”Mitä tuottaja tekee? Jokainen tuottaja on saanut moneen kertaan vastata tähän kysymykseen. — Tuottaja on kaiken tekemisen taustalla. Hän varaa tilat, hankkii luvat ja rahoituksen, kokoaa talkoolaiset ja palkatun tiimin hankkeen toteuttajiksi, suunnittelee ohjelman, tiedottaa tapahtumista tai ainakin rekrytoi tiedotustiimin, luo yhteishengen ja huolehtii siitä, että lopputulos vastaa alkuperäistä visiota. Joskus hän tosin saattaa myydä niitä nakkejakin.”
Elina Saksalan Tuottajan käsikirja tarttui mukaan kirjaston hyllystä, koska tuottajan ammatti on yksi itseä kiinnostavista urista. Kirja onkin nimensä mukaisesti suunnattu käsikirjaksi sekä ammattimaisille tuottajille että alan opiskelijoille. Se sisältää yleistä tietoa tuottajan työstä, yksityiskohtaisempaa asiaa esimiestyöstä, projektin johtamisesta ja markkinoinnista sekä ihan käytännön työkaluja esimerkiksi palautteenantoon ja ideointiin.
Kirja oli sisällöltään samantyyppinen kuin monet liikkeenjohdon kursseilla lukemani oppikirjat, paitsi ettei se pureutunut kovin syvälle mihinkään aiheeseen. Kaikki oleellinen käsitellään, mutta melko pintapuolisesti. Minun kohdallani kirja kuitenkin täytti tehtävänsä, eli se valotti tuottajan ammattia ja herätti kiinnostuksen mahdollisesti opiskella alaa joskus tai hankkiutua samantyyppisiin työtehtäviin. Kaiken kaikkiaan Tuottajan käsikirja antaa kattavan kuvan siitä, mitä kaikkea tuottajan työnkuvaan kuuluu ja minkälaisia taitoja tarvitaan.
Ehdottomasti kirjan kiinnostavinta antia ovat suomalaisten tuottajien haastattelut, joissa he kertovat työstään, sekä työelämästä kertovat jutut, esimerkiksi Ylen Puoli seitsemän -ohjelman tiiminrakennuksesta ja tuottamisesta.
Subjektiivinen tuomio: ***
Elina Saksala
Tuottajan käsikirja
Like 2015
240 sivua
”Mummous ei ole sidottu ikään, lastenlasten saamiseen tai edes sukupuoleen, se on mielentila. Nuorikin ihminen voi hakea isoäitien elämäntyylistä inspiraatiota pukeutumiseen, sisustukseen tai ruuanlaittoon. Jos mummous on toinen minäsi, tämä kirjasi on sinua varten!”
Satu Koiviston kirjoittama Gastronaatti eli kuinka rakastua rippeisiin on mahdottoman inspiroiva ja kaunis keittokirja. Kirja ei nimestään huolimatta varsinaisesti käsittele rippeistä tehtyä ruokaa. Ekologinen näkökulma on Gastronaatissa kuitenkin mukana: porkkanoista käytetään myös naatit ja kesäkurpitsan kukatkin paahdetaan.