Tittamari Marttinen: Lasten matkaopas Suomeen

Hei, olen Lenni! Rakastan retkeilyä ja seikkailemista. Haluatko lähteä minun kanssani matkalle? Näytän sinulle lempikohteitani Suomessa.”

Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta.

Ihastuin Tittamari Marttisen edelliseen matkakirjaan Lasten matkaopas Eurooppaan, ja pyysin heti jatko-osastakin arvostelukappaleen. Edellisen kirjan kohdalla huomautin, että matkailun ympäristövaikutuksia ei juurikaan käsitelty. Kotimaan matkustamiseen keskittyvä kirja paikkaa mukavasti tuota aukkoa.

Kirja on lyhyiden kappaleiden ja runsaan kuvitusten ansiosta nopealukuinen. En kuitenkaan päässyt lukiessani ihan samanlaisiin tunnelmiin kuin Eurooppa-kirjan kanssa. Suomi-versio tuntui jotenkin turhan luettelomaiselta. Alun Helsinki-luvussa on uuvuttavan paljon paikkoja ilman ryhmittelyä (esimerkiksi alueiden mukaan), eikä oikein mikään noussut esiin. Mietin, luenko vain liian nopeasti.

Sivulla 141 piti hieraista silmiä ja lukea kappale uudelleen.

”Kymijoen varrella on hyviä kalastuspaikkoja ja se on eteläisin lohijoki. Siellä on ns. erityiskalastusalue, jossa lohta, taimenta ja kirjolohta voi kalastaa heitto- ja vetouistellen eri kohdista, joko vedestä tai rannalta käsin. Myös perhokalastusta voi harrastaa. Kesä-elokuussa himottu saalis on kirkaskylkinen nousulohi.”

Vähän jännä kappale lastenkirjassa. Kaivoin kännykän esiin ja tein opettajat eli googlasin pätkän tekstiä. Ja kuinkas ollakaan, löytyi nyt jo poistettu artikkeli:

”Kymijoki on eteläisen Suomen hienoimpia lohijokia. Nuorisokeskus Anjalan pihapiiristä alkaa Keski-Kymen erityiskalastusalue, jossa lohta, taimenta ja kirjolohta voi kalastaa heitto- tai vetouistellen eri kalastuspaikoista. – – Ankkapurhassa kalastus on mahdollista rannalta heitellen tai veneestä uistellen.”

Tämän jälkeen aloinkin lukea kirjaa vähän uudesta näkökulmasta.


Mikkeli

Lasten matkaopas Suomeen, sivu 149: ”Suur-Savon pappilan seutu oli keskiajalla tärkeä pysähdyspaikka Vanhan Savontien reitillä. 1600-luvun alussa seutua alettiin kutsua Mikkelin kirkon suojelupyhimyksen arkkienkeli Mikaelin nimellä. Mikkeli-sana esiintyy ensi kertaa 1604 Ruotsin kuninkaallisessa kirjeenvaihtokokoelmassa.”

Mikkelin kaupungin sivut: ”Suur-Savon pappilan tienoo oli jo keskiajalla tärkeä etappi Vanhan Savontien varrella. 1600-luvun alussa syrjäytyi Suur-Savo-nimitys Mikkelin kirkon suojelupyhimyksen arkkienkeli Mikaelin tieltä. Ensimmäisen kerran Mikkelin nimi esiintyy nähtävästi vuonna 1604 Ruotsin kuninkaallisessa registratuurassa eli kirjeenvaihtokokoelmassa.”

Lasten matkaopas Suomeen, sivu 149-150: ”Historiassa Mikkeli on tunnetuin sotiemme päämajakaupunkina. Keväällä 1918 kenraali Mannerheim siirsi sisällissodan päämajan Pohjanmaalta Mikkeliin. Marraskuussa 1939 alkoi talvisota ja Suomen armeijan päämaja siirrettiin sinne. Se oli johtopaikka myös jatkosodan aikana kesällä ja syksyllä 1944.”

Mikkelin kaupungin sivut: ”Historiassa Mikkeli on ehkä kaikkein tunnetuin sotiemme aikana päämajakaupunkina. Ensimmäisen kerran se toimi päämajakaupunkina sisällissodan loppuvaiheessa 11.4.–16.5.1918, jolloin hallituksen joukkoja johtanut kenraali Mannerheim siirsi päämajan Pohjanmaalta Mikkeliin rintaman siirtyessä Tampereen valtauksen jälkeen kohti Karjalaa. Marraskuussa 1939 alkanut talvisota merkitsi Mikkelille keskeistä asemaa, kun Suomen armeijan päämaja siirrettiin sinne. Mikkeli sopi sodan johdon kokonaisstrategian kannalta johtokaupungiksi. Sitä se oli myös jatkosodan aikana 25.6.1941–19.9.1944.”


Turun linna

Lasten matkaopas Suomeen, sivu 62: ”Turun linna on perustettu Aurajoen suulle 1280-luvulla. Se toimi aluksi Ruotsin hallintolinnana, myöhemmin Kustaa Vaasan pojan, herttua Juhana III:n renessanssilinnana ja sen jälkeen kenraalikuvernöörin (joka oli korkein viranomainen silloin, kun Suomi oli osa Ruotsia ja myöhemmin Venäjää) virka-asuntona ja jopa vankilana. – – 1800-luvulta saakka (tarkalleen vuodesta 1881) se on toiminut Turun kaupungin historiallisena museona ja juhlatilana. Se tuhoutui osin pommituksissa vuonna 1941 mutta rakennettiin uudelleen alkuperäisen kaltaiseksi. Monet viettävät siellä nykyisinkin häitä, ristiäisiä ja muita perhejuhlia.”

Wikipedia: ”Turun linna on 1200-luvun lopussa Aurajoen suulle perustettu linna Turussa. Se perustettiin alun perin Ruotsin kruunun hallintolinnaksi, mutta myöhemmin siitä tuli muun muassa Juhana III:n herttua-ajan renessanssilinna, Suomen kenraalikuvernöörin virka-asunto ja vankila. 1800-luvun lopulta alkaen linna on toiminut museokäytössä, joskin se vaurioitui pahoin Neuvostoliiton ilmavoimien pommituksessa kesällä 1941. Tämän seurauksena linnassa jouduttiin tekemään toisen maailmansodan jälkeen laajoja korjaus- ja restaurointitöitä. – – Linnan tiloissa toimii Turun museokeskuksen alainen Turun kaupungin historiallinen museo. Lisäksi Turun linnan kirkko on suosittu vihkipaikka, ja linnan renessanssisaleja voi vuokrata juhlakäyttöön.”

Myös Wikipedia: ”Suomen kenraalikuvernööri oli Ruotsin ja Venäjän vallan aikana Suomen korkein siviili- ja sotilasviranomainen.”


Koli

Lasten matkaopas Suomeen, sivu 174: ”Koli on Pohjois-Karjalan korkein vaara Lieksassa, Pielisen järven rannalla. Se on lähes kokonaan valkoista kvartsiittia (hieno tutkimuskohde kivien tutkijalle!). Sen huipulla eli laella on suuria paljaita, valkoisia kallionpintoja. Sen korkein huippu on Ukkokoli, vähän matalampi Akkakoli ja lisäksi siihen kuuluu jyrkkäseinämäinen Paha-Koli. Kolilla on kansallispuisto ja lomakeskus. Paikka on tunnettu upeista maisemistaan.”

Wikipedia: ”Koli on Pohjois-Karjalan korkein vaara Pielisen rannalla Lieksassa. Koli on lähinnä valkoista kvartsiittia, ja sen laella on suuria puuttomia, paljaita valkoisia kalliopintoja. Kolin tärkeimmät huiput ovat Ukko- ja Akkakoli sekä Paha-Koli, jossa on jyrkkä seinämä. Kolin korkein kohta on Ukkokolilla. Kolin vaaran juurella on Kolin kylä. Alueella sijaitsee Kolin kansallispuisto. Koli on keskeinen kansallismaisema ja maisemanähtävyys.”


Ja niin edelleen. Kuvien lähteet on mainittu kirjan lopussa, mutta ei yhtään tekstilähdettä. Esimerkiksi Mikkeli-luvussa on lisäksi vedetty lähteiden mutkat suoriksi ja poistettu lieventäviä sanoja kuten ”ehkä” ja ”nähtävästi”.

Vaikka selkeät yhteneväisyydet unohdetaan, teksti on välilllä kaukana ikätasoisesta. Minkä ikäisille kirja on oikeastaan suunnattu? Edellisestä kirjasta tuttu tunnelmointi loistaa poissaolollaan, ja lapsen näkökulmasta kirjoitettu matkaopas on pelkistynyt pitkäksi listaksi vierailukohteita. Copy-paste -tekniikalla ja kuvapankkikuvilla ei pysty tuottamaan kovin paljoa lisäarvoa Googleen nähden. Harmi, sillä potentiaalia olisi.

Subjektiivinen tuomio: **

Tittamari Marttinen
Lasten matkaopas Suomeen
Avain 2019
247 sivua

Kevään 2019 kirjatärpit lukujonoon

On aika kääntää katse kohti kevään kirjasatoa. Kävin läpi kasan kustantamoiden kevätkatalogeja ja poimin kiinnostavimmat kirjatärpit.

Tärppien listaaminen syksyllä auttoi minua yllättävän hyvin jäsentelemään lukujonoani. Luin omalta listaltani monta kirjaa sitä mukaa kun niitä tuli vastaan. Kevään kirjoista ei samalla tavalla löytynyt vahvoja ennakkosuosikkeja, ja valikoima tuntui olevan hajanaisempi. Valitsin siis tärppejä lähinnä fiilispohjalta. Monta kiinnostavaa jatko-osaa jäi myös pois sen takia, etten ole ehtinyt lukea vielä niiden ensimmäisiä osia.

Jos kirjamakusi on samansuuntainen kuin minulla, listasta löytyy toivottavasti uutta kiinnostavaa kevään lukujonoon!

Tue kirjabloggaajaa ja tilaa kirjoja mainoslinkkini kautta:
*Kirjaostoksille Adlibrikseen

Kuunteletko mieluummin äänikirjoja tai luetko e-kirjoja?
*Kokeile Bookbeatia ilmaiseksi 30 päivää! Tarjous koskee uusia asiakkaita.


Historiaa ja romantiikkaa

Heather Morris: Auschwitzin tatuoija
Suom. Pekka Tuomisto
Aula & Co 2019

Lale Solokow on Auschwitz-Birkenaun keskitysleirin vanki, joka saa tehtäväkseen tatuoida numerot toisten vankien käsivarsiin. Leirillä Lale todistaa kauheita tapahtumia – mutta myös urheita tekoja ja myötätuntoa, ja oman henkensä uhalla käyttää asemaansa auttaakseen muita vankeja. Vuonna 1942 Lale kohtaa tatuointijonossa uuden vangin, Gitan, ja rakastuu saman tien. Kirja perustuu slovakialaisen Lale Solokovin vaiheisiin ja uskomattomaan selviytymistarinaan tuholeirillä.”

Olen lukenut jonkin verran keskitysleireistä kertovia kirjoja, kuten Corrie ten Boomin tarinan. Tositarinat kiinnostavat, vaikka ne olisikin puettu kaunon muotoon. Aula & Co kehuu kirjaa kansainväliseksi myyntimenestykseksi.

Niina Mero: Englantilainen romanssi
Gummerus 2019

Englantilaisia romantikkoja rakastava Nora saa siskoltaan kutsun häihin Oxfordiin. Höttöisiä häähaaveita karsastava Nora suostuu vastahakoisesti kutsuun, mutta perillä sulhasperheen kartanon goottilainen viehätys ja vehreät puutarhat pyyhkäisevät hänet jaloiltaan. Idylli kuitenkin rakoilee, kun uteliaalle Noralle selviää, että aatelissuvun vanhempi poika on kadonnut jäljettömiin vuosia sitten. Niina Meron ahmittavassa esikoisromaanissa Bridget Jonesin mustiin pukeutuva ystävätär kohtaa Kotiopettajattaren romaanin goottilaisuuden, Downton Abbeyn kartanotunnelman ja brittidekkarien juonittelut.

Kuulostaa kirjalta minun makuuni! Plussaa siitä, että kyseessä on kotimainen esikoiskirja.


Lukuromaaneja

Eve Hietamies: Yösyöttö (Selkomukautus Hanna Männikkölahti)
Avain 2019

Antti Pasasella on hyvä työpaikka, uusi asunto ja raskaana oleva vaimo. Kun vauva syntyy, elämä muuttuu. Antin vaimo Pia lähtee ja Antti jää kahdestaan Paavo-vauvan kanssa. Vuoden aikana vauva kasvaa ja oppii uusia asioita, mutta niin oppii Anttikin.”

Minulle on suositeltu moneen kertaan Yösyötön lukemista, se on kuulemma hulvattoman hauska. Vielä en ole saanut aikaiseksi, mutta Avain julkaisee kirjasta selkomukautetun version. En ole vielä lukenut yhtään selkokirjaa, mutta sellainen kiinnostaisi. Tästä voisi vaikka aloittaa, ja olisi kiinnostavaa vertailla sitä alkuperäiseen.

Hiro Arikawa: Matkakissan muistelmat
Suom. Raisa Porrasmaa
Kustantamo S&S 2019

Kollikissa Nana silmäilee maailmaa tyynen välinpitämättömästi, kuten kissa ainakin, ja ystävystyy sattuman kaupalla Satorun, kissarakkaan nuorukaisen kanssa. Onnea tuovan numeron seitsemän mukaan nimetty Nana on asunut Satorun luona viisi vuotta, kun Satoru eräänä päivänä ilmoittaa, ettei Nana voi enää jäädä hänen luokseen. Mies ja kissa lähtevät matkaamaan löytääkseen Nanalle uuden kodin. Matkallaan läpi Japanin he tapaavat Satorun vanhoja ystäviä ja kasvavat yhdessä ymmärtämään rakkauden merkityksen.

Tämä ei ehkä muuten olisi niin kiinnostava, mutta kirja on kerrottu kissan näkökulmasta. Juuri kasan animeleffoja katsoneena en yhtään ihmettele, miksi alkuperäisteos on Japanissa suosittu. Kissat <3


Rikoksia

Hideo Yokoyama: 64
Suom. Markus Juslin
Bazar 2019

Seitsemänvuotiaan tokiolaistytön vanhemmat istuvat aloillaan ja kuuntelevat heidän tyttärensä kidnappaajan vaatimuksia. Vanhemmat eivät koskaan saa tietää kaappaajan henkilöllisyyttä. Vuosia myöhemmin poliisi Yoshinobu Mikamin oma tytär katoaa jälkiä jättämättä. Epätoivoinen Mikami ryhtyy käymään läpi neljäntoista vuoden takaisia muistiinpanoja kidnappauksesta ja törmää hälyttävään yksityiskohtaan, jota kukaan ei kaappauksen tapahtuessa huomannut.

Ei aavistustakaan, pitäisinkö tästä oikeasti, mutta japanilainen dekkari on lähtökohtaisesti kiinnostava ajatus. Juonikin kuulostaa varsin jännittävältä. Kyseessä on ensimmäinen suomennettu teos Hideo Yokoyamalta. Jos ei muuta, niin tästä saa hyvän rastin Maailman kirjat -haasteeseen.

Sujata Massey: Murha Bombayssa
Suom. Maija Heikinheimo
Gummerus 2019

Perveen Mistry on juuri aloittanut työt isänsä lakitoimistossa Bombayssa. On vuosi 1921. Oxfordissa opiskellut Perveen on erityisen kiinnostunut naisten oikeuksista, eikä se ole sattumaa. Mistryt ovat saaneet tehtäväksi hoitaa varakkaan myllynomistajan Omar Faridin testamentin. Tutkiessaan asiapapereita Perveen huomaa jotain merkillistä: Faridin kolmesta leskestä jokainen on luovuttanut perintönsä hyväntekeväisyyteen. Yksi vaimoista on allekirjoittanut lomakkeen pelkällä ruksilla – eli tuskin osaa edes lukea. Yrittääkö joku käyttää leskien tilannetta hyväksi? Kun tapahtuu murha, varmistuu, että Perveen on osunut ounasteluissaan oikeaan.

Toinen vähän erilainen dekkari! Vaikuttaa kiinnostavalta, ja kansi on suorastaan herkullinen. Yhdysvaltalaiskirjailijan kirja on saanut inspiraationsa Intian ensimmäisestä naisasianajajasta.


Spekulatiivista fiktiota

Naomi Alderman: Voima
Suom. Marianna Kurtto
Gummerus 2019

Tytöt ympäri maailmaa huomaavat, että ovat saaneet käsiinsä uuden kuolettavan voiman. He pystyvät antamaan sormenpäillään sähköiskuja ja aiheuttamaan tuskallista kipua, jopa kuoleman. Miehet ympäri maailmaa huomaavat, että valta on karannut heidän käsistään. Maailma on nyt asettumassa radikaalisti uuteen asentoon, jossa voima kuuluu naisille.

Tämä kirja löytyy jo hyllystäni, koska Gummerus lähetti pyytämättä ja yllättäen siitä ennakkokappaleen. Kirjaa on kehuttu paljon ja sen asetelma on varsin kiinnostava, joten se tulee varmasti luettua jossain vaiheessa.

Nora Roberts: Ensimmäinen vuosi
Suom. Lauri Sallamo & Heidi Tihveräinen
Gummerus 2019

Sitä kutsutaan Surmaksi – kulkutautia, joka alkaa levitä Skotlannin maaseudulta eräänä kylmänä uudenvuodenaattona. Viruksessa on jotain selittämätöntä. Miljardit sairastuvat ja menehtyvät, mutta on myös selviytyjiä ja heidän joukossaan niitä, joissa syntyy uudenlaisia kykyjä. Newyorkilainen kokki Lana pystyy liikuttelemaan tavaroita ja ihmisiä tahdonvoimalla. Fred osaa loihtia valoa pimeyteen. Jonah, ensihoitaja, näkee välähdyksiä tulevaisuudesta. Katie synnyttää kaksoset, joiden hän uskoo pystyvän ihmeellisiin tekoihin. Mutta Surma vaikuttaa ihmisiin myös päinvastaisella tavalla, ja valon rinnalla nousee synkkiä voimia.

Romantiikkakirjoistaan tunnettu Nora Roberts aloittaa uuden spefi-trilogian, joka kuulostaa mielenkiintoiselta.

Sjón: CoDex 1962
Suom. Maarit Kalliokoski, Tuomas Kauko & Kirsi Luoma
Like 2019

”Juutalainen Leo pakenee natseja toisen maailmansodan kurimuksessa. Rakastettunsa kanssa hän muovailee savesta pienen pojan, Josefin. Maailman myllerrykset vievät Leon ja savipojan Islantiin, ja vuonna 1962 Josef herää henkiin. Vuosikymmenien jälkeen aikuinen Josef herättää saaliinhimoisen geenitutkijan mielenkiinnon nykypäivän Reykjavikissa, jonka bioteknisessä dystopiassa kansallismielisyys ja ahneus vallitsevat. CoDex 1962 on historian, sadun, psykologian ja fantasian häikäisevä yhteentörmäys, islantilainen versio Tuhannesta ja yhdestä yöstä.”

Arvioiden perusteella tämä saattaa olla vähän liiankin vaikea kirja minun makuuni, mutta kuvaus on joka tapauksessa kiinnostava. En ole lukenut aiemmin islantilaista kirjallisuutta, ja tästäkin saisi rastin Maailman kirjat -haasteeseen.


Nuorille aikuisille

Nicola Yoon: Aurinko on tähti
Suom. Helene Bützow
Tammi 2019

Natasha uskoo tieteeseen ja tosiasioihin. Ei kohtaloon eikä toteutumattomiin unelmiin. Kun hän tapaa New Yorkissa Danielin, hänen perhettään odottaa maasta karkotus samana iltana, eikä rakastuminen ole vaihtoehto. Daniel on ollut aina hyvä oppilas ja tehnyt mitä häneltä odotetaan. Hän ei ole ollut runoilija, saati unelmoija. Mutta kun hän näkee Natashan, kaikki muu unohtuu. Jokin tytössä saa Danielin uskomaan, että kohtalo tarjoaa heille kahdelle poikkeuksellista tarinaa. Edessä on miljoona erilaista tulevaisuutta: mikä niistä toteutuu?

Nicola Yoonin edellinen teos Kaikki kaikessa vakuutti niin, että myös tämä kirja kiinnostaa.

Vacklin & Parhamaa: Glitch – Sensored Reality #2
Tammi 2019

Vuoden 2118 hypertalvi hautaa Helsingin kaupunkisaaren kauniit kanaalit lumeen ja jäähän. Hurjien lumimyrskyjen lisäksi kuusitoistavuotiasta Bugia, nyt maailman kuuluisinta videopelaajaa, vainoavat kummalliset näyt Shadow Warriors II -pelissä kuolleesta historianopettajasta sekä tuntemattoman tytön muistot menneisyyden maailmasta. Voiko todellisuudessakin olla glitchejä?

Beta oli kiinnostava avaus Sensored Reality -nuortenkirjatrilogialle. Tarina jäi sen verran kesken, että toinenkin osa täytynee lukea.

Anniina Mikama: Huijarin oppipoika
WSOY 2019

”Krakova 1824. Wiktor on kellosepän oppipoika, joka haaveilee seikkailuista ja on korviaan myöten ihastunut kauniiseen Zofiaan. Kun Wiktor joutuu onnettomuuteen oudon taivaankappaleen räjähtäessä joenrannassa, hänen elämänsä muuttuu. Wiktorin hengen pelastaa salaperäinen Tom – vaikka on itsekin vaarassa.

En ole vieläkään lukenut hyllyssäni odottavaa Mikaman esikoisteosta Taikuri ja taskuvaras, mutta se vaikuttaa mielenkiintoiselta. Huijarin oppipoika jatkaa fantasiasarjaa. Pisteet hienoista kansista!


Ilmiöitä

Heini Maksimainen: Vauvattomuusbuumi – kun lakkasimme lisääntymästä
Atena 2019

’Jos en tee lapsia, mitä minä teen?’ Kun ystävät katoavat äiti- ja isäversumiin, vauvakysymys alkaa leijua ilmassa. Vauvattomuusbuumi näyttää, minkälaista elämä voi olla, jos lapsia ei ole eikä tule: kolmekymppinen nainen järjestää sterilisaatiojuhlat, nelikymppinen mies luo perheensä kämppiksistä, kuusikymppinen pari valitsee Karibian-purjehdukset. Lapsettomien tarinoista teos laajenee tarkastelemaan yleistyvää ilmiötä.

Luin syksyllä vapaaehtoista lapsettomuutta käsittelevän kirjan Ei äitimateriaalia, jonka mainostettiin olevan ensimmäinen suomenkielinen kirja kyseisestä ilmilöstä. Kiinnostavaa nähdä, miten tämä vertautuu siihen. Kansi on ainakin mukavan pirteä.

Jaron Lanier: 10 syytä tuhota kaikki sometilit nyt
Suom. Kirsimarja Tielinen
Kustantamo S&S 2019

Yhdysvaltalainen teknologiaguru Jaron Lanier väittää, että onnellisen elämän avaimet löytyvät, kun ihminen sulkee kaikki sosiaalisen median tilinsä lopullisesti. Sosiaalinen media tekee meistä surullisia, vihaisia, pelokkaita ja eristäytyneitä ja vääristää empatiakykyämme.

Tiedetään, sosiaalinen media tekee meidät onnettomiksi. Itse keksin heti ainakin kaksi syytä olla tuhoamatta kaikkia sometilejä – esimerkiksi työ ja blogi. Mutta voisihan tämän jossain välissä lukea, vaikka somesta vouhotetaankin jatkuvasti joka paikassa.

Matti Merivirta: Sörkan muurin varjossa – Sörkan vankilan kirjasto
Avain 2019

Sörkan muurin varjossa kertoo kirjallisuudesta ja lukemisesta vankilassa. Helsingin vankilassa kirjojen lainaaminen on toiminut tiettävästi jo vankilan alkuajoista, vuodesta 1881 lähtien. Kirja pureutuu vankilan ja vankien alakulttuuriin, jonka vaikutukset heijastuvat myös lukuharrastukseen.

No nyt on mielenkiintoinen lähestymiskulma kirjoihin! Vankilat eivät muuten kiinnosta niin paljoa, mutta kirjastot kyllä.


Henkilöitä

Walter Isaacson: Leonardo da Vinci
Suom. Tero Valkonen
Bazar 2019

Walter Isaacson on punonut Leonardo da Vincin muistiinpanojen tuhansien sivujen pohjalta unohtumattoman kertomuksen, joka paljastaa sekä tieteilijän, taiteilijan että ihmisen ainutlaatuisten ja vertaansa vailla olevien saavutusten takana. Isaacson osoittaa, miten da Vincin nerous pohjautui taitoihin, joita voimme jokainen kehittää, kuten intohimoiseen uteliaisuuteen, tarkkaan havainnointiin ja leikkisään mielikuvitukseen, joka da Vincin tapauksessa sai jopa fantastisia piirteitä.

Leonardo ei ehkä muuten kiinnostaisi kokonaisen elämäkerran verran, mutta pidin Walter Isaacsonin kirjoittamasta Steve Jobsin elämäkerrasta niin paljon, että tähänkin voisi hyvin tutustua. Melkoinen järkäle on kuitenkin kyseessä, nimittäin kirjassa on noin 700 sivua.

Catherine McIlwaine: Tolkien – Mies joka loi Keski-Maan
Suom. Jaakko Kankaanpää & Seppo Raudaskoski
WSOY 2019

Yli 400-sivuinen kuvateos avaa ainutlaatuisen ikkunan J. R. R. Tolkienin teosten syntyyn. Oxfordin Bodleian-kirjaston arkistoista ja muista Tolkien-kokoelmista ammentava kirja esittelee yli 300 kuvaa Tolkienin käsikirjoituksista, piirroksista, kartoista, kirjeistä ja elämän varrelta. Lisäksi teokseen sisältyy kuusi asiantuntevaa esseetä fantasian mestarin elämänvaiheista, kirjallisesta piiristä, tarinankerronnan perusteista, haltiakielistä, mytologisista lähteistä ja omasta kuvataiteesta.

Tolkieniin voisin perehtyä tarkemminkin, ja kuvitettu teos kuulostaa aina hyvältä.


Harrastuksia

Saramäki, Kaipaanlahti & Palmu: Joka tyypin parhaat kaavat
WSOY 2019 

Luo tyylisi persoonallisilla ja eettisesti kestävillä vaatteilla. Klassikko-huppari, suorat housut tai silkkinen toppi, kaikki oman ompelukoneen ulottuvilla. Joka tyypin parhaat kaavat sisältää seitsemän peruskaavaa erillisillä kaava-arkeilla ja selkeät ohjeet kaavojen muokkaamiseen.

Nuorempana lainasin useaan otteeseen tämän kirjan edeltäjää Joka tyypin kaavakirjaa. Ompelukoneeseen asti vaateideat eivät kuitenkaan koskaan päässeet, ja olen ommellut lähinnä ilman kaavoja. Koska sain kesällä ompelukoneen omaan käyttöön, tämän avulla voisi kokeilla päästä harrastuksessa eteenpäin.

Maria Lyytinen: Slämäri – aikuisten kaverikirja
WSOY 2019

Muistatko kun koululuokassa kiersi vihko, johon oli kirjattu kinkkisiä kysymyksiä, kuten ”Luettele luokan söpöimmät top 5”? Nyt tuo nerokas kysymyskirja eli ”slämäri” tekee paluun, tällä kertaa aikuisen tyylikkäänä, muttei vieläkään tylsänä tai totisena. Kirjailija, toimittaja Maria Lyytisen laatiman ja graafikko Laura Noposen kuvittaman Slämärinkysymykset liikkuvat arkisesta absurdiin, syvällisestä hulvattomaan, romanttisesta melkein ronskiin.

Nostalgiapisteitä sataa WSOY:n laariin! Meillä kaverivihkoja ei koskaan kutsuttu slämäreiksi, mutta yhtä kaikki idea on hauska.


Tasa-arvoa

Kotro & Ohisalo: Sinua on petetty – Kirjoituksia sukupuolten tasa-arvosta
Like 2019

Maria Ohisalo ja Arno Kotro ovat koonneet yhteen joukon kirjoittajia, jotka tarkastelevat puheenvuoroissaan tasa-arvoa valitsemastaan näkökulmasta. Mukana ovat Koko Hubara, Katleena Kortesuo, Saara Särmä, Juho Pylvänäinen, Anna Moring, Nasima Razmyar, Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen ja Maria Pettersson. Kirjoitukset pohtivat muun muassa kiltin tytön syndroomaa, sukupuolirooleja, sukupuolen moninaisuutta, feminismiä mediassa, feminististä hauskuutta ja sukupuolijärjestelmän ilmenemistä arjessa.

Kiinnostavasta aiheesta kirjoittaa joukko kiinnostavia suomalaisia eturivin kirjoittajia, joten mukana on varmasti paljon erilaisia näkökulmia.

Jenni Karjalainen: Setäkuiskaajan käsikirja
Art House 2019

Mahtaileva setämies. Tärkeä ja fiksu setä. Jurottava setä. Epävarma setänen. Runosieluinen setäliini. Masentava myrkkysetä. Turhauttavatko valta-asemissaan nököttävät setämiehet? Setäkuiskaajan käsikirja kertoo, kuinka hankalistakin sedistä voi saada kullanarvoisia yhteistyökumppaneita ja uskollisia tukijoita.”

Ahahahahahah, kirjan kuvaus on ainakin timanttinen. Listalle!


Lapsille

Tittamari Marttinen: Lasten matkaopas Suomeen
Avain 2019

Mikä onkaan Suomen pienin museo? Löydätkö Hämeen linnasta kummituskissan tassunjäljen? Millaista on vaeltaa tuntureilla? Lähimatkailu on hauskaa! Suomi on suuri maa, ja siellä riittää näkemistä, tutkimusta ja retkeilemistä.

Hei, hauskaa! Luin viime vuonna Marttisen mainion Lasten matkaoppaan Eurooppaan. Toivoin matkailun ekologisen puolen mukaantuomista kirjaan, ja nyt saammekin kokonaisen lähimatkailun oppaan. Jos kirja on yhtä tasokas kuin edeltäjänsä, se innostaa varmasti tutkimaan kotimaan matkakohteita.

Jäkkö & Salusjärvi: Sankaritarinoita pojille (ja kaikille muille)
Into Kustannus 2019

”Martti Ahtisaari, Arvo Ylppö, Antti Tuisku, Heikki Hursti, Aleksis Kivi, Jani Toivola, Paleface, Perttu Häkkinen, Tuure Boelius, Kalle Könkkölä ja Syksy Räsänen… ja kymmeniä muita sankareita. Nämä urheat miehet ovat olleet rohkeita, vahvoja ja pelottomia, mutta myös auliita, uteliaita, herkkiä ja neuvokkaita.”

Olisikohan tämä viimeinen sankaritarinakirja vähään aikaan? Pojille suunnattu teos täydentää viime vuonna ilmestynyttä kotimaista kirjaa Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille). Suurnaisten ja -miesten tarinoiden alkuperäinen idea on ehkä vähän hämärtynyt, kun monet kuvauksessa olevista miehistä ovat nuoria ja ehtivät porskuttaa elämässään vielä paljon eteenpäin. No on siellä sentään Aleksis Kivi!

Uusintapainokset: Salapoliisin käsikirja & Vakoilijan käsikirja
Tammi 2019

”Löydä johtolangat ja ratkaise kiperät arvoitukset! Pidä salaisuudet turvassa vihollisvakoojilta!”

No nyt on kunnollista! Erityisesti Vakoilijan käsikirjaa tuli luettua muksuna, ja taisipa meillä olla omatkin vakoilumuistikirjat kotipihan tapahtumista. Tammelle nostalgiapisteet 6/5.


Päätyikö mikään näistä omalle lukulistallesi?

Lukujonossa Awards: Viiden tähden kirjat 2018

Perinteisen vuosikoosteen sijaan kokosin saman katon alle kaikki kirjat, joille olen antanut vuonna 2018 viisi tähteä.

Annan kirjoille tähtiä aika anteliaasti, kuten voi päätellä arvostelujen jakaumasta: 27 % blogissa tähän mennessä arvioiduista kirjoista on saanut viisi tähteä ja 41 % neljä tähteä. Kaksi kolmasosaa lukemistani kirjoista on siis sellaisia, joista pidän.

Arvioin tähdillä nimenomaan subjektiivista lukukokemusta. Neljä tähteä ovat saaneet niin Homeroksen Odysseia kuin Stephenie Meyerin Houkutuskin. Neljä tähteä on minulle hyvä perusarvio. Viisi tähteä saadakseen kirjan tulee olla sellainen, jonka lukisin uudestaankin.

Nyt jälkikäteen katsottuna monelle kirjalle on tullut annettua viisi tähteä aika heppoisinkin perustein – nostalgiasyistä, hyvistä nauruista tai sen takia että fanitan tv-sarjaa. Tähdet kuvaavatkin nimenomaan kirjan sopivuutta siihen hetkeen, kun se on luettu. Tässä vuoden 2o18 viiden tähden lista:


Huumoria

Katie Kirby: Kuppi nurin – Kirja epätäydellisille vanhemmille
Suom. Marika Saastamoinen
Gummerus 2018

Kuppi nurin – kirja epätäydellisille vanhemmille on nimensä mukaan (alkuteos Hurrah for Gin: A book for perfectly imperfect parents) vähän erilainen kirja vanhemmuudesta. Neuvojen sijaan se sisältää kirjailijaan omiin kokemuksiin pohjautuvia tarinoita elämästä lasten kanssa, kaikessa ihanuudessaan ja kamaluudessaan. Lapsikirja minun makuuni, aitoudessaan raadollinen ja hersyvän hauska. Vaikka ei ehkä kuulosta siltä, se onnistuu samalla olemaan myös armollinen kirja.

Lue blogiteksti

Ines Lukkanen: Taidevandalismi
Avain 2018

Tiivistettynä Taidevandalismi sisältää kuvia vanhoista maalauksista, jotka on vandalisoitu uuteen uskoon puhekuplilla tai kuvateksteillä. Tuloksena syntyy hieno kontrasti vakavasti otettavan taiteen ja nettimeemien välillä, sekä mitä parhainta huonoa huumoria. Kirja lunasti odotukset hienosti – sata taideteosta sisältävän kirjan lukee nopeasti läpi, mutta matkalla saa monet naurut.

Lue blogiteksti


Viihdettä

Birtwistle & Conklin: The Making of Pride and Prejudice
Penguin Books 1995

The Making of Pride and Prejudice kertoo lyhykäisyydessään BBC:n minisarjan tekemisestä kulissien takana. Kirjassa käsitellään kattavasti kaikki tuotannon osa-alueet: käsikirjoitus, roolitus, kuvauspaikkojen etsiminen, puvustus, meikkau, kampaukset, musiikki, tanssit, kuvaus ja jälkituotanto. Myös sarjan näyttelijät pääsevät ääneen, Colin Firthiäkin haastatellaan kymmenen sivun verran. Viiden tähden lukemista sarjan faneille, muille ei ehkä niinkään.

Lue blogiteksti

Ahlroth & Pohjola: Westerosin kirjeenvaihtaja – salaisuuksia & spekulaatiota
Otava 2018

Lisää tv-sarjoihin liittyvää kirjallisuutta! Westerosin kirjeenvaihtaja on siitä mielenkiintoinen kirja, että sen elinkaari on vain puoli vuotta. Kirja on ajankohtainen huhtikuuhun 2019 asti, jolloin Game of Thrones -sarjan viimeinen tuotantokausi ilmestyy. Tv-sarja on ohittanut kirjat kauan sitten, joten kukaan ei tiedä, miten tarina päättyy. Kirjassa käydään läpi tv-sarjan kaikki tähänastiset kaudet ja keskeisimmät juonikuviot. Lisäksi raapaistaan pinnalta esimerkiksi sukupuolen, rodun ja uskonnon merkitystä sarjassa. Viimeiset viitisenkymmentä sivua on omistettu kahdeksannen kauden spekulaatiolle. Viiden tähden luettavaa sarjan tuntevalle fanille, muille ei ehkä niinkään.

Lue blogiteksti


Muut tietokirjat

Haatanen & Hovi: Monarkian muruset
Johnny Kniga 2018

Kirjailijat esittelevät maailman kuningashuoneet sekä niiden erikoiset, hassut ja traagiset ihmiskohtalot sekä tavat maa kerrallaan. Ajoittain opitaan lisää tietyistä teemoista, kuten kuninkaallisista anopeista, kummilapsiverkostoista, aiheeseen liittyvistä tv-sarjoista ja leffoista tai ensimmäisen maailmansodan tapahtumista. Parhautta ovat kirjoittajien omat kommentit tekstin marginaalissa, kun he käyvät vuoropuhelua keskenään ja kommentoivat kuninkaallisten tempauksia.

Lue blogiteksti

Brooks & Edom: Elämää ennen vanhaan
Suom. Jaana Lahtinen
Tammi 1992

Metsästin tätä kirjaa jonkin aikaa kirjaston aineistohausta, ennen kuin tärppäsi. Vanha lasten tietokirja kertoo eri aikakausien kodeista, vaatteista, ruoista sekä matkustamisesta ja sisältää paljon kuvia. Käsiteltäviä kulttuureita ovat muun muassa egyptiläiset, roomalaiset, viikingit ja keskiajan eurooppalaiset. Viisi tähteä tuli vahvasti nostalgiasyistä.

Lue blogiteksti

Tittamari Marttinen: Lasten matkaopas Eurooppaan
Avain 2018

Lasten matkaoppaassa näkökulmahahmona kulkee nuori innostunut matkailija Lenni, joka esittelee kiinnostavia eurooppalaisia kohteita lapsen silmin. Jokaisesta kaupungista on poimittu kiinnostavia kohteita, elämyksiä ja ruokia koettavaksi reissulla sekä esitelty paikallisia tapoja. Lapsinäkökulmasta huolimatta kirja ei ole pelkkää lelumuseota, vaan mukana on paljon kiinnostavia kohteita kaiken ikäisille.

Lue blogiteksti

Gretchen Rubin: The Happiness Project
Harper 2009

Gretchen Rubin on New Yorkissa perheensä kanssa asuva kirjoittaja. Hän on hyvätuloinen, terve ja hänellä on paljon ystäviä ja mukavat sukulaiset. Jokin kuitenkin mättää – hän ei koe arjessa olevansa niin onnellinen kuin voisi olla. Niinpä Rubin kokee klassisen valaistumisen, tarttuu toimeen ja päättää aloittaa vuoden mittaisen onnellisuusprojektin. Ja kirjailijana luonnollisesti kirjoittaa kokemuksesta kirjan. Minulle kirjan lukeminen oli antoisaa ja hauskaa, koska tunnistin Rubinista samanlaisen järjestelmällisen suorittajaihmisen jollainen itsekin olen.

Lue blogiteksti

Petteri Järvinen: Kyberuhkia ja somesotaa
Docendo 2018

Kirja osoittautui kattavaksi ja mielenkiintoiseksi tietopaketiksi kyberturvallisuudesta ja siihen liittyvistä ajankohtaisista aiheista. Petteri Järvinen käy läpi useita ajankohtaisia kyberuhkiin liittyviä tapauksia. Sen jälkeen hän spekuloi luvun verran pelottavia uhkakuvia, kuinka Suomi pysäytetään. Mitä tapahtuisi, jos joku saisi katkaistua maasta sähköt moneksi vuorokaudeksi? Lisäksi lukijan eteen läjäytetään konkreettisia esimerkkejä pieleen menneestä kriisiviestinnästä. Oman osionsa saavat myös verkkovakoilu, tiedustelu, informaatiovaikuttaminen ja niihin kiinteästi liittyvät some ja valeuutisointi.

Lue blogiteksti

Kurvinen & Seppä: B2B-myynnin ja markkinoinnin pelikirja
Kauppakamari 2016

Työni puolesta luin Jarkko Kurvisen ja Mikko Sepän kirjoittaman oppaan yritysmyynnin ja markkinoinnin maailmaan. Kirja oli tasokas ja kattava perusteos, jossa käydään läpi nykaikaisen B2B-markkinoinnin strategia, suunnittelu, toteutus sekä annetaan käytännön vinkkejä arkeen. Se on suunnattu erityisesti yritysten johtajille, mutta antoi paljon myös markkinointia käytännössä tekevälle. Tästä ei tule erikseen blogitekstiä, mutta suosittelen alalla toimiville.

Julia Thurén: Kaikki rahasta
Gummerus 2018

”Kaikki jostain” on iso lupaus, ja provosoiduin myös hieman kirjan alaotsikosta Näin säästin kymppitonnin vuodessa. Totesin, että kyseessä oli kuin olikin perinteinen klikkiotsikko. Kirja on varsin asiallinen talousopas, ja mainostettu kymppitonnin säästäminen käydään läpi muutamassa lyhyessä kappaleessa. Muuten Kaikki rahasta on erinomainen opas oman talouden hallintaan. Se käsittelee monipuolisesti ja kiihkottomasti tärkeitä aiheita: velat, perinnän ja luottotiedot, avioehdon ja perinnön, asunnon ostamisen ja asuntolainan, luottokortit sekä sijoittamisen osakkeisiin, rahastoihin ja asuntoihin.

Lue blogiteksti

Nefertiti Malaty: Ei äitimateriaalia
Reuna 2018

Ei äitimateriaalia käsittelee vapaaehtoista lapsettomuutta monipuolisesti: historian kautta, biologian ja eläinkunnan näkökulmasta ja yhteiskunnallisena ilmiönä. Kirjasta löytyy niin yleisimpiä syitä vapaaehtoiseen lapsettomuuteen kuin kokoelma legendaarisia lausahduksia, joita lapsettomat saavat usein kuulla. ”Se on eri asia sitten, kun se on oma!” Faktaosuuden lisäksi se sisältää kahdeksantoista vapaaehtoisesti lapsettoman naisen tarinat. Kaiken kaikkiaan Ei äitimateriaalia on lämminhenkinen ja tärkeä kirja, joka auttaa ymmärtämään vapaaehtoista lapsettomuutta ilmiönä.

Lue blogiteksti


Kaunokirjat

Andy Weir: Yksin Marsissa
Suom. Kaj Lipponen
Into Kustannus 2015

Eletään solia numero 6 Marsin kamaralla, kun Ares 3:n miehistö joutuu hiekkamyrskyyn tutkimusaseman edustalla. Retkikunnan insinööri Mark Watneyn avaruuspuku menee rikki, ja hän paiskautuu myrskyssä kauas muista. Muut luulevat hänen kuolleen, keskeyttävät tehtävän ja lähtevät Marsista. Mark jää planeetalle yksin toimivan tutkimusaseman kanssa, mutta ilman pakoreittiä tai toimivia kommunikaatiovälineitä. Viihdyin tarinan parissa ja ahmaisin sen parissa päivässä. Olisin mielelläni lukenut enemmänkin!

Lue blogiteksti

Johanna Valkama: Itämeren Auri
Otava 2016

Itämeren Auri on jonnekin 900-luvun tienoille sijoittuva historiallinen seikkailu. Päähenkilö on pienessä Suolammen kylässä asuva Auri, jolla siintää edessä Hämeen mahtavimman parantajan ura isoäiti Tieran jalanjäljissä. Valinta on tärkeä ja pysyvä, koska parantajan tiehen ei kuulu vaimon osa eikä miehen mukaan meneminen. Pakkaa saapuu kuitenkin sekoittamaan vierasmaalainen mies, jonka Auri löytää haavoittuneena metsästä. Itämeren Auri on esikoisteokseksi varsin tasokas. Kiinnitin erityisesti huomiota Valkaman käyttämään kieleen: jokainen lause on taitavasti muotoiltu, ja muinaisuomalaiset perinteet ja luonnonusko huokuvat kerronnasta.

Lue blogiteksti

Kirsti Kuronen: Pönttö
Karisto 2017

Säeromaanin päähenkilö on juuri ylioppilaaksi valmistunut 18-vuotias Luna, ja teksti on tajunnanvirran kaltaista pohdintaa tai päiväkirjaa. Kirja on lyhyt, mutta siinä kulkee lomittain monia lankoja: valmistuminen, linnunpöntössä asustavien poikasten seuraaminen, huonot seurustelukokemukset, muistisairas mummo, rakas valokuvausharrastus, perhe- ja kaverisuhteet…  Kaiken keskellä Luna pohtii paljon nuoruutta ja aikuisuutta sekä oman polun löytämistä. Alle satasivuisen, ilmavasti asetellun kirjan lukee vajaassa tunnissa.

Lue blogiteksti

Siiri Enoranta: Tuhatkuolevan kirous
WSOY 2018

Kirja kertoo nuoresta Pausta, joka elää rauhallista elämää Sisintrassa perheensä kanssa. Kun tyttö leikkaa vuosia kasvattamansa tukan, hänen äitinsä kauhistuu enemmän kuin olisi normaalia. 14-vuotiaana Pau saakin sitten kutsun Magia-akatemiaan, ja saa tietää että hänellä on taikavoimia isoveljensä tapaan. Magia-akatemia ei ole ainoa asia, jota Paun vanhemmat salaavat, ja aika pian alkaakin tapahtua. Enorannan luoma fantasiamaailma on virkistävän erilainen ja henkilöhahmot ovat persoonallisia.

Lue blogiteksti

Sisko Savonlahti: Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu
Gummerus 2018

Alun perin suhtauduin epäilevästi näin hehkutettuun kirjaan, mutta luettuani jonkun arvioista tajusin, että tämähän täytyy lukea. Kirja koostuu episodimaisista luvuista nuoren helsinkiläisnaisen elämästä. On epätoivoista työnhakua, on urahaaveita, on ulkopuolisten odotuksia ja itsensä etsimistä. On Tinder-treffejä, on poikaystävä, on entinen poikaystävä. On elämässään edenneitä ystäviä ja suorasanaisia sukulaisia. Välillä on rahaa, useimmiten ei. On sipsejä ja epäonnistunut sipsilakko ja sipsejä ja juuri oikealla tavalla sekoitettua valkosipulidippiä. Tarina vei mukanaan ja samaistuin kolmikymppisen kaupunkilaissinkun elämään ja tuskaan.

Lue blogiteksti

Mariette Lindstein: Ehdoton valta
Suom. Christine Thorel
Atena 2018

Kirjan päähenkilö on nuori Sofia Bauman, joka on juuri valmistunut yliopistosta ja miettii, mitä elämällään tekisi. Hän törmää terveellistä elämäntapaa korostavaan Via Terra -yhteisöön ja sen karismaattiseen johtajaan. Sofia lähtee ystävänsä kanssa tutustumaan sumuisella saarella sijaitsevaan yhteisöön ja ihastuu kauniiseen kartanoon, hyvään ruokaan ja ystävälliseen ilmapiiriin. Pikku hiljaa hän kuitenkin huomaa, ettei Via Terrassa ole kaikki kunnossa. Ja mitä syvemmälle lahkoon ajautuu, sitä vaikeampaa on päästä pois.

Lue blogiteksti

Elina Pitkäkangas: Ruska
Myllylahti 2018

Ruska päättää komeasti Elina Pitkäkankaan urbaania fantasiaa ja paranormaalia romantiikkaa edustavan Kuura-trilogian. Juoni rullaa mukavasti eteenpäin, eikä tekstissä ole mitään turhaa. Loppuratkaisusta on vahva aavistus, mutta on pakko saada tietää, miten sinne päästään. Loppu onkin vaikuttava ja dramaattinen. Kirjan lukemisen jälkeen jäi haikea fiilis, ja haluaisin palata uudestaan ensimmäiseen osaan.

Lue blogiteksti