Rinna Saramäki: Hyvän mielen vaatekaappi

kuva

Minulle on useasti suositeltu Hyvän mielen vaatekaappia. Odotukseni olivat siis varsin korkealla, kun odottelin kirjaston varausjonossa sen saamista käsiini. Eikä minun tarvinnut pettyä! Rinna Saramäen kirja on samaan aikaan painavaa asiaa, ajatuksia herättävä ja viihdyttävä.

Tuloksista käy ilmi jotakin hätkähdyttävää: jos ompelijan palkka nostetaan elinkelpoiselle tasolle, [alun perin 13 euroa maksavan] paidan vähittäismyyntihinta nousee 2,48 eurolla. Tai toisinpäin: sillä, että ompelija elää näännyttävässä köyhyydessä, paidan ostaja säästää 2,48 euroa.

On vaikea löytää kirjasta tähän sopivaa lainausta, kun tekisi mieli lainata niin monta kohtaa. Hyvän mielen vaatekaappi käsittelee muotia monesta eri näkökulmasta. Ensimmäisessä osassa paneudutaan globaalin vaatebisneksen ongelmiin ja muotivaatteiden tuotantoketjuun. Loppuosa kirjasta keskittyy omaan henkilökohtaiseen vaatevarastoon, sen suunnittelemiseen, karsimiseen, uusien vaatteiden hankkimiseen, hyvän laadun tunnistamiseen, vanhojen kuteiden korjaamiseen ja huoltamiseen.

Hyvän mielen vaatekaapin ovien aukaiseminen saa aikaan levollisen mielen ja tyytyväisen olon. Siellä ei ole syyllisyydentuntoa aiheuttavia vaatekappaleita, ei ahdistusta aiheuttavaa kasaa eriparisia vaatekappaleita, ei vaatteita, jotka sopivat vain aivan toiselle ihmiselle toisessa elämässä, eikä ylipäätään hämmentävää kaaosta, joka pyrkii vyörymään lattialle. Hyvän mielen vaatekaapissa on juurikin ne vaatteet, jotka sieltä toivookin löytävänsä – tyyliisi, olemukseesi ja tarpeisiisi sopiva kokoelma – eikä muuta.

Keskeistä Saramäen kirjassa on riittävyyden filosofia. Ensin turhista vaatteista hankkiudutaan eroon esimerkiksi lahjoittamalla tai myymällä. Sitten mietitään tarkkaan, mitä oikeasti tarvitaan ja mikä sopii jo olemassa olevan puvuston kanssa yhteen. Sitten tehdään vuosittainen budjetti, jossa pysytään. Mitään ei osteta sen takia, että se on halpaa, vaan budjetin ansiosta laatuun voi panostaa kunnolla. Vaatteiden on tarkoitus kestää aikaa, ja kaikkia vaatteitaan pitäisi myös käyttää.

Ehdottomasti mitään ei pitäisi ostaa vain siksi, että se on halpaa. Tämä on yksi tärkeimpiä asioita, joka nykyisessä vaatekulttuurissa pitää sisäistää. Ostoksen hinnan ei pitäisi olla sen paras puoli.

Hyvän mielen vaatekaappi sai minut miettimään paljon omaa vaatekaappiani. Vaikka garderobini on varmasti pienempi kuin monella muulla ikäiselläni, minulla on silti paljon vaatteita joita en käytä, joissa en tunne oloani mukavaksi tai jotka eivät sovi minkään muun vaatteen kanssa. Varmasti tästä lähin pidän tarkemmin silmällä omia ostoksiani, enkä sorru enää ostamaan niitä aleriepuja vain halvan hinnan takia. Lisäksi tutustun myös tarkemmin omistamieni ja ostamieni vaatteiden materiaaleihin.

Saramäki kirjoittaa painavin sanankääntein, mutta ei silti syyllistä lukijaa. Monet luvut ovat suorastaan inspiroivia, ja myös huumoria on rutkasti mukana. Kirja ei myöskään jätä lukijaa vellovan ahdistuksen valtaan muotiteollisuuden vääryyksien takia, vaan tarjoaa myös runsaasti ratkaisuja. Minulle esimerkiksi vuosittaisen vaatebudjetin teko etukäteen oli valaiseva asia: Jos tietää käyttävänsä vaikka 500 euroa vaatteisiin vuodessa, laadukkaaseen parin sadan euron takkiin onkin yhtäkkiä hyvin varaa, kun jättää sitten jotain muuta vastaavasti ostamatta.

Tykkäsin kyllä ehdottomasti tästä ja suosittelen muillekin! Tämä pitäisi melkein jokaisen länsimaalaisen vaateshoppailijan lukea. Hyvän mielen vaatekaappi on myös osa Lukuhaastetta kategoriassa Tietokirja.

Subjektiivinen tuomio: *****

Rinna Saramäki
Hyvän mielen vaatekaappi

Atena 2013
304 sivua

Rowse & Garrett: ProBlogger

problogger-book-3rd-editionFor a blog to be successful, your content needs to be useful and unique to your readers.”

Blogeista ja bloggaamisesta löytyy todella paljon tietoa netistä, mutta laadukkaat kirjat ovat harvemmassa. Kirjastosta aikoinaan bongaamani ProBlogger – Secrets for Blogging Your Way to a Six-Figure Income keskittyy yhteen bloggaamisen aihealueeseen eli blogilla tienaamiseen. Kirjaa ei ole suomennettu, joten lukemalla pääsee samalla treenaamaan englantia. Lähin suomalainen vastaava opus lienee Katleena Kortesuon ja Jarkko Kurvisen Blogimarkkinointi-kirja.

Minulla on ollut luettavana ensimmäinen painos vuodelta 2008, mutta tänään huomasin, että kirja on edennyt jo kolmanteen painokseen (vuodelta 2012, kansikuva vasemmalla). Kannattaa siis lukea se, sillä vuoden 2008 teoksessa moni tieto on jo vanhentunutta. Perusasiat vanhastakin painoksesta kuitenkin selviää, joten kirjoittelen arvion sen pohjalta.

Although the majority of bloggers choose to go with a personal blog when they first start, we hope we have shown that for professional bloggers, a well-selected niche that you are happy writing for can make all the difference to your earning potential.

Molemmat ProBlogger-kirjan kirjoittajat ovat täyspäiväisiä ammattibloggaajia, jotka pyörittävät jopa useita kymmeniä blogeja ja tosiaan tienaavat niillä kuusinumeroisia summia. Yksi Darren Rowsen blogeista on suosittu ProBlogger, jonka mukaan kirja on myös saanut nimensä. Kirja alkaa kirjoittajien omilla tarinoilla, joiden jälkeen selvitetään perusasiat kuten mikä blogi oikeastaan on.

Tämän jälkeen käydään läpi blogin perustaminen (tekniset ohjeet ovat vanhentuneita 1. painoksessa), ohjeita koukuttavan sisällön kirjoittamiseen, tiukasti rajatun niche-blogin edut ja erilaiset ansaintastrategiat, joita blogeissa voi käyttää. Nämä jakautuvat suoriin (esim. bannerimainonta) ja epäsuoriin (kuten omien palveluiden mainostus ja henkilöbrändin kasvattaminen blogissa) keinoihin. Tämä on ehdottomasti sitä kirjan kiinnostavinta antia.

Kuudes luku käsittelee blogien ostamista ja myymistä ansaintatarkoituksessa, mikä tuntuu aika utopistiselta suomalaisessa mittakaavassa. Ne kohdat tulikin luettua aika huolimattomasti. Kirjan loppupuolella luodaan vielä katsaus blogiverkostoihin ja -portaaleihin, blogin markkinointiin ja menestyneiden blogien salaisuuksiin.

There is no single right way or wrong way to earn money from blogging. — The opportunity is there for any blogger to make some money, and to do it in a style that works for them.

ProBlogger on hyvää peruslukemistoa innokkaalle bloggaajalle, joka on kiinnostunut jossain vaiheessa ansaitsemaan harrastuksellaan, tai jopa bloggaamaan ammatikseen. Kaikkia kirjan oppeja ei kuitenkaan voi soveltaa suomenkieliseen blogiin, sillä kirja on kirjoitettu amerikkalaisesta näkökulmasta. Potentiaalinen blogin lukijakunta ja sitä kautta vaikkapa mainostulot ovat tietysti kymmeniä kertoja suurempia kun blogi on englanniksi ja suunnattu kansainväliselle yleisölle. Blogilla ansaitsemisen perusteet kirjasta kuitenkin ehdottomasti löytää, ja luultavasti uusimmassa painoksessa ne ovat myös ajan tasalla.

Jätän tämän kirjan tällä kertaa Lukuhaasteen ulkopuolelle, sillä olen lukenut sen jo kerran aikaisemminkin.

Subjektiivinen tuomio: ***½

Darren Rowse & Chris Garrett
ProBlogger – Secrets for Blogging Your Way to a Six-Figure Income
Wiley Publishing, Inc 2008
219 sivua

Oletteko lukeneet muita hyviä bloggausoppaita? Jaa kirjavinkki kommenttiboksissa!

Ulla-Lena Lundberg: Jää

JääAjattelin aluksi, ettei Finlandia-voittaja Jää ole oikein minun makuuni. Kirja näytti mielestäni tylsältä, eikä takakansitekstin kauniit maalailutkaan antaneet kuvaa kiinnostavasta juonesta. Minulle suositeltiin tätä kirjaa kuitenkin niin sinnikkäästi, että kun näin Jään kirjaston palautuskärryssä, nappasin sen mukaani.

Jää kertoo Ahvenanmaan saaristossa sijaitsevista Luodoista, jonka seurakuntaan saapuu uusi pappi perheineen. Kirja sijoittuu aikaan sodan jälkeen, ja elämä saaristossa on karua. Kesällä paikasta toiseen pääsee liikkumaan veneellä, mutta talvella saaria ympäröi jää.

Kun meri on jäätynyt, jää lepää saarten välissä kuin lattia. Ikuinen tuuli pyyhkii lumen pois, ja ranta-aittojen luistimet ja potkukelkat heräävät eloon. Myös pappi kaivaa aitasta ruosteisen potkurin, vaihtaa istuimen pari katkennutta listaa ja ruuvaa ohjaustangon tiukemmin kiinni. Hän poistaa kovasimella jalaksista pahimman ruosteen. Ajoneuvo on kelvollinen, ja pian hän kiitää vesimaailman yllä kuin komeetta.

Odotuksieni mukaisesti kirjasta ei löytynyt vauhdikasta tai koukuttavaa juonta, mutta kieli on kaunista ja kerronta verkkaista. Lundberg kuvaa kirjansa henkilöitä todella hyvin, ja heihin kiintyy nopeasti. Sivuhenkilöilläkin on omanlaisensa luonne ja tarina. Erityisen sympaattisesti hän kirjoittaa lapsihahmot: lempihenkilöni kirjassa olikin parivuotias papin tytär Sanna, eikä vain sen takia että olemme kaimoja (vaikka olikin outoa lukea kirjaa jossa vähän väliä kerrottiin Sannan touhuilua. Aika harvoin sellainen tulee vastaan).

Lillus pelkää heitä. Äiti on opettanut tytöt sanomaan hyvää päivää ja jatkamaan matkaa, mutta Lillus ei pysty siihen. ”Byäää”, hän ulvoo, kun Portman vain katsookin häneen. – – Sanna on kärsivän näköinen, niiaa, sanoo päivää ja samalla ”Hiljaa Lillus!” ja raahaa pikkusiskon mukanaan pois ja ulkoportaille. Siellä voi elää, jos pysyy poissa teiltä joilla Portmanit kulkevat. – – On helpotus päästä talosta, mutta vaikka Sanna on ikäisekseen viisas, hänen on vaikea ennakoida Portmanien liikkeitä ja estää heitä katsomasta Lillusta. Silloin Lillus ulvoo ja äiti tulee vihaiseksi.”

Kirjan ensimmäinen puolikas maalailee papin ja pastorskan asettumisesta saaristoon kauniisti, mutta sen jälkeen tummiakin sävyjä alkaa tulla mukaan. Olin jo aiemmin kuullut, että moni on ruvennut lopussa suorastaan itkemään, joten osasin odottaa koskettavaa loppua. Sieltä se myös tuli, ja kirjan loputtua suorastaan masennuin hetkeksi. Kirja on kaikesta huolimatta todella hyvä, ja jaksoi kiinnostaa myös meikäläistä loppuun saakka. Kyllä tämä on Finlandia-palkintonsa ansainnut!

Jää on Lukuhaasteen viides kirja kategoriassa Kirja, joka on voittanut merkittävän kirjallisuuspalkinnon.

Subjektiivinen tuomio: ****½

Ulla-Lena Lundberg: Jää
Suom. Leena Vallisaari

Teos 2012
366 sivua