Nancy R. Reagin (toim.): Twilight and History

”But part of Twilight’s attraction is its rich use of historical events to create a detailed backstory for many characters. Each of the vampires comes from a particular time and place, frozen in age and mentality at the moment he or she was turned.”

Oletko aina halunnut pureutua Twilight-saagaan historiantutkijan näkökulmasta? Tässäpä sinulle kirja siihen! Twilight and History on kokoelma ihan oikeiden tutkijoiden artikkeleita, jotka analysoivat Stephenie Meyerin vampyyrisaagaa oikean historian valossa.

Millainen oli Carlislen nuoruuden Lontoo 1600-luvulla? Miten Jasper olisi kokenut Yhdysvaltojen sisällissodan? Millaisia olivat 1920-luvun mielisairaalat, jollaiseen Alice oli suljettu? Millainen oli oikeasti 1900-luvun alun deittailukulttuuri, jota Edward kokee noudattavansa?

Tutkijat suhtautuvat Twilightiin lähdemateriaalina vakavasti, ikään kuin sen historialliset yksityiskohdat olisivat tarkkaan harkittuja. Artikkelit onnistuvat kuitenkin tuomaan esille lukuisat ristiriitaisuudet, taustalla piilevät rakenteet ja sinne päin tehdyn taustatyön.

Pari nostoa historiaan liittyen:

  • Edward ei ole mikään ajalleen tyypillinen hahmo. Hän on syntynyt vuonna 1901, mutta käyttäytyy kuin viktoriaaninen herrasmies (= 1800-luvun ihanne) ja häntä verrataan 1800-luvun kirjallisuuden sankareihin.
  • Edes 1900-luvun alussa ei ollut tavallista, että 17-vuotiaat pojat menevät naimisiin, vaikka Edward vakuuttaa olevansa ”sellainen poika”. Vuonna 1920 naimisiin menevien miesten mediaani-ikä oli 24,6 vuotta.
  • Volturit tunnettiin ”vampyyrinmetsästäjinä” 500-luvulla ja heidät korotettiin siitä hyvästä pyhimyksiksi, siitä huolimatta ettei kukaan Euroopassa tiennyt silloin mikä on vampyyri. Myös Lontoossa jahdattiin vampyyreja 50 vuotta ennen kuin koko sanaa oli keksitty.
  • Carlisle ei tiedä syntymävuottaan koska ”ajasta ei silloin pidetty kirjaa”, siitä huolimatta että hän oli koulutetun pastorin poika ja kirkonkirjoja täytettiin ahkerasti.
  • Vampyyrien metsästäminen 1600-luvun Lontoon viemäreissä olisi ollut hankalaa, koska viemäriverkosto rakennettiin 1850-luvulla. No hups!

Kirja ei kuitenkaan keskity pilkunviilaukseen, vaan tarinaa ja hahmoja analysoidaan laajemmin. Eräs tutkija herättelee huomaamaan, että Meyerin kirjoittama käytös quileuteille vahvistaa negatiivisia stereotyyppejä alkuperäiskansoista, jotka eivät pysty hillitsemään itseään. Jacob suutelee Bellaa väkisin ja Emilyn kasvot ovat epämuodostuneet, kun poikaystävällä vähän kiehahti.

Entä oletko kiinnittänyt huomiota sarjan naiskuvaan? Mykkäelokuvien kaunis nainen Esme sisustelee koteja, kun Carlisle toteuttaa kutsumustaan lääkärinä. Rosalien elämä pyörii kauneuden ympärillä ja hänen kohtalonaan on jäädä ikuisesti onnettomaksi. Bella on satujen sankaritar, jolla ei ole muuta kutsumusta kuin päästä Edwardin vaimoksi. Pohjimmiltaan hän toteuttaakin amerikkalaista unelmaa ja nousee ryysyistä rikkauksiin avioliiton avulla.

”All happily-ever-afters come at a cost, and the price Bella pays is her life.”

Koska jokainen artikkeli oli eri kirjoittajalta, kokonaisuus jäi hieman epätasaiseksi. Mielenkiintoisimpia artikkeleja olivat analyysit Edwardin ja Bellan suhteesta modernina satuna ja Culleneista amerikkalaisena perheenä sekä katsaus eurooppalaisten vampyyritarinoiden historiaan. Tylsimpiin artikkeleihin kuului mielestäni Italian renessanssihallitsijoiden ja taidemesenaattien vertaaminen Voltureihin. Ja tarvittiinko Jasperista ja sisällissodasta tosiaan kaksi artikkelia? Lisää Edwardia, kiitos!

Lukukokemus: ***½

Nancy R. Reagin (toim.)
Twilight & History
John Wiley & Sons
266 sivua

Kersti Juva: Tolkienin tulkkina – tarina Sormusten herran suomentamisesta

”Näin juhlavuoden edellä lienee oikea aika panna jotakin myös paperille. Kiinnostus teokseen ja sen suomennokseen ei näytä lainkaan laimenneen. Mitä Tolkienin työhön kokonaisuutena tulee, en voi pitää itseäni asiantuntijana. Siitä on kirjoitettu paljon, myös suomeksi. Mutta suomennoksesta minulla on sanottavaa.”

Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta.

Tätä on odotettu! Kersti Juva keskittyy vihdoin kokonaisen kirjan verran Taru Sormusten herrasta -sarjan suomentamiseen. Olin vuonna 2019 Finnconissa kuuntelemassa Juvan haastattelua, ja minusta tuli fani. Tältä kirjalta odotin eniten tarinointia siitä, miten 23-vuotias aloittelija päätyi kääntämään massiivisen mestariteoksen. Ensimmäiset osat Juva käänsi yhdessä opettajansa Eila Pennasen kanssa.

Kirja alkaa lyhyehköllä muisteluosuudella. Varsinainen pihvi on iso kasa käännösesimerkkejä, joissa näkyy miten Juva itse, Pennanen ja myöhemmin Alice Martin ovat muokanneet raakakäännöksiä. Juva kommentoi myös itse jälkikäteen tyylivalintojaan ja virheitään. Käännösesimerkit olivat kiinnostavia, sillä tällaisia työvaiheita harvoin pääsee missään näkemään. Toisaalta niiden kanssa meinasi tulla ähky samaan tapaan kuin edellisessä Löytöretki suomeen -kirjassa.

Sen sijaan eri hahmojen puhetyyleistä ja niiden kääntämisestä olisin mielellään lukenut pidemmätkin analyysit! Ne olivat minulle kirjan mielenkiintoisinta antia. Viimeinen osio listaa käytännössä kaikki Keski-Maan käännetyt nimet ja niiden taustat. Muutamia huolimattomuusvirheitä bongasin, esimerkiksi takakannessa Rankkibuk on muuttunut Rankkibuckiksi.

Suosittelen tätä, jos fanitat Tolkienin tuotantoa, haluat pureutua sen taustoihin ja suomentaminen kiinnostaa!

Lue myös HS:n juttu aiheesta: Kersti Juva kertoo, millaista oli suomentaa Taru sormusten herrasta: ”Örkki on lahjani suomen kielen sanastoon”

Lukukokemus: ****

Kersti Juva
Tolkienin tulkkina – tarina Sormusten herran suomentamisesta
SKS kirjat 2021
232 sivua

Saara Henriksson: Sinä julkaiset kirjan

”Jokainen kirjailija – niin ison kustannustalon tähti kuin omakustantajakin – tarvitsee ennen kaikkea hyvän ja omaperäisen käsikirjoituksen. Tämä on vaatimus numero yksi. Lisäksi hän tarvitsee kustannustoimittajan. Paraskaan kirjailija ei voi olla oma lukijansa, hän ei voi nähdä tekstiään ulkopuolisin silmin. Voikin sanoa, että kirja kirjoitetaan itselle, mutta se kustannustoimitetaan lukijoille.”

Sinä julkaiset kirjan kuvaa kirjan matkan käsikirjoituksesta valmiiksi painotuotteeksi, joko perinteisen kustantamon kautta tai omakustanteena. Tekstissä näkyy Saara Henrikssonin laaja kustannusalan tuntemus, mutta lukijan ei tarvitse olla alan ammattilainen, sillä kirja lähtee aivan perusasioista.

Omakustantamisesta kiinnostunut saa käsityksen kaikesta tarpeellisesta kustannustoimituksesta kansikuvaan ja taitosta painotalon valitsemiseen. Kirja tarjoilee lisäksi vinkkejä markkinointiin ja kansainvälisille markkinoille tähtäämiseen.

Suosittelen tätä lämpimästi myös kirjailijanaluille, jotka miettivät, miten pitkä käsikirjoituksen pitää olla, miten kustantamoja kannattaa lähestyä, pitääkö kustantamoon lähettää valmis käsikirjoitus tai mitä tulee huomioida kirjan sopimusasioissa.

Tykkäsin erityisesti suorapuheisesta tyylistä, jolla Henriksson käsittelee kustannusmaailman realiteetteja. Kirjassa on mukana myös kiinnostavia oma- ja pienkustantajien haastatteluita.

Subjektiivinen tuomio: ****

Saara Henriksson
Sinä julkaiset kirjan
Penelope-kustannus 2021
157 sivua