J. S. Meresmaa: Mifongin perintö

mifongin perintöSuomalainen fantasiasarja? Kyllä kiitos! Olin lukenut J. S. Meresmaan Mifonki-kirjasarjasta paljon positiivisia arvioita, kun löysin ensimmäisen osan lähikirjaston nuorenosastolta.

Mifongin perintö on genreltään historiallista fantasiaa. Kirjassa kerrotaan eri hahmojen edesottamuksista monella mantereella, mutta pääosissa ovat Merontesin kuninkaan tytär Ardis ja idästä kotoisin oleva Dante Rondestani, jonka perhe pyörittää antikvariaattia. Dante saa tehtäväkseen lähteä etsimään myyttistä Keisarien kirjaa, ja päätyy sen vuoksi Keskimantereelle, vain pelastaakseen sattumalta jokeen pudonneen Ardisin. Pikku hiljaa pari rakastuu (arvasin :D).

Yhdessä he eivät kuitenkaan saa olla, sillä Ardis naitetaan toiseen kuningaskuntaan kuningas Landisin vaimoksi, syyksi väitetään politiikkaa. Aluksi mukavalta vanhalta veikolta vaikuttavasta Landisista paljastuu tarinan edetessä ikävämpiä piirteitä. Ardis huomaa myös odottavansa kuninkaalle lasta. Samaan aikaan kaukana lännessä asusteleva pariskunta juonii syntymättömän lapsen ja Ardisin pään menoksi. Kaiken taustalla ovat kauan sitten eläneet myyttiset mifongit ja heihin kiinteästi liittyvä marmosiinikansa, joiden verenperinnössä oli epätavallisia voimia.

Oli yllättävän vaikeaa uppoutua kokonaiseen uuteen fantasiasarjaan. Edellinen uusi tuttavuus minulla on ollut Tulen ja jään laulu, jota varten olen saanut opetella kymmeniä henkilöhahmoja ja tankata päähäni juonenkäänteitä. Nyt hyppäys täysin uuteen maailmaan ja uusiin hahmoihin oli aluksi hämmentävää. Hahmojen muistamista ei helpottanut niiden vaikeat, varsin fantasiatyyliset nimet, tyyliin Ardis Elena Adafir Isvergal, Elingmar Bereski ja Agautr Capimont. Maruaanit ja marmosiinit ovat myös terminä niin samanlaisia että minulla ne menivät iloisesti sekaisin.

Mifongin perintö on varsin juonivetoinen kirja. Tapahtumat etenevät suorastaan huimaavaa vauhtia verrattuna esimerkiksi Taru sormusten herrasta  -saagaan, jossa tarvottiin sivukaupalla pitkin maita ja mantuja. Toisaalta se on piristävää, mutta joskus mennään vähän liiankin vauhdikkaasti. Välillä juonessa tapahtuu ihan yllättäviä hyppäyksiäkin, kun joku hahmo ilmaantuu kuvioihin tietäen kaiken toisen historiasta (mistä hän sen oikein selvitti?).

Henkilöt olivat ihan hyviä tyyppejä, eniten pidin Dantesta ja hänen siskostaan Linnistä. Ardis on alussa melko ärsyttävä nirppanokkainen tyttö, mutta onneksi tarinan edetessä hänkin kasvaa henkilönä. Olisin ehdottomasti halunnut tietää joistain asioista lisää, kuten Danten mukana kulkevasta puumasta, Reusta. Kirjan alussa mainittiin vain jotakin sebuiasta ja sielujenliitosta, mutta sitä ei sen jälkeen selitetty. Ardisin avioliiton alkuvaiheista olisi ollut hauskaa lukea, nyt tarina hyppäsi suoraan parin kuukauden yli.

Danten ja Ardisin rakkaustarina olisi myös ehkä kaivannut sitä jotain. Se tuntui suurimmaksi osaksi olevan sellaista ”haluan tuntea kätesi vartalollani, oh” -meininkiä. Ikäeroakin pariskunnalla on ilmeisesti parikymmentä vuotta. Mikä sai heidät rakastumaan niin, että he olivat valmiita matkustamaan maailman ääriin?

Kaiken kaikkiaan Mifongin perintö oli kuitenkin oikein mukiinmenevä fantasiaromaani, ja aion lukea jatko-osatkin. Kirja pääsee Lukuhaasteeseen 2015 kategoriassa Nuorille tai nuorille aikuisille suunnattu kirja.

Subjektiivinen tuomio: ***½

Kirjasta on muuten tehty YouTubeen myös varsin hieno kirjatraileri, kannattaa vilkaista! Ylipäätään kirjatrailerit ovat hauska konsepti, tykkään :D

J. S. Meresmaa
Mifongin perintö (Mifonki-sarja #1)

Karisto 2012
470 sivua

Osta kirja Adlibriksesta*

John Green: The Fault in Our Stars

The_Fault_in_Our_Stars

I told Augustus the broad outline of my miracle: diagnosed with Stage IV thyroid cancer when I was thirteen. (I didn’t tell him that the diagnosis came three months after I got my first period. Like: Congratulations! You’re a woman. Now die.)

Tähtiin kirjoitettu virhe on hieno kirja.  Sain sen alkukielisenä ystävältäni, jolla oli tuplakappale. (Hän käski laittaa tähän että sain sen blogin kautta. Kirja on siis saatu blogin kautta.) Asiaan.

Kirjan päähenkilö on 16-vuotias Hazel Grace, jolla on parantumaton syöpä. Hän kulkee happipullon ja -viiksien kanssa, koska hänen keuhkonsa eivät toimi kunnolla. Tarina alkaa, kun hän menee äitinsä pakottamana syöpää sairastavien nuorten tukiryhmään ja tapaa siellä ystävänsä Isaacin mukanaan tuoman 17-vuotiaan Augustuksen. Augustus on sairastanut luusyövän ja hänellä on sen jäljiltä jalkaproteesi. Poika katselee Hazelia koko ryhmätapaamisen ajan ja pyytää tätä sen jälkeen katsomaan elokuvaa. Kuten arvata saattaa, ajan kuluessa pari rakastuu pikku hiljaa.

’Do you have a Wish?’ he asked, referring to this organization, The Genie Foundation, which is in the business of granting sick kids one wish.
     ’No’, I said. ’I used my wish pre-Miracle.’
     ’What’d you do?’
     I sighed loudly. ’I was thirteen’, I said.
     ’Not Disney’, he said.
     I said nothing.
     ’You did not go to Disney World.’
      I said nothing.
      ’Hazel GRACE!’ he shouted. ’You did not use your one dying Wish to go to Disney World with your parents.’
     ’Also Epcot Center,’ I mumbled. 
     ’Oh my God’, Augustus said. ’ I can’t believe I have a crush on a girl with such cliché wishes.'”

Päähenkilö Hazel on luonteeltaan järkevä, ihastuttavan sarkastinen ja hän suorastaan viljelee mustaa huumoria. Hän myös rakastaa kirjoja, erityisesti An Imperial Afflictionia,  jolla on tarinassa suuri osa. Kyseinen kirja loppuu aivan yhtäkkiä, ja Hazelia jää kaivelemaan, mitä hahmoille käy. Hän esittelee lempikirjansa myös Augustukselle, joka innostuu siitä, ja lopulta he päätyvät yhdessä lomamatkalle Amsterdamiin kirjailija Van Houtenin jäljille.

Kirja imaisi minut mukaansa niin, että luin sen muutamassa illassa. Nuorten dialogi on nasevaa ja uskottavaa. Olen edelleen hämmentynyt, miten nelikymppinen mieskirjailija pystyy kirjoittamaan niin elävästi 16-vuotiaan syöpäsairaan teinitytön elämästä ja ajatuksista. Tähtiin kirjoitettu virhe onnistuu ensin naurattamaan, sitten herättämään ajatuksia ja lopulta nostattamaan tipan silmäkulmaan. Kun on kyse kahdesta vakavasti sairaasta nuoresta, ’happily ever afteria’ ei ole luvassa. Silti – ehdottomasti lukemisen arvoinen romaani.

Subjektiivinen tuomio: *****

Kirja pääsee mukaan myös Lukuhaasteeseen kategoriassa Kirja, jota ystäväsi on suositellut sinulle.

John Green
The Fault in Our Stars

Penguin Books 2013
313 sivua

Osta kirja Adlibriksesta*

7 kamalinta asiaa Twilight-saagassa

Rakastuin Twilight-saagaan viisitoistavuotiaana. Eräs kaverini oli ihan pähkinöinä kirjoista, ja lainasi minulle oman Houkutus-kappaleensa. Luin sen pikavauhtia ja olin myyty. Ah, ihanan täydellinen komea pitkä herkkä mystinen Edward! Houkutus jatko-osineen on ollut vuosien varrella erinomaista lukemista akuuttiin teiniromantiikannälkään.

Nyt parikymmentä ikävuotta ylittäneenä olen kuitenkin alkanut tarkastella sarjaa ehkäpä hieman kriittisemmin. No mikä siinä sitten mättää?

VAROITUS: Sisältää juonipaljastuksia kaikista neljästä kirjasta.


1. Edwardin ikä

Edward oli 17-vuotias muuttuessaan vampyyriksi ja jähmettyi siihen, eli ruumiillisesti hän on samanikäinen kuin sankarittaremme Bella. Hän on kuitenkin syntynyt vuonna 1901, eli on ensimmäisessä kirjassa 104-vuotias. Alaikäisen tytön ja satavuotiaan ukon rakkaussuhde ei kuitenkaan haittaa meitä, koska Edward on jumalaisen komea. Entä jos hän näyttäisi ikäiseltään?

2. Bellan luonne

”Minun oli laadittava suunnitelma. Sillä jäljellä oli enää yksi vaihtoehto: mennä peilisaliin kuolemaan.” Bella on rasittava ja koko ajan syöksymässä tahallaan vaikeuksiin. En kerta kaikkiaan pysty käsittämään hänen jatkuvaa tahtoaan uhrautua ja tapattaa itsensä. Tervettä kuin mikä.

3. Näin jatkat erosta eteenpäin

Bella näyttää hyvää esimerkkiä teinitytöille; kun Edward jätti hänet, Bella vajosi noin viiden kuukauden koomaan. Hän hoiti koulun ja välttämättömät puuhat, mutta muuten lakkasi täysin elämästä. Olemme taas terveen käytöksen äärellä! No mutta kun Edward oli Se Oikea niinku. Suosta tyttösen veti vasta uuden uroon ilmaantuminen eli ihmissusipoju-Jacob, josta päästään myöhemmin toki repimään mehukkaat mustasukkaisuusdraamat.

4. Twilight-elokuvat

’Nuff said.

5. Renesmee

5.1 Miten petipuuhat ja lapsen alullepaneminen ylipäätään onnistuvat vampyyrimieheltä, jolla ei ole enää verenkiertoa missään ruumiinosassa? Eikö… ai niin, ei tämä ei olekaan realitya. Edwardin lisääntymiskykyä on muuten puitu netissä aika syvällisestikin.
5.2 Se, että joku nimeää lapsensa Renesmee Carlieksi. Nomutq isovanhemmat on Renée ja Esme ja Charlie ja Carlisle.
5.3 Leimaantuminen, tai: Ihmissusipoju alkaakin äidin sijaan pitää tyttärestä, mutta ei toki mitenkään pervosti vaan vain sillee suojelevan isovelimäisesti.

6. Hän katselee ikkunasi takana kun nukut

”’Oletko sinä vakoillut minua?’ En kuitenkaan onnistunut kuulostamaan kovin vihaiselta. Olin pikemminkin imarreltu. Edward ei hätkähtänyt. ’Mitä muuta minä öisin tekisin?'” Ihan kiva, varsinkin kun muistaa Edwardin edelleenkin olevan satavuotias papparainen.

7. Liian täydellinen loppu

Edward saa satavuotisen sinkkuuden jälkeen naisen, Bella toteuttaa haaveensa ja saa torahampaat. Kaikki saavat Happily Ever Afterinsa, eikä edes Jacob ei jää yksin koska voi nyt fantasioida pikkutytöstä. Vampyyrihybridi-olemuksestaan huolimatta Renesmeekin elää ikuisesti ja sen lisäksi kasvaa pikavauhtia aikuiseksi, jotta Bellan ei tarvitse vaihtaa juurikaan vaippoja eikä Jacobin tarvitse odottaa niin kauaa. Volturit häipyivät tappamatta ketään, ihmissudet ovat kavereita vampyyrien kanssa ja ai että. Ihan kiva.

+ BONUS Koska jaksoit lukea tähän asti, saat bonarina katsoa Youtubesta rehelliset Twilight-trailerit: Honest Trailer Twilight, Honest Trailer New Moon, Honest Trailer Eclipse ja Honest Trailer Breaking Dawn. Saattaa aiheuttaa akuutteja naurukohtauksia.


PÄIVITYS 9.4.2021 Katso myös oma videoni Twilight-sarjan viidennestä kirjasta Keskiyön auringosta!