”Miltä kausi näyttää ja kuulostaa? Kuka jää henkiin? Kuka lopussa istuu Rautavaltaistuimella? Mitä Yön kuningas haluaa? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin pyrimme vastaamaan kirjan tässä osiossa.
Spekuloidaan.”
Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta.
Westerosin kirjeenvaihtaja on siitä mielenkiintoinen kirja, että sen elinkaari on vain puoli vuotta. Kirja on ajankohtainen huhtikuuhun 2019 asti, jolloin Game of Thrones -sarjan viimeinen tuotantokausi ilmestyy. Tv-sarja on ohittanut kirjat kauan sitten, joten kukaan ei tiedä, miten tarina päättyy. Tähän markkinarakoon iskee Westerosin kirjeenvaihtaja spekulaatiollaan.
Kirja osui minulla hyvään saumaan, kun olen miettinyt sarjan katsomista uudelleen alusta alkaen. Westerosin kirjeenvaihtaja toimi hyvänä muistinvirkistyksenä, eikä GoT-maratoniin tarvitse ainakaan ihan heti lähteä. Kirjassa käydään läpi tv-sarjan kaikki tähänastiset kaudet ja keskeisimmät juonikuviot. Selostamisen lisäksi kirjailijat arvioivat jaksojen ja juonenkäänteiden onnistumista ja kommentoivat niitä.
Kirjan kanssa on helppo olla samaa mieltä: kuudes ja seitsemäs tuotantokausi eivät perustu enää Martinin kirjoihin, ja sen kyllä huomaa. Juoni on yksinkertaistunut ja kerronta nopeutunut huimasti ensimmäisten kausien tasapainoisista kokonaisuuksista. Etäisyyksillä ja ajalla ei ole enää väliä – tämän myöntävät sarjan tekijät itsekin.
Sarjan henkilöistä tehdään psykoanalyysia kuin oikeista persoonista konsanaan. Kertauksen jälkeen raapaistaan pinnalta esimerkiksi sukupuolen, rodun ja uskonnon merkitystä sarjassa. Kovin syvälle ei kuitenkaan mennä. Sitä kuuluista spekulaatiota saa odottaa aika pitkään, sillä kahdeksannen kauden sisällön arvailua on 357 sivusta vain 47 sivua. Kirjailijat vaikuttavat olevan varsin varmoja asiastaan, ja heidän hahmottelemansa rakenne tulevan kauden jaksoille kuulostaa kyllä perustellulta. Onnellista loppua sarjalle ei ole tulossa, vaan se kuuluisa ”katkeransuloinen”.
Westerosin kirjeenvaihtaja kärsii jonkin verran turhasta toistosta, minkä huomaa kun kirjan ahmaisee kerralla. Kyseessä on kuitenkin varsin mukaansatempaava opus sarjan tunteville faneille – muiden ei kannata vaivautua. Nyt yritän vastustaa kiusausta ostaa HBO vielä ja alkaa tapittaa julkaistuja tuotantokausia huhtikuuta odotellessa.
Jussi Ahlroth pitää Hesarin NYT-liitteen sivulla myös Westerosin kirjeenvaihtaja-nimistä blogia, jonne hän on tehnyt monen kauden verran GoT-jaksoarvioita.
Subjektiivinen tuomio: *****
Jussi Ahlroth & Mike Pohjola Westerosin kirjeenvaihtaja Otava 2018 357 sivua
Perinteisen vuosikoosteen sijaan kokosin saman katon alle kaikki kirjat, joille olen antanut vuonna 2018 viisi tähteä.
Annan kirjoille tähtiä aika anteliaasti, kuten voi päätellä arvostelujen jakaumasta: 27 % blogissa tähän mennessä arvioiduista kirjoista on saanut viisi tähteä ja 41 % neljä tähteä. Kaksi kolmasosaa lukemistani kirjoista on siis sellaisia, joista pidän.
Arvioin tähdillä nimenomaan subjektiivista lukukokemusta. Neljä tähteä ovat saaneet niin Homeroksen Odysseia kuin Stephenie Meyerin Houkutuskin. Neljä tähteä on minulle hyvä perusarvio. Viisi tähteä saadakseen kirjan tulee olla sellainen, jonka lukisin uudestaankin.
Nyt jälkikäteen katsottuna monelle kirjalle on tullut annettua viisi tähteä aika heppoisinkin perustein – nostalgiasyistä, hyvistä nauruista tai sen takia että fanitan tv-sarjaa. Tähdet kuvaavatkin nimenomaan kirjan sopivuutta siihen hetkeen, kun se on luettu. Tässä vuoden 2o18 viiden tähden lista:
Kuppi nurin – kirja epätäydellisille vanhemmille on nimensä mukaan (alkuteos Hurrah for Gin: A book for perfectly imperfect parents) vähän erilainen kirja vanhemmuudesta. Neuvojen sijaan se sisältää kirjailijaan omiin kokemuksiin pohjautuvia tarinoita elämästä lasten kanssa, kaikessa ihanuudessaan ja kamaluudessaan. Lapsikirja minun makuuni, aitoudessaan raadollinen ja hersyvän hauska. Vaikka ei ehkä kuulosta siltä, se onnistuu samalla olemaan myös armollinen kirja.
Tiivistettynä Taidevandalismi sisältää kuvia vanhoista maalauksista, jotka on vandalisoitu uuteen uskoon puhekuplilla tai kuvateksteillä. Tuloksena syntyy hieno kontrasti vakavasti otettavan taiteen ja nettimeemien välillä, sekä mitä parhainta huonoa huumoria. Kirja lunasti odotukset hienosti – sata taideteosta sisältävän kirjan lukee nopeasti läpi, mutta matkalla saa monet naurut.
Birtwistle & Conklin: The Making of Pride and Prejudice Penguin Books 1995
The Making of Pride and Prejudice kertoo lyhykäisyydessään BBC:n minisarjan tekemisestä kulissien takana. Kirjassa käsitellään kattavasti kaikki tuotannon osa-alueet: käsikirjoitus, roolitus, kuvauspaikkojen etsiminen, puvustus, meikkau, kampaukset, musiikki, tanssit, kuvaus ja jälkituotanto. Myös sarjan näyttelijät pääsevät ääneen, Colin Firthiäkin haastatellaan kymmenen sivun verran. Viiden tähden lukemista sarjan faneille, muille ei ehkä niinkään.
Lisää tv-sarjoihin liittyvää kirjallisuutta! Westerosin kirjeenvaihtaja on siitä mielenkiintoinen kirja, että sen elinkaari on vain puoli vuotta. Kirja on ajankohtainen huhtikuuhun 2019 asti, jolloin Game of Thrones -sarjan viimeinen tuotantokausi ilmestyy. Tv-sarja on ohittanut kirjat kauan sitten, joten kukaan ei tiedä, miten tarina päättyy. Kirjassa käydään läpi tv-sarjan kaikki tähänastiset kaudet ja keskeisimmät juonikuviot. Lisäksi raapaistaan pinnalta esimerkiksi sukupuolen, rodun ja uskonnon merkitystä sarjassa. Viimeiset viitisenkymmentä sivua on omistettu kahdeksannen kauden spekulaatiolle. Viiden tähden luettavaa sarjan tuntevalle fanille, muille ei ehkä niinkään.
Haatanen & Hovi: Monarkian muruset Johnny Kniga 2018
Kirjailijat esittelevät maailman kuningashuoneet sekä niiden erikoiset, hassut ja traagiset ihmiskohtalot sekä tavat maa kerrallaan. Ajoittain opitaan lisää tietyistä teemoista, kuten kuninkaallisista anopeista, kummilapsiverkostoista, aiheeseen liittyvistä tv-sarjoista ja leffoista tai ensimmäisen maailmansodan tapahtumista. Parhautta ovat kirjoittajien omat kommentit tekstin marginaalissa, kun he käyvät vuoropuhelua keskenään ja kommentoivat kuninkaallisten tempauksia.
Brooks & Edom: Elämää ennen vanhaan Suom. Jaana Lahtinen Tammi 1992
Metsästin tätä kirjaa jonkin aikaa kirjaston aineistohausta, ennen kuin tärppäsi. Vanha lasten tietokirja kertoo eri aikakausien kodeista, vaatteista, ruoista sekä matkustamisesta ja sisältää paljon kuvia. Käsiteltäviä kulttuureita ovat muun muassa egyptiläiset, roomalaiset, viikingit ja keskiajan eurooppalaiset. Viisi tähteä tuli vahvasti nostalgiasyistä.
Tittamari Marttinen: Lasten matkaopas Eurooppaan Avain 2018
Lasten matkaoppaassa näkökulmahahmona kulkee nuori innostunut matkailija Lenni, joka esittelee kiinnostavia eurooppalaisia kohteita lapsen silmin. Jokaisesta kaupungista on poimittu kiinnostavia kohteita, elämyksiä ja ruokia koettavaksi reissulla sekä esitelty paikallisia tapoja. Lapsinäkökulmasta huolimatta kirja ei ole pelkkää lelumuseota, vaan mukana on paljon kiinnostavia kohteita kaiken ikäisille.
Gretchen Rubin on New Yorkissa perheensä kanssa asuva kirjoittaja. Hän on hyvätuloinen, terve ja hänellä on paljon ystäviä ja mukavat sukulaiset. Jokin kuitenkin mättää – hän ei koe arjessa olevansa niin onnellinen kuin voisi olla. Niinpä Rubin kokee klassisen valaistumisen, tarttuu toimeen ja päättää aloittaa vuoden mittaisen onnellisuusprojektin. Ja kirjailijana luonnollisesti kirjoittaa kokemuksesta kirjan. Minulle kirjan lukeminen oli antoisaa ja hauskaa, koska tunnistin Rubinista samanlaisen järjestelmällisen suorittajaihmisen jollainen itsekin olen.
Petteri Järvinen: Kyberuhkia ja somesotaa Docendo 2018
Kirja osoittautui kattavaksi ja mielenkiintoiseksi tietopaketiksi kyberturvallisuudesta ja siihen liittyvistä ajankohtaisista aiheista. Petteri Järvinen käy läpi useita ajankohtaisia kyberuhkiin liittyviä tapauksia. Sen jälkeen hän spekuloi luvun verran pelottavia uhkakuvia, kuinka Suomi pysäytetään. Mitä tapahtuisi, jos joku saisi katkaistua maasta sähköt moneksi vuorokaudeksi? Lisäksi lukijan eteen läjäytetään konkreettisia esimerkkejä pieleen menneestä kriisiviestinnästä. Oman osionsa saavat myös verkkovakoilu, tiedustelu, informaatiovaikuttaminen ja niihin kiinteästi liittyvät some ja valeuutisointi.
Kurvinen & Seppä: B2B-myynnin ja markkinoinnin pelikirja Kauppakamari 2016
Työni puolesta luin Jarkko Kurvisen ja Mikko Sepän kirjoittaman oppaan yritysmyynnin ja markkinoinnin maailmaan. Kirja oli tasokas ja kattava perusteos, jossa käydään läpi nykaikaisen B2B-markkinoinnin strategia, suunnittelu, toteutus sekä annetaan käytännön vinkkejä arkeen. Se on suunnattu erityisesti yritysten johtajille, mutta antoi paljon myös markkinointia käytännössä tekevälle. Tästä ei tule erikseen blogitekstiä, mutta suosittelen alalla toimiville.
Julia Thurén: Kaikki rahasta Gummerus 2018
”Kaikki jostain” on iso lupaus, ja provosoiduin myös hieman kirjan alaotsikosta Näin säästin kymppitonnin vuodessa. Totesin, että kyseessä oli kuin olikin perinteinen klikkiotsikko. Kirja on varsin asiallinen talousopas, ja mainostettu kymppitonnin säästäminen käydään läpi muutamassa lyhyessä kappaleessa. Muuten Kaikki rahasta on erinomainen opas oman talouden hallintaan. Se käsittelee monipuolisesti ja kiihkottomasti tärkeitä aiheita: velat, perinnän ja luottotiedot, avioehdon ja perinnön, asunnon ostamisen ja asuntolainan, luottokortit sekä sijoittamisen osakkeisiin, rahastoihin ja asuntoihin.
Ei äitimateriaalia käsittelee vapaaehtoista lapsettomuutta monipuolisesti: historian kautta, biologian ja eläinkunnan näkökulmasta ja yhteiskunnallisena ilmiönä. Kirjasta löytyy niin yleisimpiä syitä vapaaehtoiseen lapsettomuuteen kuin kokoelma legendaarisia lausahduksia, joita lapsettomat saavat usein kuulla. ”Se on eri asia sitten, kun se on oma!” Faktaosuuden lisäksi se sisältää kahdeksantoista vapaaehtoisesti lapsettoman naisen tarinat. Kaiken kaikkiaan Ei äitimateriaalia on lämminhenkinen ja tärkeä kirja, joka auttaa ymmärtämään vapaaehtoista lapsettomuutta ilmiönä.
Andy Weir: Yksin Marsissa Suom. Kaj Lipponen Into Kustannus 2015
Eletään solia numero 6 Marsin kamaralla, kun Ares 3:n miehistö joutuu hiekkamyrskyyn tutkimusaseman edustalla. Retkikunnan insinööri Mark Watneyn avaruuspuku menee rikki, ja hän paiskautuu myrskyssä kauas muista. Muut luulevat hänen kuolleen, keskeyttävät tehtävän ja lähtevät Marsista. Mark jää planeetalle yksin toimivan tutkimusaseman kanssa, mutta ilman pakoreittiä tai toimivia kommunikaatiovälineitä. Viihdyin tarinan parissa ja ahmaisin sen parissa päivässä. Olisin mielelläni lukenut enemmänkin!
Itämeren Auri on jonnekin 900-luvun tienoille sijoittuva historiallinen seikkailu. Päähenkilö on pienessä Suolammen kylässä asuva Auri, jolla siintää edessä Hämeen mahtavimman parantajan ura isoäiti Tieran jalanjäljissä. Valinta on tärkeä ja pysyvä, koska parantajan tiehen ei kuulu vaimon osa eikä miehen mukaan meneminen. Pakkaa saapuu kuitenkin sekoittamaan vierasmaalainen mies, jonka Auri löytää haavoittuneena metsästä. Itämeren Auri on esikoisteokseksi varsin tasokas. Kiinnitin erityisesti huomiota Valkaman käyttämään kieleen: jokainen lause on taitavasti muotoiltu, ja muinaisuomalaiset perinteet ja luonnonusko huokuvat kerronnasta.
Säeromaanin päähenkilö on juuri ylioppilaaksi valmistunut 18-vuotias Luna, ja teksti on tajunnanvirran kaltaista pohdintaa tai päiväkirjaa. Kirja on lyhyt, mutta siinä kulkee lomittain monia lankoja: valmistuminen, linnunpöntössä asustavien poikasten seuraaminen, huonot seurustelukokemukset, muistisairas mummo, rakas valokuvausharrastus, perhe- ja kaverisuhteet… Kaiken keskellä Luna pohtii paljon nuoruutta ja aikuisuutta sekä oman polun löytämistä. Alle satasivuisen, ilmavasti asetellun kirjan lukee vajaassa tunnissa.
Kirja kertoo nuoresta Pausta, joka elää rauhallista elämää Sisintrassa perheensä kanssa. Kun tyttö leikkaa vuosia kasvattamansa tukan, hänen äitinsä kauhistuu enemmän kuin olisi normaalia. 14-vuotiaana Pau saakin sitten kutsun Magia-akatemiaan, ja saa tietää että hänellä on taikavoimia isoveljensä tapaan. Magia-akatemia ei ole ainoa asia, jota Paun vanhemmat salaavat, ja aika pian alkaakin tapahtua. Enorannan luoma fantasiamaailma on virkistävän erilainen ja henkilöhahmot ovat persoonallisia.
Sisko Savonlahti: Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu Gummerus 2018
Alun perin suhtauduin epäilevästi näin hehkutettuun kirjaan, mutta luettuani jonkun arvioista tajusin, että tämähän täytyy lukea. Kirja koostuu episodimaisista luvuista nuoren helsinkiläisnaisen elämästä. On epätoivoista työnhakua, on urahaaveita, on ulkopuolisten odotuksia ja itsensä etsimistä. On Tinder-treffejä, on poikaystävä, on entinen poikaystävä. On elämässään edenneitä ystäviä ja suorasanaisia sukulaisia. Välillä on rahaa, useimmiten ei. On sipsejä ja epäonnistunut sipsilakko ja sipsejä ja juuri oikealla tavalla sekoitettua valkosipulidippiä. Tarina vei mukanaan ja samaistuin kolmikymppisen kaupunkilaissinkun elämään ja tuskaan.
Mariette Lindstein: Ehdoton valta Suom. Christine Thorel Atena 2018
Kirjan päähenkilö on nuori Sofia Bauman, joka on juuri valmistunut yliopistosta ja miettii, mitä elämällään tekisi. Hän törmää terveellistä elämäntapaa korostavaan Via Terra -yhteisöön ja sen karismaattiseen johtajaan. Sofia lähtee ystävänsä kanssa tutustumaan sumuisella saarella sijaitsevaan yhteisöön ja ihastuu kauniiseen kartanoon, hyvään ruokaan ja ystävälliseen ilmapiiriin. Pikku hiljaa hän kuitenkin huomaa, ettei Via Terrassa ole kaikki kunnossa. Ja mitä syvemmälle lahkoon ajautuu, sitä vaikeampaa on päästä pois.
Ruska päättää komeasti Elina Pitkäkankaan urbaania fantasiaa ja paranormaalia romantiikkaa edustavan Kuura-trilogian. Juoni rullaa mukavasti eteenpäin, eikä tekstissä ole mitään turhaa. Loppuratkaisusta on vahva aavistus, mutta on pakko saada tietää, miten sinne päästään. Loppu onkin vaikuttava ja dramaattinen. Kirjan lukemisen jälkeen jäi haikea fiilis, ja haluaisin palata uudestaan ensimmäiseen osaan.
Kävin läpi ison kasan kustantamoiden syyskatalogeja ja poimin kiinnostavimmat kirjatärpit. Jos kirjamakusi on samansuuntainen kuin minulla, listasta löytyy toivottavasti uutta kiinnostavaa syksyn lukujonoon!
Kaunokirjallisuuden puolella otin esille eniten sellaisten kirjailijoiden kirjoja, joilta olen jo aiemmin lukenut jotain hyvää, sekä koukuttavia sarjojen jatko-osia. Tietokirjapuolella on itselle tuntemattomampiakin tekijöitä. Lastenkirjallisuuden osalta aloin nostaa esille vahvoista tytöistä ja naisista kertovia kirjoja, ja niitä osoittautuikin olevan todella monta. Listasin siis kaikki löytämäni. Iltasatuja kapinallisille tytöille -kirjan menestys on selvästi innostanut iskemään samaan markkinarakoon.
Listauksestani tuli kaiken kaikkiaan aika naispainoitteinen sekä kirjailijoiden että päähenkilöiden osalta. Myös kotimaisuusprosentti on korkealla. Upeaa että meillä julkaistaan niin paljon kiinnostavia kirjoja!
Historiallista fiktiota
Johanna Valkama: KAUKOSAARTEN AINO Otava 2018
”Kun maailman laidalla purkautuva tulivuori uhkaa pimentää Pohjolan revontulitaivaan, tietäjä ja tutkimusmatkailija Iki-Kuura herää vieraalta rannalta haaksirikon ainoana selviytyjänä. Hänet pelastaa viikinki Erik Tuulihattu, joka on itsekin päätynyt kauas kotoaan Färsaarille. Erik kertoo Iki-Kuuralle luolissa asuvista hyljenaisista, jotka houkuttelevat miehiä aaltojen alle. Kohtalo johdattaa Iki-Kuuran tutkimaan hyljeihmisiin liittyvää salaisuutta. Entä kuka oli se punahiuksinen kaunotar, jonka hän näki rannalla haaksirikon jälkeen?”
Johanna Valkaman esikoisteos Itämeren Auri vei niin hyvin mennessään, että sarjan kolmas osakin on syytä lukea, heti Linnavuoren Tuulin jälkeen. Mutta mitä kansikuvassa tekee Sansa Stark?
”Rouva C. kuvaa erään avioliiton tarinan ja näyttää, millaisista silmuista puhkeaa se Minna Canth, jonka me tunnemme: esikuva, taistelija, patsas. Piian ja pumpulikauppiaan tytär päätyy naimisiin opettajansa kanssa ja huomaa olevansa aina raskaana. Perhe kasvaa, mutta samalla kasvaa halu tehdä kodin ulkopuolella paljon enemmän. Rouva C. on rakkaustarina ja ystävyyden kuvaus. Vaikka aika on eri, kysymys on sama: missä kulkevat yksilön rajat? Romaani on myös voimakas, kaunokirjallinen kannanotto tyttöjen ja naisten oikeuksien puolesta.”
Minna Rytisalon Lempi oli niin vaikuttava lukukokemus, että Rouva C:ltä on lupa odottaa paljon. Lisäksi Minna Canth hahmona kiinnostaa. Häneltä olen lukenut yhden teoksen, Työmiehen vaimon.
Winston Graham: POLDARK – NELJÄ JOUTSENTA Suom. Lauri Sallamo, Anuirmeli Sallamo-Lavi Gummerus 2018
”Neljä joutsenta on tv-sarjanakin tunnetun, unohtumattoman Poldark-sarjan kuudes osa. Graham kuljettaa jälleen lukijansa Cornwallin karun kauneuden keskelle aikakauteen, jolloin maailma ympärillä muuttui kovaa tahtia. Sodasta, sukuriidoista, köyhyydestä, kulkutaudeista ja muista vitsauksista selvinnyt Ross Poldark joutuu aivan uudenlaiseen koettelemukseen, kun nuori merivoimien upseeri ihastuu hänen loputtoman pitkämieliseen mutta kiivaaseen vaimoonsa Demelzaan. Kaikki Rossille tärkeät naiset, neljä joutsenta, joutuvat kriisiin näinä vuosina.”
Poldark-sarja kuuluu ehdottomiin lemppareihini televisiossa (lämpimät kiitokset Yle Areenalle), ja olen lukenut alkuperäisiä kirjojakin kaksi ensimmäistä osaa. Gummerus kääntää ja kustantaa sarjaa kiitettävään tahtiin, ja kuudeskin osa on lukujonossa sitten kun sinne asti pääsen.
”Synkän romanttisessa, urbaanissa fantasiasarjassa ihmissusimyytit siirtyvät historiankirjoista tutuille ja turvallisille kotikaduille. Kun kaukainen uhka onkin lähellä ja kytee omassa yhteisössä, epätietoisuus ja pelko alkavat lietsoa vihaa. Vallanpitäjien vuosikymmeniä pitänyt järjestelmä uhkaa horjua, eivätkä kansalaiset koe oloaan turvatuksi kaupungin muurien sisällä. Täydenkuun lähestyessä susijahti kiristyy. Ruska on Kuura-trilogian päätösosa.”
Elina Pitkäkankaan aikaisemmat teokset Kuura ja Kajo olivat sen verran koukuttavia, että trilogian päätösosa on ehdottomasti lukulistalla. Miten käy Inkan ja Aaronin?
”Kaksosauringot-trilogian fantastinen kertomus kahtia jakautuneesta maailmasta huipentuu kiihkeästi odotettuun, spektaakkelimaiseen päätösosaan. Kun Aleia kohtaa viimein etsijänsä, hän törmää toisenlaisiin totuuksiin, jotka pakottavat hänet kyseenalaistamaan kaiken seleesien keskuudessa kokemansa. Kenen puoleen Aleian lojaliteetti kallistuu? Voiko hän hallita lumousta sisällään vai onko sillä oma tahtonsa? Entä miten käy Corildonin ja vainottujen seleesien?”
Erika Vikin fantasiatrilogian toinen osa Seleesian näkijä sai minut niin vahvasti puolelleen, että todellakin odotan sarjan päätösosaa. Jee!
Hannu Rajaniemi: KESÄMAA Suom. Tero Valkonen Gummerus 2018
”Häikäisevän scifi-illusionistin uudessa romaanissa suurvallat mittelöivät kuolemanjälkeisen elämän valjastamisessa. Vakoilujännäri Kesämaa vie keskelle vaihtoehtoista historiaa, jossa vakoojina on eläviä ja kuolleita. Eletään vuotta 1938, ja murhan ja kuoleman käsitteet ovat vanhentuneita. Kuolema on kuitenkin vasta alkua, ja tuonpuoleinen elämä jatkuu Kesämaan metropolissa – jos on sattunut ansaitsemaan pääsyn sinne.”
Hannu Rajaniemen kirja Kvanttivaras odottelee vielä lukemattomana hyllyssäni, ja arvuuttelen mahtaakohan se olla liian korkealentoista scifiä minun makuuni. Joka tapauksessa kehutulta kirjailijalta ilmestyy syksyllä vähän erityyppinen kirja, joka ansaitsee tulla nostetuksi tärppilistalle.
”Nerokkaasti punottu mysteeri maailmasta, jota kaikkitietävät Koneet hallitsevat. Paluu Linnunsitojan jännittävään tarinaan. Saz on päätynyt majakkasaarelta, konevastarinnan tukikohdasta meren taakse Ammabariin. Etsiessään ystäväänsä hän joutuu matkalle läpi sekasortoisen mantereen, jonka vesivarannot ovat ehtymässä. Hiekkaan hautautuvien kaupunkien ja pakolaisvirtojen keskellä Sazin täytyy valita tulevaisuus, jonka puolesta taistella.”
En tiennyt lukiessani, että Linnunsitoja aloittaa sarjan. Vedenkehrääjä on sen tavoin tiivis ja lyhyt fantasiapaketti. Ehkä nyt saadaan hieman lisävalotusta kirjojen mielenkiintoiseen maailmaan?
Liu Cixin: KOLMEN KAPPALEEN PROBLEEMA
Muistoja planeetta Maasta, osa 1 Suom. Rauno Sainio Aula & Co 2018
”Vuonna 1967 Kiinassa roihuaa. Kun ihminen näyttää kulttuurivallankumouksen tuoksinassa nuorelle Ye Wenjielle pimeän puolensa, saa alkunsa tapahtumien sarja, joka suistaa raiteiltaan Maan ja koko ihmiskunnan kohtalon. Uudella vuosituhannella nanotutkija Wang Miaon verkkokalvolle ilmestyy lähtölaskenta, jonka lopussa häämöttää ahdistava arvoitus. Samaan aikaan tiedemiesten sarjaitsemurhaa tutkiva Pekingin poliisi pyytää häntä soluttautumaan epäilyttävän tiedeyhdistyksen riveihin. Tutkimukset johtavat salaperäiseen verkkopeliin, jonka virtuaalimaailma on kolmen ennalta arvaamattoman auringon armoilla.”
Tämä menee listoille puhtaasti sen takia, että en ole koskaan lukenut kiinalaista scifiä, ja nyt sitä saa suomeksi. Harmittaa, että missasin Finnconissa esitelmän aiheesta! Liu Cixinin teos on voittanut Hugo-palkinnon vuonna 2015.
”Onko uusi suurnoita vihdoin syntynyt? Upea mangahenkinen seikkailu aloittaa sarjan. Lune, mustan noidan tytär, valmistautuu juhlimaan ystäväänsä Cieliä, joka on saamassa laulunsa, noitaluontonsa. Ciel paljastuu kuitenkin lauluttomaksi, sanchantiksi, ja kaikki ovat kauhuissaan. Edellinen sanchante oli tuhota valtakunnan. Tyttöjen on paettava kotoa. He päätyvät Maahan, missä heitä odottaa Rehtoriksi kutsutun olennon johtama koulu ja sen toismaailmalliset asukit.”
Kolmas sisar on oikeastaan ilmestynyt jo heinäkuussa, mutta lisään sen silti listalle. Muissa kirjablogeissa tätä tiiliskiveä on hehkutettu kovasti, ja tarina vaikuttaa kiinnostavalta.
PS.
En ole vielä lukenut näiden sarjojen aikaisempia osia, mutta syksyn kiinnostaviin kotimaisiin uutuuksiin kuuluvat myös Elina Rouhiaisen Aistienvartija (Tammi) sekä Maria Turtschaninoffin Maresin voima (Tammi). Tsekkaa myös Taikakirjaimet-blogin tulevien kirjojen listaus ulkomaisen spefin osalta!
Romantiikkaa
Jojo Moyes: ELÄ ROHKEASTI Suom. Heli Naski Gummerus 2018
”’Elä rohkeasti, Clark’, Will sanoi Louisalle ennen kuolemaansa. Nyt Louisa ”Lou” Clark, englantilaisen pikkukaupungin tyttö, pakkaa mehiläissukkahousunsa, levittää siipensä ja tekee viimein unelmista totta. Hän muuttaa New Yorkiin uuden työn ja elämän perässä mutta yrittää samaan aikaan pitää yllä etäsuhdetta poikaystävänsä kanssa. Tarinan optimistinen päätösosa Elä rohkeasti naurattaa, itkettää ja herättää halun matkustaa heti New Yorkiin.”
Kerro minulle jotain hyvää oli täydellistä lomalukemista, ja sen jatko-osa Jos olisit tässä oli melkein yhtä hyvä. Kai sarjan kolmas osakin on jossain vaiheessa luettava.
Elena Favilli & Francesca Cavallo: ILTASATUJA KAPINALLISILLE TYTÖILLE 2 Suom. Maija Kauhanen S&S 2018
”Valtavaan suosioon maailmalla ja Suomessa noussut, ainutlaatuinen Iltasatuja kapinallisille tytöille saa odotettua jatkoa! Luvassa on kokonaan uusi kokoelma, joka esittelee sata merkittävää naista inspiroivien tarinoiden välityksellä. Mukana kakkososassa on useita lukijoiden ehdottamia entuudestaan tuntemattomampia sankarittaria eri puolilta maailmaa mutta myös paljon tuttuja historian ja nykypäivän nimiä, kuten Beyoncé, Yeonmi Park, Angela Merkel, Madonna, Audrey Hepburn, Kristiina Suuri, Chimamanda Ngozi Adichie, Steffi Graf, J. K. Rowling, Mata Hari, Simone Weil ja Nefertiti.”
Sanna Mander & Anna Sarve: PRINSESSAKIRJA S&S 2018
”Leikkisässä ja visuaalisessa prinsessakirjassa kerrotaan kaikki mitä haluat ja kaikki mitä et tiennyt haluavasi tietää prinsessoista. Mitä prinsessat syövät, miksi he joskus pussailevat sammakoita, millaisia kenkiä heillä on ja ylipäätään mitä kaikkea mahtavilta prinsessoilta vaaditaan. Kirjassa tavataan Lumikki, Pocahontas, Marie Antoinette, Ozma, Leia, Wallis Simpson, Kleopatra ja muita ihan fantastisia prinsessoja.”
Prinsessakirja vaikuttaa kiinnostavalta näin aikuisenkin näkökulmasta. Ehkä kirja tuo hieman uutta näkökulmaa perinteisiin prinsessasatuihin?
Satu Erra, Johannes Erra & Ilona Partanen: TODELLISTEN PRINSESSOJEN KIRJA Tammi 2018
”Todellisten prinsessojen kirja tuo uuden näkökulman lasten rakastamaan teemaan. Millaista prinsessojen elämä ihan oikeasti on? Mistä he ovat kiinnostuneita, kuinka he pukeutuvat, millaisen jäljen he ovat jättäneet maailmaan? Mukana ovat mm. Egyptin Hatšepsut, Englannin Elisabet I, Brasilian Isabella, Sokoton Nana Asma’u, ja piipahtaapa kirjan sivuilla Ruotsin Victoriakin. Prinsessa Ruusunen nukkui sata vuotta, mutta nämä kuninkaalliset naiset ovat muuttaneet maailmaa!”
Vahvoja naisia pukkaa! Jos S&S julkaisi prinsessakirjan, Tammi aikoo pistää paremmaksi Todellisten prinsessojen kirjalla. Kansi on suoraan 1960-luvulta, mutta sisältö kuulostaa mielenkiintoiselta tässäkin.
Taru Anttonen & Milla Karppinen: SANKARITARINOITA TYTÖILLE Kertomuksia rohkeista naisista Minna Canthista Almaan Into 2018
”Sankaritarinoita tytöille on kirja rohkeista suomalaisista naisista eri vuosikymmeniltä. Se kertoo sankareista, jotka ovat kulkeneet omia polkujaan ja saaneet siten aikaan jotain hienoa tai tärkeää. Osa on rikkonut lasikattoja, osa on tehnyt ennakkoluulottomia valintoja, osa on edennyt rohkeudellaan. He kaikki ovat erinomaisia esikuvia meille kaikille.”
Iltasatuja kapinallisille tytöille -kirjan vanavedessä ilmestyy teoksia tiheään tahtiin. Alkuperäisteoksessa ei ollut yhtään suomalaista naista, mutta Anttosen ja Karppisen teos korjaa tämän puutteen. Kansi ei hirveästi houkuttele lukemaan, mutta toivottavasti sisältö on timanttista.
Elina Tuomi: ITSENÄISIÄ NAISIA
70 suomalaista esikuvaa S&S 2018
”Moderni suomalainen yhteiskunta on rakennettu rohkeiden, itsenäisten ja aktiivisten naisten voimin. He toimivat poliitikkoina, tieteilijöinä, opettajina ja yritysjohtajina, he ovat taiteilijoita, tutkijoita tai urheilijoita. Silti naisten roolia ja merkitystä yhteiskunnan rakentajina on vähätelty, ja naisten tarinat ovat jääneet marginaaliin, tai kokonaan kertomatta. On aika nostaa esiin heidät, jotka on jätetty varjoon!”
No jopas. Onko tyttöjen voimaannuttaminen otettu yhteiseksi teemaksi kustantamojen syysohjelmissa? S&S iskee kapinallisten tyttöjen luomaan markkinarakoon myös vähän vanhemmille suunnatulla tietokirjalla suomalaisista vaikuttajanaisista. Ulkoasultaan tämä noudattelee esikuvaansa. Samassa rytäkässä S&S:ltä ilmestyy vielä yksi aiheeseen liittyvä kirja, Tarinoita suomalaisista tytöistä, jotka muuttivat maailmaa. Valinnanvaraa on siis runsaasti.
Juha Ketola, Katleena Kortesuo, Mikko Sairanen: ÄLÄ SYÖTÄ RUOKAHUKKAA
Näin käytät tähteet, säästät rahaa ja pelastat maapallon Docendo 2018
”Ruokahävikki kuriin! Lensivätkö taas viimeviikkoiset kastikkeenjämät roskiin? Unohtuivatko eväät reppuun päivän ajaksi? Happaniko maito kaappiin ja homehtuiko juustonkannikka? Tämä kirja auttaa sinua säästämään ruokaa, rahaa ja resursseja – ja samalla pelastat maapallon.”
Ekologisuus aiheena kiinnostaa ja maailman tulevaisuus huolettaa, ja olenkin lukenut aiheesta paljon. Tämän kirjan yhtenä kirjoittajana on Katleena Kortesuo, joten se ei voi olla kovin tylsä.
Julia Thurén: KAIKKI RAHASTA Näin säästin kymppitonnin vuodessa Gummerus 2018
”Kaikki rahasta -teos puhuu rahasta avoimesti ja humoristisesti, vailla ylenkatsetta ja tuomitsemista. Kirjassa sekä asiantuntijat että tavalliset ihmiset avaavat taloutta käytännönlähtöisesti. Vaurastuminen on mahdollista jo pienillä oman talouden viilauksilla: budjetoi, automatisoi, sijoita. Kun talousasiat ovat kunnossa, voit suunnata kohti vapaata ja laadukasta elämää, jossa kunnioitetaan sekä ympäristöä että muita ihmisiä.”
Näin säästin kymppitonnin vuodessa -alaotsikko on jo itsessään melko provosoiva. Vaaditaan jonkinmoiset tulotkin, että voi säästää 800 euroa kuukaudessa. Provosoitumisesta huolimatta, tai ehkä juuri sen takia, innokkaana säästäjänä minua kiinnostaisi lukea Thurénin ajatuksia rahasta.
Jussi Alroth ja Mike Pohjola: WESTEROSIN KIRJEENVAIHTAJA
Salaisuuksia ja spekulaatiota Otava 2018
”Game of Thrones on maailman suosituin tv-sarja, jolla on jo yli 100 miljoonaa fania. Sarjan juonenkäänteet ja salaisuudet ovat vieneet mukanaan myös johtavat suomalaiset GoT-tuntijat: he sukeltavat teoksessaan sarjan tarinaan ja henkilöihin, tarjoavat kiehtovia analyyseja, kritiikkiä ja kutkuttavia spekulaatioita. Koukuttavaa luettavaa kaikille sarjan viimeistä tuotantokautta odottaville!”
Lueskelin paljon Jussi Alrothin Westerosin kirjeenvaihtaja -tekstejä Hesarissa, ja spoilasin myös itseäni juoniarvioilla ennen kuin olin ehtinyt katsoa koko tv-sarjan. Nyt heiltä ilmestyy kirja, mahtavaa! Toisena tekijänä on mainion Sinä vuonna 1918 -peliromaanin kirjoittaja Mike Pohjola. Viimeistä GoT-tuotantokautta sekä loppuja kirjoja odotellessa tämä tarjoaa varmasti mukavaa lukemista.
Michelle Obama: MINUN TARINANI Suom. Ilkka Rekiaro Otava 2018
”Vaikutusvaltansa ja saavutustensa johdosta Michelle Obamasta on tullut yksi aikamme ikonisimmista naisista. Yhdysvaltain presidentin puolisona – ensimmäisenä afroamerikkalaisena – hän kehitti Valkoista taloa aiempaa lämminhenkisemmäksi ja tasapuolisemmaksi paikaksi ja puhui vahvasti myös naisten ja tyttöjen puolesta. Pohdiskelevissa ja kiehtovissa muistelmissaan Michelle Obama avaa elämäänsä ja kertoo kehityksestään: lapsuudesta Chicagon eteläosassa, työskentelystään johtotehtävissä ja tasapainoilusta äitiyden ja työn asettamien vaatimusten välillä sekä vuosista maailman kuuluisimmassa talossa.”
”Mitkä pelit ovat muovanneet käsityksiämme lautapeleistä eniten? Mitkä ovat menestyspelien rakennuspalikat? Löydä lautapelit esittelee ne pelit, jotka kaikkien peliharrastajien – niin aloittelijoiden kuin kokeneidenkin – olisi syytä tuntea. Vaikuttavien klassikoiden lisäksi kirja tarjoaa paljon vinkkejä tuoreimpien lautapelien pariin ja kertoo, millaista on lautapelien harrastaminen.”
Kirjan kansi tuo mieleen lastenkirjan, mutta sisältö lienee täyttä asiaa. Olen vasta löytämässä ns. aikuisten ja harrastajien lautapelit, joten tästä voisi olla hyvä aloittaa. Kirjoittaja on ainakin pitkän linjan peliharrastaja ja asiantuntija.
Mari Manninen: KIINALAINEN JUTTU
33 Kiina-myyttiä, jotka vaativat kumoamista Atena 2018
”Kiina on kommunistinen, Kiinan talous on hyytynyt, kiinalaiskaupungeissa on maailman saastunein ilma, kiinalaiset ovat lyhyitä, Kiinan muuri näkyy Kuuhun, kiinalaiset ovat kohteliaita, Kiinassa on täydellinen sensuuri, kiinalainen laatu on huonoa, kiinalaiset eivät halua adoptoida tyttöjä… Kiinalaiseen juttuun on koottu yleisiä väärinkäsityksiä Kiinasta, ruuasta historiaan ja taloudesta ihmisoikeuksiin. Toimittaja Mari Manninen auttaa lukijaa näkemään Kiinaa uudessa, realistisemmassa valossa.”
Mari Mannisen Tieto-Finlandialla palkittu kirja Yhden lapsen kansa sai minulta viisi tähteä, niinpä odotan tältäkin teokselta paljon.
”Petteri Järvinen esittelee kirjassaan kyberturvallisuuden kokonaiskuvan helppotajuisesti ja havainnollisesti. Hän kertoo, miten kyberhyökkäyksiä tehdään ja miten niihin voidaan varautua. Mitkä ovat lähitulevaisuuden suurimmat uhkakuvat? Miten Suomi on varautunut poikkeustilanteisiin ja niistä selviämiseen? Miten varmistaa oman kotiverkon ja älykkäiden kodinkoneiden turvallisuus? Miten jokaisen pitäisi tunnistaa valeuutiset, torjua trollaukset ja estää asiaton, ulkomailta tuleva vaikuttaminen?”
Olen lukenut Petteri Järviseltä aiemmin mielenkiintoisen kirjan NSA – näin meitä seurataan. Aihe on ajankohtaisempi kuin koskaan, joten tämä uusikin teos kiinnostaa.
”100 klassikkoa tunnissa esittelee kirjallisuuden klassikot näppärästi parin virkkeen tiivistelminä, antaa kustakin teoksesta muutaman lauseen mittaisen mielipiteen ja kertoo vielä joka kirjasta kiinnostavan faktan, jolla voit päteä sosiaalisessa mediassa! Lukeneisuuden osoittaminen ei tämän helpommaksi tule.”
Hehehehe. Kuulostaa hyvältä! Kirjabloggaajatkaan eivät ehdi lukea aivan kaikkea mitä haluaisivat – kuten tästäkin postauksesta tai TBR-listastani voi ehkä päätellä.
Virpi Salmi: OTTAISIN MIELUUMMIN PONIN ja muita totuuksia Suomen taiteen helmistä Atena 2018
”Kukapa ei olisi taideteoksen äärellä miettinyt, mitä maalaukset haluavat meille sanoa. Mistä supisevat Ruokolahden eukot? Mitä pohtii poika, joka tuijottaa varista? Miksi juuri ne tietyt metsot ovat kaikkien suosikit? Sosiaalisessa mediassa maailmantaiteen meemit ovat jo naurattaneet jo miljoonia ihmisiä. Onkin korkea aika tuoda myös Suomen taide nykyaikaan.”
Tämä saattaa olla todella hauska, tai sitten valju kopio Facebookissa hauskuuttavasta Taidevandalismista. Yhtä kaikki, tämän voisi selata läpi.
”Anarkiaa kirjahyllyyn! Taidevandalismi-teokseen on valittu sata hersyvintä meemikuvaa ja puettu ne arvokkaan taideopuksen vaatteisiin. Tämä kahvipöytäkirja tarjoilee lukijoilleen niin arkisiin tilanteisiin liittyvää huumoria kuin nasevaa yhteiskuntakritiikkiä ottaen menneen maailman ylevän estetiikan ja tuoden sen tekstitysten kautta tähän päivään.”
Kas kun tulikin puheeksi – JES! Tämä menee heti lukulistalle. Mielenkiintoista, että taidemeemikirjoja ilmestyy syksyllä ihan kaksin kappalein. Kiinnostavaa verrata tätä sitten Virpi Salmen kirjaan.
Onko näistä mikään omalla lukulistallasi? Voitte myös linkata omia tärppilistojanne kommentteihin!
Evästeasetukset
Lukujonossa käyttää evästeitä! Hallitse asetuksiasi tästä.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
Katie Kirby: Kuppi nurin – Kirja epätäydellisille vanhemmille
Ines Lukkanen: Taidevandalismi
Birtwistle & Conklin: The Making of Pride and Prejudice
Haatanen & Hovi: Monarkian muruset
Brooks & Edom: Elämää ennen vanhaan
Tittamari Marttinen: Lasten matkaopas Eurooppaan
Gretchen Rubin: The Happiness Project
Petteri Järvinen: Kyberuhkia ja somesotaa
Julia Thurén: Kaikki rahasta
Nefertiti Malaty: Ei äitimateriaalia
Andy Weir: Yksin Marsissa
Johanna Valkama: Itämeren Auri
Kirsti Kuronen: Pönttö
Siiri Enoranta: Tuhatkuolevan kirous
Sisko Savonlahti: Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu
Mariette Lindstein: Ehdoton valta
Elina Pitkäkangas: Ruska
Johanna Valkama: KAUKOSAARTEN AINO
Minna Rytisalo: ROUVA C.
Winston Graham: POLDARK – NELJÄ JOUTSENTA
Erika Vik: NEFRIN TYTÄR
Hannu Rajaniemi: KESÄMAA
Liu Cixin: KOLMEN KAPPALEEN PROBLEEMA
Jojo Moyes: ELÄ ROHKEASTI
Elena Favilli & Francesca Cavallo: ILTASATUJA KAPINALLISILLE TYTÖILLE 2
Sanna Mander & Anna Sarve: PRINSESSAKIRJA
Satu Erra, Johannes Erra & Ilona Partanen: TODELLISTEN PRINSESSOJEN KIRJA
Elina Tuomi: ITSENÄISIÄ NAISIA
Michelle Obama: MINUN TARINANI
Mikko Saari: LÖYDÄ LAUTAPELIT
Mari Manninen: KIINALAINEN JUTTU
Vesa Sisättö: 100 KLASSIKKOA TUNNISSA
Virpi Salmi: OTTAISIN MIELUUMMIN PONIN