Otava

Jessica Townsend: Nevermoor – Morriganin koetukset

”’Minne me menemme?’
He saapuivat tornin huipulle juuri kun ilotulitus saavutti dramaattisen huipennuksensa ja punaiset, kultaiset, siniset ja violetit räjähdykset valaisivat öisen taivaan.
’Menemme kotiin, Morrigan Korppi.'”

Maailman kirjat -haaste: Australia (11/195)
Mistä lukujonoon: Arvostelukappale Otavalta.

Ennakko-odotukset: Maaginen seikkailu uudessa fantasiamaailmassa. Tähän mennessä jokainen lukemani arvio on maininnut Morriganin koetusten muistuttavan Harry Potteria.

Juoni: Morrigan Korppi on kirottu lapsi, eli häntä syytetään kaikista onnettomuuksista ja kukaan ei oikein pidä hänestä. Lisäksi hänen on määrä kuolla yksitoistavuotissyntymäpäivänään. Ennen kuin näin ehtii käydä, paikalle saapuu kuitenkin outo mies Jupiter Pohjoinen.

Jupiter vie Morriganin kuolemaa pakoon toiseen maailmaan, Nevermoorin kaupunkiin. Siellä Morriganille selviää, että hän on Jupiterin valitsema ehdokas Meineikkaan Seuran jäseneksi, ja hänen tulee osallistua kolmiosaiseen kokeeseen. Viimeisessä koetuksessa hänen täytyy esitellä omaa erityiskykyään – kunhan hän ensin keksii, mikä se on.

Mikä toimi ja mikä ei: Nevermoor tosiaan muistuttaa Harry Potteria. 11-vuotias lapsi päätyy taianomaiseen maailmaan. Hän saa huomata, että hänessä on tuntemattomia voimia, tai ainakin sitä häneltä odotetaan. Lisäksi hän osallistuu kolmeen koetukseen kuin paraskin kolmivelho-ottelija. Tämänkin kirjan on suomentanut ansiokkaasti Jaana Kapari-Jatta. Samanlaisuuden tunnisti, mutta kirjoissa on onneksi myös paljon erottavia piirteitä.

Halusin koukuttua kirjaan, mutta en oikein päässyt kunnolla fiilikseen mukaan. Juoni kulki kyllä vauhdikkaasti, ja Jessica Townsendin luoma maailma on rikas ja täynnä värikkäitä yksityiskohtia. Vähän liiankin täynnä – tuntui, ettei Nevermoorissa ole mitään sisäistä logiikkaa tai syitä tiettyihin asioihin, kun oli vain keksitty mahdollisimman paljon kaikkea outoa ja hauskaa. Koska kirjasta tulee niin paljon mieleen Harry Potterin maailma, vertasin Nevermooria Tylypahkaan, ja tämän kisan Tylypahka voittaa.

Nevermoor on kuitenkin suunnattu lapsille ja nuorille eikä lähes kolmekymppisille kirjabloggaajille. Kohderyhmäänsä kirja varmasti uppoaa. Tarina jaksoi pitää otteessaan loppuun saakka, ja pyysin arvostelukappaleen myös sarjan seuraavasta osasta. Ehkäpä sen kanssa pääsen paremmin vauhtiin! Sarjan molempien kirjojen kannet ovat todella hienot ja kiva lisäys kirjahyllyyn.

Subjektiivinen tuomio: ***½

Jessica Townsend: Nevermoor – Morriganin koetukset
Suomentanut Jaana Kapari-Jatta
Otava 2018
368 sivua

Osta kirja Adlibriksesta*

Lähetä kommentti
Kirjoittanut Sanna aiheesta Fantasia, Lastenkirjat

Perttu Pölönen: Tulevaisuuden lukujärjestys

Elämme koko maailmanhistorian näkökulmasta kenties kiinnostavinta aikaa, koska teknologia kehittyy kiihtyvällä vauhdilla ja muuttaa elinympäristöämme nopeammin kuin koskaan ennen.

24-vuotias futuristi, säveltäjä ja ammattipuhuja Perttu Pölönen voi lisätä tittelilistaansa myös kirjailijan, kun esikoistietokirja Tulevaisuuden lukujärjestys ilmestyi Otavan kustantamana. Sain siitä arvostelukappaleen, mutta päädyin kuuntelemaan sen suurimmaksi osaksi äänikirjana, jonka Pölönen lukee itse. Michelle Obaman muistelmien tapaan tekijän oma ääni tuo teokseen mukavasti syvyyttä.

Tulevaisuuden lukujärjestykseen on koottu lista tärkeitä tulevaisuuden taitoja, joita nykynuorten pitäisi opiskella pärjätäkseen muuttuvassa maailmassa. Kirjassa puhutaan paljon teknologiasta, tekoälystä ja somesta, mutta toisin kuin voisi ehkä odottaa, pointtina ovat tekniikan sijaan pehmeät arvot ja sydämen sivistys. Pölönen korostaa sellaisten asioiden tärkeyttä, jotka eivät muutu tulevaisuudessakaan.

Lukujärjestykseen on valittu taitoja kuten luovuus, uteliaisuus, kommunikaatio, intohimo ja yrittäjyys. Tekstissä vilahtelevat tiuhaan tahtiin myös etiikka, moraali, myötätunto, rehellisyys, rohkeus ja rakkaus. Arvostan! Jokainen lukujärjestyksen kohta on oma lukunsa, joita Pölönen höystää omakohtaisilla tarinoilla, välillä hilpeillä (Patrik) ja välillä koskettavammilla (Hla Hla).

Kuva: tulevaisuudenlukujarjestys.com

Itselleni merkittävimpiä oivalluksia olivat onnellisuuden ja merkityksellisyyden välinen ero, se että täydellinen vapaus ei ole luovuuden lähde ja että Piilaaksossakin podetaan huijarisyndroomaa. Oli ylipäätään kiva lukea vaihteeksi positiivinen näkemys tulevaisuudesta ja teknologian roolista. Maailma on muuttunut aina, nyt muutos tulee vain nopeammin.

Kyse on vain muutoksesta. Uudesta olosuhteesta, normaalista, johon meidän pitää sopeutua. Jokainen sukupolvi on jättänyt jälkeensä erilaisen maailman ja meidän tehtävämme on jatkaa sitä. Itku ei auta tulevaisuusmarkkinoilla.”

Kirjan kantavana teemana ovat lapset, koulutus ja opetus. Kaikkia yllä mainittuja taitoja ja erityisesti rakkautta pitäisi Pölösen mukaan opettaa jo koulussa. Mietin, että nykyään kouluille sysätään vastuuta vähän kaikesta, ja opetussuunnitelman myllääminen on helpommin sanottu kuin tehty. Mutta ainahan sitä saa toivoa :D

Kaiken kaikkiaan Tulevaisuuden lukujärjestys on inspiroiva ja ajatuksia herättelevä teos. Kirja on selkeästi suunnattu nuorille, ja se olisikin hyvä ylioppilas- tai valmistujaislahja. Mukana on silti paljon asiaa, josta vähän vanhempienkin kannattaa ottaa oppia.

Tulevaisuus on juuri sitä, mitä me tänään aiomme tehdä huomista varten. Se ei ole pelottava, jos rakennamme sitä yhdessä.”

Kirja pääsee mukaan vuoden 2019 Helmet-lukuhaasteeseen kategoriassa Kirjassa on yritys tai yrittäjä.

Subjektiivinen tuomio: ****

Perttu Pölönen
Tulevaisuuden lukujärjestys
Otava 2019 (Kirja itse väittää julkaisuvuodeksi 2020)
192 sivua

Osta kirja Adlibriksesta*
Osta e-kirja Adlibriksesta*

Lähetä kommentti
Kirjoittanut Sanna aiheesta Työ, Yhteiskunta

Catherine Price: Kuinka päästää irti puhelimesta

Useimmilla meistä on nykyisin vaikeuksia selvitä ateriasta, elokuvasta tai edes punaisista liikennevaloista ottamatta välillä puhelinta esiin. Jos puhelin joskus vahingossa unohtuu kotiin tai työpöydälle, alamme vaistomaisesti etsiskellä sitä, ja tunnemme ahdistusta joka kerta todetessamme ettei se ole ollenkaan mukana. Jos kuulut suureen enemmistöön, puhelimesi on tälläkin hetkellä käden ulottuvilla, ja kun se vain mainitaankin, sinun alkaa tehdä mieli tarkistaa siitä jotakin. Uutiset ehkä. Tai pikaviestit. Sähköposti. Sääennuste. Tai oikeastaan ihan mitä vain. 

Anna mennä, tarkista vain. Palaa sitten lukemaan tätä ja pane merkille, miltä sinusta tuntuu. Onko olosi tyyni? Keskittynyt? Läsnä oleva? Tyytyväinen? Vai harhaileeko mielesi levottomana, epämääräisen stressin vallassa, vaikket oikein tiedä miksi?

Kuinka päästää irti puhelimesta on pieni mutta tärkeä tietokirja. Se herättelee ajattelemaan omaa suhdetta älypuhelimeen ja esittelee 30 päivän ohjelman, jonka aikana puhelimen käyttöä vähennetään. Kokonaan luurista ei tietenkään tarvitse luopua, mutta aika monta asiaa jää tekemättä, jos viettää joka päivä tunteja puhelinta räpläten. Kirjailija rinnastaakin puhelimet rahapeleihin. Erilaiset sovellukset on suunniteltu antamaan jatkuvasti pieniä palkintoja ja koukuttamaan meidät mahdollisimman tehokkaasti.

Kirja on nopeasti luettu, mutta oma kultakalan kokoinen kärsivällisyyteni ei riittänyt ohjelman toteuttamiseen kuukauden ajan. Otin sen sijaan muutamia juttuja käyttöön heti ja osa olikin jo käytössä.

Vinkkejä ruutuajan vähentämiseen:

  • Lataa ruutuajan hallintasovellus tai käytä kännykästä valmiiksi löytyvää toimintoa. Näin pääset kärryille siitä, käytätkö puhelinta tunnin vai kuusi tuntia päivässä.
  • Vaimenna somesovelluksista, työsähköpostista ynnä muista tulevat push-ilmoitukset. Minulla puhelin hälyttää vain puheluista, tekstiviesteistä ja henkilökohtaisesta sähköpostista. Piilota myös ne sovelluskuvakkeiden pienet punaiset laatikot, jotka näyttävät montako ilmoitusta vaikkapa Twitterissä odottaa.
  • Siirrä puhelimen laturi pois sängyn vierestä.
  • Säilytä puhelinta kauempana. Kirjaan tai televisioon on helpompi keskittyä, kun kännykä ei ole tarttumisetäisyydellä. Poissa näkyvistä, poissa mielestä.
  • Poista osa (tai kaikki) somesovelluksista ja käytä somea vain puhelimen tai tietokoneen selaimella. Se on hankalampaa, joten aikaa tulee käytettyä vähemmän.
  • Kun olet tarttumassa puhelimeen, mieti miksi teet sen. Yritätkö hoitaa tylsyyttä tai turhautumista? Somen selaamisesta ei välttämättä tule parempi olo, vaan mahdollisesti jopa surkeampi.
  • Kokeile vaikka viikonloppuisin pidempää kännykkäpaastoa. Hyödynnä myös Älä häiritse -tilaa, joka päästää läpi vain suosikkiyhteystietojen puhelut ja viestit.

Olennaista on keksiä korvaavaa, kivaa tekemistä jolla täyttää somettamisesta jäänyt aika. Mitä kaikkea muuta ehditkään tehdä?

Subjektiivinen tuomio: ****

Catherine Price: Kuinka päästää irti puhelimesta
Suomentanut Lotta Sonninen
Otava 2018
200 sivua

Osta kirja Adlibriksesta*

Lähetä kommentti
Kirjoittanut Sanna aiheesta Lifestyle