Lifestyle & oppaat

Johan Idema: How to be a better tourist

Maailman kirjat -haaste: Alankomaat
Mistä lukujonoon: Barcelonasta Picasso-museon museokaupasta.

Ennakko-odotukset: Lomalla sitä on aina vähän hövelimpi ostosten suhteen… Kirja oli muovikääreessä kun ostin sen, joten en pystynyt silmäilemään sisältöä tarkemmin. Tarkistin kuitenkin Goodreads-arviot etukäteen, ja ihan pommi ei ainakaan ollut kyseessä.

”Vacations are made of freedom. Pure freedom. Our busy lives, full of obligations, mean that vacations may be the only times we can do whatever we want, wherever we want. So just how weird is it that we all spend that precious time doing the same things?”

Juoni: How to be a better tourist jakautuu 28 lyhyeen lukuun, joista jokainen on yksi vinkki parempaan matkustamiseen. Johan Idema herättelee lukijaa miettimään, miten omasta matkasta saa enemmän irti ja miten olla parempi turisti. Kannattaa esimerkiksi fiilistellä matkaa jo ennakkoon, tavata paikallisia ihmisiä, tsekata museoiden lisäksi supermarketit, viettää aikaa yksin ja tutustua pääkaupunkien lisäksi myös toiseksi suurimpiin kaupunkeihin.

Mikä toimi:

  • Nopeasti luettava teos (paljon kuvia).
  • Sisältö ei ole maatamullistavaa, mutta saa kuitenkin ajattelemaan omia matkustustottumuksia. Miksi haluamme vältellä toisia turisteja ja teeskennellä että kohteessa ovat vain paikalliset ja me? Miksi lähdemme lomalle aina vain uusiin paikkoihin, kun toinen matka samaan paikkaan on yleensä paljon parempi? Loman idea on olla arjen vastakohta. Miksi täyttää lomapäivät kiireisellä tekemisellä, kun niin tekee kotonakin?

Mikä ei toiminut: 

  • Kirjan taitto on hieman levoton.
  • Matkustamisen ekologisuus ja ilmastovaikutukset jäävät vähemmälle huomiolle. Tosin ensimmäisessä vinkissä pohditaan, mitä jos pitäisikin vaihteeksi staycationin eli lomailisi kotona. Testattu ja toimivaksi todettu!

Subjektiivinen tuomio: ***

Kirja pääsee Helmet-lukuhaasteeseen 2019 kategoriassa Kirjassa ollaan yksin.

Johan Idema
How to be a better tourist – tips for a truly rewarding vacation
BIS Publishers 2018
128 sivua

Jenni Karjalainen: Setäkuiskaajan käsikirja

”Olin iskenyt yhteiskunnalliseen ajan hermoon. Tietynlaisena haasteena oli, etten ollut juuri pohtinut, mitä muuta setäkuiskaaminen tarkoittaisi kuin normaaleja vuorovaikutustaitoja. Nyt oli aika ryhtyä miettimään. Kun ajattelin setää, oli päällimmäisenä mielessäni johtavassa asemassa oleva, osaava ja pätevä mies: tärkeä ja fiksu setämies. Heidän kanssaan tulee toimeen, kun on suora, selkeä ja avoin. Suurin osa arvostaa hyvää huumorintajua.”

Bongasin Setäkuiskaajan käsikirjan kevään kirjakatalogeista ja kuvausteksti oli sen verran muikea, että oli pakko liittyä varausjonon jatkoksi. Tiivistettynä Jenni Karjalainen on kirjoittanut etupäässä naisille suunnatun kirjan siitä, kuinka selvitä miesvaltaisessa työpaikassa ja kuinka saada liike-elämän tärkeistä setämiehistä vastustajien sijaan kullanarvoisia yhteistyökumppaneita. Tätä taitoa hän kutsuu setäkuiskaamiseksi.

”Setä ei saa haistaa pelkoa”, kuuluu yksi Karjalaisen ohjeista. Tärkeisiin setämiehiin puree yleensä parhaiten hyvä huumorintaju. Muitakin setätyyppejä luetellaan: on esimerkiksi mahtaileva setämies, jurottava setä ja hyvä jätkä -tyypin varhaissetämies. (Viimeksi mainittuun luokkaan menee tosiaan suurin osa töissä tapaamistani innokkaista myyntimiehistä.) Karjalainen antaa myös lyhyesti ohjeita jokaisen tyypin kanssa toimimiseen. Duuritori on kerännyt artikkeliinsa tiivistelmän setätyypeistä ja toimintaohjeista.

Hauskana yksityiskohtana jäi mieleen niin sanottu passiivis-empaattinen ahaa-strategia: Kun setä tulee töissä kertomaan kuinka sitä ja tätä ja tuota pitäisi tehdä, hyvä tapa reagoida asiaan on todeta myötätuntoisesti ”ahaa”. Tällä strategialla et päädy tekemään itse sedän töitä tämän puolesta (jos se ei kuulu vastuullesi), ja todistetusti sedät oppivat pikku hiljaa omatoimisemmiksi.

Sisällöltään kirja ei tuo kovin paljon uutta: avain kaikkeen on hyvät vuorovaikutustaidot ja se, että kohtaa tärkeätkin miehet ihmisinä. Ohjeet on kuitenkin kääritty niin herkulliseen pakettiin, ettei kirjaa voi lukea nauramatta. Vai mitä sanot kirjassa esiintyvistä termeistä setäisä, setäisyysaste, setänen, setäliini ja muinaisuudessa elävä käppäsetä? Myös kirjan luvut on nimetty oivaltavasti: Tanssii setien kanssa,  Setäilyn sietämätön keveys, Tähtien setä ja Setä ja rauha.

Kaiken kaikkiaan Karjalaisen suhtautuminen setiin on lämpimän humoristinen, ja hän toteaa saaneensa hyvää palautetta myös sediltä itseltään. Työelämän tasa-arvon ja vuorovaikutuksen pohtiminen hieman kieli poskessa toimii paljon paremmin kuin valittaminen tai syyllistäminen.

Subjektiivinen tuomio: ****½

Kirja pääsee mukaan vuoden 2019 Helmet-lukuhaasteeseen kategoriassa Kirjan kannessa on ihmiskasvot.

Jenni Karjalainen
Setäkuiskaajan käsikirja
Art House 2019
150 sivua

Lautapelit vai tietokonepelit? 2 opasta pelien maailmaan

Otto Rönkä: E-urheilun käsikirja

Mistä e-urheilussa oikein on kyse? Urheilutoimittaja Otto Rönkä valottaa tässä kirjassa alan historiaa ja kehitystä, esittelee suurimpia pelejä ja paljastaa myös, miten e-urheilijaksi ryhdytään.

Otto Röngän kirjoittama opas e-urheilun maailmaan on varsin ohut ja helposti tartuttava. Kirjassa käydään läpi pelaamisen perusasiat, kuten ammattilaistasolla pelattavat pelit ja genret, suomalaista ja kansainvälistä toimintaa, uran aloittamiseen liittyviä asioita ja tarvittava kalusto sekä e-urheilun sanastoa. Lisäksi kirjassa on muutamia kilpapelaajien haastatteluja. Kovin syvälle aiheeseen ei kuitenkaan päästä. Parhaiten tämä sopiikin oppaaksi aivan aloittelevalle e-urheilusta kiinnostuneelle tai vaikkapa sille pelaavan nuoren vanhemmalle, joka haluaa tietää mistä on oikein kyse.

Subjektiivinen tuomio: ***

Otava 2018
127 sivua

Mikko Saari: Löydä lautapelit

Löydä lautapelit esittelee ne pelit, jotka kaikkien peliharrastajien – niin aloittelijoiden kuin kokeneidenkin – olisi syytä tuntea. Vaikuttavien klassikoiden lisäksi kirja tarjoaa paljon vinkkejä tuoreempien lautapelien pariin ja kertoo, millaista on lautapelien harrastaminen.

Lisäsin lautapelikirjan syksyn tärppilistalleni ja sainkin sen kirjastosta nopeasti luettavaksi. Löydä lautapelit on tuhti ja mielenkiintoinen tietopaketti tärkeimmistä lautapeleistä aina 1800-luvulta nykypäivään. Klassikoiden kokoaminen yksiin kansiin onkin hyvä veto, sillä kuten Saari itsekin esipuheessa toteaa, sisältö ei kovin äkkiä vanhene.

Olen itse pelannut lähinnä perhepelejä lapsena, ja kokeillut muutamaa ”aikuisten” peliä. Lautapelit kuitenkin kiinnostavat kovasti, joten taidan olla juuri oikeaa kohderyhmää. Vannoutuneelle peliharrastajalle kirja ei välttämättä tarjoa mitään uutta, mutta suosittelen tätä kaikille meille kiinnostuneille, jotka haluaisivat kokeilla uusia pelejä ja genrejä.

Kirjaa lukiessani huomasin pakostakin, että lautapelien maailma on miesten maailma. Saari mainitsee pelien yhteydessä aina niiden suunnittelijoiden nimet, ja koko kirjasta taisin bongata vain yksi tai kaksi naisen nimeä. Nyt naiset, pelien pariin!

Subjektiivinen tuomio: ****+

Avain 2018
220 sivua