävin läpi tunteiden myrskyn: paljon iloa ja onnea, samalla ahdistusta ja surua, Salakari kuvailee.

Yhdistyksen omana julkaisuna työstetty kirja oli iso urakka.

Tekstit kävivät meillä molemmilla ristikorjauksessa, editorilla ja kielenhuollossa. Teimme haastateltavien kanssa tarvittavia korjauksia niin kauan, että joka ikinen oli tekstiinsä tyytyväinen. Taitto piti saada millimetrilleen oikein ja kirjatilaukset tehtyä. Yhtä aikaa teimme markkinoinnin ja viestinnän kanssa töitä. Tämän kirjan takana on helppo seistä, kun on ollut sen joka ikisessä vaiheessa mukana, Holmberg sanoo.

Paitsi että kirjaprojekti on ollut tärkeä matka kirjoittajille, se on vaikuttanut myös haastateltuihin. Yhdeltä haastatellulta tuli myöhemmin henkilökohtainen kiitos ”unelmakohtaamisesta” ja kuinka se on saanut hänet tavoittelemaan unelmia rohkeammin. Osa haaveista oli jo toteutunutkin.

 Tästä voimaantuneena olen varma, että olemme työskennelleet oikeaan suuntaan. On uskomattoman hienoa saada seistä tällaisen teoksen takana, Salakari sanoo.

Molemmat kirjoittajat mainitsevat kirjan kirjoittamisen olleen myös heidän henkilökohtainen haaveensa.

– Osa unelmista on siis tehty toteutettaviksi, Holmberg kiteyttää.

Jan Holmberg & Minna Salakari
Hetki unelmille – elämää MS-taudin kanssa
Books on Demand 2018
114 sivua

Osta kirja Adlibriksesta*
Osta e-kirja Adlibriksesta*

Testissä Letto Frontlight -lukulaite

lettolukulaite2

Kaupallinen yhteistyö: Sain Adlibrikselta testattavaksi Letto Frontlight -lukulaitteen.

Lettoa käsitellessäni ensimmäiseksi yllättivät sen pieni koko ja keveys. Laite ei ole kuusituumaisella näytöllään juurikaan kännykkää painavampi. Minähän siis aidosti luulin hakeneeni Postista Amazonista tilatun DVD-pakkauksen, mutta postipaketista paljastui tämä.

Laitteen mukana tulee pelkistetty starttiopas sekä usb-kaapeli. Pidempi käyttöopas löytyy laitteesta e-kirjana parilla kielellä. Lettoa voi ladata usb-kaapelin kautta tietokoneelta tai sitten seinästä. Seinälaturia ei tule mukana, mutta itse tökkäsin usbin kiinni kännykän seinälaturiin ja hyvin toimi.

lettolukulaite4
Laitteeseen oli tallennettu kahden suomalaisen lisäksi monta ruotsinkielistä kirjaa.

Letton mukana piti tulla kaksi suomenkielistä kirjaa (Katariina Sourin Valkoinen varjo ja Pekka Jaatisen Viimeiseen patruunaan). Yllättäen laitteessa olikin yhteensä 16 kirjaa. Kahden luvatun kirjan lisäksi mukana oli kasa ruotsinkielisiä romaaneja. Poistin ne aika pikaisesti, koska tuskin alan niitä tavaamaan.

Lukulaitteiden näytöt perustuvat E Ink-tekniikkaan, johon kesti hetken tottua. E Ink-näytössä ei ole itsessään taustavaloa, vaan se muistuttaa paljon tavallista kirjan sivua. Kännykkään verrattuna näyttö on hitaampi siirtymisissä.

Sivua voi vaihtaa joko näyttöä pyyhkäisemällä tai laitteen sivuista fyysisistä painikkeista, jotka koin itse kätevimmäksi. Tuntuu itse asiassa että lukeminen on normaalia nopeampaa, kun sivut saa käännettyä helposti napsutellen. Noin viiden sivun välein laite päivittää koko näytön väläyttämällä sen mustaksi, koska siihen jää muuten ”haamukuvia” tekstistä. Varmistin vielä googlettamalla että kyseessä on lukulaitteiden normaali piirre, koska säikähdin ensin että laite on jotenkin rikki :D Ominaisuus häiritsi aluksi, mutta totuin siihen pian.

E Ink -näytön lisäksi Letto Frontlightissä on myös taustavalo-ominaisuus, mistä se on saanut nimensäkin. Niinpä kirjaa voi lukea pimeässä. Valo on aika kirkas himmeimmälläkin asetuksella, joten itse tykkään lukea ilman taustavaloa jos vain on tarpeeksi valoisaa. Taustavalo kuluttaa enemmän virtaa – tosin peruskäytössä Letton akun pitäisi kestää kuukauden.

lettolukulaite3
Piiraan maku makea – ensimmäinen luku (EPUB-tiedosto).

Laitteen synkkaus koneen kanssa vaatii ilmaisen Adobe Digital Editions -ohjelman lataamisen sekä Adobe ID-tunnuksen, jotka minulla oli jo ennestään. Tiedostojen siirtämiseen on hyvät ohjeet käyttöoppaassa. Lettossa on myös WiFi, jolla pääsee ostamaan kirjoja suoraan Adlibriksen omasta nettikaupasta, jos tahtoo. Lettoon mahtuu noin 4000 kirjaa.

E-kirjojen lainaaminen kirjastosta onnistui myös kivuttomasti. Helmet-kirjaston sivu ohjasi Ellibs Libraryyn, josta sain ladattua Elina Pitkäkankaan Kuuran omalle koneelleni. Tiedosto avataan Adobe Digital Editions -ohjelmassa, Letto liitetään tietokoneeseen ja tadaa – kirjatiedoston voi siirtää laitteeseen suoraan raahaamalla. Laina-aika on 14 päivää, minkä jälkeen kirja ilmeisesti häviää tai lakkaa toimimasta.

Letto Frontlight tukee EPUB-, PDF-, HTML-, TXT-, FB2-, ja DJVU-tiedostoja. Suurin osa e-kirjoista lienee EPUBeja, noista kahdesta viimeisestä muodosta en ole ikinä kuulutkaan. EPUB-tiedostot asettuvat näytölle hyvin, ja laitteesta voi helposti säätää tekstin kokoa. PDF-tiedostot asettuivat ensin kokonaisiksi A4-sivuiksi niin että teksti oli liian pientä lukea, mutta pienellä etsinnällä löysin valikosta kohdan ”Sovita teksti uudelleen”, jolla ongelma ratkesi.

Vaikka olen ollut aiemmin aika änkyrä e-kirjojen suhteen, lukeminen lukulaitteen näytöltä on loppujen lopuksi melkein yhtä mukavaa kuin kirjankin. Jos omistaa jo tabletin, erilliselle lukulaitteelle ei ehkä ole tarvetta. Tablettiin verrattuna laitteen etuja ovat kuitenkin pieni koko ja että ilman taustavaloa se ei rasita silmiä niin paljoa. Paperikirjoja en ole vaihtamassa mihinkään (huh mikä ajatus), mutta lukulaite tuo mukavaa vaihtelua lukemiseen ja siihen on helppo tarttua. Uskoisin, että erityisen käteväksi se tulee matkoilla – ja muutossa.


Adlibriksella on Letto-kampanja 15.12. asti:*
Letto Frontlight + 5 kirjaa 99 € (ilmainen toimitus)

Tarjouksessa mukana olevat kirjat:

  • Lars Kepler – Playground
  • Anthony Doerr – Kaikki se valo jota emme näe
  • Maaret Kallio – Lujasti lempeä
  • Katariina Souri – Valkoinen varjo
  • Pekka Jaatinen – Viimeiseen patruunaan

Lukulaite on saatu Adlibrikselta.