Syksyn 2020 kirjatärpit lukujonoon

Kirjasyksy alkaa olla käsillä, ja on taas aika kerätä yhteen kiinnostavimmat teokset. Kävin läpi kotimaisten kustantamojen kauden katalogit. Poimi tästä omaan listaasi kirjasuositukset syksylle 2020!

Tue kirjabloggaajaa ja tilaa kirjoja mainoslinkkini kautta:
*Kirjaostoksille Adlibrikseen

Kuunteletko mieluummin äänikirjoja tai luetko e-kirjoja?
*Kokeile Bookbeatia ilmaiseksi 30 päivää! Tarjous koskee uusia asiakkaita.


Kaunoa

Nazanine Hozar: Aria
Suom. Hilkka Pekkanen
Otava 2020

Suuri kertomus vie iranilaisen orpotytön ryysyistä rikkauksiin ja vallankumouksen sydämeen. 1950-luvun Iranissa sotilas pelastaa tienposkeen hylätyn vauvan – ja muuttaa samalla lopullisesti molempien kohtalon. Tytön nimeksi tulee Aria. Kolmen naisen osana on olla hänelle äitinä. On ankara Zahra, varakas ja lempeä Fereshteh ja lopulta salaperäinen, köyhä Mehri, jonka yhteys Ariaan on sekä siunaus että kirous.”

Luen aika vähän tämäntyyppisiä romaaneja, mutta tämä kuulostaa kiinnostavalta. Tällä saisi ruksittua maahaasteesta Iranin.

Julian Fellowes: Snobit
Suom. Markku Päkkilä
Otava 2020

Kaunis Edith tulee keskiluokkaisesta taustasta. Kun Uckfieldin markiisin perijä Charles Broughton kosii, myöntyy Edith hetkeäkään epäröimättä. Mutta onko hän rakastunut Charlesiin vai tämän titteliin ja yläluokan elämään? Downton Abbeyn luojan tarkkanäköinen romaani on kirpeä satiiri modernin brittiläisen yläluokan elämästä.

En oikeastaan tiedä, miksi tämä kiinnostaa. Todennäköisesti taikasana oli ”Downton Abbey”.

Matt Haig: Keskiyön kirjasto
Suom. Sarianna Silvonen
Aula & Co 2020

Nora on 34-vuotias eikä elämässä ole kehumista. Hän yksinäinen, sinkku ja saanut juuri potkut. Sitten hänen kissansa löytyy kuolleena kadulta, ja se tuntuu viimeiseltä pisaralta. Miksi hänen enää pitäisi elää? Sitten hän löytää kirjaston, joka sijaitsee elämän ja kuoleman välissä ja jossa voi kokeilla kaikkia niitä elämiä, jotka olisi voinut elää.

Juoni kuulostaa lähtökohtaisesti kutkuttavalta, ja kirjastoaiheesta tietenkin plussaa.


Fantasiaa

Margaret Rogerson: Kirjojen tytär
Suom. Mika Kivimäki
Karisto 2020

”Elisabeth on aina tiennyt, että velhot ovat pahoja ja taikuus vaarallista. Hän on kasvanut yhdessä Austermeerin suurkirjastoista, hyllyiltään kuiskailevien ja rautakahleitaan kalistelevien loitsukirjojen ympäröimänä. Kun joku vapauttaa kirjaston vaarallisimman kirjan, Elisabeth vaikuttaa syylliseltä ja hänet kiidätetään pääkaupunkiin kuulemaan tuomionsa.

Margaret Rogerson on minulle uusi tuttavuus, mutta hänen molemmat teoksensa ovat olleet bestseller-kirjoja. Kirjastoaiheesta tässäkin plussaa.

Katja Törmänen: Maan tytär
Like 2020

”Kiehtova fantasiaromaani vie keskelle rautakautista Pohjolaa ja heimojen välienselvittelyjä. Kohtalo ja muinaiset perinteet ovat heittäneet siskokset Aslaugin ja Freydisin erilleen toisistaan. Kumpikin on jättänyt vanhan kotikylänsä taakseen ja joutuu hakemaan paikkaansa uudessa yhteisössä. Jumalten oikut punovat sisarusten kohtalot jälleen yhteen, mutta riittävätkö heidän näkijänlahjansa pelastamaan sotaa käyvät kylät?”

Keväällä kirjoissa oli paljon neitsyitä, nyt tyttäriä. Bongasin Maan tyttären Liken syyskatalogista, mutta nyt huomasin että tämä ilmestyi jo toukokuussa. Menköön. Törmäsen aiempi, palkittu kirja Karhun morsian on minulla myös vielä lukematta.

Meri Luttinen: Myrskynsilmä
WSOY 2020

”16-vuotias Kainu joutuu luopumaan entisestä elämästään ja tulevaisuuden haaveistaan, kun hänelle lankeaa suuren tietäjän rooli. Muinaissuomalaiseen fantasiamaailmaan sijoittuva seikkailu kertoo koskettavasti nuoren aikuisen oman paikan etsimisestä ja löytämisestä.

Kiinnostavan kuuloinen kotimainen esikoisromaani oli piilotettu WSOY:n katalogin loppuun lastenkirjojen sekaan.

Stephenie Meyer: Keskiyön aurinko
Suom. Ilkka Rekiaro & Päivi Rekiaro
WSOY 2020

”Keskiyön aurinko on pitkään odotettu romaani, jossa Houkutuksen tarina kerrotaan Edward Cullenin näkökulmasta.”

NO NIIN! Jostain syystä WSOY on jättänyt tämän syyskuussa ilmestyvän kirjan pois katalogistaan.


Kauhua

H. P. Lovecraft, Markku Jalava (toim.): H. P. Lovecraftin parhaat
Suom. Ilkka Äärelä, Ulla Selkälä & Matti Rosvall
Art House 2020

H. P. Lovecraftin parhaat kokoaa valikoiman kauhun mestarin parhaimpina pidettyjä novelleja. Keskeistä niissä on silmitön pelko toiseutta ja tuntematonta kohtaan, hulluus ja järjettömyys.

Olen lukenut tosi vähän kauhua, ja genren klassikot kuten Lovecraft ovat vielä korkkaamatta. Tällaisesta kokoelmasta voisi olla hyvä aloittaa.

Lotta-Liisa Joelsson: Nailpolish.avi
Karisto 2020

”Netissä leviää levottomuutta herättävä video, jolla nuori tyttö lakkaa kynsiään. Paljon tietokoneiden parissa aikaa viettävä Patrik tulee ladanneeksi videon koneelleen ja huomaa, että siitä ei niin vain päästäkään eroon. Nailpolish.avi on hypnoottisen hyytävää teknologiakauhua, joka etenee kuin näennäisesti looginen painajaisuni.

Kuulostaapa kammottavan kiinnostavalta! Myös teknologiakauhu on minulle aika tuntematon genre.


Jännitystä

Mariette Lindstein: Lahkon lapset
Suom. Christine Thorel
Atena 2020

Hiljaiselon vuosinaan Oswald on kasvattanut kaksospojistaan Thorista ja Vicistä lahkon uskolliset sotilaat. Mutta hyväksyvätkö pian täysi-ikäiset pojat kaiken, mitä heille opetetaan?

Luin Lindsteinin trilogian ensimmäisen osan viime vuonna, ja se vei täysin mukanaan. Toinen osakin on vielä lukematta, mutta tämä kolmas kirja menee sen perään lukujonoon.

Oyinkan Braithwaite: Sisareni, sarjamurhaaja
Suom. Kaisa Kattelus 
WSOY 2020

Pikkusisko Ayoola on kaunis, lahjakas ja mahdollisesti sosiopaatti. Isosisko Korede on hyvä siivoamaan Ayoolan jälkiä. Kun kolmas Ayoolan poikaystävä kuolee veitsi sydämessään, Korede poistaa veritahrat valkaisuaineella, hävittää ruumiin ja estää sisartaan postaamasta iloisia selfieitä suruaikana. Kun Ayoola iskee silmänsä Koreden pitkäaikaiseen ihastukseen, verisiteet joutuvat koetukselle.”

Tavalliset kovaksikeitetyt dekkarit eivät ole minun juttuni, mutta tämä kuulostaa vähän erilaiselta.


Matkoja

Kirsikka Myllyrinne: Happamat sitruunat – elämää jaetulla saarella
Avain 2020

Miltä tuntuu asua maassa, jossa tuntee itsensä kielellisesti viisivuotiaaksi ja kulttuurillisesti oudoksi? Entä kuinka paljon voi muuttua ja pysyä silti omana itsenään? Kirjassa tarkastellaan niin perhe-elämää kuin kielen ja koulumaailman omaksumista, mutta myös ulkosuomalaisen identiteetin rakentumista serkkutalouden ja halloumin luvatussa maassa.

Ulkomailla asuminen kiinnostaa aiheena, joten muistelmat Kyprokselta sopivat hyvin lukujonon jatkoksi.

Heli Rantala: Pikisaaresta Pariisiin
Gaudeamus 2020

”’Seison kuin lintu häkkinsä kynnyksellä levitetyin siivin. Minä matkustan, ystäväni: matkustan ulkomaille.’ Näin kirjoitti 23-vuotias Frans Mikael Franzén toukokuussa 1795, kun hän nousi purjelaivaan Turun Pikisaaren satamassa. Teoksessa seurataan esimerkiksi kreivitär Sophie Creutzin, taidemaalari Mathilda Rotkirchin, lääkäri Immanuel Ilmonin sekä fennomaani J. V. Snellmanin matkantekoa eri puolilla Eurooppaa.”

Tästä lisäluettavaa suomalaisella twistillä niille, jotka ovat jo ahmineet Naiset joita ajattelen öisin sekä Reissunaisia.

Tuomas Milonoff & Riku Rantala: Madventures Suomi – Matkaopas
Johnny Kniga 2020

Riku ja Tunna sukeltavat kotimaahansa kuin Madventures-matkojensa kaukaisiin karttapallonkohtiin. He ovat avustajineen nuuskineet parhaat kuppilat, unohdetut aktiviteetit, hylätyt rakennukset ja upeimmat luonnonihmeet Hämeestä Pohjanmaalle ja Savosta Lappiin.”

Madventureskin on huomannut, että kotimaan matkailussa riittää kaiveltavaa. Hyllyni klassikkoihin kuuluu Kansainvälisen seikkailijan opas, yltääköhän tämä samalle tasolle?


Historiaa

Maria Pettersson: Historian jännät naiset
Atena 2020

Mitä yhteistä on tekoparrassa pelanneella baseball-tähdellä, kolumbialaisella huumepomolla, Yhdysvaltain sisällissodan sankarilla ja japanilaisella samurai-soturilla? He olivat kaikki naisia.

Tätä on odotettu! Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersonin #historianjännätnaiset oli viime vuoden kiinnostavinta sisältöä Twitterissä, ja oli vain ajan kysymys, milloin joku kustantamo tarttuu teemaan.

Petri Pietiläinen: Naisten maailmanhistoria
Docendo 2020

”Huomio kohdistuu sekä tavallisen väen arkeen että hallitsijoihin kuten Matamban kuningatar Nzinga, Kiinan keisari Wu, Napolin Johanna I ja Ruotsin (ja Suomen) Kristiina. Tiedenaisia esitellään kristityn väkijoukon tappamasta filosofi Hypatiasta alkaen.

Lisää naisia maailman historiasta. Kirjan arvoa himmentää silmissäni jonkin verran se, että se on jatkumoa saman kirjailijan Kissojen maailmanhistorialle ja Koirien maailmanhistorialle.

Torsti Lehtinen: Sofian sisaret – Filosofian historian vaikuttavat naiset
Into 2020

”Miesfilosofeista opitaan yhtä ja toista jo peruskoulussa, mutta monet tärkeimmistäkin naispuolisista filosofeis­ta tunnetaan huonosti. Tiedätkö, keitä olivat Aspasia ja Mary Wollstonecraft? Entä Luce Irigaray ja Martha Nussbaum?”

Lisää naisia, tällä kertaa filosofian alalta.

Virginia Woolf: Oma huone
Suom. Kirsti Simonsuuri 
Tammi 2020

”Virginia Woolfin 90 vuotta sitten ilmestynyt, yhä ällistyttävän ajankohtainen ja tarkkanäköinen kuvaus naisten yhteiskunnassa kohtaamista haasteista.”

Naisella pitää olla omaa rahaa ja oma huone, jos hän aikoo kirjoittaa. Minulla on tämä klassikko vielä lukematta, joten odotan syksyllä ilmestyvää äänikirjaversiota.

Juri Nummelin: Suomalaisen kirjallisuuden lyhyt historia
Avain 2020

Suomalaisen kirjallisuuden lyhyessä historiassa käydään tiiviisti, innostavasti ja kriittisesti läpi Suomen kirjallisuuden tarina. Kirjassa pyritään välttämään ilmeisimpiä suurteoksia ja tekijöiden luettelointia. Lisäksi mukana on myös unohdettua kirjallisuutta, kuten lasten- ja viihdekirjallisuutta.

Avoimen yliopiston kurssilla luin yhden kirjan kotimaisen kirjallisuuden historiasta, mutta se oli makuuni turhan hajanainen. Pääsisiköhän tämän kanssa paremmin kärryille aiheesta?

Mia Meri: Egypti — Kala sarkofagissa ja muita mysteereitä
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2020

”Egyptologi Mia Merin teos johdattaa lukijan muinaiseen Egyptiin, jonka mysteerit ovat kiehtoneet ihmiskuntaa vuosituhansien ajan. Kirja vastaa kiinnostavasti moneen Egyptin ikivanhaan arvoitukseen ja murtaa monta vanhaa väärinkäsitystä elämästä ja kuolemasta Niilin ikuisessa valtakunnassa.

Muinainen Egypti on kuulunut kiinnostuksen kohteisiini jo pienestä pitäen, joten tämä voisi olla sopivaa luettavaa.


Tietoa

Mari Manninen: Hyvät aikeet
Atena 2020

Antaako perusavulias suomalainen romanikerjäläiselle kolikon? Millaista on kaupunkilaisten naapuriapu? Mistä auttaja ammentaa voimansa löytökoirien pelastamiseen? Kenelle päätyvät lelut ja vaatteet, joita suomalaisturistit lahjoittavat kehittyvien maiden koululaisille?

Olen lukenut Manniselta aiemmin Finlandia-palkitun kirjan Yhden lapsen kansa, jolle annoin viisi tähteä. Nyt hän paneutuu kirjassaan hyväntekeväisyyden ajankohtaisiin ja usein ristiriitaisiinkin kysymyksiin.

Vesa Heikkinen: Tekstianalyysi
Gaudeamus 2020

Kielenkäyttö on jatkuvia valintoja: käytetäänkö myönteisiä vai kielteisiä sanoja, abstrakteja vai konkreettisia kuvailuja, kiertoilmaisuja vai suoraa puhetta. Olennaista on kiinnittää huomiota myös siihen, mitä tekstiin ei ole valittu. Tekstianalyysi-teoksessa opitaan, miten teksteistä havaitaan merkityksiä tuottavia kielellisiä aineksia.

Sarjassamme somesta tuttu: Olen seurannut Vesa Heikkisen tekstianalyyseja Twitterissä, joten myös kirja kiinnostaa.

Jenna Kiuru, Maria Manninen & Johanna Valkola: Arkivé Atelier – Huolla
Gummerus 2020

”Mitä jos voisit pitää lempivaatteesi ja -kenkäsi hyväkuntoisena vuosia? Huoltamalla voi pidentää merkittävästi vaatteiden elinkaarta. Arkivé Atelier’n Huolla-kirja kertoo erilaisten materiaalien ominaisuuksista ja auttaa laadun tunnistamisessa.”

Yksi kirjailijoista on tuttuni, ja olen seurannut Arkive Atelieria pitkään somessa. Ihanaa, että jotkut menevät pikamuodin maailmassa vastavirtaan, tuovat esille kestäviä materiaaleja ja ohjeistavat huolehtimaan niistä.

Richard Shepherd: Epäluonnolliset syyt – Oikeuspatologin elämä ja monet kuolemat
Suom. Veera Kaski
WSOY 2020

”Ylistetty kirja avaa poikkeuksellisen näkymän patologin työhön ja aikamme tunnetuimpien tragedioiden kuolemansyyntutkimuksiin. Iso-Britannian johtava oikeuslääkäri Richard Shepherd on viettänyt 30 vuotta kuolleiden salaisuuksia tutkien. Hänet kutsutaan paikalle, kun kuolema on yllättävä tai selittämätön, oli kyseessä sitten ”täydellinen murha”, luonnonkatastrofi tai outo onnettomuus.”

En ensin meinannut nostaa tätä listalleni asti, mutta kävin katsomassa alkuteoksen arviot Goodreadsissa. 13 500 arvosanasta yli puolet on viiden tähden arvioita. Okei, kiva!

James Hibberd: Game of Thrones – Kaikkien on kuoltava
Suom. Antti Immonen
Into 2020

Miten kaikkien aikojen menestynein tv­-sarja syn­tyi? HBO:n tuella tehdyssä Game of Thrones -­kirjassa seurataan ikonisen tv-­sarjan tuotantovaiheita aina sen syntymästä loppuhuipennukseen saakka ja kuullaan mer­kittäviä tarinoita kulissien takaa.

Vaikka tv-sarjan loppu oli kaamea mahalasku, tämä olisi silti kiinnostavaa lukea. Kansikuvaa ei harmillisesti löytynyt. Ennen viimeisen kauden ilmestynyttä fiilistelin Westerosin kirjeenvaihtajalla, mutta se on nyt jo pahasti vanhentunutta spekulaatiota.

Emmi Lehtomaa: Somevaikuttajaksi!
Otava 2020

Miten somevaikuttajaksi tullaan? Somevaikuttajan työ voi näyttää helpolta, vapaalta ja ihanien aamupalojen täyteiseltä elämältä. Työhön kuuluu kuitenkin paljon asioita, jotka tulee hallita menestyäkseen. Näitä ovat esimerkiksi omien palveluiden myyminen, sopimusneuvottelut sekä laadukas ja pitkäjänteinen sisällöntuotanto koko ajan muuttuville somealustoille.

No nyt lähtee ura nousukiitoon :D Kirja ilmestyy ilmeisesti vain e-kirjana ja äänikirjana.


Lapsille

Markus Hotakainen: Ihmeellinen universumi
Aula & Co 2020

Mikä on punainen jättiläinen? Miksi Pluto ei ole enää planeetta? Mistä tulevat tähtikuviot? Mitä revontulet ovat? Ihmeellinen universumi kertoo ala-asteikäisille lapsille hauskasti ja mieleenpainuvasti avaruudesta.

Lasten avaruuskirjoja ilmestyy nyt syksyllä useampikin. Tämä oli ensimmäinen vastaan tullut, joten sai kunnian tulla nostetuksi listalle.

Deborah Marcero: Roosa ja jännittävät seikkailukartat
Suom. Mari Nurminen
Kumma Kustannus 2020

”Roosan kekseliäs seikkailu vie lukijan keskelle mielikuvituksen huikeita maailmoja. Kirjan hauskoista ja yksityiskohtaisista kartoista löytää kerta toisensa jälkeen uutta tutkittavaa. Matkan edetessä niin lapsi kuin aikuinenkin huomaa, kuinka mielikuvituksen voimalla mikä tahansa on mahdollista.”

Jee, karttoja! Kumman katalogissa esiteltiin myös teoksen sisäsivuja ja kuvitusta, mikä on lastenkirjoille aika harvinaista. Tällaista tarvitaan lisää! Aikuisena haluan ostaa lahjaksi sekä kauniita että järkeviä kirjoja.

Carlos da Cruz & Janne Haikari: Suomalaiset tutkimusmatkailijat
S&S 2020

Mitä tutkimusmatkailija tekee? Ovatko suomalaisetkin tehneet tutkimusmatkoja? Voiko jonkin paikan löytää, jos siellä jo asuu joku? Värikäs tietoteos tutustuttaa suomalaisiin tutkimusmatkailijoihin ja -matkoihin.

Jee, tutkimusmatkailua! Pirteästi kuvitettu lastenkirja kotimaisista reissaajista.

Nelli Heinimo, Reetta Niemensivu & Aapo Ravantti: Kaivurin raivari
WSOY 2020

Formula-autoa taas jännittää kisa-aamuna niin, että bensatankki on sekaisin. Entä mikä ihme mietityttää Miniä moottoritiellä? Nelli Heinimon runot yhdistävät oivaltavasti kaksi erilaista maailmaa: tunteet ja karismaattiset kulkuneuvot ja työmaakoneet.

Jee, tuttuja! Kaivurin raivari on ystäväni kirjoittama, ja pääsin silmäilemään taittovedosta etukäteen. Luvassa on hauskoja lastenloruja herkullisella kuvituksella!


Mitä syksyn kirjaa itse odotat?

Syksyn 2018 kirjatärpit lukujonoon

Kävin läpi ison kasan kustantamoiden syyskatalogeja ja poimin kiinnostavimmat kirjatärpit. Jos kirjamakusi on samansuuntainen kuin minulla, listasta löytyy toivottavasti uutta kiinnostavaa syksyn lukujonoon!

Kaunokirjallisuuden puolella otin esille eniten sellaisten kirjailijoiden kirjoja, joilta olen jo aiemmin lukenut jotain hyvää, sekä koukuttavia sarjojen jatko-osia. Tietokirjapuolella on itselle tuntemattomampiakin tekijöitä. Lastenkirjallisuuden osalta aloin nostaa esille vahvoista tytöistä ja naisista kertovia kirjoja, ja niitä osoittautuikin olevan todella monta. Listasin siis kaikki löytämäni. Iltasatuja kapinallisille tytöille -kirjan menestys on selvästi innostanut iskemään samaan markkinarakoon.

Listauksestani tuli kaiken kaikkiaan aika naispainoitteinen sekä kirjailijoiden että päähenkilöiden osalta. Myös kotimaisuusprosentti on korkealla. Upeaa että meillä julkaistaan niin paljon kiinnostavia kirjoja!

Tue kirjabloggaajaa ja tilaa kirjoja mainoslinkkini kautta:
*Kirjaostoksille Adlibrikseen

Kuunteletko mieluummin äänikirjoja tai luetko e-kirjoja?
*Kokeile Bookbeatia ilmaiseksi 30 päivää! Tarjous koskee uusia asiakkaita.


Historiallista fiktiota

Johanna Valkama: KAUKOSAARTEN AINO
Otava 2018

Kun maailman laidalla purkautuva tulivuori uhkaa pimentää Pohjolan revontulitaivaan, tietäjä ja tutkimusmatkailija Iki-Kuura herää vieraalta rannalta haaksirikon ainoana selviytyjänä. Hänet pelastaa viikinki Erik Tuulihattu, joka on itsekin päätynyt kauas kotoaan Färsaarille. Erik kertoo Iki-Kuuralle luolissa asuvista hyljenaisista, jotka houkuttelevat miehiä aaltojen alle. Kohtalo johdattaa Iki-Kuuran tutkimaan hyljeihmisiin liittyvää salaisuutta. Entä kuka oli se punahiuksinen kaunotar, jonka hän näki rannalla haaksirikon jälkeen?

Johanna Valkaman esikoisteos Itämeren Auri vei niin hyvin mennessään, että sarjan kolmas osakin on syytä lukea, heti Linnavuoren Tuulin jälkeen. Mutta mitä kansikuvassa tekee Sansa Stark?

Minna Rytisalo: ROUVA C.
Gummerus 2018

Rouva C. kuvaa erään avioliiton tarinan ja näyttää, millaisista silmuista puhkeaa se Minna Canth, jonka me tunnemme: esikuva, taistelija, patsas. Piian ja pumpulikauppiaan tytär päätyy naimisiin opettajansa kanssa ja huomaa olevansa aina raskaana. Perhe kasvaa, mutta samalla kasvaa halu tehdä kodin ulkopuolella paljon enemmän. Rouva C. on rakkaustarina ja ystävyyden kuvaus. Vaikka aika on eri, kysymys on sama: missä kulkevat yksilön rajat? Romaani on myös voimakas, kaunokirjallinen kannanotto tyttöjen ja naisten oikeuksien puolesta.

Minna Rytisalon Lempi oli niin vaikuttava lukukokemus, että Rouva C:ltä on lupa odottaa paljon. Lisäksi Minna Canth hahmona kiinnostaa. Häneltä olen lukenut yhden teoksen, Työmiehen vaimon.

Winston Graham: POLDARK – NELJÄ JOUTSENTA
Suom. Lauri Sallamo, Anuirmeli Sallamo-Lavi
Gummerus 2018

Neljä joutsenta on tv-sarjanakin tunnetun, unohtumattoman Poldark-sarjan kuudes osa. Graham kuljettaa jälleen lukijansa Cornwallin karun kauneuden keskelle aikakauteen, jolloin maailma ympärillä muuttui kovaa tahtia. Sodasta, sukuriidoista, köyhyydestä, kulkutaudeista ja muista vitsauksista selvinnyt Ross Poldark joutuu aivan uudenlaiseen koettelemukseen, kun nuori merivoimien upseeri ihastuu hänen loputtoman pitkämieliseen mutta kiivaaseen vaimoonsa Demelzaan. Kaikki Rossille tärkeät naiset, neljä joutsenta, joutuvat kriisiin näinä vuosina.

Poldark-sarja kuuluu ehdottomiin lemppareihini televisiossa (lämpimät kiitokset Yle Areenalle), ja olen lukenut alkuperäisiä kirjojakin kaksi ensimmäistä osaa. Gummerus kääntää ja kustantaa sarjaa kiitettävään tahtiin, ja kuudeskin osa on lukujonossa sitten kun sinne asti pääsen.


Fantasiaa, scifiä & spefiä

Elina Pitkäkangas: RUSKA
Myllylahti 2018

Synkän romanttisessa, urbaanissa fantasiasarjassa ihmissusimyytit siirtyvät historiankirjoista tutuille ja turvallisille kotikaduille. Kun kaukainen uhka onkin lähellä ja kytee omassa yhteisössä, epätietoisuus ja pelko alkavat lietsoa vihaa. Vallanpitäjien vuosikymmeniä pitänyt järjestelmä uhkaa horjua, eivätkä kansalaiset koe oloaan turvatuksi kaupungin muurien sisällä. Täydenkuun lähestyessä susijahti kiristyy. Ruska on Kuura-trilogian päätösosa.

Elina Pitkäkankaan aikaisemmat teokset Kuura ja Kajo olivat sen verran koukuttavia, että trilogian päätösosa on ehdottomasti lukulistalla. Miten käy Inkan ja Aaronin?

Erika Vik: NEFRIN TYTÄR
Gummerus 2018

Kaksosauringot-trilogian fantastinen kertomus kahtia jakautuneesta maailmasta huipentuu kiihkeästi odotettuun, spektaakkelimaiseen päätösosaan. Kun Aleia kohtaa viimein etsijänsä, hän törmää toisenlaisiin totuuksiin, jotka pakottavat hänet kyseenalaistamaan kaiken seleesien keskuudessa kokemansa.  Kenen puoleen Aleian lojaliteetti kallistuu? Voiko hän hallita lumousta sisällään vai onko sillä oma tahtonsa? Entä miten käy Corildonin ja vainottujen seleesien?

Erika Vikin fantasiatrilogian toinen osa Seleesian näkijä sai minut niin vahvasti puolelleen, että todellakin odotan sarjan päätösosaa. Jee!

Hannu Rajaniemi: KESÄMAA
Suom. Tero Valkonen
Gummerus 2018

Häikäisevän scifi-illusionistin uudessa romaanissa suurvallat mittelöivät kuolemanjälkeisen elämän valjastamisessa. Vakoilujännäri Kesämaa vie keskelle vaihtoehtoista historiaa, jossa vakoojina on eläviä ja kuolleita. Eletään vuotta 1938, ja murhan ja kuoleman käsitteet ovat vanhentuneita. Kuolema on kuitenkin vasta alkua, ja tuonpuoleinen elämä jatkuu Kesämaan metropolissa – jos on sattunut ansaitsemaan pääsyn sinne.

Hannu Rajaniemen kirja Kvanttivaras odottelee vielä lukemattomana hyllyssäni, ja arvuuttelen mahtaakohan se olla liian korkealentoista scifiä minun makuuni. Joka tapauksessa kehutulta kirjailijalta ilmestyy syksyllä vähän erityyppinen kirja, joka ansaitsee tulla nostetuksi tärppilistalle.

Helena Waris: VEDENKEHRÄÄJÄ
Otava 2018

Nerokkaasti punottu mysteeri maailmasta, jota kaikkitietävät Koneet hallitsevat. Paluu Linnunsitojan jännittävään tarinaan. Saz on päätynyt majakkasaarelta, konevastarinnan tukikohdasta meren taakse Ammabariin. Etsiessään ystäväänsä hän joutuu matkalle läpi sekasortoisen mantereen, jonka vesivarannot ovat ehtymässä. Hiekkaan hautautuvien kaupunkien ja pakolaisvirtojen keskellä Sazin täytyy valita tulevaisuus, jonka puolesta taistella.

En tiennyt lukiessani, että Linnunsitoja aloittaa sarjan. Vedenkehrääjä on sen tavoin tiivis ja lyhyt fantasiapaketti. Ehkä nyt saadaan hieman lisävalotusta kirjojen mielenkiintoiseen maailmaan?

Liu Cixin: KOLMEN KAPPALEEN PROBLEEMA
Muistoja planeetta Maasta, osa 1

Suom. Rauno Sainio
Aula & Co 2018

Vuonna 1967 Kiinassa roihuaa. Kun ihminen näyttää kulttuurivallankumouksen tuoksinassa nuorelle Ye Wenjielle pimeän puolensa, saa alkunsa tapahtumien sarja, joka suistaa raiteiltaan Maan ja koko ihmiskunnan kohtalon. Uudella vuosituhannella nanotutkija Wang Miaon verkkokalvolle ilmestyy lähtölaskenta, jonka lopussa häämöttää ahdistava arvoitus. Samaan aikaan tiedemiesten sarjaitsemurhaa tutkiva Pekingin poliisi pyytää häntä soluttautumaan epäilyttävän tiedeyhdistyksen riveihin. Tutkimukset johtavat salaperäiseen verkkopeliin, jonka virtuaalimaailma on kolmen ennalta arvaamattoman auringon armoilla.

Tämä menee listoille puhtaasti sen takia, että en ole koskaan lukenut kiinalaista scifiä, ja nyt sitä saa suomeksi. Harmittaa, että missasin Finnconissa esitelmän aiheesta! Liu Cixinin teos on voittanut Hugo-palkinnon vuonna 2015.

Magdalena Hai: KOLMAS SISAR
Otava 2018

Onko uusi suurnoita vihdoin syntynyt? Upea mangahenkinen seikkailu aloittaa sarjan. Lune, mustan noidan tytär, valmistautuu juhlimaan ystäväänsä Cieliä, joka on saamassa laulunsa, noitaluontonsa. Ciel paljastuu kuitenkin lauluttomaksi, sanchantiksi, ja kaikki ovat kauhuissaan. Edellinen sanchante oli tuhota valtakunnan. Tyttöjen on paettava kotoa. He päätyvät Maahan, missä heitä odottaa Rehtoriksi kutsutun olennon johtama koulu ja sen toismaailmalliset asukit.

Kolmas sisar on oikeastaan ilmestynyt jo heinäkuussa, mutta lisään sen silti listalle. Muissa kirjablogeissa tätä tiiliskiveä on hehkutettu kovasti, ja tarina vaikuttaa kiinnostavalta.

PS.
En ole vielä lukenut näiden sarjojen aikaisempia osia, mutta syksyn kiinnostaviin kotimaisiin uutuuksiin kuuluvat myös Elina Rouhiaisen Aistienvartija (Tammi) sekä Maria Turtschaninoffin Maresin voima (Tammi). Tsekkaa myös Taikakirjaimet-blogin tulevien kirjojen listaus ulkomaisen spefin osalta!


Romantiikkaa

Jojo Moyes: ELÄ ROHKEASTI
Suom. Heli Naski
Gummerus 2018

’Elä rohkeasti, Clark’, Will sanoi Louisalle ennen kuolemaansa. Nyt Louisa ”Lou” Clark, englantilaisen pikkukaupungin tyttö, pakkaa mehiläissukkahousunsa, levittää siipensä ja tekee viimein unelmista totta. Hän muuttaa New Yorkiin uuden työn ja elämän perässä mutta yrittää samaan aikaan pitää yllä etäsuhdetta poikaystävänsä kanssa. Tarinan optimistinen päätösosa Elä rohkeasti naurattaa, itkettää ja herättää halun matkustaa heti New Yorkiin.

Kerro minulle jotain hyvää oli täydellistä lomalukemista, ja sen jatko-osa Jos olisit tässä oli melkein yhtä hyvä. Kai sarjan kolmas osakin on jossain vaiheessa luettava.


Lastenkirjallisuutta

Elena Favilli & Francesca Cavallo: ILTASATUJA KAPINALLISILLE TYTÖILLE 2
Suom. Maija Kauhanen
S&S 2018

Valtavaan suosioon maailmalla ja Suomessa noussut, ainutlaatuinen Iltasatuja kapinallisille tytöille saa odotettua jatkoa! Luvassa on kokonaan uusi kokoelma, joka esittelee sata merkittävää naista inspiroivien tarinoiden välityksellä. Mukana kakkososassa on useita lukijoiden ehdottamia entuudestaan tuntemattomampia sankarittaria eri puolilta maailmaa mutta myös paljon tuttuja historian ja nykypäivän nimiä, kuten Beyoncé, Yeonmi Park, Angela Merkel, Madonna, Audrey Hepburn, Kristiina Suuri, Chimamanda Ngozi Adichie, Steffi Graf, J. K. Rowling, Mata Hari, Simone Weil ja Nefertiti.

Iltasatuja kapinallisille tytöille iski jonkinmoiseen kultasuoneen, ja jatko-osaa pukkaa. Sopii myös meille aikuisille! Samalla kaavalla on ilmestynyt myös enemmän pojille suunnattu teos Stories for Boys Who Dare to be Different, josta on kirjoitettu ainakin Bibobook-blogissa.

Sanna Mander & Anna Sarve: PRINSESSAKIRJA
S&S 2018

Leikkisässä ja visuaalisessa prinsessakirjassa kerrotaan kaikki mitä haluat ja kaikki mitä et tiennyt haluavasi tietää prinsessoista. Mitä prinsessat syövät, miksi he joskus pussailevat sammakoita, millaisia kenkiä heillä on ja ylipäätään mitä kaikkea mahtavilta prinsessoilta vaaditaan. Kirjassa tavataan Lumikki, Pocahontas, Marie Antoinette, Ozma, Leia, Wallis Simpson, Kleopatra ja muita ihan fantastisia prinsessoja.

Prinsessakirja vaikuttaa kiinnostavalta näin aikuisenkin näkökulmasta. Ehkä kirja tuo hieman uutta näkökulmaa perinteisiin prinsessasatuihin?

Satu Erra, Johannes Erra & Ilona Partanen: TODELLISTEN PRINSESSOJEN KIRJA
Tammi 2018

Todellisten prinsessojen kirja tuo uuden näkökulman lasten rakastamaan teemaan. Millaista prinsessojen elämä ihan oikeasti on? Mistä he ovat kiinnostuneita, kuinka he pukeutuvat, millaisen jäljen he ovat jättäneet maailmaan? Mukana ovat mm. Egyptin Hatšepsut, Englannin Elisabet I, Brasilian Isabella, Sokoton Nana Asma’u, ja piipahtaapa kirjan sivuilla Ruotsin Victoriakin. Prinsessa Ruusunen nukkui sata vuotta, mutta nämä kuninkaalliset naiset ovat muuttaneet maailmaa!

Vahvoja naisia pukkaa! Jos S&S julkaisi prinsessakirjan, Tammi aikoo pistää paremmaksi Todellisten prinsessojen kirjalla. Kansi on suoraan 1960-luvulta, mutta sisältö kuulostaa mielenkiintoiselta tässäkin.

Taru Anttonen & Milla Karppinen: SANKARITARINOITA TYTÖILLE
Kertomuksia rohkeista naisista Minna Canthista Almaan
Into 2018

Sankaritarinoita tytöille on kirja rohkeista suomalaisista naisista eri vuosikymmeniltä. Se kertoo sankareista, jotka ovat kulkeneet omia polkujaan ja saaneet siten aikaan jotain hienoa tai tärkeää. Osa on rikkonut lasikattoja, osa on tehnyt ennakkoluulottomia valintoja, osa on edennyt rohkeudellaan. He kaikki ovat erinomaisia esikuvia meille ­kaikille.

Iltasatuja kapinallisille tytöille -kirjan vanavedessä ilmestyy teoksia tiheään tahtiin. Alkuperäisteoksessa ei ollut yhtään suomalaista naista, mutta Anttosen ja Karppisen teos korjaa tämän puutteen. Kansi ei hirveästi houkuttele lukemaan, mutta toivottavasti sisältö on timanttista.


Tietokirjat

Elina Tuomi: ITSENÄISIÄ NAISIA
70 suomalaista esikuvaa
S&S 2018

Moderni suomalainen yhteiskunta on rakennettu rohkeiden, itsenäisten ja aktiivisten naisten voimin. He toimivat poliitikkoina, tieteilijöinä, opettajina ja yritysjohtajina, he ovat taiteilijoita, tutkijoita tai urheilijoita. Silti naisten roolia ja merkitystä yhteiskunnan rakentajina on vähätelty, ja naisten tarinat ovat jääneet marginaaliin, tai kokonaan kertomatta. On aika nostaa esiin heidät, jotka on jätetty varjoon!

No jopas. Onko tyttöjen voimaannuttaminen otettu yhteiseksi teemaksi kustantamojen syysohjelmissa? S&S iskee kapinallisten tyttöjen luomaan markkinarakoon myös vähän vanhemmille suunnatulla tietokirjalla suomalaisista vaikuttajanaisista. Ulkoasultaan tämä noudattelee esikuvaansa. Samassa rytäkässä S&S:ltä ilmestyy vielä yksi aiheeseen liittyvä kirja, Tarinoita suomalaisista tytöistä, jotka muuttivat maailmaa. Valinnanvaraa on siis runsaasti.

Juha Ketola, Katleena Kortesuo, Mikko Sairanen: ÄLÄ SYÖTÄ RUOKAHUKKAA
Näin käytät tähteet, säästät rahaa ja pelastat maapallon

Docendo 2018

”Ruokahävikki kuriin! Lensivätkö taas viimeviikkoiset kastikkeenjämät roskiin? Unohtuivatko eväät reppuun päivän ajaksi? Happaniko maito kaappiin ja homehtuiko juustonkannikka? Tämä kirja auttaa sinua säästämään ruokaa, rahaa ja resursseja – ja samalla pelastat maapallon.”

Ekologisuus aiheena kiinnostaa ja maailman tulevaisuus huolettaa, ja olenkin lukenut aiheesta paljon. Tämän kirjan yhtenä kirjoittajana on Katleena Kortesuo, joten se ei voi olla kovin tylsä.

Julia Thurén: KAIKKI RAHASTA
Näin säästin kymppitonnin vuodessa
Gummerus 2018

Kaikki rahasta -teos puhuu rahasta avoimesti ja humoristisesti, vailla ylenkatsetta ja tuomitsemista. Kirjassa sekä asiantuntijat että tavalliset ihmiset avaavat taloutta käytännönlähtöisesti. Vaurastuminen on mahdollista jo pienillä oman talouden viilauksilla: budjetoi, automatisoi, sijoita. Kun talousasiat ovat kunnossa, voit suunnata kohti vapaata ja laadukasta elämää, jossa kunnioitetaan sekä ympäristöä että muita ihmisiä.”

Näin säästin kymppitonnin vuodessa -alaotsikko on jo itsessään melko provosoiva. Vaaditaan jonkinmoiset tulotkin, että voi säästää 800 euroa kuukaudessa. Provosoitumisesta huolimatta, tai ehkä juuri sen takia, innokkaana säästäjänä minua kiinnostaisi lukea Thurénin ajatuksia rahasta.

Jussi Alroth ja Mike Pohjola: WESTEROSIN KIRJEENVAIHTAJA
Salaisuuksia ja spekulaatiota

Otava 2018

Game of Thrones on maailman suosituin tv-sarja, jolla on jo yli 100 miljoonaa fania. Sarjan juonenkäänteet ja salaisuudet ovat vieneet mukanaan myös johtavat suomalaiset GoT-tuntijat: he sukeltavat teoksessaan sarjan tarinaan ja henkilöihin, tarjoavat kiehtovia analyyseja, kritiikkiä ja kutkuttavia spekulaatioita. Koukuttavaa luettavaa kaikille sarjan viimeistä tuotantokautta odottaville!

Lueskelin paljon Jussi Alrothin Westerosin kirjeenvaihtaja -tekstejä Hesarissa, ja spoilasin myös itseäni juoniarvioilla ennen kuin olin ehtinyt katsoa koko tv-sarjan. Nyt heiltä ilmestyy kirja, mahtavaa! Toisena tekijänä on mainion Sinä vuonna 1918 -peliromaanin kirjoittaja Mike Pohjola. Viimeistä GoT-tuotantokautta sekä loppuja kirjoja odotellessa tämä tarjoaa varmasti mukavaa lukemista.

Michelle Obama: MINUN TARINANI
Suom. Ilkka Rekiaro
Otava 2018

Vaikutusvaltansa ja saavutustensa johdosta Michelle Obamasta on tullut yksi aikamme ikonisimmista naisista. Yhdysvaltain presidentin puolisona – ensimmäisenä afroamerikkalaisena – hän kehitti Valkoista taloa aiempaa lämminhenkisemmäksi ja tasapuolisemmaksi paikaksi ja puhui vahvasti myös naisten ja tyttöjen puolesta. Pohdiskelevissa ja kiehtovissa muistelmissaan Michelle Obama avaa elämäänsä ja kertoo kehityksestään: lapsuudesta Chicagon eteläosassa, työskentelystään johtotehtävissä ja tasapainoilusta äitiyden ja työn asettamien vaatimusten välillä sekä vuosista maailman kuuluisimmassa talossa.

Tämä menee lukulistalle, koska Michelle Obama.

Mikko Saari: LÖYDÄ LAUTAPELIT
Avain 2018

Mitkä pelit ovat muovanneet käsityksiämme lautapeleistä eniten? Mitkä ovat menestyspelien rakennuspalikat? Löydä lautapelit esittelee ne pelit, jotka kaikkien peliharrastajien – niin aloittelijoiden kuin kokeneidenkin – olisi syytä tuntea. Vaikuttavien klassikoiden lisäksi kirja tarjoaa paljon vinkkejä tuoreimpien lautapelien pariin ja kertoo, millaista on lautapelien harrastaminen.

Kirjan kansi tuo mieleen lastenkirjan, mutta sisältö lienee täyttä asiaa. Olen vasta löytämässä ns. aikuisten ja harrastajien lautapelit, joten tästä voisi olla hyvä aloittaa. Kirjoittaja on ainakin pitkän linjan peliharrastaja ja asiantuntija.

Mari Manninen: KIINALAINEN JUTTU
33 Kiina-myyttiä, jotka vaativat kumoamista

Atena 2018

Kiina on kommunistinen, Kiinan talous on hyytynyt, kiinalaiskaupungeissa on maailman saastunein ilma, kiinalaiset ovat lyhyitä, Kiinan muuri näkyy Kuuhun, kiinalaiset ovat kohteliaita, Kiinassa on täydellinen sensuuri, kiinalainen laatu on huonoa, kiinalaiset eivät halua adoptoida tyttöjä… Kiinalaiseen juttuun on koottu yleisiä väärinkäsityksiä Kiinasta, ruuasta historiaan ja taloudesta ihmisoikeuksiin. Toimittaja Mari Manninen auttaa lukijaa näkemään Kiinaa uudessa, realistisemmassa valossa.

Mari Mannisen Tieto-Finlandialla palkittu kirja Yhden lapsen kansa sai minulta viisi tähteä, niinpä odotan tältäkin teokselta paljon.

Petteri Järvinen: KYBERUHKIA JA SOMESOTAA
Digiaikana sinäkin olet etulinjassa
Docendo 2018 

Petteri Järvinen esittelee kirjassaan kyberturvallisuuden kokonaiskuvan helppotajuisesti ja havainnollisesti. Hän kertoo, miten kyberhyökkäyksiä tehdään ja miten niihin voidaan varautua. Mitkä ovat lähitulevaisuuden suurimmat uhkakuvat? Miten Suomi on varautunut poikkeustilanteisiin ja niistä selviämiseen? Miten varmistaa oman kotiverkon ja älykkäiden kodinkoneiden turvallisuus? Miten jokaisen pitäisi tunnistaa valeuutiset, torjua trollaukset ja estää asiaton, ulkomailta tuleva vaikuttaminen?

Olen lukenut Petteri Järviseltä aiemmin mielenkiintoisen kirjan NSA – näin meitä seurataan. Aihe on ajankohtaisempi kuin koskaan, joten tämä uusikin teos kiinnostaa.

Vesa Sisättö: 100 KLASSIKKOA TUNNISSA
Avain 2018

100 klassikkoa tunnissa esittelee kirjallisuuden klassikot näppärästi parin virkkeen tiivistelminä, antaa kustakin teoksesta muutaman lauseen mittaisen mielipiteen ja kertoo vielä joka kirjasta kiinnostavan faktan, jolla voit päteä sosiaalisessa mediassa! Lukeneisuuden osoittaminen ei tämän helpommaksi tule.

Hehehehe. Kuulostaa hyvältä! Kirjabloggaajatkaan eivät ehdi lukea aivan kaikkea mitä haluaisivat – kuten tästäkin postauksesta tai TBR-listastani voi ehkä päätellä.


Huumoria

Virpi Salmi: OTTAISIN MIELUUMMIN PONIN
ja muita totuuksia Suomen taiteen helmistä
Atena 2018

Kukapa ei olisi taideteoksen äärellä miettinyt, mitä maalaukset haluavat meille sanoa. Mistä supisevat Ruokolahden eukot? Mitä pohtii poika, joka tuijottaa varista? Miksi juuri ne tietyt metsot ovat kaikkien suosikit? Sosiaalisessa mediassa maailmantaiteen meemit ovat jo naurattaneet jo miljoonia ihmisiä. Onkin korkea aika tuoda myös Suomen taide nykyaikaan.

Tämä saattaa olla todella hauska, tai sitten valju kopio Facebookissa hauskuuttavasta Taidevandalismista. Yhtä kaikki, tämän voisi selata läpi.

Ines Lukkanen: TAIDEVANDALISMI
Avain 2018

Anarkiaa kirjahyllyyn! Taidevandalismi-teokseen on valittu sata hersyvintä meemikuvaa ja puettu ne arvokkaan taideopuksen vaatteisiin. Tämä kahvipöytäkirja tarjoilee lukijoilleen niin arkisiin tilanteisiin liittyvää huumoria kuin nasevaa yhteiskuntakritiikkiä ottaen menneen maailman ylevän estetiikan ja tuoden sen tekstitysten kautta tähän päivään.

Kas kun tulikin puheeksi – JES! Tämä menee heti lukulistalle. Mielenkiintoista, että taidemeemikirjoja ilmestyy syksyllä ihan kaksin kappalein. Kiinnostavaa verrata tätä sitten Virpi Salmen kirjaan.


Onko näistä mikään omalla lukulistallasi? Voitte myös linkata omia tärppilistojanne kommentteihin!

Mari Manninen: Yhden lapsen kansa

Minun mielestäni yhden lapsen politiikka oli julma ja turha: Se leikkasi syntyvyyttä huonommin kuin aiemmat kampanjat, mutta rikkoi raa’asti kansalaisten oikeutta päättää ruumiistaan ja lisääntymisestään. Sen hyödyt eivät mitenkään kumoa sen aiheuttamaa inhimillistä kärsimystä.
Kiinalaiset ovat eri mieltä.

Sain Yhden lapsen kansan luettavaksi reissulla vanhempien luokse, koska jostain syystä Lohjan kirjastosta saa varattua helposti mitä vain milloin vain. Helmet-kirjastossa kirjasta on tällä hetkellä 747 varausta.

Toimittaja Mari Manninen on asunut useita vuosia Kiinassa ja kirjoittanut Kiina-aiheisia juttuja suomalaisiin lehtiin. Kirjaansa varten hän keräsi kymmenen perheen tarinat yhteen. Yhden lapsen kansa voitti tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon vuonna 2016.

Ihmisten tarinoiden kautta käsitellään Kiinan yhden lapsen politiikkaa kattavasti eri puolilta. Ensimmäisen lapsen jälkeen syntyneet saattoivat jäädä ”mustiksi lapsiksi”, jos he eivät saaneet hukouta eli asuinpaikkatodistusta. Ilman sitä ei pääse yliopistoon, töihin, naimisiin tai – käsittämätöntä kyllä – edes junaan.

Ainokaiset lapset saattavat olla hemmoteltuja pikkukeisareita, mutta toisaalta myös uupuneita nuoria, joiden harteille kasautuvat paineet menestymisestä sekä kahdesta vanhemmasta ja neljästä isovanhemmasta huolehtiminen. Yksittäisten ihmisten tarinoiden kautta aihe tulee lähelle ja liikuttaa.

Abortoidut vauvat, hylätyt tyttölapset, vaimottomat miehet, vietnamilaiset ostovaimot… Manninen käsittelee aihettaan monelta kulmalta. Monet naiset joutuivat pakkoaborttien uhriksi – aborttiin painostaminen oli normaalia, mutta naiset saatettiin myös hakea väkivalloin kotoa toimenpidettä varten. Kylissä oli vauvakiintiöt, ja vauvaa piti anoa kirjallisesti kauan ennen kuin saattoi alkaa edes yrittää lapsentekoa. Vauva-arpajaisista lukiessani mietin hetken, luenko tässä nyt dystopiakuvausta Siilosta vai ihan oikeaa lähihistoriaa.

Manninen osoittaa myös, että länsimaisen median antama kuva Kiinasta ja yhden lapsen politiikasta on usein yksipuolinen. Yllättäen suurin osa haastatelluista on sitä mieltä, että yhden lapsen politiikka oli Kiinalle tarpeen väestönkasvun hillitsemiseksi, vaikka keinot saattoivatkin olla vääriä. Löytyypä jopa yksi väestöryhmä, jota politiikka on hyödyntänyt. Kaupungissa asuvat ainoat tyttäret saivat mahdollisuuden kouluttautua ja edetä elämässään pitkälle, sillä mikäli heillä olisi ollut veljiä, tyttöjen koulutukseen ei olisi todennäköisesti panostettu.

Pienestä toistosta huolimatta Yhden lapsen kansa on sujuvaa lukemista, ja ahmin sen viikonlopun aikana. Kirja ei ole aiheensa puolesta mukavaa luettavaa, mutta ehdottoman kiinnostava ja tärkeä teos. Finlandia-palkintonsa ansainnut siis. Kirjabloggaajat äänestivät Mannisen kirjan myös vuoden 2016 parhaaksi teokseksi Blogistanian Tieto -kategoriassa.

Yhden lapsen kansa pääsee mukaan Lukuhaasteeseen 2017 kategoriassa Politiikasta tai poliitikosta kertova kirja.

Subjektiivinen tuomio: *****

Mari Manninen
Yhden lapsen kansa: Kiinan salavauvat, pikkukeisarit ja hylätyt tyttäret
205 sivua
Atena 2016