”Olin iskenyt yhteiskunnalliseen ajan hermoon. Tietynlaisena haasteena oli, etten ollut juuri pohtinut, mitä muuta setäkuiskaaminen tarkoittaisi kuin normaaleja vuorovaikutustaitoja. Nyt oli aika ryhtyä miettimään. Kun ajattelin setää, oli päällimmäisenä mielessäni johtavassa asemassa oleva, osaava ja pätevä mies: tärkeä ja fiksu setämies. Heidän kanssaan tulee toimeen, kun on suora, selkeä ja avoin. Suurin osa arvostaa hyvää huumorintajua.”
Bongasin Setäkuiskaajan käsikirjankevään kirjakatalogeista ja kuvausteksti oli sen verran muikea, että oli pakko liittyä varausjonon jatkoksi. Tiivistettynä Jenni Karjalainen on kirjoittanut etupäässä naisille suunnatun kirjan siitä, kuinka selvitä miesvaltaisessa työpaikassa ja kuinka saada liike-elämän tärkeistä setämiehistä vastustajien sijaan kullanarvoisia yhteistyökumppaneita. Tätä taitoa hän kutsuu setäkuiskaamiseksi.
”Setä ei saa haistaa pelkoa”, kuuluu yksi Karjalaisen ohjeista. Tärkeisiin setämiehiin puree yleensä parhaiten hyvä huumorintaju. Muitakin setätyyppejä luetellaan: on esimerkiksi mahtaileva setämies, jurottava setä ja hyvä jätkä -tyypin varhaissetämies. (Viimeksi mainittuun luokkaan menee tosiaan suurin osa töissä tapaamistani innokkaista myyntimiehistä.) Karjalainen antaa myös lyhyesti ohjeita jokaisen tyypin kanssa toimimiseen. Duuritori on kerännyt artikkeliinsa tiivistelmän setätyypeistä ja toimintaohjeista.
Hauskana yksityiskohtana jäi mieleen niin sanottu passiivis-empaattinen ahaa-strategia: Kun setä tulee töissä kertomaan kuinka sitä ja tätä ja tuota pitäisi tehdä, hyvä tapa reagoida asiaan on todeta myötätuntoisesti ”ahaa”. Tällä strategialla et päädy tekemään itse sedän töitä tämän puolesta (jos se ei kuulu vastuullesi), ja todistetusti sedät oppivat pikku hiljaa omatoimisemmiksi.
Sisällöltään kirja ei tuo kovin paljon uutta: avain kaikkeen on hyvät vuorovaikutustaidot ja se, että kohtaa tärkeätkin miehet ihmisinä. Ohjeet on kuitenkin kääritty niin herkulliseen pakettiin, ettei kirjaa voi lukea nauramatta. Vai mitä sanot kirjassa esiintyvistä termeistä setäisä, setäisyysaste, setänen, setäliini ja muinaisuudessa elävä käppäsetä? Myös kirjan luvut on nimetty oivaltavasti: Tanssii setien kanssa, Setäilyn sietämätön keveys, Tähtien setä ja Setä ja rauha.
Kaiken kaikkiaan Karjalaisen suhtautuminen setiin on lämpimän humoristinen, ja hän toteaa saaneensa hyvää palautetta myös sediltä itseltään. Työelämän tasa-arvon ja vuorovaikutuksen pohtiminen hieman kieli poskessa toimii paljon paremmin kuin valittaminen tai syyllistäminen.
Mistä e-urheilussa oikein on kyse? Urheilutoimittaja Otto Rönkä valottaa tässä kirjassa alan historiaa ja kehitystä, esittelee suurimpia pelejä ja paljastaa myös, miten e-urheilijaksi ryhdytään.
Otto Röngän kirjoittama opas e-urheilun maailmaan on varsin ohut ja helposti tartuttava. Kirjassa käydään läpi pelaamisen perusasiat, kuten ammattilaistasolla pelattavat pelit ja genret, suomalaista ja kansainvälistä toimintaa, uran aloittamiseen liittyviä asioita ja tarvittava kalusto sekä e-urheilun sanastoa. Lisäksi kirjassa on muutamia kilpapelaajien haastatteluja. Kovin syvälle aiheeseen ei kuitenkaan päästä. Parhaiten tämä sopiikin oppaaksi aivan aloittelevalle e-urheilusta kiinnostuneelle tai vaikkapa sille pelaavan nuoren vanhemmalle, joka haluaa tietää mistä on oikein kyse.
Subjektiivinen tuomio: ***
Otava 2018
127 sivua
Mikko Saari: Löydä lautapelit
Löydä lautapelit esittelee ne pelit, jotka kaikkien peliharrastajien – niin aloittelijoiden kuin kokeneidenkin – olisi syytä tuntea. Vaikuttavien klassikoiden lisäksi kirja tarjoaa paljon vinkkejä tuoreempien lautapelien pariin ja kertoo, millaista on lautapelien harrastaminen.
Lisäsin lautapelikirjan syksyn tärppilistalleni ja sainkin sen kirjastosta nopeasti luettavaksi. Löydä lautapelit on tuhti ja mielenkiintoinen tietopaketti tärkeimmistä lautapeleistä aina 1800-luvulta nykypäivään. Klassikoiden kokoaminen yksiin kansiin onkin hyvä veto, sillä kuten Saari itsekin esipuheessa toteaa, sisältö ei kovin äkkiä vanhene.
Olen itse pelannut lähinnä perhepelejä lapsena, ja kokeillut muutamaa ”aikuisten” peliä. Lautapelit kuitenkin kiinnostavat kovasti, joten taidan olla juuri oikeaa kohderyhmää. Vannoutuneelle peliharrastajalle kirja ei välttämättä tarjoa mitään uutta, mutta suosittelen tätä kaikille meille kiinnostuneille, jotka haluaisivat kokeilla uusia pelejä ja genrejä.
Kirjaa lukiessani huomasin pakostakin, että lautapelien maailma on miesten maailma. Saari mainitsee pelien yhteydessä aina niiden suunnittelijoiden nimet, ja koko kirjasta taisin bongata vain yksi tai kaksi naisen nimeä. Nyt naiset, pelien pariin!
Tämä on kysymys, jota ei kysytä sairailta ihmisiltä kovin usein. Minna Salakari ja Jan Holmberg ovat kuitenkin halunneet keskittyä kirjassaan nimenomaan unelmiin. Viikko sitten julkaistu Hetki unelmille – Elämää MS-taudin kanssa sisältää kahdentoista MS-tautiin sairastuneen tarinan. He kertovat vapaasti elämästään, sairaudestaan ja haaveistaan.
Kirjoittajilla on pitkä kokemus terveysalalta. Jan Holmberg on kouluttaja, tietokirjailija ja sairaanhoitaja. Minna Salakari on terveydenhuollon asiantuntija, ammattikorkeakoulun opettaja, bloggaaja ja MS-hoitajat ry:n puheenjohtaja. Kirja juhlistaa yhdistyksen 20-vuotista työtä valtakunnallisena MS-hoitotyön edistäjänä.
– Kirja on kahden luovan ystävän yhteistyönä syntynyt teos, Minna Salakari kertoo. – Mitä jos meidän unelmastamme kirjoittaa kirja syntyisikin jotain suurempaa? Jotain hyödyllistä, koskettavaa ja monia liikuttavaa?
Mikä MS-tauti?
MS-tauti eli multippeliskleroosi on liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttava keskushermoston sairaus. Suomessa sitä sairastaa noin 7 000 henkilöä ja yleisin sairastumisikä on 20–40 vuotta. Se on autoimmuunitauti, jossa elimistö hyökkää omia kudoksia vastaan. Tauti onkin monimuotoinen ja oireet vaihtelevat. MS-tautiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta lääkkeillä ja hoidolla voidaan vaikuttaa sairauden kulkuun. (Lähde: Duodecim)
Parantumaton ja etenevä sairaus on usein vaikea hyväksyä, varsinkin alkuvaiheessa. Kirjaan haastateltu Ritva kuvaa tuntemuksiaan näin:
”Kitkin pensasaidan maata polvillani maassa, alkoi sataa, ja samalla tuli itku. Siinä hetkessä mietin, että miksi minä. Heti seuraavassa hetkessä kysyin itseltäni, että miksi juuri MS? Sitten sade huuhteli itkun, ja minä jatkoin kitkemistä.”
Moni haastateltu korostaa sitä, että ihminen voi olla vakavasti sairas ilman että se näkyy päällepäin. Seurauksena on välillä äärimmäisen ajattelemattomia kommentteja vaikkapa työkavereilta. Erään haastateltavan kollega oli toivonut samaa sairautta itselleen, jotta töistä saisi pitkiä sairauslomia.
Useimmat pystyvät kuitenkin elämään ihan tavallista arkea, apuvälineillä tai ilman. Joskus päivässä jaksaa enemmän, joskus vähemmän.
”On pysyttävä liikkeessä ja toimittava, tehtävä sellaisia asioita, joita myöhemmin voi keinutuolissa – tai vaikka pyörätuolissa – muistella.”
”Arkea ja unelmia sopivassa suhteessa.”
Vertaistukea ja rohkaisua
Hetki unelmille -kirjan tavoitteena on yhdistää MS-hoitajat ja tautia sairastavat. Se tarjoaa vertaistukea sekä sairastuneille että heidän läheisilleen. Jos ei kuulu kumpaankaan joukkoon, kirja toimii omien näkemysten avartajana: sairastumisen jälkeenkin on elämää, arkea ja unelmia. Kirjailijat haluavat myös rohkaista lukijaa pohtimaan omia haaveitaan.
– Kirja lähti oivalluksesta, että unelmissa on uskomatonta voimaa. Unelmat ovat yhtä aikaa henkilökohtaisia ja jaettavissa olevia. Ne voivat lohduttaa, innostaa ja saada ihmisen yrittämään, vaikka ne eivät olisi omiakaan, Jan Holmberg sanoo.
Molemmat kirjoittajat korostavat nimenomaan toivoa.
– Silloin kun kyseessä on parantumaton sairaus, toivon ylläpitäminen on hoitotyön keskiössä ja yksi sen keskeisimmistä tavoitteista. Toivon ylläpitämisessä auttavat unelmat, joiden kautta voidaan tarjota lohdutusta, tukea ja toivoa. Ne kannattelevat hankalissakin hetkissä, Minna Salakari sanoo.
Salakari muistuttaa myös, kuinka tärkeitä lyhyetkin kohtaamiset voivat olla sairastuneelle.
– Sen lisäksi, että ehtii kysyä lääkityksestä, pitäisi ehtiä tukea ja olla läsnä. Yksi pieni kysymys unelmista toimii tässä erinomaisena välineenä.
Tavallisia unelmia
Millaisia ovat sitten kirjaan haastateltujen unelmat? Hyvin tavallisia. Monien haaveet liittyvät omiin lapsiin: että saisi nähdä lasten aikuistuvan, että heillä menisi elämässä hyvin, että saisi joskus lapsenlapsia. Yksi haluaa löytää elämäänsä kumppanin, toinen matkustella, kolmas päästä osa-aikatyökyvyttömyyseläkkeelle ja saada aikaa itselleen. Häistä unelmoidaan myös, ja onnesta yleisesti. Peräti kolme haastateltavaa kahdestatoista haluaisi perustaa oman pienen kahvilan. (Ehkä heidän pitäisi tehdä se yhdessä?)
– Jokainen haastattelu oli omanlaisensa, ainutlaatuinen matka toisen ihmisen maailmaan. Jokainen kohtaaminen oli tietyllä tavalla mullistava ja omaa ymmärrystä lisäävä. Tarinoita kirjoittaessani kävin läpi tunteiden myrskyn: paljon iloa ja onnea, samalla ahdistusta ja surua, Salakari kuvailee.
Yhdistyksen omana julkaisuna työstetty kirja oli iso urakka.
– Tekstit kävivät meillä molemmilla ristikorjauksessa, editorilla ja kielenhuollossa. Teimme haastateltavien kanssa tarvittavia korjauksia niin kauan, että joka ikinen oli tekstiinsä tyytyväinen. Taitto piti saada millimetrilleen oikein ja kirjatilaukset tehtyä. Yhtä aikaa teimme markkinoinnin ja viestinnän kanssa töitä. Tämän kirjan takana on helppo seistä, kun on ollut sen joka ikisessä vaiheessa mukana, Holmberg sanoo.
Paitsi että kirjaprojekti on ollut tärkeä matka kirjoittajille, se on vaikuttanut myös haastateltuihin. Yhdeltä haastatellulta tuli myöhemmin henkilökohtainen kiitos ”unelmakohtaamisesta” ja kuinka se on saanut hänet tavoittelemaan unelmia rohkeammin. Osa haaveista oli jo toteutunutkin.
– Tästä voimaantuneena olen varma, että olemme työskennelleet oikeaan suuntaan. On uskomattoman hienoa saada seistä tällaisen teoksen takana, Salakari sanoo.
Molemmat kirjoittajat mainitsevat kirjan kirjoittamisen olleen myös heidän henkilökohtainen haaveensa.
– Osa unelmista on siis tehty toteutettaviksi, Holmberg kiteyttää.
Jan Holmberg & Minna Salakari Hetki unelmille – elämää MS-taudin kanssa Books on Demand 2018 114 sivua
Evästeasetukset
Lukujonossa käyttää evästeitä! Hallitse asetuksiasi tästä.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
”Olin iskenyt yhteiskunnalliseen ajan hermoon. Tietynlaisena haasteena oli, etten ollut juuri pohtinut, mitä muuta setäkuiskaaminen tarkoittaisi kuin normaaleja vuorovaikutustaitoja. Nyt oli aika ryhtyä miettimään. Kun ajattelin setää, oli päällimmäisenä mielessäni johtavassa asemassa oleva, osaava ja pätevä mies: tärkeä ja fiksu setämies. Heidän kanssaan tulee toimeen, kun on suora, selkeä ja avoin. Suurin osa arvostaa hyvää huumorintajua.”
Otto Rönkä: E-urheilun käsikirja
Mikko Saari: Löydä lautapelit
