Kirjallisuus & kulttuuri

Carole, Sokura & Välimäki (toim.): Kumma kirjoitusopas

”On ylei­nen mut­ta tar­pee­ton en­nak­ko-ole­tus, et­tä spe­ku­la­tii­vi­nen kir­joit­ta­ja vain tem­pai­see jut­tun­sa pääs­tään. Niin kaik­ki kir­joit­ta­jat toi­mi­vat, mut­ta olen­nai­sem­pi ky­sy­mys lie­nee, mis­tä ideat pää­hän tup­sah­ta­vat?
Myös spe­ku­la­tii­vi­nen kir­joit­ta­ja tar­vit­see ta­ri­noi­den sy­tyk­keek­si ma­te­ri­aa­lia, sil­lä luo­vuus on kuin jat­ku­vas­ti jau­ha­va myl­ly, jo­ka syl­kee uusia ideoi­ta ulos yh­dis­te­le­mäl­lä sil­le tar­jot­tu­ja ai­nek­sia uu­teen olo­muo­toon pu­ris­tet­tu­na.”

E-kirja saatu arvostelukappaleena kustantajalta.

Kumma kirjoitusopas on opas spekulatiivisen fiktion kirjoittajalle. Kirja juhlistaa Osuuskumman kymmenettä toimintavuotta, ja sitä on ollut tekemässä iso joukko kustantamon kirjailijoita. Kirja on suunnattu erityisesti aloitteleville romaanin kirjoittajille ja jakaantuu kol­meen osaan: valmistautuminen, työ­ka­lu­ja ja kir­joit­ta­jae­lä­mää.

Aluksi määritellään, mitä spefi oikeastaan sisältää – fantasian, tieteiskirjallisuuden ja kauhun sekä paljon muuta. Sitten siirrytään teknisempiin seikkoihin, kuten maailmanrakennukseen, henkilöhahmojen luomiseen ja dialogin kirjoittamiseen. Kirjoitusprosessin lisäksi käytännöllisiä neuvoja saa myös editointiin, julkaisumahdollisuuksiin ja kirjailijan hyvinvointiin.

Kumma kirjoitusopas oli mukavaa luettavaa ja sisältää hyödyllistä tietoa myös muille kuin spefiä kirjoittavalle. Olen lukenut jo sen verran monta kirjaa kirjoittamisesta, että itse en oppinut mitään kovin uutta ja mullistavaa. Kiva kuitenkin, että myös tiettyihin genreihin keskittyviä kirjoitusoppaita julkaistaan!

Lukukokemus: ***

Kumma kirjoitusopas
Toimittaneet Maria Carole, Nadja Sokura & Kari Välimäki
Osuuskumma 2022
302 sivua

Austin Kleon: Varasta kuin taiteilija

”Kirjailija Jonathan Lethem on sanonut, että kun ihmiset pitävät jotain ’omaperäisenä’, yhdeksässä tapauksessa kymmenestä he eivät vain tunnista viittauksia alkuperäisiin inspiraationlähteisiin.
Hyvä taiteilija ymmärtää, että kaikki on peräisin jostakin.
Kaikki luova työ rakentuu sille, mitä on ollut aikaisemmin.
Mikään ei ole täydellisen omaperäistä.”

Kirjassa Varasta kuin taiteilija Austin Kleon opettaa, että ainutlaatuisia ideoita ei ole. Homman salaisuus onkin kerätä vaikutteita ja materiaalia ympäriltään ja yhdistellä niitä sitten omannäköiseksi sekoitukseksi. Suosittelenkin tätä kaikille luovaa työtä tai projekteja tekeville.

Kirja jakautuu kymmeneen lukuun, joista jokaisessa käsitellään yhtä pääajatusta luovuuteen liittyen:

  1. Varasta kuin taiteilija.
  2. Aloita ennen kuin tiedät, kuka olet.
  3. Kirjoita kirja, jonka itse haluat lukea.
  4. Käytä käsiäsi.
  5. Sivuprojektit ja harrastukset ovat tärkeitä.
  6. Salaisuus: Tee työsi hyvin ja kerro siitä toisille.
  7. Asuinpaikka ei enää sido meitä.
  8. Ole ystävällinen. (Maailman on pieni kylä.)
  9. Ole tylsä. (Vain niin saat työsi tehtyä.)
  10. Luovuus on karsimista.

Minuun osuivat erityisesti ajatukset numero 2, 3 ja 5. Omaa tyyliään voi kehittää ainoastaan tekemällä asioita, joten kannattaa vain aloittaa. Kannattaa myös tuottaa sellaista sisältöä, jota itse haluaisi kuluttaa. Lisäksi sivuprojekteista voi ajan myötä kasvaa jotakin suurempaa – tai jos ei, niin ainakin ne tuottavat itselle iloa.

Kirja on pienikokoinen, kuvitettu ja väljästi taitettu. Se on siis nopeasti luettu, mutta sisältää paljon hyviä oivalluksia. Olen lukaissut kirjan tähän mennessä pari kertaa läpi, ja joka kerta se saa inspiroitumaan. Seuraavaksi lukulistalla on Kleonin vielä suomentamaton teos Show your work!.

Tsekkaa lukunäyte Kirjavälityksen sivuilla.

Lukukokemus: *****

Austin Kleon
Varasta kuin taiteilija – 10 asiaa joita kukaan ei kertonut luovuudesta
Suom. Susanna Hirvikorpi
WSOY 2019
155 sivua

Nancy R. Reagin (toim.): Twilight and History

”But part of Twilight’s attraction is its rich use of historical events to create a detailed backstory for many characters. Each of the vampires comes from a particular time and place, frozen in age and mentality at the moment he or she was turned.”

Oletko aina halunnut pureutua Twilight-saagaan historiantutkijan näkökulmasta? Tässäpä sinulle kirja siihen! Twilight and History on kokoelma ihan oikeiden tutkijoiden artikkeleita, jotka analysoivat Stephenie Meyerin vampyyrisaagaa oikean historian valossa.

Millainen oli Carlislen nuoruuden Lontoo 1600-luvulla? Miten Jasper olisi kokenut Yhdysvaltojen sisällissodan? Millaisia olivat 1920-luvun mielisairaalat, jollaiseen Alice oli suljettu? Millainen oli oikeasti 1900-luvun alun deittailukulttuuri, jota Edward kokee noudattavansa?

Tutkijat suhtautuvat Twilightiin lähdemateriaalina vakavasti, ikään kuin sen historialliset yksityiskohdat olisivat tarkkaan harkittuja. Artikkelit onnistuvat kuitenkin tuomaan esille lukuisat ristiriitaisuudet, taustalla piilevät rakenteet ja sinne päin tehdyn taustatyön.

Pari nostoa historiaan liittyen:

  • Edward ei ole mikään ajalleen tyypillinen hahmo. Hän on syntynyt vuonna 1901, mutta käyttäytyy kuin viktoriaaninen herrasmies (= 1800-luvun ihanne) ja häntä verrataan 1800-luvun kirjallisuuden sankareihin.
  • Edes 1900-luvun alussa ei ollut tavallista, että 17-vuotiaat pojat menevät naimisiin, vaikka Edward vakuuttaa olevansa ”sellainen poika”. Vuonna 1920 naimisiin menevien miesten mediaani-ikä oli 24,6 vuotta.
  • Volturit tunnettiin ”vampyyrinmetsästäjinä” 500-luvulla ja heidät korotettiin siitä hyvästä pyhimyksiksi, siitä huolimatta ettei kukaan Euroopassa tiennyt silloin mikä on vampyyri. Myös Lontoossa jahdattiin vampyyreja 50 vuotta ennen kuin koko sanaa oli keksitty.
  • Carlisle ei tiedä syntymävuottaan koska ”ajasta ei silloin pidetty kirjaa”, siitä huolimatta että hän oli koulutetun pastorin poika ja kirkonkirjoja täytettiin ahkerasti.
  • Vampyyrien metsästäminen 1600-luvun Lontoon viemäreissä olisi ollut hankalaa, koska viemäriverkosto rakennettiin 1850-luvulla. No hups!

Kirja ei kuitenkaan keskity pilkunviilaukseen, vaan tarinaa ja hahmoja analysoidaan laajemmin. Eräs tutkija herättelee huomaamaan, että Meyerin kirjoittama käytös quileuteille vahvistaa negatiivisia stereotyyppejä alkuperäiskansoista, jotka eivät pysty hillitsemään itseään. Jacob suutelee Bellaa väkisin ja Emilyn kasvot ovat epämuodostuneet, kun poikaystävällä vähän kiehahti.

Entä oletko kiinnittänyt huomiota sarjan naiskuvaan? Mykkäelokuvien kaunis nainen Esme sisustelee koteja, kun Carlisle toteuttaa kutsumustaan lääkärinä. Rosalien elämä pyörii kauneuden ympärillä ja hänen kohtalonaan on jäädä ikuisesti onnettomaksi. Bella on satujen sankaritar, jolla ei ole muuta kutsumusta kuin päästä Edwardin vaimoksi. Pohjimmiltaan hän toteuttaakin amerikkalaista unelmaa ja nousee ryysyistä rikkauksiin avioliiton avulla.

”All happily-ever-afters come at a cost, and the price Bella pays is her life.”

Koska jokainen artikkeli oli eri kirjoittajalta, kokonaisuus jäi hieman epätasaiseksi. Mielenkiintoisimpia artikkeleja olivat analyysit Edwardin ja Bellan suhteesta modernina satuna ja Culleneista amerikkalaisena perheenä sekä katsaus eurooppalaisten vampyyritarinoiden historiaan. Tylsimpiin artikkeleihin kuului mielestäni Italian renessanssihallitsijoiden ja taidemesenaattien vertaaminen Voltureihin. Ja tarvittiinko Jasperista ja sisällissodasta tosiaan kaksi artikkelia? Lisää Edwardia, kiitos!

Lukukokemus: ***½

Nancy R. Reagin (toim.)
Twilight & History
John Wiley & Sons
266 sivua