Ritva Kylli: Suomen ruokahistoria

Nykymaailmassa jokapäiväinen ruokamme – esimerkiksi uusien perunoiden kanssa nautittu silli tai pizzan päälle aseteltu ananas – kertoo historiantutkijalle erinomaisella tavalla sellaisistakin historiallisista kauppareiteistä ja yhteyksistä, joista ei välttämättä ole säilynyt minkäänlaista kirjallista lähdeaineistoa.

Suomen ruokahistoria kattaa ruoan ja syömisen historian varhaismodernista Suomesta aina nykypäivään asti. Ritva Kylli on tehnyt huikean työn puristaessaan valtavan määrän lähdemateriaalia ja monta vuosisataa helposti nautittavaan pakettiin.

Ruoka on osa niin talouden historiaa, tieteen historiaa, arjen historiaa, naisten historiaa kuin sotahistoriaakin. Kotimaisen ruoan menneisyydestä löytyy myös paljon yllättäviä aineksia. Perunaa esimerkiksi pidetään erityisen suomalaisena ruokana, vaikka se saapui tänne Etelä-Amerikasta 1700-luvulla ja sen viljely yleistyi vasta 1800-luvulla. Toisaalta 1700-luvun Suomessa tunnettiin esimerkiksi parmesaani.

Kirjan teksti on asiapitoista mutta sujuvaa, ja kronologista kerrontaa on helppo seurata. Lukujen välissä käsitellään erikseen tarkemmin vaikkapa jouluruokien, kahvin ja leivän historiaa. En esimerkiksi tiennyt, että kahvillakin on ollut kieltolaki! Huvittavaa oli huomata, että suomalainen epävarmuus ja alemmuuskompleksi omasta ruokakulttuurista on peräisin jo vuosisatojen takaa.

Kaiken kukkuraksi Suomen ruokahistoria on visuaalisesti kaunis, taitettu väljästi ja höystetty värikuvituksella. Suosittelen tätä kaikille, joita historia kiinnostaa! Tämä oli minulla lainassa kirjastosta, mutta päädyin hankkimaan kirjan omaankin hyllyyn.

Lukukokemus: *****

Ritva Kylli
Suomen ruokahistoria
Gaudeamus 2021
470 sivua


Suomen ruokahistoria oli yksi parhaista alkuvuonna 2022 lukemistani kirjoista. Katso loput viiden tähden kirjat alla olevalta videolta!

Syksyn 2021 kirjatärpit aikuisille

Kirjasyksy on täällä! Keräsin jälleen yhteen kasan kiinnostavimpia teoksia kotimaisilta kustantamoilta. Jos lukumakusi on samantyylinen kuin minulla, saat toivottavasti tästä kirjavinkkejä myös omaan listaasi syksylle 2021.

Tue kirjabloggaajaa ja tilaa kirjoja mainoslinkkini kautta:
*Kirjaostoksille Adlibrikseen

Kuunteletko mieluummin äänikirjoja tai luetko e-kirjoja?
*Kokeile Bookbeatia ilmaiseksi 30 päivää! Tarjous koskee uusia asiakkaita.


Fantasiaa ja scifiä

N. K. Jemisin: Viides vuodenaika (Murtunut maailma #1)
Suom. Mika Kivimäki
Jalava 2021

Essun lähtee etsimään perheensä rippeitä kuolevassa, kuolettavassa maassa. Ilman auringonvaloa, puhdasta vettä ja viljelysmaata koko maailma on ajautumassa sotaan. Essun ei välitä, vaikka maailma hänen ympärillään hajoaisi. Hän hajottaa sen vaikka itse, jos voi siten pelastaa tyttärensä.”

Kävin katsastamassa alkuteoksen Goodreadsissa, ja se olikin ollut jo kauan lukulistallani. Kirja on saanut hyvät arviot ja runsaasti palkintoehdokkuuksia.

Victoria Averyard: Maailmojen murtaja
Suom. Jussi Korhonen
Aula & Co 2021

Pimeys hiipii Allwardin valtakuntaan ja jopa syrjäisessä merenrantakylässä asuva Corayne tuntee sen. Coraynelle selviää, että hän on muinaisen sukulinjansa viimeinen – ja samalla viimeinen toivo koko tunnetun maailman lopullista tuhoa vastaan.

Victoria Averyardin aiempi teos Punainen kuningatar on edelleen lukujonossa, mutta Maailmojen murtaja aloittaa uuden fantasiasarjan. Kuvaustekstin perusteella kuulostaa melko perinteiseltä maailmanpelastusmeiningiltä, mutta kiinnostelee silti.

Sylvain Neuvel: Tulevaisuuden historia
Suom. Einari Aaltonen
Like 2021

Mian perhe on muokannut ihmiskunnan historiaa yli 99 sukupolven ajan. Ihmishenki on ollut halpa, kun päämääränä on ollut avaruus. Mian tehtävä on salakuljettaa Wernher Von Braun natsi-Saksasta amerikkalaisten käsiin ja varmistaa avaruusvarustelun tulevaisuus. Mian perhe ei ole kuitenkaan ainoa, joka yrittää vaikuttaa historian kulkuun.

Alkuteos on saanut vaihtelevia arvioita Goodreadsissa, mutta kuvaus kuulostaa kuitenkin sen verran kiinnostavalta, että kirja pääsi listaan. Tulevaisuuden historia aloittaa uuden trilogian.

Fontenelle: Maailmojen moninaisuudesta
Suom. Osmo Pekonen
Art House 2021

Eroottinen ja astronominen uteliaisuus kietoutuvat yhteen, kun oppinut tiedemies käy selostamaan tähtitieteen salaisuuksia viehättävälle markiisittarelle ranskalaisen linnan puistossa. Avaruusaiheinen fantasia on maailmankirjallisuuden klassikko, joka on inspiroinut monia varhaisia scifi-kirjailijoita ja on itsekin ansainnut paikkansa scifin historiassa.”

No nyt! Scifi-kirjallisuuden klassikko vuodelta 1686 on suomennettu. Kirja ei todennäköisesti ole yhtään omaan makuuni, mutta näin vanhat kirjat kiinnostavat jo historiansa vuoksi.

Susanna Clarke: Piranesi
Suom. Helene Bützow 
WSOY 2021

Piranesi asuu Talossa, jossa on lukematon määrä huoneita ja käytäviä, joita reunustavat tuhannet patsaat. Vuorovesi yltää portaisiin asti, pilvet liikkuvat yläkerran saleissa. Mutta Piranesia ei pelota: hän tuntee veden liikkeet ja reitit huoneiden välillä. Kun liidulla piirrettyjä viestejä alkaa ilmestyä lattioihin, Piranesi varmistuu siitä, että Talossa liikkuu myös joku tai jokin muu. Mutta kuka, ja mitä hän haluaa?

Susanna Clarken edellinen menestysromaani Jonathan Strange & herra Norrel on vielä minulta lukematta, mutta tämä kuulostaa kiinnostavalta ja on saanut hyvät arviot.


Romantiikkaa ja hyvää mieltä

Emily Henry: Täydellinen päivä
Suom. Taina Wallin
Karisto 2021

January kirjoittaa romanttisia bestsellereitä, Augustus korkeakirjallisuutta. January antaa tarinoilleen onnellisen lopun, Augustus tappaa kaikki hahmonsa. He ovat toistensa vastakohtia, joita yhdistävät vain tyhjän paperin kammo ja naapuritalot järven rannalla. Eräänä iltana parivaljakko kehittää haasteen: Augustus viettää kesän kirjoittamalla naistenviihdettä ja January kirjoittaa korkeakirjallisen mestariteoksen.”

Kuulostaapa mainioilta lähtökohdilta romanttiselle kirjalle!

Sosuke Natsukawa: Kissa joka suojeli kirjoja
Suom. Raisa Porrasmaa 
Tammi 2021

”Viisas, filosofinen kertomus kissasta ja nuoresta pojasta, joka oppii ymmärtämään elämää kirjojen avulla. Nuori Rintaro-poika kohtaa edesmenneen isoisänsä kirjakaupassa puhuvan kissan, joka vie hänet mukaansa maagiselle matkalle kaupasta avautuviin labyrintteihin. Siellä hänen tehtävänsä on vapauttaa kaltoin kohdellut kirjat niihin kaavamaisesti suhtautuvien ihmisten vallasta. Samalla Rintaro itse oppii, että lukemalla kirjoja voi saada voimaa ja ymmärrystä.”

Japanilaista feelgoodia kirjojen merkityksestä ja kissojen viisaudesta! Kirja-aiheiset kirjat kiinnostavat aina.


Mysteereitä ja salapoliiseja

Wilkie Collins: Kuunkivi
Suom. Mika Tiirinen
Arktinen banaani 2021

Rachel Verinder saa 18-vuotislahjaksi valtavan timantin, Kuunkiven. Tytön setä on Intian-komennuksellaan kahmaissut ainutlaatuisen aarteen haltuunsa. Syntymäpäiväjuhlansa iltana Rachel huomaa lahjansa kadonneen. Vuonna 1868 ilmestynyt Kuunkivi tunnetaan maailman ensimmäisenä salapoliisiromaanina.

”Ensimmäiset kirjat” ovat aina kiinnostavia, niin kuin myös tämä ensimmäinen salapoliisiromaani. Kiva, että näitä suomennetaan uudestaan!

Sarah Penner: Myrkynkeittäjä
Suom. Päivi Paju
HarperCollins 2021

1700-luvun Lontoon syövereissä on salainen apteekki, joka palvelee epätavanomaista asiakaskuntaa. Ympäri kaupunkia lontoolaisnaiset kuiskuttelevat mystisestä Nellasta, joka myy taitavasti naamioituja myrkkyjä käytettäväksi naisia sortavia miehiä vastaan. Nyky-Lontoossa aloitteleva historioitsija Caroline Parcewell juhlii kymmenettä hääpäiväänsä yksin saatuaan tietää miehensä uskottomuudesta. Hän löytää sattumalta vihjeen, joka liittyy Lontoon 200 vuotta vanhoihin, ratkaisemattomiin apteekkarimurhiin.”

Alkuteoksen arviot jakautuvat Goodreadsissa aika vahvasti, mutta kirjan kuvaus kuulostaa oikein mielenkiintoiselta. (Ja kansi on hieno.)

Joël Dicker: Huoneen 622 arvoitus
Suom. Kira Poutanen 
Tammi 2021

”Salaisuus luksushotellissa – murhamysteeri juonikoukkujen mestarilta! Kirjailija nimeltä Joël saapuu Verbieriin Sveitsin Alpeille aikeenaan lomailla ja unohtaa rakkaushuolet. Vanhassa luksushotellissa hän huomaa, että huone numero 622 puuttuu kokonaan. Miksi? Pikkuseikasta avautuu Agatha Christie -henkinen salaisuuksien verkko, jonka käänteet johtavat Sveitsin raharikkaiden suljettuun maailmaan, kätkettyihin salaisuuksiin ja lopulta murhaan.”

Agatha Christie -henkinen murhamysteeri luksushotellissa kuulostaa erittäin hyvältä.

S. J. Bennett: Windsorin solmu
Suom. Kaisa Haatanen 
WSOY 2021

Kun kaikki katseet kohdistuvat hänen majesteettiinsa, kukaan ei tule ajatelleeksi mitä kaikkea hän puolestaan näkee – saammeko esitellä täydellisen yksityisetsivän, kuningatar Elisabet II:n! Illalliskutsujen jälkeen yksi vieraista löytyy huoneestaan kuolleena. Kun kuolema paljastuu murhaksi ja epäilyksen valokeila kääntyy henkilökuntaan, kuningatar Elisabetin ei auta muu kuin ottaa ohjat omiin käsiinsä ja ratkaista mysteeri – aivan niin kuin monta kertaa aiemminkin.

Miss Marple kohtaa The Crown -sarjan, kun kuningatar Elisabet ryhtyy salapoliisiksi. Mainiota!

Tuire Malmstedt: Lasitarha
Aula & Co 2021

Seitsemänvuotias Henri katoaa jäljettömiin koulun metsäretkellä. Poliisi tekee kaikkensa pojan löytämiseksi, mutta tutkintalinjat päättyvät umpikujaan ja tutkinta lopetetaan. Vuosien kuluessa myös Henrin äiti Lilja menettää toivonsa. Sitten paikallislehdessä kerrotaan, että nelivuotias Lenni on kadonnut keskustan leikkipuistosta.

Sain vasta luettua Tuire Malmstedin kirjan Pimeä jää, joka oli lupaava esikoisdekkari. Kirjailija on siirtynyt Aula-kustantamon talliin ja aloittaa tällä teoksella uuden Metso & Vauramo -dekkarisarjan.

Max Seeck: Kauna
Tammi 2021

Yritysjohtaja Eliel Zetterborg löydetään surmattuna asunnostaan. Huoneistoon ei ole murtauduttu, ja ainut johtolanka on olohuoneen lasipöydällä lojuvat palapelinpalat. Zetterborgin yritys on kertonut tuhansia ihmisiä koskevista irtisanomisista vain muutamia päiviä aiemmin. Jessica Niemi on jättäytynyt pois työstään Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikössä ja keskittyy tutkimaan kuolemantapausta, joka tuntuu omituisella tavalla kytkeytyvän häneen. Mutta kun Zetterborgin murhasta alkaa paljastua yhä karmivampia yksityiskohtia, Jessica ei voi vastustaa kiusausta vaan palaa takaisin kentälle.”

Luin alkuvuodesta Uskollisen lukijan, joka on Jessica Niemi -sarjan ensimmäinen osa. Tämä taitaa olla jo kolmas, joten listalle nostaminen ei ole kovin loogista. Nostanpa kuitenkin, koska Uskollinen lukija koukutti mukaansa niin hyvin.


Jännitystä ja trilleriä

Johanna Sinisalo: Ukkoshuilu
Otava 2021

Leena Lind rakastaa työtään meteorologina, mutta kun sääennusteita laativa yritys myydään ja pilkotaan, hän joutuu haaskaamaan asiantuntemustaan aivottomissa hanttihommissa. Vintius Phoenix -yhtiön salamyhkäinen tutkimushanke herättää Leenan epäilykset: pyrkiikö joku säiden hallitsemiseen? Leenan Leia-tytär kuvaa leikkejään videolle. Hän tulee tallentaneeksi jotakin, mikä kiinnostaa myös Leenan uutta työnantajaa. Pian äiti ja lapsi ovat vaarassa, eikä uhka suinkaan rajoitu heihin.

En ole vieläkään lukenut yhtään Johanna Sinisalon kirjaa, mutta tämäkin kuulostaa kiinnostavalta.

Sebastian Fitzek: Ikkunapaikka 7A
Suom. Heli Naski
Bazar 2021

Psykiatri Mats Krüger tietää, että hänen lentopelkonsa on täysin irrationaalinen. Hän tietää myös, että onnettomuuden sattuessa on tilastollisesti todennäköisintä menehtyä, mikäli istuu paikalla 7A. Krüger varaa itselleen ylimääräisen paikan 7A ja jättää sen tyhjäksi. Jos kukaan ei istu paikalla, uskoo Krüger lennonkin sujuvan ongelmitta. Lentokoneen noustua ilmaan Krüger saa kuitenkin puhelun. Joku on kidnapannut hänen raskaana olevan tyttärensä ja uhkaa tappaa tämän, ellei Krüger kaappaa konetta ja pakota sitä maahansyöksyyn.

Lentopelkoa ja piinaavaa jännitystä! Kuulostaa mukavan kauhistuttavalta.

Clare Mackintosh: Panttivanki
Suom. Marja Luoma
Gummerus 2021

Mina on yksi tarkoin valituista lentoemännistä, jotka on otettu mukaan suoran Lontoo–Sydney-yhteyden avajaislennolle. Hän yrittää keskittyä työhönsä ja olla miettimättä liikoja viisivuotiaan tyttärensä tilannetta. Lentokone on vasta noussut ilmaan, kun Mina saa hyytävän viestin nimettömältä matkustajalta, joka aikoo varmistaa, ettei kone tule koskaan pääsemään määränpäähänsä. Tämä tarvitsee Minan avukseen – ja tietää tarkalleen, miten saada hänet tottelemaan.”

Lisää lentopelkoa ja piinaavaa jännitystä! Pitäisi varmaan lukea sekä tämä että Fitzekin kirja ja tehdä vertaileva tutkimus.


Historiaa eri aiheista

Peter Frankopan: Silkkitiet – Uusi maailmanhistoria
Suom. Jaana Iso-Markku
Atena 2021

Turkiksia, hopeaa ja öljyä. Ideoita, uskontoja ja keksintöjä. Kauppareittien kuhina on kietonut lännen ja idän kohtalot yhteen jo parituhatta vuotta. Huippuhistorioitsijan vankka suurteos näyttää, mistä moderni maailma on syntynyt.”

Mielenkiintoiselta vaikuttava historiankirja, vaihteeksi jotain muuta kuin länsimaiden historiaa. Kaunis kansi!

Elinor Cleghorn: Sairas ja viallinen – Naiset lääketieteen historiassa
Suom. Veli-Pekka Ketola
Bazar 2021

Lääketieteen historia on paitsi tieteellistä myös yhteiskunnallista ja kulttuurista historiaa, jonka perustan ovat luoneet miehet. Naistutkimukseen erikoistunut tohtori Elinor Cleghorn kertoo, kuinka lääketiede on kohdellut naisia kaltoin ja kuinka naiset ovat edelleen sairauksien suhteen eriarvoisessa asemassa. Kirja valottaa naisten asemaa lääketieteessä aina antiikin Kreikan vaeltelevan kohdun myytistä noitavainoihin, 1800-luvun hysteerisinä pidettyihin naisiin ja nykyaikaan saakka.

Caroline Criado Perezin kirja Näkymättömät naiset avasi silmät huomaamaan, miten naiset on monesti sivuutettu lääketieteessä. Tämä menee ehdottomasti lukulistalle.

Ritva Kylli: Suomen ruokahistoria
Gaudeamus 2021

Teepöydän kulhoissa on hillottua mesimarjaa, lakkaa, viinimarjaa ja vadelmaa sekä suurilla porsliinilautasilla mustia ja valkeita konvehteja, kasa sokeriryynejä, sitruuna- ja pomeranssitankoja ja paahdettuja manteleita. Uskoisitko, että kattaus on vuoden 1788 Oulusta?”

Ruoan historiasta on tullut luettua vähemmän. Kiinnostaa!

Sanna-Mari Hovi: Viikingeistä Victoriaan – Ruotsin monarkian tarina
Minerva 2021

”Hoviasiantuntijana ja menestysteoksen Monarkian muruset kirjoittajana tunnetuksi tullut Sanna-Mari Hovi vie kaivatussa kirjassaan lukijan matkalle Ruotsin kuningashuoneen kiehtovaan historiaan. Teos tarjoaa lukijalle runsaasti yllättävää tietoa esimerkiksi siitä, kuinka pitkään ensimmäisen Bernadotte-kuninkaan hiusten kähertäminen kesti, miksi erästä prinssiä kutsuttiin veturia vajaammaksi ja kuinka Carl Philipistä meinasi tulla Viron kuningas. Kirjan pääpaino on nykyisessä Bernadotten kuningassuvussa, joka nousi valtaan vuonna 1818.”

Kaisa Haatasen ja Sanna-Mari Hovin Monarkian muruset oli mainio teos. Tämäkin on varmasti hyvä kaikille kuninkaallisista kiinnostuneille!


Yleistä ja yhteiskunnallista

Roland Paulsen: Entä jos? Miten kestämme epävarmuutta
Suom. Heikki Eskelinen
Tammi 2021

”Entä jos unohdinkin sulkea lieden ja nyt koko talo palaa? Entä jos olenkin valinnut aivan väärän puolison? Entä jos toimemme pandemian hillitsemiseksi ovatkin olleet vääränlaisia? Entä jos? on sekä katsaus ahdistuneisuuden historiaan ja sen vaihteleviin piirteisiin eri kulttuureissa että kannustava puheenvuoro, joka vaatii toimia tämän yhteiskuntaan levinneen epidemian voittamiseksi.

Entäjossittelun historiaa ja apua ahdistukseen. Erikoinen, mutta mielenkiintoinen aihe.

Lehtinen, Pasanen & Uusikangas: Huijareiden vallankumous
Vastapaino 2021

Pääsitkö opiskelemaan pelkällä tuurilla? Saitko unelmiesi työn osaamatta yhtään mitään? Pelkäätkö paljastuvasi huijariksi, joka on puhtaan sattuman ansiosta luovinut elämässä eteenpäin? Todennäköisesti et ole huijari, vaan koet huijarisyndroomalle tyypillisiä huijaritunteita. Huijarisyndrooma ei nimestään huolimatta ole diagnosoitavissa oleva sairaus, vaan yhteiskunnallisista rakenteista kumpuava ongelmallinen ilmiö.

Kukapa ei olisi joskus tuntenut huijarisyndrooman hiipivän mieleen?

Johanna Vehkoo: Oikeusjuttu
Kosmos 2021

’Mitään ei saa enää sanoa’, kuuluu julkisessa keskustelussa tiuhaan toisteltu fraasi. Todellisuudessa Suomessa saa sanoa paljonkin: uhkailla ja huoritella voi ilman kummoista pelkoa vastuuseen joutumisesta. Natsiksi tai rasistiksi kutsumisesta voi joutua kuitenkin rikossyytteeseen. Tässä kirjassa toimittaja Johanna Vehkoo kertoo, kuinka hänelle kävi juuri niin.

Tätä oikeusjuttua tuli seurattua hämmentyneenä Twitterissä. Täytyy varmaan lukea kirjakin.

Mikko Hyppönen: Internet
WSOY 2021

”F-Securen tutkimusjohtajana työskentelevä Hyppönen on perehtynyt 30-vuotisella urallaan syvällisesti internetin pimeään puoleen: nettirikollisuuteen, tietoturva-aukkoihin, kohtalokkaisiin ohjelmointivirheisiin ja vakoiluun. Netin merkitystä avaavien tapausesimerkkien ohella Hyppönen kertoo lennokkaasti matkastaan Commodore 64:lla ohjelmoineesta teinistä yhdeksi maailman johtavista tietoturva-asiantuntijoista.

Mikko Hyppönen on yksi tunnetuimpia suomalaisia nimiä internetin ja tietoturvan saralla. Pitääpä varmaan lukea, mitä hänellä on sanottavana netin ihmeellisestä maailmasta.

Ilkka Karisto: Vuosi ilman nettiä
WSOY 2021

Ilkka Karisto poistui internetistä kokonaiseksi vuodeksi, jotta saisi takaisin keskittymiskykynsä. Ensimmäiset kuukaudet ilman nettiä olivat helppoa ja mukavaa aikaa: vuorokauteen ilmaantui lisätunteja kuin tyhjästä. Karisto luki kirjoja enemmän kuin vuosiin ja alkoi käydä kuntosalilla pitkän tauon jälkeen. Sitten iski koronavirus, ja koko muu maailma siirtyi nettiin.”

Ja sitten toiseen ääripäähän! Vaikea kuvitella, miten nykymaailmassa voi selvitä vuotta ilman internetiä.

Riina Tanskanen: Tympeät tytöt – Aikuistumisriittejä
Into 2021

”Tympeät tytöt -kirjan värejä, suloisuutta ja vastarintaa pursuavat sarjakuvat iskevät tyttöyden kipupisteisiin. Kirja on riemastuttava ja tuiki tärkeä teos ahtaista asenteista ja arvoista, kehosta ja ulkonäöstä, pelosta ja miellyttämisen halusta. Tympeät tytöt eivät etsi syntipukkia, vaan joutuvat kerta toisensa jälkeen toteamaan, että asenteet elävät kaikkialla yhteiskunnassamme, myös heissä itsessään.”

Olen törmännyt Tympeisiin tyttöihin useaan otteeseen Instagramin kautta, ja sarjakuvat ovat monesti kyllä puhuttelevia.


Elämäkertoja ja muistelmia

Richard Munson: Tesla – Modernin luoja
Suom. Aki Räsänen
Aula & Co 2021

Nikola Tesla (1856-1943) keksi muun muassa radion ja kaukosäätimen, kehitti robotiikkaa ja laserteknologiaa, patentoi vaihtovirran ja oikosulkumoottorin. Teslan keksinnöt ovat muokanneet maailmaamme, mutta silti tämä serbialais-yhdysvaltalainen nero on laajalti tuntematon.

Tesla kuunnostaa kuvauksen perusteella erikoiselta kaverilta. Hyvin kirjoitetut elämäkerrat kiinnostavat, toivottavasti tämä on sellainen.

Nellie Bly: Maailman ympäri 72 päivässä
Suom. Tuija Tuomaala
Punos-Kustannus 2021

Vuonna 1888 nuori toimittaja Nellie Bly sai ajatuksen: voisiko maailman kiertää nopeammin kuin Jules Vernen fiktiivinen sankari? Ei onnistu naiselta, kuului tyly tuomio hänen esittäessään ideansa päätoimittajalle. Vuotta myöhemmin Nellie kuitenkin lähti matkaan ja osoitti epäilyt aiheettomiksi. Nellien matkakokemukset julkaistiin kirjana, josta tuli aikansa bestseller. Kirja on käännetty nyt ensimmäistä kertaa myös suomeksi.

Monen muun tavoin bongasin tämän kirjan Hesarin laajasta artikkelista. Nellie Bly onkin tuttu esimerkiksi Naiset joita ajattelen öisin– sekä Reissunaisia-kirjoista. Hienoa että tällaisiakin klassikoita suomennetaan!

Dara Mcanulty: Nuoren luonnontutkijan päiväkirja
Suom. Leena Ojalatva
Karisto 2021

15-vuotiaan Daran puhuttelevat päiväkirjamerkinnät vievät Pohjois-Irlannin kuvankauniisiin maisemiin. Kirja kattaa yhden vuodenkierron keväästä kesään, syksystä talveen, kotona ja koulussa, luonnossa ja hänen sisimmässään. Teos tarkastelee maailmaa vivahteikkaasti autistisen teinipojan näkökulmasta: tarkkanäköinen luontoaktivisti kuvailee kohtaamisia niin mustarastaiden, sammakoiden, voikukkien kuin jänistenkin kanssa, aina kunnioituksen vallassa ja hämmästellen.”

En muista, mitä kautta törmäsin tähän kirjaan, mutta alkuteos on saanut loistavat arviot Goodreadsissa. Menee lukulistalle!

Leena Majander-Reenpää: Kirjatyttö – Kustantajaelämää
Siltala 2021

Kirjankustantaja Leena Majander leikki lapsena kirjakauppiasta latomalla perheen kirjat sängylle ja komentamalla nuoremmat sisarukset asiakkaiksi. Teinityttö Leena sai isältään lahjaksi Unto Lapin pokkarin Kirja kirjasta ja oppi että on olemassa kustantajan ammatti. Se oli oleva hänen tiensä ja työnsä. Kirjatyttö-teos kertoo pelottoman ja kunnianhimoisen nuoren naisen opiskeluvuosista, ammatinvalinnasta ja ensiaskelista työelämässä.”

Kaikki kirja-alaan liittyvä kiinnostaa, ja erityisesti kustantamiseen liittyvät tarinat.

Kersti Juva: Tolkienin tulkkina – Tarina Sormusten herran suomentamisesta
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2021

Kersti Juva suomensi Tarun sormusten herrasta (kaksi ensimäistä osaa kirjailija Eila Pennasen kanssa) vuosina 1972-1975 ja on sen jälkeen suomentanut lähes koko Tolkienin tuotannon. Mutta miten 23-vuotias aloittelija sai käännettäväkseen yhden vuosisadan merkittävimmistä romaaneista? Juva käy läpi erityisesti suomentamiinsa nimiin ja nimityksiin liittyviä ratkaisuja Aarnilasta örkkeihin sekä kommentoi Tolkienin vastaanottoa Suomessa.”

Tätä on odotettu! Harmittelin Juvan edellisen teoksen kohdalla, ettei Tolkienia tuotu erityisesti esille. Nyt sitä on luvassa kokonaisen kirjan verran.


Käytännön tietokirjat

Julia Thurén: Kaikki kuluttamisesta
Gummerus 2021

Älä osta mitään turhaa roskaa, Julia Thurén aina sanoo itselleen, sillä hän tietää, ettei se tee hyvää hänelle, saati planeetalle. Siitä huolimatta hän ostaa. Kirjassaan Kaikki kuluttamisesta Thurén selvittää, missä kuluttamisen juuret ovat, miten tavaran haalimisen voisi lopettaa ja millaisia tulevaisuuksia se voisi tarkoittaa.

Thurénin edellinen teos Kaikki rahasta oli napakka tietopaketti aiheestaan, joten tältäkin voi odottaa hyvää.

Anniina Nurmi: Rakastan ja vihaan vaatteita
S&S 2021

Voiko maailman pelastaa kuluttamalla? Vastuullisista vaatteista puhutaan enemmän kuin koskaan, mutta mitä vastuullisuus oikeastaan tarkoittaa? Mistä voi tietää, mikä on oikeasti ekologista ja eettistä? Entä kenen vastuulla on hillitä ilmastokriisiä kiihdyttävää liikakulutusta? Rakastan ja vihaan vaatteita on vaatealalla pitkään työskennelleen Anniina Nurmen henkilökohtainen tilinteko ja asiantunteva sukellus nykymuotoiseen vaateteollisuuteen.

Muotiteollisuuteen ja kestävyyteen keskittyvä kirja, ehkäpä Rinna Saramäen Hyvän mielen vaatekaapin hengessä? Kansi on harmillisen tylsä.

Moona Laakso: Vaurastu kuin nainen
Into 2021

”Maria Friström jätti uran Piilaaksossa ja loi Suomessa kahden miljoonan euron asuntosalkun. Miten hän sen teki? Mikä sai Minna Parikan lopettamaan huipulla ja missä asioissa Paola Suhosen mielestä naisten tulisi katsoa itseään peiliin? Vaurastu kuin nainen kertoo 12 menestyneen suomalaisen naisen tarinat rikastumisesta. Kirjassa sijoittavat sekatyöläiset, yrittäjät ja johtajat kertovat ajatuksistaan rahasta, osa ensi kertaa näin avoimesti.”

Olen lukenut ihan riittävästi naisille suunnattuja talousoppaita, mutta toisaalta näin yrittäjänä bisnestarinat kiinnostavat.

Penttala & Pakarinen: Suomen Supernanny – Pienillä teoilla parempaa perhe-elämää
Into 2021

Miten auttaa lasta, jos hän alkaa kiusata tai tulee kiusatuksi? Mitä tehdä, kun lapset eivät suostu menemään yöpuulle? Kuinka saada lapset irti peleistä ja sosiaalisesta mediasta? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa supersuosittu televisiotähti Suomen Supernanny!

Satuin juuri lukemaan Hesarin artikkelin Penttalasta, ja hän vaikutti asiantuntevalta vaikka en ole sarjaa katsonutkaan. Kiinnostaisi tietää, mitkä ovat Oikeat Ratkaisut kuvaustekstin ongelmiin.

Hanna Markuksela: Suorituskyvyn salaisuus
Tammi 2021

Opas niille, jotka haluavat voida mahdollisimman hyvin omassa elämäntilanteessaan: vaativissa johtotehtävissä, ruuhkavuosissa tai uupumisesta toipumisessa. Kirja ei keskity toistelemaan, mitä kaikkea pitäisi tehdä, vaan kertoo, miten se kaikki tehdään – viisaasti, helposti ja rennosti. Menestyksen ja terveyden takana on oikeanlainen vireystilan itsesäätely.”

Tästä en olisi kiinnostunut pelkän kuvaustekstin perusteella, mutta Me Naisten artikkeli herätti kiinnostuksen.

Löytyikö listasta luettavaa omaan jonoon?

Jaakko Tahkokallio: Pimeä aika – kymmenen myyttiä keskiajasta

Myytti pimeästä keskiajasta on voimakas, sillä siihen liittyy sarja mielikuvitusta kiihottavia kuvia: ritareita, prinsessoja, noitarovioita, linnoja ja kidutuskammioita. Nämä kuvat elävät erityisen vahvoina erityisesti populaarikulttuurissa, joka rakastaa keskiajan oletettuja pimeitä, mystisiä ja sotaisia puolia.

Uskottiinko keskiajalla, että Maa on litteä? Poltettiinko noitia ja kidutettiinko ihmisiä julmasti? Estikö kirkko luonnontieteen kehityksen? Historiantutkija Jaakko Tahkokallio tarttuu näihin ja moniin muihin keskiaikaa koskeviin stereotypioihin ja käsittelee niitä uusimpaan tutkimukseen perustuen.

Tahkokallio murtaa heti ensimmäisenä koulun historiankirjoista tutun tarinan feodalismista ja maaorjia sortavista linnanherroista. Oikeasti tämä ”keskiajan tyypillinen yhteiskuntajärjestys” päti kohtuullisen hyvin vain 1000–1100-luvuilla ja tietyissä Euroopan osissa. Keskiaikaan liittyen on tärkeää muistaa, että se on noin tuhannen vuoden mittainen ajanjakso, ja elämä oli erilaista eri puolilla Eurooppaa.

Tahkokallio käyttää paljon palstatilaa myös keskiajan uskonnollisen maailman kuvaamiseen. Kristillisellä kirkolla on maine tieteen vainoajana, harhaoppisten kiduttajana ja mahtavana inkvisitiolaitoksena, joka piti tavallista kansaa otteessaan. Tutkimustietoon perustuen kirja kumoaa nämä ajatukset vääriksi. Pikemminkin kirkolla ja luostarilaitoksella oli merkittävä rooli sivistyksen säilyttämisessä ja luonnontieteellisen tutkimukseen kannustamisessa.

Pimeä aika sisältää paljon painavaa asiaa, mutta tekstiä on kohtuullisen helppoa seurata. Hauskan lisämausteen tuo jokaisen luvun aloittava fiktiivinen tarina, joka jatkuu kirjan läpi ja hyödyntää korostetun kömpelösti aina kyseisessä luvussa kuvattavia kliseitä. Kun tajusin mistä on kyse, jäin ihan odottamaan, miten dramaattinen tarina päättyy. Monessa kohtaa Tahkokallio viittaakin populaarikulttuurin hellimiin mielikuviin keskiajasta, ja mainitsee erityisesti Game of Thronesin useammin kuin kerran.

Suosittelen tätä kaikille historiasta kiinnostuneille, sekä historiallista fiktiota tai keskiaikaista fantasiaa kirjoittaville.

Subjektiivinen tuomio: ****

Jaakko Tahkokallio
Pimeä aika – kymmenen myyttiä keskiajasta
Gaudeamus 2019
299 sivua