Nuortenkirjat / YA

Emiko Jean: Tokion prinsessa

’Hän on kuninkaallinen.’ Hiljaisuus. Hymy Nooran kasvoilla leviää. ’Prinssi.’ Seuraa jälleen hiljaisuus. Hymy sen kuin valaistuu lisää. ’Tarkkaan ottaen hän on Japanin kruununprinssi. Hänen nimensä on tosiaan Makotonomiya Toshihito.’
Sekunnit kuluvat aivojemme yrittäessä käsitellä asiaa. Hymy Nooran kasvoilla häikäisee. Minä korahdan. Olo on kuin seisoisin pitkän ja pimeän tunnelin suuaukolla.

2020-luvun Prinsessapäiväkirjat japanilaisella twistillä! Kirja alkaa, kun Yhdysvalloissa asuva 18-vuotias Izumi saa tietää, että hänen kauan kadoksissa ollut isänsä onkin Japanin tuleva keisari.

Tapahtumat alkavat vyöryä lumipallon lailla, kun Izumi kutsutaan Tokioon vierailulle tutustumaan keisarilliseen sukuunsa. Izzyllä on paljon opittavaa prinsessahommista, ja japanilainen media seuraa silmä kovana ”kadonneen perhosen” toilailuja. Ongelmia aiheuttaa myös järjettömän komea mutta lievästi ärsyttävä henkivartija Akio.

Tokion prinsessa on täydellinen nuorten aikuisten romanttinen komedia: taitavasti rakennettu, huumorilla höystetty, jännitettä on sopivasti ja lopussa langat solmitaan siististi yhteen. Goodreadsin perusteella tosin ymmärsin, että tämä olisi sarjan aloitus. Odotan innolla, saadaanko tälle jatkoa!

Lukukokemus: *****

Emiko Jean
Tokion prinsessa
Suom. Susanna Sjöman

Otava 2021
327 sivua

Osta kirja Adlibriksesta*

16.4.2022
Posted by Sanna in Nuortenkirjat / YA, 0 comments

Vacklin & Parhamaa: Replica (Sensored Reality #3)

Huonosti nukutun yön jälkeen koittaa vihdoin oikea syntymäpäiväni. Minulle se tarkoittaa päivää, jolloin astun ensimmäistä kertaa elämässäni vieraalle planeetalle.

Kotimainen pelitrilogia saa päätöksensä! Olen antanut aiemmille osille Beta ja Glitch melko nihkeitä arvioita, mutta halusin silti lukea sarjan loppuun. Harmillisesti finaalikaan ei saanut minua innostumaan.

Replica alkaa, kun Minako ”Bug” Takeda matkustaa ystäviensä kanssa peliplaneetaksi muutettuun Marsiin. Siellä Bugin päätehtävä on osallistua aurinkokunnan laajuisiin pelikisoihin, Solar System Gameseihin. Sivujuonissa etsitään äitiä, ratkaistaan Kristallitiedostojen arvoitusta, yritetään pelastaa tyttöystävän isä lahkon kynsistä ja pohditaan ihmissuhteita.

Juoni etenee vauhdikkaasti, mutta tuntuu että tarinassa säntäillään milloin minnekin. Minun oli vaikea muistaa, miksi kyseiset asiat tai henkilöt olivat tärkeitä ja mitä aiemmissa osissa tarkalleen tapahtui.

Aiemmissa kirjoissa pääosassa ollut pelaaminen hukkuu tällä kertaa sivujuonien ja infodumppauksen alle. 17-vuotias Minako on erikoinen ”kaikkitietävä minäkertoja”, joka hallitsee sujuvasti muinaisen Egyptin kielen, nimistön ja kulttuurin ja pitää niistä luentoja lukijalle pelin yhteydessä. Tämä kävi päätösosan pelijaksoissa erityisen rasittavaksi.

Loppu tuntui hätiköidyltä: Kolmen 400-sivuisen kirjan jälkeen odotin innoissani eeppistä lopputaistelua, mutta yllättäen varsinainen kliimaksi olikin ohi 1,5 sivussa. Höh! Olisin halunnut tykätä tästä, mutta valitettavasti tämä ei ollut minun kirjani.

Lukukokemus: **

Anders Vacklin & Aki Parhamaa
Replica
Tammi 2020
464 sivua

Osta kirja Adlibriksesta*

18.3.2022
Posted by Sanna in Nuortenkirjat / YA, 0 comments

Kim Liggett: Armonvuosi

Kukaan ei puhu armonvuodesta. Se on kiellettyä. Meille kerrotaan, että meillä on valta houkutella aikamiehet vuoteistaan, tehdä nuorukaiset hulluiksi ja syöstä vaimot mielipuolisen mustasukkaisuuden syövereihin.

Armonvuosi on feministinen YA-dystopia, joka toi mieleeni Nälkäpelin yhdistettynä Margaret Atwoodin Orjattaresi-kirjan maailmaan. Nuorilla tytöillä ajatellaan olevan taikavoima, valta vietellä miehet ja tehdä heidät hulluiksi, joten 16-vuotiaina heidät lähetetään vuodeksi yhteisön ulkopuolelle vapauttamaan voimansa.

Tytöt elävät keskenään leirissä alkeellisissa oloissa. Rajojen ulkopuolella kiertelee murhanhimoisia saalistajia, joiden tavoitteena on lähettää heidät pieninä palasina kotiin. Päähenkilö Tierney yrittää kaikin keinoin pysytellä hengissä luonnon, muiden tyttöjen ja saalistajien armoilla.

Armonvuosi on taitavasti rakennettu nuortenkirja, jota oli pakko lukea yömyöhään asti kun juoni vei mukanaan. Pidin Liggettin tavasta kuvata tyttöjen välisiä suhteita, tilanteen eskaloitumista ja vallankäyttöä, vaikka osa hahmoista onkin melko stereotyyppisiä. Kirja ylläpitää sopivasti mysteeriä, kun ympäröivää maailmaa ja yhteiskuntaa ei selitetä puhki.

Toisaalta rakenne on hieman epätasainen, enkä tykännyt käänteestä, joka paljasti minäkertojan epäluotettavaksi (tai ainakin tiedon pimittäjäksi). Minun oli myös vaikea hahmottaa saaren maantiedettä, missä meni leirin rajat ja aita ja missä ne saalistajat oikein kiertelivät.

Vauhdikkaan seikkailun lisäksi kirja kritisoi taitavasti nuorten tyttöjen seksualisointia ja naiseuteen suhtautumista yhteiskunnassamme. Loppusanoissa kirjailija avasikin motivaatiotaan kirjoittaa tämä tarina (ja sai minut tuntemaan itseni fiksuksi kun onnistuin tulkitsemaan kirjaa oikein).

Lukukokemus: ****

Kim Liggett
Armonvuosi
Suom. Leena Ojalatva

Karisto 2020
376 sivua

Osta kirja Adlibriksesta*

6.2.2022
Posted by Sanna in Dystopia, Nuortenkirjat / YA, 0 comments