Tietokirjallisuus

Katie Kirby: Kuppi nurin – Kirja epätäydellisille vanhemmille

Kuppi nurin – kirja epätäydellisille vanhemmille on nimensä mukaan (alkuteos Hurrah for Gin: A book for perfectly imperfect parents) vähän erilainen kirja vanhemmuudesta. Neuvojen sijaan se sisältää kirjailijaan omiin kokemuksiin pohjautuvia tarinoita elämästä lasten kanssa, kaikessa ihanuudessaan ja kamaluudessaan.

Tekstejä koristavat Kirbyn huikeat tikku-ukkosarjakuvat. Niiden äärellä tuli naurettua moneen kertaan makeasti, vaikka itsellä ei lapsia olekaan. (Enkä kyllä tiedä haluanko lapsia enää senkään vertaa kuin mitä aiemmin). Ehkä annan pidemmittä puheitta kirjan puhua itse puolestaan.

Käsitellyksi tulevat muun muassa…

  • raskaus (”Hehkua kesti yhteensä kolme päivää. Sen jälkeen aloin muistuttaa valasta.”)
  • synnytys (”Pikkuihmisen on yhä poistuttava vaginan kautta sen räjähtäessä kappaleiksi.”)
  • alkuajat vauvan kanssa (”Koko hommassa oli vain yksi ongelma. Vauva ei suostunut toimimaan kuten se helkutin kirja käski.”)
  • ystävyyssuhteet, ylläpito ja uusien hankkiminen (”Muistatko vielä, kun silloin joskus moitit ihmisiä vauvakuvien liiallisesta postaamisesta Facebookiin? Jep. Nyt itsestäsi on tullut todennäköisesti ihan samanlainen.”)
  • nukkuminen (”Kukapa nyt unta tarvitsisi?”)
  • syöminen (”Kehottaisin kuitenkin miettimään kahteen kertaan ennen kuin avaudut lapsentahtisen sormiruokailun kiihkeälle kannattajalle.”)
  • virstanpylväät (”Mitä hemmetin hyötyä siitä on, että vauva oppii kääntymään vatsalleen?”)
  • tekemisen keksiminen (”Useat vauvaryhmistä väittävät olevansa älyllisesti stimuloivia, mutta todellisuudessa ne stimuloivat vähemmän kuin tyhjentynyt karkkipussi.”)
  • toinen lapsi (”Yhden vuoden ikä on niin söpöä aikaa, eikö olekin? Se on lisäksi riittävän kaukana synnytyksestä, joten niitä aikoja voi alkaa helposti muistella lämmöllä”)
  • lasten kanssa lomailu (”AAAARRGGGHH. Lapset lentokoneessa.”)
  • lasten kanssa asioiden hoitaminen (”Vältän lasteni ottamista mukaan viimeiseen asti”)
  • itsensä syyllistämisen lopettaminen (”Keskity niihin ainoisiin tyyppeihin, jotka oikeasti merkkaavat, koska he rakastavat sinua juuri sellaisena kuin olet.”)
  • ja paljon muuta.

Kuppi nurin on lapsikirja minun makuuni, aitoudessaan raadollinen ja hersyvän hauska. Vaikka ei ehkä kuulosta siltä, se onnistuu samalla olemaan myös armollinen kirja. ”Sinä pärjäät upeasti!” Suosittelen niin lapsellisille kuin lapsettomille!

Kirja pääsee mukaan vuoden 2018 Helmet-lukuhaasteeseen kategoriassa Kirja käsittelee vanhemmuutta.

Subjektiivinen tuomio: *****

Katie Kirby
Kuppi nurin – Kirja epätäydellisille vanhemmille
Suom. Marika Saastamoinen
Gummerus 2018
376 sivua

Sirkku Passinen: Vanha nainen Espanjassa

”Luin espanja.org -sivulta jonkun suomalaisen, Espanjassa vakituisesti asuvan naisen kokemuksia. Espanjassa ei kunniallinen nainen hänen mukaansa ole koskaan liikkeellä yksin. Yksinkulkeva nainen on perheensä hylkäävä rikollinen tai prostituoitu. Tai sitten vaalea pohjoismaalainen nainen. Elän toivossa, että minut luokitellaan tuohon viimeiseen kategoriaan.”

Kirja on saatu arvostelukappaleena.

Sirkku Passisen Vanha nainen Espanjassa on nimensä mukaisesti omakohtainen matkakertomus Espanjan Torreviejasta, josta Passinen vuokrasi asunnon ja jonne hän matkusti yhdeksäksi viikoksi. Yksin hän ei kuitenkaan koko aikaa ollut, vaan luona kävi piipahtamassa myös ystäviä ja sukulaisia.

Passinen kertoilee kirjassa yksityiskohtaisesti reissustaan aloittaen matkan alusta ja päätyen lopulta onnellisesti takaisin Tampere-Pirkkalan lentokentälle. Välissä käydään vierailemassa Torreviejan naapurikaupungeissa sekä Italiassa, syödään, shoppaillaan, retkeillään, eksytään, tutustutaan muihin suomalaisiin ja espanjalaiseen kulttuuriin. Kommelluksia ei puutu, mutta yllättävän hyvin Passinen selviää, vaikka hän ei puhu paljoa englantia eikä espanjaa ja nettiinkin pääsee vuonna 2010 vain kahviloissa.

Luen hyvin vähän omakustannekirjoja, koska valitettavasti taso on usein heikko. Tämän kirjan kanssa minua lähestyi kuitenkin kirjailijan poika, joka kertoi vakuuttavasti kirjan editointiprosessista ja sen vaatimasta työstä, ja osoitti myös lukeneensa blogiani kun tiesi että Espanja aiheena kiinnostaa. Otin siis kirjan kiinnostuneena lukulistalle, ja Vanha nainen Espanjassa pääsikin yllättämään positiivisesti.

Kirjaa on helppo lukea eikä tarina töksähdellyt. Vanha nainen Espanjassa ei ole mikään superkoukuttava page-turner, mutta se oli mukavaa iltalukemista muutamankymmentä sivua kerrallaan. Sympaattinen matkakertomus etenee sujuvasti, enkä bongannut juurikaan kielivirheitä tai kökköjä lauseita. Ainoana häiritsevänä yksityiskohtana silmiini sattui Jehovan todistajien jatkuva kutsuminen ”jehoviksi”, kun Passinen sellaisia Espanjassa tapaa. Myöskin espanjankieliset sanat ja fraasit menevät vähän miten sattuu, tarkistuittaisin ne vielä kieltä osaavalla.

Vaikka paketti toimii ihan hyvin näinkin, tiivistäminen ja väljempi taitto napakoittaisivat kirjaa vielä. Ihan jokaisen kahvin ja churron euromääräistä hintaa ei lukijan tarvitsisi tietää. Mielenkiintoisinta kirjassa onkin tarkan päiväkirjan välissä pilkahteleva omaääninen pohdinta esimerkiksi yksinäisyydestä, humoristiset kuvaukset ihmisistä ja ylipäätään kirjailijan itseironinen ote.

En ole lukenut paljoakaan kertomusmuotoisia matkakirjoja, joten en tunne genreä kovin hyvin. Passinen kertoo kirjoittaneensa kirjan, koska olisi itse kaivannut tällaista kirjaa ennen kuin lähti matkalle. Varsinaisena matkaoppaana kirja ei toimi, koska lukija on aika harvoin tarkasti kartalla, missä mennään ja minkänimisissä ravintoloissa esimerkiksi käydään syömässä. Kirja antaa kuitenkin varmasti inspiraatiota Espanjan matkalle ja rohkaisee ihmisiä lähtemään reissuun myös itsenäisesti.  Aloinpa minäkin haaveilla matkasta…

Kaiken kaikkiaan tämä omakustannekirja on parempi kuin osa lukemistani toimitetuista ja kustannetuista kirjoista. Jatkokehitysehdotuksena Passinen voisi vaikka koota parhaita vinkkejä, jotka antaisi samanlaiselle reissulle lähtevälle, asioita joita tekisi nyt toisin, tai asioita joita yksinäisen naisen tai pelkästään suomea puhuvan kannattaa huomioida matkalla. Näin kirjasta tulisi vielä hyödyllisempi reissusta haaveilevalle.

Kirja pääsee Helmet-lukuhaasteeseen 2018 kategoriassa Kirjan tapahtumat sijoittuvat kahteen tai useampaan maahan. Lisäksi saan raksittua Perkeet-lukuhaasteesta kohdan Omakustannekirja.

Subjektiivinen tuomio: ***

Sirkku Passinen
Vanha nainen Espanjassa
Books on Demand 2017
235 sivua

Wyllie, Acton & Goldblatt: Aikamatkaajan opas historiaan

”Jotkut sanovat menneisyyden olevan kuin vieras maa. Me taas sanomme: tartu passiisi. Wyllie, Acton & Goldblatt (WAG) Aikamatkoilla viemme sinut ihmiskunnan hienoimpiin hetkiin, jätämme hetkeksi sinne ja tuomme sitten takaisin.”

Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta.

Aikamatkaajan opas historiaan on odotellut noin vuoden hyllyssäni sopivaa ajankohtaa, vaikka tiesinkin etukäteen että pitäisin siitä. Kirjavainuni ei ollut tälläkään kertaa väärässä, tämä tietokirja yhdistää viihdyttävällä tavalla kaksi suosikkiaihettani, historian ja matkailun.

Aikamatkaajan opas historiaan sisältää 18  kirjallista aikamatkaa tavalla tai toisella merkittäviin tapahtumiin. Teksti sisältää runsaasti yksityiskohtia, ja ihmettelen, minkämoinen kasa täytyy olla lähdemateriaalia, jotta satoja vuosia vanhoja tapahtumia voi tiivistää seikkaperäisiksi ja viihdyttäviksi matkaohjelmiksi.

”Jos valitsit kausilipun, voit osallistua toukokuun 1. päivänä pidettävään avajaisseremoniaan. Kuningatar ja prinssi Albert saapuvat vasta vähän ennen kello kahtatoista, mutta Kristallipalatsin ovet avautuvat kello 9. – – Kuningatar istuu korokkeen päällä Intian osastolta lainatussa taidokkaasti koristellussa tuolissa. Tuoli on päällystetty punaisella sametilla, ja sen yllä on sininen silkkikatos, jota koristavat strutsinsulista tehdyt heraldiset liljat. Kymmeneltä paikalle alkaa saapua julkkiksia.” Lontoon maailmannäyttely, 1.5.1851

Kerrontatavan ansiosta tuntuu kuin pyörisi itse Lontoon maailmannäyttelyssä tai liikkuisi Kiinan maisemissa Marco Polon kanssa 1200-luvulla. Kunnon matkaoppaan tavoin jokaisen matkan yhteydessä kerrotaan myös paikallisten pukeutumisesta, ruokavaliosta, wc-järjestelyistä ja mahdollisista erikoisista tavoista.

Omiksi lempimatkoiksi nousivat edellä mainitut Lontoon maailmannäyttely ja Marco Polon retki, sekä kapteeni Cookin ensimmäinen merimatka vuosina 1768-1771 ja dramaattinen Vesuviuksen purkaus vuonna 79 jaa.

Kirjan mukana pääsee seuraamaan myös Euroopan historian kannalta merkittäviä tapahtumia kuten arkkiherttua Ferdinandin murhaa (joka käynnisti 1. maailmansodan) sekä Berliinin muurin murtumista. Kirja innosti myös etsimään lisää tietoa omin päin, kun tajusin kuinka vähän tiesin tai muistin tietyistä tapahtumista. Myös pari ikonista kulttuuri- ja urheilumatkaa on mukana kirjassa.

Suomenkieliseen käännökseen on lisätty myös muutama Suomen historiaa koskeva matka: kirjan aloittava Piispa Hemmingin autuusjuhla ja loppupuolella oleva nuijasota. Piispallinen matka upposi varsin hyvin kokonaisuuteen, mutta nuijasotaa käsittelevä luku jäi lähinnä tapahtumien kulun selostamiseksi. Muista luvuista tutut matkailullinen näkökulma, huumori ja kepeä tyyli unohtuivat kokonaan.

Luulin jostain syystä alun perin, että tämä on lapsille suunnattu tietokirja. Aikamatkustusaihe ja hauskan värikäs ja kiiltelevä kansi saivat minut suosittelemaan tätä joskus jossain keskustelussa lapselle lahjaksi. Kun luin kirjan itse, ja totesin että saattoi mennä suositus vähän pieleen. Kirjassa käydään sen verran monessa mestaus- ja sotakohtauksessa, etten ihan nuorimmille tätä hankkisi. Viimeistään huomasin asian siinä vaiheessa, kun Beatlesin keikalla lukijaa kehotetaan bändin tavoin kokeilemaan huumeita.

Joka tapauksessa (aikuis)lukija varmasti viihtyy kirjan parissa, mikäli historia ja matkailu kiinnostavat. Ainoa huono puoli on, että tavallisen matkakuumeen lisäksi saattaa tulla myös aikamatkakuume!

Minne sinä matkustaisit turistina ajassa?

Kirja menee vielä mukaan lukuhaasteeseen 2017 kategoriassa Suomen historiasta kertova kirja, koska kyllä se sitäkin hieman käsittelee. 

Subjektiivinen tuomio: ****½

James Wyllie, Johnny Acton & David Goldblatt
Aikamatkaajan opas historiaan
Suomeksi toimittanut Ilari Aalto
Atena 2016
329 sivua