”Silti onnellisuusvimmassa on yksi valtava ongelma: se on epäonnistunut täyttämään lupauksensa. Vaikka onnellisuusala jatkaa kasvuaan, voimme yhteiskuntana huonommin kuin koskaan. Yhteiskuntatieteilijät ovat paljastaneet surullisen ironian: onnellisuuden tavoitteleminen tekee ihmisistä itse asiassa onnettomia.”
Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta.
Merkityksellisyyden voima odotteli hyllyssäni kolme vuotta, mutta vihdoin sain sen luetuksi! Emily Esfahani Smith on koonnut yhteen kasan tutkimuksia ja ihmisten tarinoita pyrkien vastaamaan suureen kysymykseen: Mikä tekee elämästä elämisen arvoista?
Kirjassa tavataan esimerkiksi hyvinvointiyrittäjäksi ryhtynyt ex-huumekauppias, eläintarhanhoitaja, pienen yhteisöllisen saaren asukkaita, halvaantunut entinen urheilija ja keskiaikahenkisiä Luovan Anakronismin seuran jäseniä. Tutkimustulosten osalta viite- ja lähdeluettelo on vaikuttava, eli Smith on todella nähnyt vaivaa materiaalin keräämiseen.
Poimin kirjan alkuosasta monta hyvää ajatusta. Onnellisuus ja merkityksellisyys ovat lähtökohtaisesti kaksi eri asiaa (ja merkityksellisyys on näistä se olennainen juttu). Tarkoitus nousee siitä, että on jotain tekemistä. Ne, jotka näkevät työnsä tapana auttaa muita, arvioivat työnsä merkitykselliseksi. Kun näemme vaivaa johonkin, arvostamme sitä enemmän.
”Emme kaikki löydä kutsumustamme, mutta se ei tarkoita, ettemmekö voisi löytää tarkoitusta.”
Ehdin jo alkaa miettimään syvällisiä lukiessani kirjaa, mutta puolivälin jälkeen kadotin harmillisesti otteen ajatuksista. Kirja lähtee korkealentoisille urille, kun aletaan käsittelemään itsensä ylittämistä eli transsendenssiä. Myöskin osio traumojen kautta kasvamisesta jäi etäiseksi. Loppujen lopuksi tämä oli minulle kolmen tähden lukukokemus.
Subjektiivinen tuomio: ***
Emily Esfahani Smith
Merkityksellisyyden voima
Suom. Kaisa Koskela
Tuuma-kustannus 2018
315 sivua
