Avain

Syksyn 2020 kirjatärpit lukujonoon

Kirjasyksy alkaa olla käsillä, ja on taas aika kerätä yhteen kiinnostavimmat teokset. Kävin läpi kotimaisten kustantamojen kauden katalogit. Poimi tästä omaan listaasi kirjasuositukset syksylle 2020!

Tue kirjabloggaajaa ja tilaa kirjoja mainoslinkkini kautta:
*Kirjaostoksille Adlibrikseen

Kuunteletko mieluummin äänikirjoja tai luetko e-kirjoja?
*Kokeile Bookbeatia ilmaiseksi 30 päivää! Tarjous koskee uusia asiakkaita.

Kaunoa

Nazanine Hozar: Aria
Suom. Hilkka Pekkanen
Otava 2020

”Suuri kertomus vie iranilaisen orpotytön ryysyistä rikkauksiin ja vallankumouksen sydämeen. 1950-luvun Iranissa sotilas pelastaa tienposkeen hylätyn vauvan – ja muuttaa samalla lopullisesti molempien kohtalon. Tytön nimeksi tulee Aria. Kolmen naisen osana on olla hänelle äitinä. On ankara Zahra, varakas ja lempeä Fereshteh ja lopulta salaperäinen, köyhä Mehri, jonka yhteys Ariaan on sekä siunaus että kirous.”

Luen aika vähän tämäntyyppisiä romaaneja, mutta tämä kuulostaa kiinnostavalta. Tällä saisi ruksittua maahaasteesta Iranin.

Julian Fellowes: Snobit
Suom. Markku Päkkilä
Otava 2020

”Kaunis Edith tulee keskiluokkaisesta taustasta. Kun Uckfieldin markiisin perijä Charles Broughton kosii, myöntyy Edith hetkeäkään epäröimättä. Mutta onko hän rakastunut Charlesiin vai tämän titteliin ja yläluokan elämään? Downton Abbeyn luojan tarkkanäköinen romaani on kirpeä satiiri modernin brittiläisen yläluokan elämästä.”

En oikeastaan tiedä, miksi tämä kiinnostaa. Todennäköisesti taikasana oli ”Downton Abbey”.

Matt Haig: Keskiyön kirjasto
Suom. Sarianna Silvonen
Aula & Co 2020

”Nora on 34-vuotias eikä elämässä ole kehumista. Hän yksinäinen, sinkku ja saanut juuri potkut. Sitten hänen kissansa löytyy kuolleena kadulta, ja se tuntuu viimeiseltä pisaralta. Miksi hänen enää pitäisi elää? Sitten hän löytää kirjaston, joka sijaitsee elämän ja kuoleman välissä ja jossa voi kokeilla kaikkia niitä elämiä, jotka olisi voinut elää.”

Juoni kuulostaa lähtökohtaisesti kutkuttavalta, ja kirjastoaiheesta tietenkin plussaa.

Fantasiaa

Margaret Rogerson: Kirjojen tytär
Suom. Mika Kivimäki
Karisto 2020

”Elisabeth on aina tiennyt, että velhot ovat pahoja ja taikuus vaarallista. Hän on kasvanut yhdessä Austermeerin suurkirjastoista, hyllyiltään kuiskailevien ja rautakahleitaan kalistelevien loitsukirjojen ympäröimänä. Kun joku vapauttaa kirjaston vaarallisimman kirjan, Elisabeth vaikuttaa syylliseltä ja hänet kiidätetään pääkaupunkiin kuulemaan tuomionsa.”

Margaret Rogerson on minulle uusi tuttavuus, mutta hänen molemmat teoksensa ovat olleet bestseller-kirjoja. Kirjastoaiheesta tässäkin plussaa.

Katja Törmänen: Maan tytär
Like 2020

”Kiehtova fantasiaromaani vie keskelle rautakautista Pohjolaa ja heimojen välienselvittelyjä. Kohtalo ja muinaiset perinteet ovat heittäneet siskokset Aslaugin ja Freydisin erilleen toisistaan. Kumpikin on jättänyt vanhan kotikylänsä taakseen ja joutuu hakemaan paikkaansa uudessa yhteisössä. Jumalten oikut punovat sisarusten kohtalot jälleen yhteen, mutta riittävätkö heidän näkijänlahjansa pelastamaan sotaa käyvät kylät?”

Keväällä kirjoissa oli paljon neitsyitä, nyt tyttäriä. Bongasin Maan tyttären Liken syyskatalogista, mutta nyt huomasin että tämä ilmestyi jo toukokuussa. Menköön. Törmäsen aiempi, palkittu kirja Karhun morsian on minulla myös vielä lukematta.

Meri Luttinen: Myrskynsilmä
WSOY 2020

”16-vuotias Kainu joutuu luopumaan entisestä elämästään ja tulevaisuuden haaveistaan, kun hänelle lankeaa suuren tietäjän rooli. Muinaissuomalaiseen fantasiamaailmaan sijoittuva seikkailu kertoo koskettavasti nuoren aikuisen oman paikan etsimisestä ja löytämisestä.”

Kiinnostavan kuuloinen kotimainen esikoisromaani oli piilotettu WSOY:n katalogin loppuun lastenkirjojen sekaan.

Stephenie Meyer: Keskiyön aurinko
Suom. Ilkka Rekiaro & Päivi Rekiaro
WSOY 2020

”Keskiyön aurinko on pitkään odotettu romaani, jossa Houkutuksen tarina kerrotaan Edward Cullenin näkökulmasta.”

NO NIIN! Jostain syystä WSOY on jättänyt tämän syyskuussa ilmestyvän kirjan pois katalogistaan.

Kauhua

H. P. Lovecraft, Markku Jalava (toim.): H. P. Lovecraftin parhaat
Suom. Ilkka Äärelä, Ulla Selkälä & Matti Rosvall
Art House 2020

”H. P. Lovecraftin parhaat kokoaa valikoiman kauhun mestarin parhaimpina pidettyjä novelleja. Keskeistä niissä on silmitön pelko toiseutta ja tuntematonta kohtaan, hulluus ja järjettömyys.”

Olen lukenut tosi vähän kauhua, ja genren klassikot kuten Lovecraft ovat vielä korkkaamatta. Tällaisesta kokoelmasta voisi olla hyvä aloittaa.

Lotta-Liisa Joelsson: Nailpolish.avi
Karisto 2020

”Netissä leviää levottomuutta herättävä video, jolla nuori tyttö lakkaa kynsiään. Paljon tietokoneiden parissa aikaa viettävä Patrik tulee ladanneeksi videon koneelleen ja huomaa, että siitä ei niin vain päästäkään eroon. Nailpolish.avi on hypnoottisen hyytävää teknologiakauhua, joka etenee kuin näennäisesti looginen painajaisuni.”

Kuulostaapa kammottavan kiinnostavalta! Myös teknologiakauhu on minulle aika tuntematon genre.

Jännitystä

Mariette Lindstein: Lahkon lapset
Suom. Christine Thorel
Atena 2020

”Hiljaiselon vuosinaan Oswald on kasvattanut kaksospojistaan Thorista ja Vicistä lahkon uskolliset sotilaat. Mutta hyväksyvätkö pian täysi-ikäiset pojat kaiken, mitä heille opetetaan?”

Luin Lindsteinin trilogian ensimmäisen osan viime vuonna, ja se vei täysin mukanaan. Toinen osakin on vielä lukematta, mutta tämä kolmas kirja menee sen perään lukujonoon.

Oyinkan Braithwaite: Sisareni, sarjamurhaaja
Suom. Kaisa Kattelus 
WSOY 2020

”Pikkusisko Ayoola on kaunis, lahjakas ja mahdollisesti sosiopaatti. Isosisko Korede on hyvä siivoamaan Ayoolan jälkiä. Kun kolmas Ayoolan poikaystävä kuolee veitsi sydämessään, Korede poistaa veritahrat valkaisuaineella, hävittää ruumiin ja estää sisartaan postaamasta iloisia selfieitä suruaikana. Kun Ayoola iskee silmänsä Koreden pitkäaikaiseen ihastukseen, verisiteet joutuvat koetukselle.”

Tavalliset kovaksikeitetyt dekkarit eivät ole minun juttuni, mutta tämä kuulostaa vähän erilaiselta.

Matkoja

Kirsikka Myllyrinne: Happamat sitruunat – elämää jaetulla saarella
Avain 2020

”Miltä tuntuu asua maassa, jossa tuntee itsensä kielellisesti viisivuotiaaksi ja kulttuurillisesti oudoksi? Entä kuinka paljon voi muuttua ja pysyä silti omana itsenään? Kirjassa tarkastellaan niin perhe-elämää kuin kielen ja koulumaailman omaksumista, mutta myös ulkosuomalaisen identiteetin rakentumista serkkutalouden ja halloumin luvatussa maassa.”

Ulkomailla asuminen kiinnostaa aiheena, joten muistelmat Kyprokselta sopivat hyvin lukujonon jatkoksi.

Heli Rantala: Pikisaaresta Pariisiin
Gaudeamus 2020

”’Seison kuin lintu häkkinsä kynnyksellä levitetyin siivin. Minä matkustan, ystäväni: matkustan ulkomaille.’ Näin kirjoitti 23-vuotias Frans Mikael Franzén toukokuussa 1795, kun hän nousi purjelaivaan Turun Pikisaaren satamassa. Teoksessa seurataan esimerkiksi kreivitär Sophie Creutzin, taidemaalari Mathilda Rotkirchin, lääkäri Immanuel Ilmonin sekä fennomaani J. V. Snellmanin matkantekoa eri puolilla Eurooppaa.”

Tästä lisäluettavaa suomalaisella twistillä niille, jotka ovat jo ahmineet Naiset joita ajattelen öisin sekä Reissunaisia.

Tuomas Milonoff & Riku Rantala: Madventures Suomi – Matkaopas
Johnny Kniga 2020

”Riku ja Tunna sukeltavat kotimaahansa kuin Madventures-matkojensa kaukaisiin karttapallonkohtiin. He ovat avustajineen nuuskineet parhaat kuppilat, unohdetut aktiviteetit, hylätyt rakennukset ja upeimmat luonnonihmeet Hämeestä Pohjanmaalle ja Savosta Lappiin.”

Madventureskin on huomannut, että kotimaan matkailussa riittää kaiveltavaa. Hyllyni klassikkoihin kuuluu Kansainvälisen seikkailijan opas, yltääköhän tämä samalle tasolle?

Historiaa

Maria Pettersson: Historian jännät naiset
Atena 2020

”Mitä yhteistä on tekoparrassa pelanneella baseball-tähdellä, kolumbialaisella huumepomolla, Yhdysvaltain sisällissodan sankarilla ja japanilaisella samurai-soturilla? He olivat kaikki naisia.”

Tätä on odotettu! Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersonin #historianjännätnaiset oli viime vuoden kiinnostavinta sisältöä Twitterissä, ja oli vain ajan kysymys, milloin joku kustantamo tarttuu teemaan.

Petri Pietiläinen: Naisten maailmanhistoria
Docendo 2020

”Huomio kohdistuu sekä tavallisen väen arkeen että hallitsijoihin kuten Matamban kuningatar Nzinga, Kiinan keisari Wu, Napolin Johanna I ja Ruotsin (ja Suomen) Kristiina. Tiedenaisia esitellään kristityn väkijoukon tappamasta filosofi Hypatiasta alkaen.”

Lisää naisia maailman historiasta. Kirjan arvoa himmentää silmissäni jonkin verran se, että se on jatkumoa saman kirjailijan Kissojen maailmanhistorialle ja Koirien maailmanhistorialle.

Torsti Lehtinen: Sofian sisaret – Filosofian historian vaikuttavat naiset
Into 2020

”Miesfilosofeista opitaan yhtä ja toista jo peruskoulussa, mutta monet tärkeimmistäkin naispuolisista filosofeis­ta tunnetaan huonosti. Tiedätkö, keitä olivat Aspasia ja Mary Wollstonecraft? Entä Luce Irigaray ja Martha Nussbaum?”

Lisää naisia, tällä kertaa filosofian alalta.

Virginia Woolf: Oma huone
Suom. Kirsti Simonsuuri 
Tammi 2020

”Virginia Woolfin 90 vuotta sitten ilmestynyt, yhä ällistyttävän ajankohtainen ja tarkkanäköinen kuvaus naisten yhteiskunnassa kohtaamista haasteista.”

Naisella pitää olla omaa rahaa ja oma huone, jos hän aikoo kirjoittaa. Minulla on tämä klassikko vielä lukematta, joten odotan syksyllä ilmestyvää äänikirjaversiota.

Juri Nummelin: Suomalaisen kirjallisuuden lyhyt historia
Avain 2020

”Suomalaisen kirjallisuuden lyhyessä historiassa käydään tiiviisti, innostavasti ja kriittisesti läpi Suomen kirjallisuuden tarina. Kirjassa pyritään välttämään ilmeisimpiä suurteoksia ja tekijöiden luettelointia. Lisäksi mukana on myös unohdettua kirjallisuutta, kuten lasten- ja viihdekirjallisuutta.”

Avoimen yliopiston kurssilla luin yhden kirjan kotimaisen kirjallisuuden historiasta, mutta se oli makuuni turhan hajanainen. Pääsisiköhän tämän kanssa paremmin kärryille aiheesta?

Mia Meri: Egypti — Kala sarkofagissa ja muita mysteereitä
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2020

”Egyptologi Mia Merin teos johdattaa lukijan muinaiseen Egyptiin, jonka mysteerit ovat kiehtoneet ihmiskuntaa vuosituhansien ajan. Kirja vastaa kiinnostavasti moneen Egyptin ikivanhaan arvoitukseen ja murtaa monta vanhaa väärinkäsitystä elämästä ja kuolemasta Niilin ikuisessa valtakunnassa.”

Muinainen Egypti on kuulunut kiinnostuksen kohteisiini jo pienestä pitäen, joten tämä voisi olla sopivaa luettavaa.

Tietoa

Mari Manninen: Hyvät aikeet
Atena 2020

”Antaako perusavulias suomalainen romanikerjäläiselle kolikon? Millaista on kaupunkilaisten naapuriapu? Mistä auttaja ammentaa voimansa löytökoirien pelastamiseen? Kenelle päätyvät lelut ja vaatteet, joita suomalaisturistit lahjoittavat kehittyvien maiden koululaisille?”

Olen lukenut Manniselta aiemmin Finlandia-palkitun kirjan Yhden lapsen kansa, jolle annoin viisi tähteä. Nyt hän paneutuu kirjassaan hyväntekeväisyyden ajankohtaisiin ja usein ristiriitaisiinkin kysymyksiin.

Vesa Heikkinen: Tekstianalyysi
Gaudeamus 2020

”Kielenkäyttö on jatkuvia valintoja: käytetäänkö myönteisiä vai kielteisiä sanoja, abstrakteja vai konkreettisia kuvailuja, kiertoilmaisuja vai suoraa puhetta. Olennaista on kiinnittää huomiota myös siihen, mitä tekstiin ei ole valittu. Tekstianalyysi-teoksessa opitaan, miten teksteistä havaitaan merkityksiä tuottavia kielellisiä aineksia.”

Sarjassamme somesta tuttu: Olen seurannut Vesa Heikkisen tekstianalyyseja Twitterissä, joten myös kirja kiinnostaa.

Jenna Kiuru, Maria Manninen & Johanna Valkola: Arkivé Atelier – Huolla
Gummerus 2020

”Mitä jos voisit pitää lempivaatteesi ja -kenkäsi hyväkuntoisena vuosia? Huoltamalla voi pidentää merkittävästi vaatteiden elinkaarta. Arkivé Atelier’n Huolla-kirja kertoo erilaisten materiaalien ominaisuuksista ja auttaa laadun tunnistamisessa.”

Yksi kirjailijoista on tuttuni, ja olen seurannut Arkive Atelieria pitkään somessa. Ihanaa, että jotkut menevät pikamuodin maailmassa vastavirtaan, tuovat esille kestäviä materiaaleja ja ohjeistavat huolehtimaan niistä.

Richard Shepherd: Epäluonnolliset syyt – Oikeuspatologin elämä ja monet kuolemat
Suom. Veera Kaski
WSOY 2020

”Ylistetty kirja avaa poikkeuksellisen näkymän patologin työhön ja aikamme tunnetuimpien tragedioiden kuolemansyyntutkimuksiin. Iso-Britannian johtava oikeuslääkäri Richard Shepherd on viettänyt 30 vuotta kuolleiden salaisuuksia tutkien. Hänet kutsutaan paikalle, kun kuolema on yllättävä tai selittämätön, oli kyseessä sitten ”täydellinen murha”, luonnonkatastrofi tai outo onnettomuus.”

En ensin meinannut nostaa tätä listalleni asti, mutta kävin katsomassa alkuteoksen arviot Goodreadsissa. 13 500 arvosanasta yli puolet on viiden tähden arvioita. Okei, kiva!

James Hibberd: Game of Thrones – Kaikkien on kuoltava
Suom. Antti Immonen
Into 2020

”Miten kaikkien aikojen menestynein tv­-sarja syn­tyi? HBO:n tuella tehdyssä Game of Thrones -­kirjassa seurataan ikonisen tv-­sarjan tuotantovaiheita aina sen syntymästä loppuhuipennukseen saakka ja kuullaan mer­kittäviä tarinoita kulissien takaa.”

Vaikka tv-sarjan loppu oli kaamea mahalasku, tämä olisi silti kiinnostavaa lukea. Kansikuvaa ei harmillisesti löytynyt. Ennen viimeisen kauden ilmestynyttä fiilistelin Westerosin kirjeenvaihtajalla, mutta se on nyt jo pahasti vanhentunutta spekulaatiota.

Emmi Lehtomaa: Somevaikuttajaksi!
Otava 2020

”Miten somevaikuttajaksi tullaan? Somevaikuttajan työ voi näyttää helpolta, vapaalta ja ihanien aamupalojen täyteiseltä elämältä. Työhön kuuluu kuitenkin paljon asioita, jotka tulee hallita menestyäkseen. Näitä ovat esimerkiksi omien palveluiden myyminen, sopimusneuvottelut sekä laadukas ja pitkäjänteinen sisällöntuotanto koko ajan muuttuville somealustoille.”

No nyt lähtee ura nousukiitoon :D Kirja ilmestyy ilmeisesti vain e-kirjana ja äänikirjana.

Lapsille

Markus Hotakainen: Ihmeellinen universumi
Aula & Co 2020

”Mikä on punainen jättiläinen? Miksi Pluto ei ole enää planeetta? Mistä tulevat tähtikuviot? Mitä revontulet ovat? Ihmeellinen universumi kertoo ala-asteikäisille lapsille hauskasti ja mieleenpainuvasti avaruudesta.”

Lasten avaruuskirjoja ilmestyy nyt syksyllä useampikin. Tämä oli ensimmäinen vastaan tullut, joten sai kunnian tulla nostetuksi listalle.

Deborah Marcero: Roosa ja jännittävät seikkailukartat
Suom. Mari Nurminen
Kumma Kustannus 2020

”Roosan kekseliäs seikkailu vie lukijan keskelle mielikuvituksen huikeita maailmoja. Kirjan hauskoista ja yksityiskohtaisista kartoista löytää kerta toisensa jälkeen uutta tutkittavaa. Matkan edetessä niin lapsi kuin aikuinenkin huomaa, kuinka mielikuvituksen voimalla mikä tahansa on mahdollista.”

Jee, karttoja! Kumman katalogissa esiteltiin myös teoksen sisäsivuja ja kuvitusta, mikä on lastenkirjoille aika harvinaista. Tällaista tarvitaan lisää! Aikuisena haluan ostaa lahjaksi sekä kauniita että järkeviä kirjoja.

Carlos da Cruz & Janne Haikari: Suomalaiset tutkimusmatkailijat
S&S 2020

”Mitä tutkimusmatkailija tekee? Ovatko suomalaisetkin tehneet tutkimusmatkoja? Voiko jonkin paikan löytää, jos siellä jo asuu joku? Värikäs tietoteos tutustuttaa suomalaisiin tutkimusmatkailijoihin ja -matkoihin.”

Jee, tutkimusmatkailua! Pirteästi kuvitettu lastenkirja kotimaisista reissaajista.

Nelli Heinimo, Reetta Niemensivu & Aapo Ravantti: Kaivurin raivari
WSOY 2020

”Formula-autoa taas jännittää kisa-aamuna niin, että bensatankki on sekaisin. Entä mikä ihme mietityttää Miniä moottoritiellä? Nelli Heinimon runot yhdistävät oivaltavasti kaksi erilaista maailmaa: tunteet ja karismaattiset kulkuneuvot ja työmaakoneet.”

Jee, tuttuja! Kaivurin raivari on ystäväni kirjoittama, ja pääsin silmäilemään taittovedosta etukäteen. Luvassa on hauskoja lastenloruja herkullisella kuvituksella!

Mitä syksyn kirjaa itse odotat?

Tittamari Marttinen: Lasten matkaopas Suomeen

”Hei, olen Lenni! Rakastan retkeilyä ja seikkailemista. Haluatko lähteä minun kanssani matkalle? Näytän sinulle lempikohteitani Suomessa.”

Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta.

Ihastuin Tittamari Marttisen edelliseen matkakirjaan Lasten matkaopas Eurooppaan, ja pyysin heti jatko-osastakin arvostelukappaleen. Edellisen kirjan kohdalla huomautin, että matkailun ympäristövaikutuksia ei juurikaan käsitelty. Kotimaan matkustamiseen keskittyvä kirja paikkaa mukavasti tuota aukkoa.

Kirja on lyhyiden kappaleiden ja runsaan kuvitusten ansiosta nopealukuinen. En kuitenkaan päässyt lukiessani ihan samanlaisiin tunnelmiin kuin Eurooppa-kirjan kanssa. Suomi-versio tuntui jotenkin turhan luettelomaiselta. Alun Helsinki-luvussa on uuvuttavan paljon paikkoja ilman ryhmittelyä (esimerkiksi alueiden mukaan), eikä oikein mikään noussut esiin. Mietin, luenko vain liian nopeasti.

Sivulla 141 piti hieraista silmiä ja lukea kappale uudelleen.

”Kymijoen varrella on hyviä kalastuspaikkoja ja se on eteläisin lohijoki. Siellä on ns. erityiskalastusalue, jossa lohta, taimenta ja kirjolohta voi kalastaa heitto- ja vetouistellen eri kohdista, joko vedestä tai rannalta käsin. Myös perhokalastusta voi harrastaa. Kesä-elokuussa himottu saalis on kirkaskylkinen nousulohi.”

Vähän jännä kappale lastenkirjassa. Kaivoin kännykän esiin ja tein opettajat eli googlasin pätkän tekstiä. Ja kuinkas ollakaan, löytyi nyt jo poistettu artikkeli:

”Kymijoki on eteläisen Suomen hienoimpia lohijokia. Nuorisokeskus Anjalan pihapiiristä alkaa Keski-Kymen erityiskalastusalue, jossa lohta, taimenta ja kirjolohta voi kalastaa heitto- tai vetouistellen eri kalastuspaikoista. – – Ankkapurhassa kalastus on mahdollista rannalta heitellen tai veneestä uistellen.”

Tämän jälkeen aloinkin lukea kirjaa vähän uudesta näkökulmasta.

Mikkeli

Lasten matkaopas Suomeen, sivu 149: ”Suur-Savon pappilan seutu oli keskiajalla tärkeä pysähdyspaikka Vanhan Savontien reitillä. 1600-luvun alussa seutua alettiin kutsua Mikkelin kirkon suojelupyhimyksen arkkienkeli Mikaelin nimellä. Mikkeli-sana esiintyy ensi kertaa 1604 Ruotsin kuninkaallisessa kirjeenvaihtokokoelmassa.”

Mikkelin kaupungin sivut: ”Suur-Savon pappilan tienoo oli jo keskiajalla tärkeä etappi Vanhan Savontien varrella. 1600-luvun alussa syrjäytyi Suur-Savo-nimitys Mikkelin kirkon suojelupyhimyksen arkkienkeli Mikaelin tieltä. Ensimmäisen kerran Mikkelin nimi esiintyy nähtävästi vuonna 1604 Ruotsin kuninkaallisessa registratuurassa eli kirjeenvaihtokokoelmassa.”

Lasten matkaopas Suomeen, sivu 149-150: ”Historiassa Mikkeli on tunnetuin sotiemme päämajakaupunkina. Keväällä 1918 kenraali Mannerheim siirsi sisällissodan päämajan Pohjanmaalta Mikkeliin. Marraskuussa 1939 alkoi talvisota ja Suomen armeijan päämaja siirrettiin sinne. Se oli johtopaikka myös jatkosodan aikana kesällä ja syksyllä 1944.”

Mikkelin kaupungin sivut: ”Historiassa Mikkeli on ehkä kaikkein tunnetuin sotiemme aikana päämajakaupunkina. Ensimmäisen kerran se toimi päämajakaupunkina sisällissodan loppuvaiheessa 11.4.–16.5.1918, jolloin hallituksen joukkoja johtanut kenraali Mannerheim siirsi päämajan Pohjanmaalta Mikkeliin rintaman siirtyessä Tampereen valtauksen jälkeen kohti Karjalaa. Marraskuussa 1939 alkanut talvisota merkitsi Mikkelille keskeistä asemaa, kun Suomen armeijan päämaja siirrettiin sinne. Mikkeli sopi sodan johdon kokonaisstrategian kannalta johtokaupungiksi. Sitä se oli myös jatkosodan aikana 25.6.1941–19.9.1944.”

Turun linna

Lasten matkaopas Suomeen, sivu 62: ”Turun linna on perustettu Aurajoen suulle 1280-luvulla. Se toimi aluksi Ruotsin hallintolinnana, myöhemmin Kustaa Vaasan pojan, herttua Juhana III:n renessanssilinnana ja sen jälkeen kenraalikuvernöörin (joka oli korkein viranomainen silloin, kun Suomi oli osa Ruotsia ja myöhemmin Venäjää) virka-asuntona ja jopa vankilana. – – 1800-luvulta saakka (tarkalleen vuodesta 1881) se on toiminut Turun kaupungin historiallisena museona ja juhlatilana. Se tuhoutui osin pommituksissa vuonna 1941 mutta rakennettiin uudelleen alkuperäisen kaltaiseksi. Monet viettävät siellä nykyisinkin häitä, ristiäisiä ja muita perhejuhlia.”

Wikipedia: ”Turun linna on 1200-luvun lopussa Aurajoen suulle perustettu linna Turussa. Se perustettiin alun perin Ruotsin kruunun hallintolinnaksi, mutta myöhemmin siitä tuli muun muassa Juhana III:n herttua-ajan renessanssilinna, Suomen kenraalikuvernöörin virka-asunto ja vankila. 1800-luvun lopulta alkaen linna on toiminut museokäytössä, joskin se vaurioitui pahoin Neuvostoliiton ilmavoimien pommituksessa kesällä 1941. Tämän seurauksena linnassa jouduttiin tekemään toisen maailmansodan jälkeen laajoja korjaus- ja restaurointitöitä. – – Linnan tiloissa toimii Turun museokeskuksen alainen Turun kaupungin historiallinen museo. Lisäksi Turun linnan kirkko on suosittu vihkipaikka, ja linnan renessanssisaleja voi vuokrata juhlakäyttöön.”

Myös Wikipedia: ”Suomen kenraalikuvernööri oli Ruotsin ja Venäjän vallan aikana Suomen korkein siviili- ja sotilasviranomainen.”

Koli

Lasten matkaopas Suomeen, sivu 174: ”Koli on Pohjois-Karjalan korkein vaara Lieksassa, Pielisen järven rannalla. Se on lähes kokonaan valkoista kvartsiittia (hieno tutkimuskohde kivien tutkijalle!). Sen huipulla eli laella on suuria paljaita, valkoisia kallionpintoja. Sen korkein huippu on Ukkokoli, vähän matalampi Akkakoli ja lisäksi siihen kuuluu jyrkkäseinämäinen Paha-Koli. Kolilla on kansallispuisto ja lomakeskus. Paikka on tunnettu upeista maisemistaan.”

Wikipedia: ”Koli on Pohjois-Karjalan korkein vaara Pielisen rannalla Lieksassa. Koli on lähinnä valkoista kvartsiittia, ja sen laella on suuria puuttomia, paljaita valkoisia kalliopintoja. Kolin tärkeimmät huiput ovat Ukko- ja Akkakoli sekä Paha-Koli, jossa on jyrkkä seinämä. Kolin korkein kohta on Ukkokolilla. Kolin vaaran juurella on Kolin kylä. Alueella sijaitsee Kolin kansallispuisto. Koli on keskeinen kansallismaisema ja maisemanähtävyys.”

Ja niin edelleen. Kuvien lähteet on mainittu kirjan lopussa, mutta ei yhtään tekstilähdettä. Esimerkiksi Mikkeli-luvussa on lisäksi vedetty lähteiden mutkat suoriksi ja poistettu lieventäviä sanoja kuten ”ehkä” ja ”nähtävästi”.

Vaikka selkeät yhteneväisyydet unohdetaan, teksti on välilllä kaukana ikätasoisesta. Minkä ikäisille kirja on oikeastaan suunnattu? Edellisestä kirjasta tuttu tunnelmointi loistaa poissaolollaan, ja lapsen näkökulmasta kirjoitettu matkaopas on pelkistynyt pitkäksi listaksi vierailukohteita. Copy-paste -tekniikalla ja kuvapankkikuvilla ei pysty tuottamaan kovin paljoa lisäarvoa Googleen nähden. Harmi, sillä potentiaalia olisi.

Subjektiivinen tuomio: **

Tittamari Marttinen
Lasten matkaopas Suomeen
Avain 2019
247 sivua

Syksyn 2019 kirjatärpit lukujonoon

Kirjasyksy on taas täällä! Kävin läpi kasan kustantamoiden syyskatalogeja ja poimin kiinnostavimmat kirjatärpit.

Tue kirjabloggaajaa ja tilaa kirjoja mainoslinkkini kautta:
*Kirjaostoksille Adlibrikseen
Kuunteletko mieluummin äänikirjoja tai luetko e-kirjoja?
*Kokeile Bookbeatia ilmaiseksi 30 päivää! Tarjous koskee uusia asiakkaita.

Jännitystä

Mariette Lindstein: Tuomiopäivä
Suom. Christine Thorel
Atena 2019

”Kahden ViaTerra-lahkon vallassa vietetyn vuoden jälkeen Sofia Bauman yrittää aloittaa elämänsä uudelleen. Painajaiset ja ahdistus kuitenkin vaivaavat Sofiaa. Kaiken kokemansa jälkeen hän janoaa hyvitystä. Lahkon johtaja Franz Oswald ei kadu mitään. Hän alkaa kutoa vankilasta käsin merien ja mennerten ylitse ulottuvaa verkkoa, jolla on vain yksi tarkoitus: kostaa Sofialle, kavaltajalle.”

Mariette Lindsteinin ensimmäinen kirja Ehdoton valta oli sen verran koukuttava tapaus, että jatko-osa menee heittämällä lukulistalle. Sarja pohjautuu kirjailijan omiin kokemuksiin skientologiyhteisössä.

Alex Michaelides: Hiljainen potilas
Suom. Antti Autio
Gummerus 2019

”Menestynyt taidemaalari Alicia Berenson ampuu muotikuvaajamiestään useasti kasvoihin eikä sen jälkeen sano enää sanaakaan. Koskaan. Alician elämä ja avioliitto vaikuttivat täydellisiltä, eikä murhateolle löydy minkäänlaista motiivia. Otsikoihin päätynyt mysteeri kuohuttaa kansaa ja vangitsee myös psykoterapeutti Theo Faberin mielenkiinnon. Hän uskoo voivansa viimein murtaa arvoituksellisen hiljaisuuden.”

Tämä kirja tupsahti arvostelukappaleena postiluukustani. Minulla tulee luettua aika vähän näitä kylmäverisiä murhia, mutta Hiljaisen potilaan asetelma vaikuttaa mielenkiintoiselta.

Fantasiaa

Leigh Bardugo: Varjo ja riipus
Suom. Jussi Korhonen
Aula & Co 2019

”Tervetuloa Ravkaan, jossain tundran ja meren äärellä sijaitsevaan valtakuntaan. Alina Starkov on teini-ikäinen orpotyttö ja rivisotilas, joka tietää ettei välttämättä selviä hengissä ensimmäisestä vaelluksestaan Varjojen maan halki. Varjojen maa on yliluonnollisen pimeä ja synkkä alue, jota asuttavat lukemattomat ihmislihaa syövät hirviöt. Kun Alinan rykmentti joutuu raivoisan hyökkäyksen kohteeksi, Alinan uinuneet voimat heräävät tämän pelastaessa parasta ystäävänsä hirviöiden kynsistä.”

Uusi suomennettu fantasiasarja alkaa! Kirja on pyörinyt somevirrassani alkukielisellä nimellään Shadow and Bone.

Sarah J. Maas: Okaruusujen valtakunta
Suom. Sarianna Silvonen
Gummerus 2019

”Kaikki kuolevaiset pelkäävät sitä, mikä pohjoisessa metsän takana vaanii. Ankaran talven keskellä nuori metsästäjätär Feyre uskaltautuu nälän ajamana vaarallisen syvälle metsään. Saalista jahtaa myös suuri susi, ja tapettuaan pedon Feyre oppii, miten kovan hinnan haltiasukuisen olennon hengen riistämisestä joutuu maksamaan.”

Sarah J. Maasin Throne of Glass -sarjan kirjat odottelevat hyllyssäni, mutta kirjoja on kehuttu niin paljon, että myös Okaruusujen valtakunta menee lukujonoon. Tämäkin sarja on näkynyt ahkerasti kirjasomessa alkukielisellä nimellään – A Court of Thorns and Roses tai fanien kesken ACOTAR on tapaus itsessään.

Katinka Sarjanoja: Korpinlaulu
Karisto 2019

”Korppikurun tytär, tarinankertojaneito Etain on Savusälvän vanhojen kuninkaiden sukua. Mutta nyt Savusälvässä valtaa pitää vihattu Kultaterä. Kun Kultaterä saa suunnitteilla olevasta kapinasta vihiä, hän teloituttaa Etainin isän, kunnioitetun Vanhan Korpin, ja naittaa Etainin tämän suvulta kysymättä omalle kaartinpäällikölleen Rautakatseelle. Etain ja tämän rakastettu Rowan ovat kuitenkin vahvistaneet liittonsa muinaisella veritaialla, ja Etain saa huomata Savusälvän valtataisteluiden keskellä, ettei aina ole helppoa ratkaista, kenelle pitäisi olla uskollinen…”

Mielenkiintoinen kotimainen historiallis-fantastinen esikoisteos Kariston tallista.

Maria Carole: Sinisen talon noita
Osuuskumma 2019

”Auri on 17-vuotias ja kaupungin vahvimpia parantajia. Hänestä tulee aikanaan maimo, aivan kuten isoäidistään, jonka opissa hän on ollut pikkutytöstä lähtien. Tulevaisuus on selkeä, Auria varten piiretty polku. Nelvikan ulkopuolella kylät ja kaupungit täyttyvät pakolaisista, jotka sekoittavat arkea. Aurin arki sekoittuu kuitenkin pääasiassa miehestä, joka tuoksuu kuparilta ja sulavalta lumelta.”

Uutuus Tulen tyttärien kirjoittajalta. Kuvausteksti kuulostaa päähenkilön nimeä myöten niin paljon Itämeren Aurilta, että kirja on luettava jo sen takia. Ei kai tämä ihan samanlainen ole?

Tomi Adeyemi: Veren ja luun lapset
Suom. Outi Järvinen
Otava 2019

”Zelie muistaa, kuinka Orishan maat humisivat magiaa, ja äiti kutsui koolle henkiä. Kaikki muuttui, kun magia katosi. Nyt Zeliellä on mahdollisuus tuoda magia takaisin. Karanneen prinsessan avulla hänen on voitettava prinssi, joka haluaa tuhota magian lopullisesti. Pian Zelie huomaa, että hänellä on erityinen yhteys prinssiin. Orishan maat ovat täynnä vaaroja, mutta suurin vaara piilee Zeliessä itsessään.”

Syksyn käännösfantasia vilisee nuoria tarmokkaita naisia, joilla on maagisia kykyjä. Tämäkin teos on minulle somesta tuttu alkukielisellä nimellään Children of Blood and Bone. Hieno kansi!

Christopher Paolini: Kulkuri, noita ja lohikäärme
Suom. Ilkka Rekiaro
Otava 2019

”Odotettu paluu Eragonin maailmaan! Eeppistä seikkailufantasiaa parhaimmillaan. Tervetuloa takaisin Alagaësiaan, lohikäärmeratsastaja Eragonin ja hänen Saphira-lohikäärmeensä luo. On kulunut vuosi siitä, kun Eragon etsi lohikäärmeratsastajille uuden kotiseudun, Valkeat vuoret.”

Hei, fantasialistassani on vaihteeksi nuori miespäähenkilö! Minulla on Perillinen-trilogian neljäs osa (jep) vielä lukematta, mutta jatkoa pukkaa. Oletan siis, että eeppisen miekka ja magia -seikkailunsa päätteeksi lohikäärmeratsastaja Eragon ei ole ainakaan kuollut. Olen ehkä vähän pettynyt.

Scifiä ja dystopiaa

Andy Weir: Artemis
Suom. Annukka Kolehmainen
Into 2019

”Artemis on ihmiskunnan ensimmäinen ja ainoa asuinpaikka Kuussa. Kun tuhannen taalan tilaisuus osuu kohdalle, Jasmine Bashara ei kieltäydy. Aloittelevasta salakuljettajasta kuoriutuu huippu­rikollinen, eikä hänen käänteistään puutu taitavaa juonittelua, teknistä osaamista tai vauhtia – asennekin on kohdallaan. Weirin fiksu ja hauska trilleri yhdistää tieteen ja actionin kertakaikkisen koukuttavasti.”

Uutuus loistavan Yksin Marsissa -kirjan tekijältä, tällä kertaa ei olla Marsissa vaan Kuussa. Tästä en ole lukenut aivan yhtä ylistäviä arvioita, mutta kirja kiinnostaa joka tapauksessa.

Laura Luotola: Suoja – Veteen heijastuvat kivet
Iris Kustannus 2019

”Ranir on perinteikkään kallioluostarin askeetti ja liskojen jälkeläinen. Lapsuudesta saakka hän on pystynyt keskustelemaan Kudon saarialuetta hallitsevan jumalattaren kanssa. Ennustusten lupaamaa viestiä ei vain ole kuulunut, ja vuosien myötä Ranir on vajonnut yhä syvemmälle kiellettyihin nautintoihin. Kun jumalatar viimein ilmestyy, ei hänen viestinsä ole lainkaan Ranirille mieleen.”

Toiseen osaan edennyt Suoja-trilogia on kiinnostava indiekustantamon tuotos, johon tutustuin kun kirjailija äskettäin tarjosi sitä minulle luettavaksi. Ensimmäinen osa on saanut pääosin positiivisia arvioita, ja sarja vaikuttaa ulkoasua myöten huolella tehdyltä. Lukija heitetään keskelle runsaita yksityiskohtia ja vierasta sanastoa, joten arvioissa sarjaa suositellaankin vähän haastavamman scifin ystäville.

Margaret Atwood: Testamentit
Suom. Hilkka Pekkanen
Otava 2019

”On kulunut 15 vuotta Orjattaresi-romaanin loppukohtauksesta. Tarinan kertojina on kolme naista. Atwoodin innoituksena ovat olleet lukijoiden kysymykset Gileadin valtiosta sekä maailma, jossa elämme. Mitä Gileadissa on tapahtunut näinä vuosina – ja mitä se kertoo meille omasta ajastamme?”

Tarvitseeko tätä perustella? Kaikki te, jotka googlaatte ”Orjattaresi loppuratkaisu” ja päädytte blogiini ettekä löydä täältä vastausta, lukekaa tämä.

Muita romaaneja

Anni Saastamoinen: Sirkka
Kosmos 2019

”Sirkalla on sivuhahmon nimi. Pääosilla on aina kauniit nimet, Aurora tai joku muu kaunis ja lyyrinen ja persoonallinen. Sirkka on nimenä vain Sirkka. Sirkka on töksähtävä, tyly ja arkinen. Sirkka on nimien nakkikastike. Jos Sirkka olisi eläin, Sirkka olisi mäyrä: yksinäinen ja kapeita omia polkujaan päättäväisesti ja pontevasti kulkeva sähisevä paakku mustaa ja vaaleampaa jakkupukua.”

Kirjailija Anni Saastamoinen on minulle lähinnä Twitteristä tuttu. Kuvaustekstin perusteella symppaan Sirkkaa jo nyt.

Karina Sainz Borgo: Caracasissa on vielä yö
Suom. Taina Helkamo
Aula & Co 2019

”Terävä ja kipeän kaunis romaani kuvaa Venezuelaa kaaoksen partaalla sekä naista, joka joutuu jättämään oman elämänsä ja pakenemaan maasta, jossa ainoat kaikkia koskevat asiat ovat väkivalta, nälkä ja röyhkeys. Venezuelassa voi milloin tahansa tapahtua mitä tahansa.”

Tämä kirja on todennäköisesti vähintään yhtä ahdistava kuin Melba Escobarin Kauneussalonki, mutta sillä saisi rastitettua Maailman kirjat -haasteesta Venezuelan. Pitäisi varmaan kerätä joku lista näistä kirjojen kuvailuun käytetyistä adjektiiveista – terävä ja kipeän kaunis. Varmasti viiltävä kuvaus!

Julian Fellowes: Loiston päivät
Suom. Markku Päkkilä
Otava 2019

”Downton Abbeyn tekijän nostalgiaa tihkuva, herkullinen kuvaus brittiläisen yläluokan viimeisistä loiston ajoista. Damian Baxter on suunnattoman varakas ja vakavasti sairas. Häntä painaa raastava huoli: kuka perii hänen omaisuutensa? Nimetön kirje vihjaa, että Damianilla on lapsi. Keneltä kirje on? Selvittääkseen asiaa Damian tekee sopimuksen pahimman vihamiehensä kanssa, ja tämä saa viiden äitiehdokkaan listan ja luottokortin.”

Koska Downton Abbey.

Nuorille

Tahereh Mafi: Rakkaus suurempi kuin meri
Suom. Leena Peltomaa
Otava 2019

”16-vuotias muslimityttö Shirin elää New Yorkin terrori-iskujen jälkimainingeissa ja saa kokea päivittäin, millaista on olla ihmisten vihan kohteena. Ainoa keino selvitä on piiloutua kovan kuoren taakse. Vain tanssiessaan iltapäivisin breakdancea Shirin voi olla täysin oma itsensä. Kun Shirin tapaa koulun koripallotähden Oceanin, hänen on vaikea uskoa, että poika oikeasti haluaa tutustua häneen. Voivatko heidän maailmansa kohdata?”

Kirjapöllön huhuiluja kirjoitti tästä niin ihastuneen arvion, että kirja meni heittämällä myös omalle listalleni. Kuohuvaa nuorta rakkautta!

Kerstin Gier: Pilvilinna
Suom. Heli Naski
Gummerus 2019

”Sveitsin vuoristossa sijaitsee hotelli Pilvilinna, jonka loiston päivät ovat kaukana takanapäin. Paikka herää eloon ainoastaan kerran vuodessa, kun kuuluihin uudenvuodenjuhliin saapuu vieraita ympäri maailman. 17-vuotias Fanny on palkattu hotelliin apulaiseksi. Hän pitää huolen, että hotellivieraiden elämä on lokoisaa ja ylellistä. Työn tuoksinassa Fanny huomaa, että kaikki vieraat eivät taida olla sitä, mitä sanovat olevansa.”

Tämä vaikuttaa hauskalta. Ihanan vanhanaikainen ja kepeä kansikuva!

Tietoa

Raisa Porrasmaa: Auringonjumalattaren tyttäret
Atena 2019

”Mitä tiedämme Japania tuhat vuotta sitten hallinneista naiskeisareista? Miten synnytys järjestettiin Edo-kauden Japanissa? Millaiset säännöt ohjailivat 1600-luvulla Yoshiwaran ilotalokeskittymässä asuvien naisten työtä? Auringonjumalattaren tyttäret luotaa kiehtovasti Japanin naisten historiaa sekä heidän suhdettaan valtaan, avioliittoon, arkeen, uskontoon ja seksuaalisuuteen. Kirjassa kohdataan niin hovinaisia, imettäjiä, nunnia, prostituoituja kuin kansannaisiakin.”

Japaniin liittyviä suomalaisia tietokirjoja on ilmestynyt viime vuosina paljon. Tämäkin olisi kiinnostavaa lukea!

Viv Groskop: Älä heittäydy junan alle ja muita elämänoppeja venäläisistä klassikoista
Suom. Heli Naski
Atena 2019

”Venäläiset sankarittaret ovat kärsineet, sinun ei enää tarvitse! Elämäntaito-oppaat eivät aina onnistu tarjoamaan vastauksia elämän suuriin kysymyksiin, mutta niitä voi löytää Venäjän upeasta, monisäikeisestä kirjallisuudesta. Letkeä kirjallinen elämäntaito-opas esittelee yksitoista venäläistä mestariteosta kirjailijoineen sekä huvittaa wanna-be-venäläisen, kirjailija Viv Groskopin Venäjän-kokemuksilla. ”

Voihan Anna Karenina sentään. Yhtään venäläistä klassikkoa en ole lukenut, mutta ehkä tällä kirjalla voisi sivistää itseään.

Jaakko Kemppainen: Pelisuunnittelijan peruskirja
Aviador 2019

”Jo pari sukupolvea on kasvanut aikuiseksi tietokone- ja konsolipelien kiehtovassa maailmassa. Moni on saanut uudesta vapaa-ajanviettotavasta kestävän luovan harrasteen, ja yhä useampi on ryhtynyt itsekin suunnittelemaan pelejä – jopa ammatiksi asti. Pelisuunnittelijan peruskirja on tarkoitettu opastukseksi jokaiselle pelien suunnittelusta kiinnostuneelle.”

Nyt kun olen ensin lukenut e-urheilusta ammattina, voi seuraavaksi sivistää itseään pelisuunnittelun salaisuuksilla.

Yhteiskunnallista

Iida Kukkonen, Tero Pajunen, Outi Sarpila & Erica Åberg: Ulkonäköyhteiskunta
Into 2019

”Osaatko arvata, kuinka monta kuukautta suomalainen nainen viettää peilin edessä elämänsä aikana? Entä mies? Kuinka paheksuttua mahtaakaan olla ulkonäön hyödyntäminen palkkaneuvotteluissa? Ulkonäköyhteiskunnassa turkulainen tutkijaryhmä ruotii ulkonäön ja elämässä menestymisen välistä yhteyttä suomalaisessa yhteiskunnassa.”

En osaa arvata, varmaankin aika monta! Mielenkiintoinen aihe, josta en muista lukeneeni kovin paljon aikaisemmin.

Johanna Vehkoo: Valheenpaljastajan käsikirja
Kosmos 2019

”Miten tunnistaa valeuutisen, infovaikuttamisen, manipuloinnin tai propagandan? Palkitun toimittajan selväjärkinen tietokirja tarjoaa tietoa länsimaista demokratiaa rapauttavasta ilmöistä ja konkreettisia keinoja sen tunnistamiseksi ja torjumiseksi.”

Varmasti tarpeellinen kirja kaikille, jotka kuluttavat mediaa tai käyttävät internetiä. Johanna Vehkoon aikaisempi teos Vihan ja inhon internet oli ajatuksia herättävää luettavaa.

Suvi Auvinen: Lihan loppu
Kosmos 2019

”Ruokatrendit tulevat ja menevät, mutta yksi on jatkanut kasvuaan vuodesta toiseen: kasvissyönti. Viime vuosina lihansyönnin vähentäminen on noussut globaalisti merkittäväksi tekijäksi, joka muuttaa jo talouden rakenteita. Miksi näin on tapahtunut, ja mitä se merkitsee tulevaisuudessa?”

Myös Suvi Auvinen kuuluu sarjaan Twitteristä tutut kirjailijat. Jonkin verran on tullut jo luettua lihantuotantoon tai eläinten syöntiin liittyviä kirjoja, mutta kiinnostaa mitä Auvisella on sanottavaa asiasta.

Melinda Gates: Tasa-arvo. Nyt!
Suom. Ari Väntänen
Like 2019

”Maailmaa parannetaan tehokkaimmin kohentamalla tyttöjen ja naisten asemaa. ​Humanitaarisen työn supernainen Melinda Gates kertoo, miksi yhteiskuntien muuttaminen pitää aloittaa tasa-arvokysymyksistä. Tarinallisen ja koskettavan teoksen aihealueet vaihtelevat lapsimorsiamien ja seksityöläisten asemasta Me toohon ja tekoälyn sukupuolivinoumaan.”

Melinda Gatesin kirja kiinnostaa samasta syystä kuin Michelle Obaman muistelmat. Mitä sanottavaa on vaikutusvaltaisella naisella, joka jää useimmiten miehensä varjoon?

Rebecca Solnit: Miehet selittävät minulle asioita
Suom. Pauliina Vanhatalo
S&S 2019

”Miehet selittävät minulle asioita on kulttimaineeseen noussut teos, jonka nimiessee on synnyttänyt arkipuheessa viljellyn termin miesselittäminen, mansplaining. Kokoelman avaavassa kirjoituksessa Solnit kuvaa viihdyttävästi ja terävästi, kuinka moninaisissa tilanteissa ja huomaamattaan miehet vähättelevät naisen tietämystä ja toisaalta erehtyvät luulemaan liikoja omasta tietämyksestään.”

Vai täältä mansplaining on lähtöisin! Menee lukulistalle.

Henkilöitä

Anna Fifield: Loistava toveri Kim Jong Un
Suom. Seppo Raudaskoski
Bazar 2019

”Kim Jong Unia on helppo parodioida: lihava tyranni, jolla on outo hiustyyli ja kummallisia asuja. Hänet tunnetaan nuorena, myrskyisänä valtionpäämiehenä, joka johtaa ydinasevaltaa ja vastustaa uhmakkaasti Yhdysvaltoja. Kimistä kerrotaan mitä erikoisimpia tarinoita: hän syötti setänsä koirille, teloitutti tyttöystävänsä ja lihotti itseään juustolla kunnes nilkat pettivät. Mutta mitä tämän häkellyttävän julkisivun taakse kätkeytyy?”

Pohjois-Korean diktaattori ei ole erityinen fanituksen tai kiinnostuksen kohteeni, mutta kirja voisi olla kiinnostavaa luettavaa. Kirjailija on haastatellut lähteitä aina Kimin lähipiiristä psykologian asiantuntijoihin. Ainakin kansikuva on tyylikäs.

Salla Fagerström: Liisa Kauppinen – tiedän sen mahdolliseksi
Like 2019 

”Kuinka kuurosta maalaistalon tytöstä tuli maailmalla tunnettu ihmisoikeusvaikuttaja. Liisa Kauppinen kuuroutui viisivuotiaana aivokalvontulehduksen takia. Liisa ei kuitenkaan antanut periksi. Suoritettuaan kovakurisen kuurojen koulun Oulussa hän karkasi ja hankki työpaikan Helsingistä. Vuonna 2013 hänet palkittiin arvostetulla YK:n ihmisoikeuspalkinnolla, joka jaetaan vain joka viides vuosi.”

En ollut aiemmin kuullutkaan Liisa Kauppisesta, mutta hänen tarinansa vaikuttaa kiinnostavalta!

Matkakirjoja

Emma Vepsä: Tie Teheraniin – Peukalokyydillä Iraniin
Atena 2019

”Helmikuussa 2016 Emma Vepsä seisoi Tallinnan laidalla tienreunassa. Liftaussuunta oli toinen kuin Eurooppaan pyrkivillä siirtolaisilla: kohti etelää, Iraniin. Parissa kuukaudessa Vepsä matkaa Itä-Euroopan ja Turkin halki Persianlahdelle. Matkatessaan 9 000 kilometriä rekkojen ja henkilöautojen kyydissä Vepsälle tärkeintä on nähdä arkista elämää, johon lentokentillä ei törmää.”

Olen viime aikoina innostunut matkakirjoja, joten piti niitäkin kerätä muutama listalle. Sato ei ole kovin suuri, mutta pari tärppiä löytyi. Nuoren naisen matkakertomus Suomesta Iraniin kuulostaa mielenkiintoiselta. Vepsä on myös valokuvaaja, joten kirjassa lienee hyvät kuvat.

Markku Kaskela & Tomi Kontio: Vaelluksia Italiassa
Avain 2019

”Vaelluksia Italiassa vie lukijan erilaisten polkujen ja teiden äärelle: miltä Italia näyttää matkailuauton ikkunoista katsottuna, mitä lukuisat agriturismiin keskittyvät tilat tarjoavat matkailijalle tai minkälaisia historiallisia kerroksia napolilainen kirjailija löytää kuhisevasta kotikaupungistaan.”

En ole koskaan käynyt Italiassa, mutta maa on reissujonossa. Matkaa odotellessa matkakirjan lueskelu sopii hyvin.

Päivi Laitinen: Reissunaisia
Tammi 2019

”Kirja kymmenestä rohkeasta naisesta, joita yhdisti vimmainen halu nähdä maailmaa. Rikas seurapiirilady Louise Arner Boyd teki tieteellisiä matkoja Grönlannin rannikolle, Mary Kingsley puolestaan lähti Afrikkaan. Annie Londonderry kiersi maailman ympäri polkupyörällä, kun taas Ethel Tweedie köryytteli hevosrattailla 1800-luvun lopulla eksoottisessa pohjoisessa maassa nimeltä Suomi. Suomen kuuluisin reissunainen Helinä Rautavaara kulki jo 1950-luvulla peukalokyydillä Pohjois-Afrikassa ja sittemmin suuntasi myös Amerikkaan ja Aasiaan.”

Ovatko tässä tämän vuoden yönaiset?

Lapsille

G. I. Marvel & Leena Parkkinen: Sankaritarinoita eläimistä jotka muuttivat maailmaa
Aula & Co 2019

”Tässä kirjassa tutustutaan eläinsankareihin, jotka ovat muuttaneet maailmaa tavalla tai toisella. Dolly-lammas, Lassie-koira, Cheetah- simpanssi, Pullervo-norppa ja lukuisat muut eläinsankarit.”

Viime syksyn kirjakatalogit olivat täynnä sankaritarinoita tytöille ja pojille ja kaikille muille, mitähän tänä syks… Jaahas, no niin! Kunpa aiempienkin samanlaisten kirjojen tekijät olisivat hoksanneet, että sankaritarinoiden ei ole pakko olla vain tytöille tai pojille, vaan ne voivat olla tytöistä tai pojista tai eläimistä ja suunnattu kaikille.

Aleksi Korpela & Meri Korpela: Peloton peltohiiri
Otava 2019

”Voiko maailman pelokkaimmasta peltohiirestä oikeasti tulla sankari? Peltohiiri pelkää vähän kaikkea. Mutta iltaisin hän lukee tarinoita suurista seikkailuista ja urheista sankareista. Eräänä päivänä Peltohiiri oivaltaa, että hänen on aika alkaa tehdä urotekoja. Millaisia? Siitä hän päättää lähteä ottamaan selvää.”

Tarina vaikuttaa sympaattiselta ja kuvitus on ihana. Lukisin!