Ritva Kylli: Suomen ruokahistoria

Nykymaailmassa jokapäiväinen ruokamme – esimerkiksi uusien perunoiden kanssa nautittu silli tai pizzan päälle aseteltu ananas – kertoo historiantutkijalle erinomaisella tavalla sellaisistakin historiallisista kauppareiteistä ja yhteyksistä, joista ei välttämättä ole säilynyt minkäänlaista kirjallista lähdeaineistoa.

Suomen ruokahistoria kattaa ruoan ja syömisen historian varhaismodernista Suomesta aina nykypäivään asti. Ritva Kylli on tehnyt huikean työn puristaessaan valtavan määrän lähdemateriaalia ja monta vuosisataa helposti nautittavaan pakettiin.

Ruoka on osa niin talouden historiaa, tieteen historiaa, arjen historiaa, naisten historiaa kuin sotahistoriaakin. Kotimaisen ruoan menneisyydestä löytyy myös paljon yllättäviä aineksia. Perunaa esimerkiksi pidetään erityisen suomalaisena ruokana, vaikka se saapui tänne Etelä-Amerikasta 1700-luvulla ja sen viljely yleistyi vasta 1800-luvulla. Toisaalta 1700-luvun Suomessa tunnettiin esimerkiksi parmesaani.

Kirjan teksti on asiapitoista mutta sujuvaa, ja kronologista kerrontaa on helppo seurata. Lukujen välissä käsitellään erikseen tarkemmin vaikkapa jouluruokien, kahvin ja leivän historiaa. En esimerkiksi tiennyt, että kahvillakin on ollut kieltolaki! Huvittavaa oli huomata, että suomalainen epävarmuus ja alemmuuskompleksi omasta ruokakulttuurista on peräisin jo vuosisatojen takaa.

Kaiken kukkuraksi Suomen ruokahistoria on visuaalisesti kaunis, taitettu väljästi ja höystetty värikuvituksella. Suosittelen tätä kaikille, joita historia kiinnostaa! Tämä oli minulla lainassa kirjastosta, mutta päädyin hankkimaan kirjan omaankin hyllyyn.

Lukukokemus: *****

Ritva Kylli
Suomen ruokahistoria
Gaudeamus 2021
470 sivua


Suomen ruokahistoria oli yksi parhaista alkuvuonna 2022 lukemistani kirjoista. Katso loput viiden tähden kirjat alla olevalta videolta!

Nancy R. Reagin (toim.): Twilight and History

But part of Twilight’s attraction is its rich use of historical events to create a detailed backstory for many characters. Each of the vampires comes from a particular time and place, frozen in age and mentality at the moment he or she was turned.”

Oletko aina halunnut pureutua Twilight-saagaan historiantutkijan näkökulmasta? Tässäpä sinulle kirja siihen! Twilight and History on kokoelma ihan oikeiden tutkijoiden artikkeleita, jotka analysoivat Stephenie Meyerin vampyyrisaagaa oikean historian valossa.

Millainen oli Carlislen nuoruuden Lontoo 1600-luvulla? Miten Jasper olisi kokenut Yhdysvaltojen sisällissodan? Millaisia olivat 1920-luvun mielisairaalat, jollaiseen Alice oli suljettu? Millainen oli oikeasti 1900-luvun alun deittailukulttuuri, jota Edward kokee noudattavansa?

Tutkijat suhtautuvat Twilightiin lähdemateriaalina vakavasti, ikään kuin sen historialliset yksityiskohdat olisivat tarkkaan harkittuja. Artikkelit onnistuvat kuitenkin tuomaan esille lukuisat ristiriitaisuudet, taustalla piilevät rakenteet ja sinne päin tehdyn taustatyön.

Pari nostoa historiaan liittyen:

  • Edward ei ole mikään ajalleen tyypillinen hahmo. Hän on syntynyt vuonna 1901, mutta käyttäytyy kuin viktoriaaninen herrasmies (= 1800-luvun ihanne) ja häntä verrataan 1800-luvun kirjallisuuden sankareihin.
  • Edes 1900-luvun alussa ei ollut tavallista, että 17-vuotiaat pojat menevät naimisiin, vaikka Edward vakuuttaa olevansa ”sellainen poika”. Vuonna 1920 naimisiin menevien miesten mediaani-ikä oli 24,6 vuotta.
  • Volturit tunnettiin ”vampyyrinmetsästäjinä” 500-luvulla ja heidät korotettiin siitä hyvästä pyhimyksiksi, siitä huolimatta ettei kukaan Euroopassa tiennyt silloin mikä on vampyyri. Myös Lontoossa jahdattiin vampyyreja 50 vuotta ennen kuin koko sanaa oli keksitty.
  • Carlisle ei tiedä syntymävuottaan koska ”ajasta ei silloin pidetty kirjaa”, siitä huolimatta että hän oli koulutetun pastorin poika ja kirkonkirjoja täytettiin ahkerasti.
  • Vampyyrien metsästäminen 1600-luvun Lontoon viemäreissä olisi ollut hankalaa, koska viemäriverkosto rakennettiin 1850-luvulla. No hups!

Kirja ei kuitenkaan keskity pilkunviilaukseen, vaan tarinaa ja hahmoja analysoidaan laajemmin. Eräs tutkija herättelee huomaamaan, että Meyerin kirjoittama käytös quileuteille vahvistaa negatiivisia stereotyyppejä alkuperäiskansoista, jotka eivät pysty hillitsemään itseään. Jacob suutelee Bellaa väkisin ja Emilyn kasvot ovat epämuodostuneet, kun poikaystävällä vähän kiehahti.

Entä oletko kiinnittänyt huomiota sarjan naiskuvaan? Mykkäelokuvien kaunis nainen Esme sisustelee koteja, kun Carlisle toteuttaa kutsumustaan lääkärinä. Rosalien elämä pyörii kauneuden ympärillä ja hänen kohtalonaan on jäädä ikuisesti onnettomaksi. Bella on satujen sankaritar, jolla ei ole muuta kutsumusta kuin päästä Edwardin vaimoksi. Pohjimmiltaan hän toteuttaakin amerikkalaista unelmaa ja nousee ryysyistä rikkauksiin avioliiton avulla.

All happily-ever-afters come at a cost, and the price Bella pays is her life.

Koska jokainen artikkeli oli eri kirjoittajalta, kokonaisuus jäi hieman epätasaiseksi. Mielenkiintoisimpia artikkeleja olivat analyysit Edwardin ja Bellan suhteesta modernina satuna ja Culleneista amerikkalaisena perheenä sekä katsaus eurooppalaisten vampyyritarinoiden historiaan. Tylsimpiin artikkeleihin kuului mielestäni Italian renessanssihallitsijoiden ja taidemesenaattien vertaaminen Voltureihin. Ja tarvittiinko Jasperista ja sisällissodasta tosiaan kaksi artikkelia? Lisää Edwardia, kiitos!

Lukukokemus: ***½

Nancy R. Reagin (toim.)
Twilight & History
John Wiley & Sons
266 sivua

Panu Savolainen: Matkaopas 1700-luvun Turkuun

Ennen matkaa kannattaa hankkia mahdollisimman paljon tietoa matkakohteesta. Suomen ja Turun kohdalla tämä ei ole kovin helppoa, sillä Suomen alueesta on 1700-luvun loppuun mennessä julkaistu vain muutama painettu kartta ja kourallinen matkakuvauksia.”

Panu Savolaisen uutuuskirja yhdistää mukavasti kaksi lempiaihettani, historian ja matkailun. Nimensä mukaisesti teos on kirjoitettu matkaoppaan muotoon, mutta viekin lukijan aikamatkalle 1700-luvulle. Teemaan sopivasti ostin tämän itselleni tuliaisiksi museokaupasta Turusta ja päädyin lopulta lukaisemaan kirjan kerralla.

Kirja ei sijoitu mihinkään tarkkaan vuosilukuun, vaan pyrkii antamaan laajemman kokonaiskuvan Suomen Turusta 1700-luvun loistossaan. Kunnon matkaoppaan tavoin se tarjoaa tietoa muun muassa ravintoloista, majoituspaikoista, vaatetuksesta, valuutanvaihdosta, paikallisista tavoista ja laeista sekä kuuluisista turkulaisista.

Tykkään kovasti tällaisista tieteelliseen tutkimukseen ja kunnon lähteisiin perustuvista, mutta kuitenkin viihdyttävästi kirjoitetuista kirjoista. Myös kansi, kuvitus ja kirjan taitto ovat kivan pirteitä. Suosittelen lämpimästi kaikille historiasta kiinnostuneille!

Jos aikamatkailu innostaa, kannattaa tsekata myös muutama vuosi sitten ilmestynyt Aikamatkaajan opas historiaan.

YLEn artikkelissa lisää tästä kirjasta: 1700-luvun Turussa kahvi oli kielletty huumeena ja tuomiokirkko aikansa Tinder

Subjektiivinen tuomio: ****

Panu Savolainen
Matkaopas 1700-luvun Turkuun
Sammakko 2021
344 sivua