Kirjallisuus & kulttuuri

Virpi Salmi: Ottaisin mieluummin ponin

Käydessäni läpi viime syksyn uutuuskirjoja bongasin Virpi Salmen taidemeemikirjan Atenan katalogista ja lisäsin sen syksyn tärppilistaan. Kun Ottaisin mieluummin ponin tuli kirjastoreissulla vastaan, istuin alas ja lukaisin sen läpi saman tien.

Epäilin jo aiemmin, että kirja olisi valjumpi versio somessa trendaavasta Taidevandalismista, ja harmillisesti olin oikeassa. Taidevandalismin tavoin Salmen kirjassa on maalauksia, joihin on lisätty päälle kuvatekstit tai puhekuplat. Erona tosin on, että Ottaisin mieluummin ponin sisältää vain suomalaisia taideteoksia.

120-sivuinen kuvakirja on nopeasti luettu. Teksteissä on selvästi tavoiteltu ajankohtaisuutta ja yhteiskunnallisuutta – mukana on niin ”suvakit”, #metoo, all-male panel kuin kulttuurinen omiminenkin. Kaikki kuvat eivät välttämättä edes avaudu, jos ei ole seurannut tiiviisti mediassa ja vaikkapa Twitterissä vellonutta keskustelua näistä aiheista.

Monet kirjan kuvista kritisoivat ihan aiheesta patriarkaattia ja naisten huonompaa asemaa, mutta aito hauskuus jäi mielestäni puuttumaan. Tietysti voi olla että luin kirjaa väärin kun odotin huumoripläjäystä, mutta minulle Ottaisin mieluummin ponin näyttäytyy mukanokkelana ja vähän liikaa yrittävänä. Harmi sinänsä, koska tykkään kyllä Virpi Salmen kolumneista ja muistelen niiden olevan teräviä ja huumoripitoisia. Akuutissa taidemeemipulassa suosittelen kuitenkin kääntymään Taidevandalismin pariin.

Suvakkihuoritteleminen ei naurattanut.

Subjektiivinen tuomio: **

Virpi Salmi
Ottaisin mieluummin ponin ja muita totuuksia Suomen taiteen helmistä
Atena 2018
120 sivua

Vesa Sisättö: 100 klassikkoa tunnissa

”100 klassikko [sic] tunnissa sopii mainiosti kiireisille atk-ajan ihmisille, joilla ei todellakaan ole aikaa lukea pölyisiä tiiliskiviä eikä kirjoittakaan mitään yli 200 merkin mittaista.”

100 klassikkoa tunnissa oli yksi teos tämän syksyn tärppilistassani. Kun hylly pursuilee lukujonon painosta, tämä kirja tuntui hauskalta tavalta tutustua lukemattomiin kirjallisuuden klassikoihin. Hotkaisin sen nimen mukaisesti alle tunnissa, mutta muuten teos ei ihan täyttänyt odotuksia.

Todellisten klassikoiden lisäksi 100 kirjan joukossa on myös uudempia suosittuja kirjoja, kuten Linnunradan käsikirja liftareille, Nälkäpeli ja Fifty Shades of Grey. Näistä esitellään yksi kirja per yksi sivu, ja jokaisesta on juonitiivistelmä (Mitä), joku kirjaan liittyvä tieto (Knoppi) ja kirjailijan oma mielipide (Tuomio).

Knoppitiedot ovat kiinnostavia ja tuomiot naurattivat, mutta kun tiivistelmä on tyyliä ”Sälli räytyy kuoliaaksi” (Nuoren Wertherin kärsimykset) tai ”Neljästä siskoksesta kasvatetaan kelpo vaimoja” (Pikku naiset), tietoannos klassikoista jää aika köyhäksi. Olisi yhdelle sivulle mahtunut hieman enemmänkin tekstiä, eikä olisi tarvinnut edes tiivistää.

Napakatkin kirjallisuuskeskustelut saattavat siis jäädä tämän kirjan pohjalta aika lyhyiksi. Parhaiten 100 klassikkoa tunnissa toimii sellaiselle lukijalle, joka on jo lukenut suurimman osan esitellyistä kirjoista tai ainakin tuntee klassikot päällisin puolin. Tuttujen teosten kohdalla voi arvioida tiivistelmän onnistumista tai myhäillä tuomion teräville huomioille. Kirjaa voi myös käyttää lukulistana tutustumisen arvoisille klassikkoteoksille (paitsi Fifty Shades of Grey), mutta juonitiivistelmät kannattaa käydä tsekkaamassa Wikipediasta.

Lopussa Sisättö on bonuksena esitellyt itseironiseen tyylillä oman kirjansa, ja kertoo kirjoittaneensa sen kuudessa viikossa suurimmaksi osaksi mökin terassilta. Pieni lisäpanostus olisi ehkä tehnyt kirjasta paremmin tarkoitustaan palvelevan, vaikka se vitsikäs olikin.

Subjektiivinen tuomio: **½

Vesa Sisättö
100 klassikkoa tunnissa
Avain 2018
120 sivua

Birtwistle & Conklin: The Making of Pride and Prejudice

Fanitatko Jane Austenin Ylpeyttä ja ennakkoluuloa? Entä vuoden 1995 BBC-minisarjaa Pride and Prejudice? Hyvä. Sitten tämä kirja on sinulle.

Olen lukenut Austenin alkuperäisen kirjan pariin kertaan ja katsonut Jennifer Ehlen ja Colin Firthin tähdittämän sarjan varmaan pariinkymmeneen kertaan. DVD:llä ei suoraan sanottuna ole kovinkaan kummoisia lisämateriaaleja, ja ne on niin nähty. Mutta enpä aiemmin ole tiennyt että sarjan tekemisestä on kirjoitettu kokonainen kirjakin!

Törmäsin tähän onnekkaan sattuman kautta Goodreadsissa, kun lisäsin kirjahyllyyni englanninkielistä Pride and Prejudicea. Aloin selailla teoksen muita versiointeja, ja siellähän tämä oli joukossa. Vuonna 1995 julkaistua englanninkielistä kirjaa oli Helmet-kirjastossa vielä yksi kappale, joten se lähti saman tien varaukseen. Sain Twitterissä vinkin että kirjoja löytyy vielä ainakin eBaysta, joten tilasin ihan oman kappaleen – näin vanhat ei-klassikot saattavat olla aika katoavaa luonnonvaraa.

Mutta asiaan. The Making of Pride and Prejudice kertoo lyhykäisyydessään BBC:n minisarjan tekemisestä kulissien takana. Kirjassa käsitellään kattavasti kaikki tuotannon osa-alueet: käsikirjoitus, roolitus, kuvauspaikkojen etsiminen, puvustus, meikkau, kampaukset, musiikki, tanssit, kuvaus ja jälkituotanto. Myös sarjan näyttelijät pääsevät ääneen, Colin Firthiäkin haastatellaan kymmenen sivun verran.

Tv-sarjan faneille kirja on kaikin puolin nannaa ja kannattavaa luettavaa. Päällimmäisenä ajatuksena mieleen jää se, kuinka valtava prosessi kuusiosaisen televisiosarjan tuottaminen on kaikkine yksityiskohtineen, ja kuinka en todellakaan haluaisi olla sellaisesta vastuussa tuottajana :D Mutta olisipa siistiä päästä joskus mukaan leffan tai sarjan tuotantoon jossain pienessä työtehtävässä.

Oman mausteensa kirjaan ja sarjan tekemiseen tuo sen ajankohta 1995. Pääosin 2000-luvulla eläneenä on vaikea edes ajatella, millaista käytännön tekeminen on ollut ennen kännyköitä, nettiä ja nykyaikaisia editointisoftia. Mutta huikeaan lopputulokseen on päästy silloinkin!

”There was much interest from America in investing in the project and I was telephoned by one potential backer. The call went like this:
’We’re very interested in putting £1 million into Pride and Prejudice. Can you tell me who’s written it?’
Assuming that, if they were prepared to invest so much money, they would already read the book and just wanted to know who had adapted it, I said: ’Andrew Davies,’ and then added as an afterthought: ’from the novel.’
’ Novel? What novel?’
’Er… the novel. By Jane Austen.’
’How are you spelling that?’
’A.U.S.T.E.N.’
’Is she selling well?’
’Er… yes. Very well.’
’How many copies has she sold?’
’You mean altogether?’
’Yeah. Since the publication.’
’Since… er… 1813?’
There was a long pause. ’You mean she’s dead?’ (Another pause.) ’So she wouldn’t be available for book signings?’”

Kirja pääsee mukaan vuoden 2018 Helmet-lukuhaasteeseen kategoriassa Kirja sijoittuu vuosikymmenelle, jolla synnyit.

Subjektiivinen tuomio: *****

Sue Birtwistle & Susie Conklin
The Making of Pride and Prejudice
Penguin Books 1995
119 sivua