Päivi Haanpää: Pysähdyskoe

’Mä haluaisin vaan olla kotona kokonaisen vuoden’, huokaan puolisolleni. Vaikka takana on kesäloma ja rauhallinen residenssijakso Haapsalussa, olen uupunut silkasta ajatuksesta, että minun täytyy taas ryhtyä suunnittelemaan ja säätämään syksyn opetuksia.
Tuosta lauseesta alkaa ajatusprosessi: Voisinko jäädä kotiin joksikin aikaa? Olla tekemättä töitä? Levätä.”

Nelikymppinen luovan alan sekatyöläinen saa tarpeekseen työnteosta ja päättää antaa itselleen lahjaksi vapaajakson. Puolen vuoden lomailu herättää paljon ajatuksia. Miksi vapaan ottaminen omilla rahoilla hävettää? Lapsen tekeminen olisi sovelias syy pitää taukoa työelämästä, mutta entä jos haluaa vain lomaa?

Pysähdyskokeessa on paljon samaistuttavia ajatuksia suorittamisesta, huijarisyndroomasta ja freelancerin elämästä. Tunnistin esimerkiksi vaikeuden pitää yrittäjänä arkivapaita, vaikka olisi työskennellyt iltoja tai viikonloppuja. Ajatuksia ei kuitenkaan kehitellä kovin pitkälle, ja kirja jää jotenkin hajanaiseksi.

Luin juuri ennen tätä Mia Kankimäen esikoiskirjan Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin, jossa kertoja ottaa vapaata lähteäkseen Japaniin tutkimaan tuhat vuotta sitten elänyttä hovinaista. Myös Pysähdyskokeessa viitataan Kankimäen kirjaan ja inspiroidutaan siitä, mutta kirja tuntuu nopeasti kasatulta välityöltä esikuvaansa verrattuna.

Oikeastaan haluan tietää, kuka ja millainen olen, kun en tee koko ajan töitä.

Takakansitekstin perusteella odotin vastaavanlaista konkreettista ihmiskoekirjaa kuin Vuosi herrasmiehenä tai Onnellisuusprojekti. Varsinainen pysähdyskoe alkaa kuitenkin vasta sivulla 66/167, ja kirja keskittyy senkin jälkeen enemmän sisäiseen pohdintaan kuin tapahtumiin. Ehkä ongelma onkin siinä, että Haanpää ei tarkoituksella tee mitään. On vaikea kiinnostua kokonaisen kirjan verran yksittäisen freelancerin pitämästä vapaasta.

Kirjan idea oli siis mielenkiintoinen, mutta toteutus ei napannut minulle. Suosittelenkin ennemmin Päivi Haanpään ja Terhi Rannelan aiempaa kirjaa Miksi en kirjoittaisi?. Se on inspiroiva esseeteos kirjoittajaelämästä ja innostaa esimerkiksi pitämään taiteilijatreffejä ja kirjoitusretriittejä. Pysähdyskokeen aikana Haanpää päätyy lopulta tekemään hiukan töitä, ja hän editoi juurikin edellä mainittua kirjoitusopasta. Hieman ironisesti vapaajakson päätteeksi alkaa koronapandemia, joka pysäyttää koko maailman.

Kotiliedessä on mielenkiintoinen haastattelu kirjan teemoista: Päivi jätti työt puoleksi vuodeksi voidakseen lorvia enemmän – sitten hän oivalsi, miksi oma aika voi tuntua myös pelottavalta

Lukukokemus: **

Päivi Haanpää
Pysähdyskoe – Kirjoituksia lorvimisen luvasta ja luvattomuudesta
Art House 2021
167 sivua

Blogistanian kirjallisuuspalkinnoista äänestetään 5.–11.3.2023

Kirjavaikuttaja, tule mukaan valitsemaan vuoden 2022 parhaita kirjoja!

Perinteinen Blogistania-kirjallisuuspalkintojen äänestys järjestetään 5.–11.3.2023. Kirjabloggaajat ja muissa kanavissa vaikuttavat voivat äänestää vuonna 2022 julkaistuja kirjoja, joista he ovat julkaisseet arvion blogissa, Instagramissa, YouTubessa tai TikTokissa. Äänestys tapahtuu lomakkeen kautta, joten osallistuminen on helppoa.

Kirjoja äänestetään neljässä kategoriassa: Finlandia eli suomalainen kaunokirjallisuus, Globalia eli käännetty kaunokirjallisuus, Kuopus eli lasten- ja nuortenkirjallisuus sekä Tieto eli tietokirjallisuus. Jokaisessa kategoriassa voi äänestää 1–3 kirjaa.

Tarkemmat ohjeet ja lomakelinkki julkaistaan sunnuntaina 5.3.2023 kategorioiden vastuublogeissa:

Blogistanian kirjallisuuspalkintoja organisoivat kotimaiset kirjabloggaajat, ja kaikki järjestetään vapaaehtoisvoimin. Lukujonossa vastaa viime vuoden tapaan äänestyslomakkeesta. Voittajille myönnetään tunnustuksena kunniakirja.

Vuoden 2021 Blogistania-palkinnot saivat:

  • Blogistanian Finlandia – Anneli Kanto: Rottien pyhimys
  • Blogistanian Globalia – TJ Klune: Talo taivaansinisellä merellä (suom. Mika Kivimäki)
  • Blogistanian Kuopus – Anne-Maija Aalto: Mistä valo pääsee sisään
  • Blogistanian Tieto – Ville Eloranta & Lotta Jalava: Sana sanasta – Suomen kielen jäljillä

Lue koko tiedote: Kotimaiset kirjavaikuttajat valitsivat vuoden 2021 parhaat kirjat

Matt Haig: Keskiyön kirjasto

”’Elämän ja kuoleman välissä on kirjasto’, hän sanoi. ’Kirjaston hyllyt jatkuvat ikuisesti. Jokainen kirja antaa mahdollisuuden kokeilla toisenlaista elämää. Millaista elämäsi olisi voinut olla, jos olisit tehnyt toisenlaisia valintoja? Jos voisit perua sen, mitä kadut, tekisitkö jotakin toisin?'”

Nora on 34-vuotias ja katuu monia asioita elämässään. Hän on muutenkin yksinäinen, ja kun hän kaiken lisäksi menettää samaan aikaan sekä työnsä että rakkaan kissansa, hän päättää ettei halua enää elää.

Kuoleman sijaan Nora päätyy kuitenkin elämän ja kuoleman väliin, mystiseen Keskiyön kirjastoon. Hänen eteensä asetetaan kaikki mahdolliset elämät, joita hän voisi parhaillaan elää. Nora saa hypätä mihin tahansa kirjaan ja kokeilla, millainen nykyhetki olisi, jos menneisyydessä olisi tehnyt eri valintoja.

Mitä jos hän ei olisi jättänyt sulhastaan? Mitä jos hän ei olisi lopettanut kilpaurheilua? Mitä jos hän olisi seurannut lapsuuden urahaavettaan? Olisiko jokin näistä elämistä parempi kuin nykyinen?

Tämä oli kertakaikkisen mainio tarina! Olen lukenut paljon kirjoitusoppaita, viimeisimpänä Save the Cat! Writes a Novel, jossa analysoidaan suosittujen romaanien rakennetta. Keskiyön kirjasto olisi hyvin voinut olla yksi oppaan esimerkki, sillä tuntui että tässä kaikki oli laitettu viivoittimen kanssa kohdalleen: herkullinen lähtöasetelma, päähenkilö motiiveineen, juonen kaari, hallittu rakenne ja kaiken kattava teema.

Yksittäisten valintojen vaikutus elämään on tuttu aihe erityisesti elokuvista, ja mieleen tulivat vaikkapa Paluu tulevaisuuteen, Ihmeellinen on elämä, About Time ja Everything Everywhere All At Once (voin suositella kaikkia). Tuntui, että olisin lukenut samantyyppisen tarinan monta kertaa aiemminkin, mutta tutunoloisista ideoista oli rakennettu omanlainen keitos.

Kaiken yllämainitun myötä kirja oli melko ennalta-arvattava, mutta minua se ei haitannut. Loppuratkaisukin oli mielestäni oikea tälle tarinalle. Teksti on ahmittavaa ja luvut ovat lyhyitä, lyhimmillään aukeaman mittaisia. Kyllä, hotkaisin tämän kerralla! Kirja herättelee miettimään, katuuko itse mahdollisesti jotain elämässään ja millainen olisi oma Keskiyön kirjasto.

Lukukokemus: *****

Matt Haig
Keskiyön kirjasto
Suom. Sarianna Silvonen
Aula & Co 2020
328 sivua