3 hyvää opasta toimittajanaluille

Hyvä journalismi – käytännön opas kirjoittajalle
Maarit Jaakkola
Kansanvalistusseura 2013

Hyvä journalismi on nimensä mukaisesti käytännönläheinen ja asiapitoinen journalismin perusteos, joka sopii hyvin alan opiskelijoille. Käsittääkseni tätä on käytetty ainakin Haaga-Helian journalismilinjan pääsykoekirjana. Teos sisältää kattavasti asiaa toimittajan työnkuvasta, jutuntekoprosessista aina ideoinnista jutun myymiseen, tekstin rakenteesta ja journalismin arvioinnista. Kaikki pääasialliset juttutyypit saavat oman katsauksensa, ja kirja sisältää myös paljon käytännön harjoituksia. Plussaa siitä, että verkkojournalismia ja sosiaalista mediaa luonnehditaan niin yleisellä tasolla, että teksti pätee edelleen, vaikka kirja onkin jo viisi vuotta vanha.

Livenä ja läsnä – Verkon uudet juttutyypit
Terhi Upola
Art House 2018

Jos ja kun verkkojournalismiin haluaa sitten perehtyä ajanmukaisemman teoksen avulla, voi tarttua tähän. Livenä ja läsnä on käsikirja verkkotoimittajille uusien juttutyyppien maailmaan. Mitä toimittaja voi oppia tubettajalta? Miten verkkojuttu eroaa lehtitekstistä? Miten journalismia tehdään yhdessä yleisön kanssa?

Kirjassa käsitellään esimerkiksi tarinallistamista, yleisön osallistamista, toimittajan persoonan esiintuomista, videoiden hyödyntämistä, kuvajournalismia ja pelillistämistä. Jokaisesta aiheesta on sujuva teoriaosio ja lopuksi onnistuneita hankkeita  kotimaasta ja ulkomailta, sekä niiden tekijöiden haastatteluja.

Nuoren toimittajan eloonjäämisopas
Anni Lintula & Meri Valkama
Ajatus Kirjat / Gummerus 2009

Nuoren toimittajan eloonjäämisopas on puolestaan omakohtaisempi kirja, neuvoja kokeneilta journalisteilta aloitteleville toimittajille. Anni Lintula ja Meri Valkama kertovat, kuinka toimittajaksi päästään, miten saada työharjoittelupaikka ja ensimmäinen alan työpaikka, mitä tulee muistaa työsuhdetta kirjoittaessa ja miten aloitella free-uraa.

Oman osionsa saa myös jutuntekoprosessi, hyvän journalistin ominaisuudet ja ”kuolemansynnit” sekä kirjoittajana kehittyminen. Kirja sisältää paljon kirjailijoiden omia kokemuksia joista voi oppia, ja he ovat myös haastatelleet useita muita tunnettuja toimittajia. Ehdottomasti lukemisen arvoinen teos!

BONUS: Tsekkaa myös Satu Rämön ja Hanne Valtarin Unelmahommissa!

Kevään 2019 kirjatärpit lukujonoon

On aika kääntää katse kohti kevään kirjasatoa. Kävin läpi kasan kustantamoiden kevätkatalogeja ja poimin kiinnostavimmat kirjatärpit.

Tärppien listaaminen syksyllä auttoi minua yllättävän hyvin jäsentelemään lukujonoani. Luin omalta listaltani monta kirjaa sitä mukaa kun niitä tuli vastaan. Kevään kirjoista ei samalla tavalla löytynyt vahvoja ennakkosuosikkeja, ja valikoima tuntui olevan hajanaisempi. Valitsin siis tärppejä lähinnä fiilispohjalta. Monta kiinnostavaa jatko-osaa jäi myös pois sen takia, etten ole ehtinyt lukea vielä niiden ensimmäisiä osia.

Jos kirjamakusi on samansuuntainen kuin minulla, listasta löytyy toivottavasti uutta kiinnostavaa kevään lukujonoon!

Tue kirjabloggaajaa ja tilaa kirjoja mainoslinkkini kautta:
*Kirjaostoksille Adlibrikseen

Kuunteletko mieluummin äänikirjoja tai luetko e-kirjoja?
*Kokeile Bookbeatia ilmaiseksi 30 päivää! Tarjous koskee uusia asiakkaita.


Historiaa ja romantiikkaa

Heather Morris: Auschwitzin tatuoija
Suom. Pekka Tuomisto
Aula & Co 2019

Lale Solokow on Auschwitz-Birkenaun keskitysleirin vanki, joka saa tehtäväkseen tatuoida numerot toisten vankien käsivarsiin. Leirillä Lale todistaa kauheita tapahtumia – mutta myös urheita tekoja ja myötätuntoa, ja oman henkensä uhalla käyttää asemaansa auttaakseen muita vankeja. Vuonna 1942 Lale kohtaa tatuointijonossa uuden vangin, Gitan, ja rakastuu saman tien. Kirja perustuu slovakialaisen Lale Solokovin vaiheisiin ja uskomattomaan selviytymistarinaan tuholeirillä.”

Olen lukenut jonkin verran keskitysleireistä kertovia kirjoja, kuten Corrie ten Boomin tarinan. Tositarinat kiinnostavat, vaikka ne olisikin puettu kaunon muotoon. Aula & Co kehuu kirjaa kansainväliseksi myyntimenestykseksi.

Niina Mero: Englantilainen romanssi
Gummerus 2019

Englantilaisia romantikkoja rakastava Nora saa siskoltaan kutsun häihin Oxfordiin. Höttöisiä häähaaveita karsastava Nora suostuu vastahakoisesti kutsuun, mutta perillä sulhasperheen kartanon goottilainen viehätys ja vehreät puutarhat pyyhkäisevät hänet jaloiltaan. Idylli kuitenkin rakoilee, kun uteliaalle Noralle selviää, että aatelissuvun vanhempi poika on kadonnut jäljettömiin vuosia sitten. Niina Meron ahmittavassa esikoisromaanissa Bridget Jonesin mustiin pukeutuva ystävätär kohtaa Kotiopettajattaren romaanin goottilaisuuden, Downton Abbeyn kartanotunnelman ja brittidekkarien juonittelut.

Kuulostaa kirjalta minun makuuni! Plussaa siitä, että kyseessä on kotimainen esikoiskirja.


Lukuromaaneja

Eve Hietamies: Yösyöttö (Selkomukautus Hanna Männikkölahti)
Avain 2019

Antti Pasasella on hyvä työpaikka, uusi asunto ja raskaana oleva vaimo. Kun vauva syntyy, elämä muuttuu. Antin vaimo Pia lähtee ja Antti jää kahdestaan Paavo-vauvan kanssa. Vuoden aikana vauva kasvaa ja oppii uusia asioita, mutta niin oppii Anttikin.”

Minulle on suositeltu moneen kertaan Yösyötön lukemista, se on kuulemma hulvattoman hauska. Vielä en ole saanut aikaiseksi, mutta Avain julkaisee kirjasta selkomukautetun version. En ole vielä lukenut yhtään selkokirjaa, mutta sellainen kiinnostaisi. Tästä voisi vaikka aloittaa, ja olisi kiinnostavaa vertailla sitä alkuperäiseen.

Hiro Arikawa: Matkakissan muistelmat
Suom. Raisa Porrasmaa
Kustantamo S&S 2019

Kollikissa Nana silmäilee maailmaa tyynen välinpitämättömästi, kuten kissa ainakin, ja ystävystyy sattuman kaupalla Satorun, kissarakkaan nuorukaisen kanssa. Onnea tuovan numeron seitsemän mukaan nimetty Nana on asunut Satorun luona viisi vuotta, kun Satoru eräänä päivänä ilmoittaa, ettei Nana voi enää jäädä hänen luokseen. Mies ja kissa lähtevät matkaamaan löytääkseen Nanalle uuden kodin. Matkallaan läpi Japanin he tapaavat Satorun vanhoja ystäviä ja kasvavat yhdessä ymmärtämään rakkauden merkityksen.

Tämä ei ehkä muuten olisi niin kiinnostava, mutta kirja on kerrottu kissan näkökulmasta. Juuri kasan animeleffoja katsoneena en yhtään ihmettele, miksi alkuperäisteos on Japanissa suosittu. Kissat <3


Rikoksia

Hideo Yokoyama: 64
Suom. Markus Juslin
Bazar 2019

Seitsemänvuotiaan tokiolaistytön vanhemmat istuvat aloillaan ja kuuntelevat heidän tyttärensä kidnappaajan vaatimuksia. Vanhemmat eivät koskaan saa tietää kaappaajan henkilöllisyyttä. Vuosia myöhemmin poliisi Yoshinobu Mikamin oma tytär katoaa jälkiä jättämättä. Epätoivoinen Mikami ryhtyy käymään läpi neljäntoista vuoden takaisia muistiinpanoja kidnappauksesta ja törmää hälyttävään yksityiskohtaan, jota kukaan ei kaappauksen tapahtuessa huomannut.

Ei aavistustakaan, pitäisinkö tästä oikeasti, mutta japanilainen dekkari on lähtökohtaisesti kiinnostava ajatus. Juonikin kuulostaa varsin jännittävältä. Kyseessä on ensimmäinen suomennettu teos Hideo Yokoyamalta. Jos ei muuta, niin tästä saa hyvän rastin Maailman kirjat -haasteeseen.

Sujata Massey: Murha Bombayssa
Suom. Maija Heikinheimo
Gummerus 2019

Perveen Mistry on juuri aloittanut työt isänsä lakitoimistossa Bombayssa. On vuosi 1921. Oxfordissa opiskellut Perveen on erityisen kiinnostunut naisten oikeuksista, eikä se ole sattumaa. Mistryt ovat saaneet tehtäväksi hoitaa varakkaan myllynomistajan Omar Faridin testamentin. Tutkiessaan asiapapereita Perveen huomaa jotain merkillistä: Faridin kolmesta leskestä jokainen on luovuttanut perintönsä hyväntekeväisyyteen. Yksi vaimoista on allekirjoittanut lomakkeen pelkällä ruksilla – eli tuskin osaa edes lukea. Yrittääkö joku käyttää leskien tilannetta hyväksi? Kun tapahtuu murha, varmistuu, että Perveen on osunut ounasteluissaan oikeaan.

Toinen vähän erilainen dekkari! Vaikuttaa kiinnostavalta, ja kansi on suorastaan herkullinen. Yhdysvaltalaiskirjailijan kirja on saanut inspiraationsa Intian ensimmäisestä naisasianajajasta.


Spekulatiivista fiktiota

Naomi Alderman: Voima
Suom. Marianna Kurtto
Gummerus 2019

Tytöt ympäri maailmaa huomaavat, että ovat saaneet käsiinsä uuden kuolettavan voiman. He pystyvät antamaan sormenpäillään sähköiskuja ja aiheuttamaan tuskallista kipua, jopa kuoleman. Miehet ympäri maailmaa huomaavat, että valta on karannut heidän käsistään. Maailma on nyt asettumassa radikaalisti uuteen asentoon, jossa voima kuuluu naisille.

Tämä kirja löytyy jo hyllystäni, koska Gummerus lähetti pyytämättä ja yllättäen siitä ennakkokappaleen. Kirjaa on kehuttu paljon ja sen asetelma on varsin kiinnostava, joten se tulee varmasti luettua jossain vaiheessa.

Nora Roberts: Ensimmäinen vuosi
Suom. Lauri Sallamo & Heidi Tihveräinen
Gummerus 2019

Sitä kutsutaan Surmaksi – kulkutautia, joka alkaa levitä Skotlannin maaseudulta eräänä kylmänä uudenvuodenaattona. Viruksessa on jotain selittämätöntä. Miljardit sairastuvat ja menehtyvät, mutta on myös selviytyjiä ja heidän joukossaan niitä, joissa syntyy uudenlaisia kykyjä. Newyorkilainen kokki Lana pystyy liikuttelemaan tavaroita ja ihmisiä tahdonvoimalla. Fred osaa loihtia valoa pimeyteen. Jonah, ensihoitaja, näkee välähdyksiä tulevaisuudesta. Katie synnyttää kaksoset, joiden hän uskoo pystyvän ihmeellisiin tekoihin. Mutta Surma vaikuttaa ihmisiin myös päinvastaisella tavalla, ja valon rinnalla nousee synkkiä voimia.

Romantiikkakirjoistaan tunnettu Nora Roberts aloittaa uuden spefi-trilogian, joka kuulostaa mielenkiintoiselta.

Sjón: CoDex 1962
Suom. Maarit Kalliokoski, Tuomas Kauko & Kirsi Luoma
Like 2019

”Juutalainen Leo pakenee natseja toisen maailmansodan kurimuksessa. Rakastettunsa kanssa hän muovailee savesta pienen pojan, Josefin. Maailman myllerrykset vievät Leon ja savipojan Islantiin, ja vuonna 1962 Josef herää henkiin. Vuosikymmenien jälkeen aikuinen Josef herättää saaliinhimoisen geenitutkijan mielenkiinnon nykypäivän Reykjavikissa, jonka bioteknisessä dystopiassa kansallismielisyys ja ahneus vallitsevat. CoDex 1962 on historian, sadun, psykologian ja fantasian häikäisevä yhteentörmäys, islantilainen versio Tuhannesta ja yhdestä yöstä.”

Arvioiden perusteella tämä saattaa olla vähän liiankin vaikea kirja minun makuuni, mutta kuvaus on joka tapauksessa kiinnostava. En ole lukenut aiemmin islantilaista kirjallisuutta, ja tästäkin saisi rastin Maailman kirjat -haasteeseen.


Nuorille aikuisille

Nicola Yoon: Aurinko on tähti
Suom. Helene Bützow
Tammi 2019

Natasha uskoo tieteeseen ja tosiasioihin. Ei kohtaloon eikä toteutumattomiin unelmiin. Kun hän tapaa New Yorkissa Danielin, hänen perhettään odottaa maasta karkotus samana iltana, eikä rakastuminen ole vaihtoehto. Daniel on ollut aina hyvä oppilas ja tehnyt mitä häneltä odotetaan. Hän ei ole ollut runoilija, saati unelmoija. Mutta kun hän näkee Natashan, kaikki muu unohtuu. Jokin tytössä saa Danielin uskomaan, että kohtalo tarjoaa heille kahdelle poikkeuksellista tarinaa. Edessä on miljoona erilaista tulevaisuutta: mikä niistä toteutuu?

Nicola Yoonin edellinen teos Kaikki kaikessa vakuutti niin, että myös tämä kirja kiinnostaa.

Vacklin & Parhamaa: Glitch – Sensored Reality #2
Tammi 2019

Vuoden 2118 hypertalvi hautaa Helsingin kaupunkisaaren kauniit kanaalit lumeen ja jäähän. Hurjien lumimyrskyjen lisäksi kuusitoistavuotiasta Bugia, nyt maailman kuuluisinta videopelaajaa, vainoavat kummalliset näyt Shadow Warriors II -pelissä kuolleesta historianopettajasta sekä tuntemattoman tytön muistot menneisyyden maailmasta. Voiko todellisuudessakin olla glitchejä?

Beta oli kiinnostava avaus Sensored Reality -nuortenkirjatrilogialle. Tarina jäi sen verran kesken, että toinenkin osa täytynee lukea.

Anniina Mikama: Huijarin oppipoika
WSOY 2019

”Krakova 1824. Wiktor on kellosepän oppipoika, joka haaveilee seikkailuista ja on korviaan myöten ihastunut kauniiseen Zofiaan. Kun Wiktor joutuu onnettomuuteen oudon taivaankappaleen räjähtäessä joenrannassa, hänen elämänsä muuttuu. Wiktorin hengen pelastaa salaperäinen Tom – vaikka on itsekin vaarassa.

En ole vieläkään lukenut hyllyssäni odottavaa Mikaman esikoisteosta Taikuri ja taskuvaras, mutta se vaikuttaa mielenkiintoiselta. Huijarin oppipoika jatkaa fantasiasarjaa. Pisteet hienoista kansista!


Ilmiöitä

Heini Maksimainen: Vauvattomuusbuumi – kun lakkasimme lisääntymästä
Atena 2019

’Jos en tee lapsia, mitä minä teen?’ Kun ystävät katoavat äiti- ja isäversumiin, vauvakysymys alkaa leijua ilmassa. Vauvattomuusbuumi näyttää, minkälaista elämä voi olla, jos lapsia ei ole eikä tule: kolmekymppinen nainen järjestää sterilisaatiojuhlat, nelikymppinen mies luo perheensä kämppiksistä, kuusikymppinen pari valitsee Karibian-purjehdukset. Lapsettomien tarinoista teos laajenee tarkastelemaan yleistyvää ilmiötä.

Luin syksyllä vapaaehtoista lapsettomuutta käsittelevän kirjan Ei äitimateriaalia, jonka mainostettiin olevan ensimmäinen suomenkielinen kirja kyseisestä ilmilöstä. Kiinnostavaa nähdä, miten tämä vertautuu siihen. Kansi on ainakin mukavan pirteä.

Jaron Lanier: 10 syytä tuhota kaikki sometilit nyt
Suom. Kirsimarja Tielinen
Kustantamo S&S 2019

Yhdysvaltalainen teknologiaguru Jaron Lanier väittää, että onnellisen elämän avaimet löytyvät, kun ihminen sulkee kaikki sosiaalisen median tilinsä lopullisesti. Sosiaalinen media tekee meistä surullisia, vihaisia, pelokkaita ja eristäytyneitä ja vääristää empatiakykyämme.

Tiedetään, sosiaalinen media tekee meidät onnettomiksi. Itse keksin heti ainakin kaksi syytä olla tuhoamatta kaikkia sometilejä – esimerkiksi työ ja blogi. Mutta voisihan tämän jossain välissä lukea, vaikka somesta vouhotetaankin jatkuvasti joka paikassa.

Matti Merivirta: Sörkan muurin varjossa – Sörkan vankilan kirjasto
Avain 2019

Sörkan muurin varjossa kertoo kirjallisuudesta ja lukemisesta vankilassa. Helsingin vankilassa kirjojen lainaaminen on toiminut tiettävästi jo vankilan alkuajoista, vuodesta 1881 lähtien. Kirja pureutuu vankilan ja vankien alakulttuuriin, jonka vaikutukset heijastuvat myös lukuharrastukseen.

No nyt on mielenkiintoinen lähestymiskulma kirjoihin! Vankilat eivät muuten kiinnosta niin paljoa, mutta kirjastot kyllä.


Henkilöitä

Walter Isaacson: Leonardo da Vinci
Suom. Tero Valkonen
Bazar 2019

Walter Isaacson on punonut Leonardo da Vincin muistiinpanojen tuhansien sivujen pohjalta unohtumattoman kertomuksen, joka paljastaa sekä tieteilijän, taiteilijan että ihmisen ainutlaatuisten ja vertaansa vailla olevien saavutusten takana. Isaacson osoittaa, miten da Vincin nerous pohjautui taitoihin, joita voimme jokainen kehittää, kuten intohimoiseen uteliaisuuteen, tarkkaan havainnointiin ja leikkisään mielikuvitukseen, joka da Vincin tapauksessa sai jopa fantastisia piirteitä.

Leonardo ei ehkä muuten kiinnostaisi kokonaisen elämäkerran verran, mutta pidin Walter Isaacsonin kirjoittamasta Steve Jobsin elämäkerrasta niin paljon, että tähänkin voisi hyvin tutustua. Melkoinen järkäle on kuitenkin kyseessä, nimittäin kirjassa on noin 700 sivua.

Catherine McIlwaine: Tolkien – Mies joka loi Keski-Maan
Suom. Jaakko Kankaanpää & Seppo Raudaskoski
WSOY 2019

Yli 400-sivuinen kuvateos avaa ainutlaatuisen ikkunan J. R. R. Tolkienin teosten syntyyn. Oxfordin Bodleian-kirjaston arkistoista ja muista Tolkien-kokoelmista ammentava kirja esittelee yli 300 kuvaa Tolkienin käsikirjoituksista, piirroksista, kartoista, kirjeistä ja elämän varrelta. Lisäksi teokseen sisältyy kuusi asiantuntevaa esseetä fantasian mestarin elämänvaiheista, kirjallisesta piiristä, tarinankerronnan perusteista, haltiakielistä, mytologisista lähteistä ja omasta kuvataiteesta.

Tolkieniin voisin perehtyä tarkemminkin, ja kuvitettu teos kuulostaa aina hyvältä.


Harrastuksia

Saramäki, Kaipaanlahti & Palmu: Joka tyypin parhaat kaavat
WSOY 2019 

Luo tyylisi persoonallisilla ja eettisesti kestävillä vaatteilla. Klassikko-huppari, suorat housut tai silkkinen toppi, kaikki oman ompelukoneen ulottuvilla. Joka tyypin parhaat kaavat sisältää seitsemän peruskaavaa erillisillä kaava-arkeilla ja selkeät ohjeet kaavojen muokkaamiseen.

Nuorempana lainasin useaan otteeseen tämän kirjan edeltäjää Joka tyypin kaavakirjaa. Ompelukoneeseen asti vaateideat eivät kuitenkaan koskaan päässeet, ja olen ommellut lähinnä ilman kaavoja. Koska sain kesällä ompelukoneen omaan käyttöön, tämän avulla voisi kokeilla päästä harrastuksessa eteenpäin.

Maria Lyytinen: Slämäri – aikuisten kaverikirja
WSOY 2019

Muistatko kun koululuokassa kiersi vihko, johon oli kirjattu kinkkisiä kysymyksiä, kuten ”Luettele luokan söpöimmät top 5”? Nyt tuo nerokas kysymyskirja eli ”slämäri” tekee paluun, tällä kertaa aikuisen tyylikkäänä, muttei vieläkään tylsänä tai totisena. Kirjailija, toimittaja Maria Lyytisen laatiman ja graafikko Laura Noposen kuvittaman Slämärinkysymykset liikkuvat arkisesta absurdiin, syvällisestä hulvattomaan, romanttisesta melkein ronskiin.

Nostalgiapisteitä sataa WSOY:n laariin! Meillä kaverivihkoja ei koskaan kutsuttu slämäreiksi, mutta yhtä kaikki idea on hauska.


Tasa-arvoa

Kotro & Ohisalo: Sinua on petetty – Kirjoituksia sukupuolten tasa-arvosta
Like 2019

Maria Ohisalo ja Arno Kotro ovat koonneet yhteen joukon kirjoittajia, jotka tarkastelevat puheenvuoroissaan tasa-arvoa valitsemastaan näkökulmasta. Mukana ovat Koko Hubara, Katleena Kortesuo, Saara Särmä, Juho Pylvänäinen, Anna Moring, Nasima Razmyar, Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen ja Maria Pettersson. Kirjoitukset pohtivat muun muassa kiltin tytön syndroomaa, sukupuolirooleja, sukupuolen moninaisuutta, feminismiä mediassa, feminististä hauskuutta ja sukupuolijärjestelmän ilmenemistä arjessa.

Kiinnostavasta aiheesta kirjoittaa joukko kiinnostavia suomalaisia eturivin kirjoittajia, joten mukana on varmasti paljon erilaisia näkökulmia.

Jenni Karjalainen: Setäkuiskaajan käsikirja
Art House 2019

Mahtaileva setämies. Tärkeä ja fiksu setä. Jurottava setä. Epävarma setänen. Runosieluinen setäliini. Masentava myrkkysetä. Turhauttavatko valta-asemissaan nököttävät setämiehet? Setäkuiskaajan käsikirja kertoo, kuinka hankalistakin sedistä voi saada kullanarvoisia yhteistyökumppaneita ja uskollisia tukijoita.”

Ahahahahahah, kirjan kuvaus on ainakin timanttinen. Listalle!


Lapsille

Tittamari Marttinen: Lasten matkaopas Suomeen
Avain 2019

Mikä onkaan Suomen pienin museo? Löydätkö Hämeen linnasta kummituskissan tassunjäljen? Millaista on vaeltaa tuntureilla? Lähimatkailu on hauskaa! Suomi on suuri maa, ja siellä riittää näkemistä, tutkimusta ja retkeilemistä.

Hei, hauskaa! Luin viime vuonna Marttisen mainion Lasten matkaoppaan Eurooppaan. Toivoin matkailun ekologisen puolen mukaantuomista kirjaan, ja nyt saammekin kokonaisen lähimatkailun oppaan. Jos kirja on yhtä tasokas kuin edeltäjänsä, se innostaa varmasti tutkimaan kotimaan matkakohteita.

Jäkkö & Salusjärvi: Sankaritarinoita pojille (ja kaikille muille)
Into Kustannus 2019

”Martti Ahtisaari, Arvo Ylppö, Antti Tuisku, Heikki Hursti, Aleksis Kivi, Jani Toivola, Paleface, Perttu Häkkinen, Tuure Boelius, Kalle Könkkölä ja Syksy Räsänen… ja kymmeniä muita sankareita. Nämä urheat miehet ovat olleet rohkeita, vahvoja ja pelottomia, mutta myös auliita, uteliaita, herkkiä ja neuvokkaita.”

Olisikohan tämä viimeinen sankaritarinakirja vähään aikaan? Pojille suunnattu teos täydentää viime vuonna ilmestynyttä kotimaista kirjaa Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille). Suurnaisten ja -miesten tarinoiden alkuperäinen idea on ehkä vähän hämärtynyt, kun monet kuvauksessa olevista miehistä ovat nuoria ja ehtivät porskuttaa elämässään vielä paljon eteenpäin. No on siellä sentään Aleksis Kivi!

Uusintapainokset: Salapoliisin käsikirja & Vakoilijan käsikirja
Tammi 2019

”Löydä johtolangat ja ratkaise kiperät arvoitukset! Pidä salaisuudet turvassa vihollisvakoojilta!”

No nyt on kunnollista! Erityisesti Vakoilijan käsikirjaa tuli luettua muksuna, ja taisipa meillä olla omatkin vakoilumuistikirjat kotipihan tapahtumista. Tammelle nostalgiapisteet 6/5.


Päätyikö mikään näistä omalle lukulistallesi?

Terhi Upola: Livenä ja läsnä – Verkon uudet juttutyypit

Tämä kirja pyrkii vastaamaan kahteen kysymykseen: Miten verkko muuttaa journalistista kerrontaa? Miten se muuttaa toimittajan roolia? Pyrin ensinnäkin tuomaan näkyväksi ja ymmärrettäväksi median muutosta, jonka keskellä elämme ja joka etenee käsittämätöntä vauhtia. Toisekseen käsittelen teemaa mahdollisimman paljon yksittäisen tekijän näkökulmasta. Sekä kouluttajana että tuottajana näen usein sen ristiriidan, jonka keskellä toimittajat elävät: toisaalta pitäisi kehittää uusia muotoja, toisaalta aina on kiire.

E-kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta.

Toimittaja Terhi Upolan verkkokirjoittamiseen keskittyvä kirja herätti heti kiinnostukseni, kun tiedote kolahti postilaatikkoon. Pyysin ja sainkin arvostelukappaleen, mutta koska kirjan kohderyhmänä ovat toimittajat, teoksen sai vain PDF:nä. Aikani tuherrettuani PDF-tiedostoa lukulaitteelta varasin fyysisen niteen  kirjastosta, ja sain sen onneksi käsiini ensimmäisten joukossa. Verkon monista mahdollisuuksista huolimatta vanha kunnon paperikirja pitää pintansa!

Livenä ja läsnä on käytännönläheinen käsikirja verkkotoimittajille uusien juttutyyppien maailmaan. Mitä toimittaja voi oppia tubettajalta? Miten verkkojuttu eroaa lehtitekstistä? Miten journalismia tehdään yhdessä yleisön kanssa? Kirjassa käsitellään esimerkiksi tarinallistamista, yleisön osallistamista, toimittajan persoonan esiintuomista, videoiden hyödyntämistä, kuvajournalismia ja pelillistämistä. Jokaisesta aiheesta on sujuva teoriaosio ja lopuksi onnistuneita hankkeita  kotimaasta ja ulkomailta, sekä niiden tekijöiden haastatteluja.

Kirjan taitto on mukavan raikas ja pirteä väritys plussaa. Case-osiot on nostettu esille muusta tekstistä oranssilla tehostevärillä. Teoksesta löytyy myös kunnon lähdeviitteet ja lähdeluettelosta aimo kasa materiaalia ja artikkeleita selattavaksi.

Oli hauskaa huomata, että suuri osa kirjassa esitetyistä esimerkeistä oli minulle tuttuja, eli olen seurannut jotakuinkin oikeita asioita ja kanavia. Kirjaan olivat pääseet esimerkiksi Norppalive, Jenny ja läskimyytinmurtajat, HS:n interaktiiviset testit ja koneet, Project Mama -blogi, Tampereen kaupunginvaltuuston liveseuranta ratikkaan liittyen, Westerosin kirjeenvaihtaja -blogi ja hauskana kirja-alan yllätyksenä Sivumennen-kirjallisuuspodcast.

Opin uutta ja sain myös inspiraatiota omaan blogiin liittyen. Onhan tämäkin verkkokirjoittamista omassa mediassa, ja parhaimmillaan vielä yleisön kanssa yhdessä. Suosittelen kirjaa lämpimästi muillekin verkkotekstejä kirjoittaville ja toimittajan työstä kiinnostuneille.

Subjektiivinen tuomio: ****

Terhi Upola
Livenä ja läsnä – Verkon uudet juttutyypit
Art House 2018
272 sivua