Tutustu kääntäjien työhön Suomentajat lukijoiden luo -videoilla!

Suomentajien videokeskustelut syksyltä 2021 ovat katsottavissa Kirjastokaistalla.

Suomentajat lukijoiden luo -sarjassa julkaistiin 12 osaa, joissa käsitellään suomentajan työtä, eri kielien ja genrejen piirteitä ja laadukkaan suomennoksen merkitystä.

Ohjelmilla halutaan tehdä näkyväksi varjoon jäävän ammattikunnan työtä. Harvoin muistetaan, että suomenkielisestä kirjallisuudesta puolet on käännettyä. Täytyy myöntää, että myös näin kirjabloggaajana suomentajat usein unohtuvat! Katsoin suurimman osan keskusteluista ja poimin tähän postaukseen kiinnostavimmat.


Poimintoja keskusteluista


Kun suomentaja tarttuu kenkälusikkaan (32 min)
Arabiasta suomentava Sampsa Peltonen ja kiinasta suomentava Riina Vuokko keskustelevat tilanteista, joissa alkutekstin kulttuuria tunnetaan Suomessa huonosti. Kuinka paljon kaunokirjallisen tekstin suomentaja voi ”avata” tekstin maailmaa, ja miten se tehdään?

Rikollisten ja poliisien nahoissa, yhteiskunnallisten ongelmien tulkkina (33 min)
Sari Kumpulainen, Oona Nyström ja Sirkka-Liisa Sjöblom keskustelevat dekkareiden suomentamisesta.

Proosaa, draamaa, dialogia! (32 min)
Kristiina Drews ja Reita Lounatvuori keskustelevat dialogin suomentamisesta. Onko se samanlaista näytelmissä ja proosassa? Onko puhuttavaksi käännetty kieli aina puhekieltä? Entä murteet?

Klassikot kääntäjien käsissä (32 min)
Kersti Juva ja Juhani Lindholm keskustelevat klassikoiden kääntämisestä. Mitä tarkoittaa klassikko ja miksi niiden suomentaminen on erilaista kuin muun kirjallisuuden? Entä miksi jo suomennettuja teoksia käännetään uudelleen?

Katso kaikki videot Kirjastokaistalla

Nuortenkirjallisuuden suomentaja herättelee rakkautta kieleen ja kirjallisuuteen
Keskustelemassa Maija Heikinheimo, Outi Järvinen ja Kaisa Kattelus

Runouden suomentaminen on heittäytymistä merkitysavaruuksiin
Keskustelemassa Einari Aaltonen, Hannimari Heino ja Tapio Koivukari

Barcelonasta Brasiliaan ja paperille
Keskustelemassa Satu Ekman ja Tarja Härkönen

Suomentajan tuntosarvet ajan hermolla
Keskustelemassa Maria Lyytinen ja Jaana Nikula

Kirjoittava suomentaja vai suomentava kirjailija?
Keskustelemassa Hannimari Heino, Maija Kauhanen ja Tapio Koivukari

Sarjakuvien suomentajan sanat elävät kuvassa
Keskustelemassa Saara Pääkkönen, Pekka Tuomisto ja Mirka Ulanto

Yhteistuumin mittojen ja riimien kimppuun!
Keskustelemassa Sirkka-Liisa Sjöblom, Riina Vuokko ja Laura Jänisniemi

Kustannustoimittaja – suomentajan paras ystävä
Keskustelemassa Maria Lyytinen ja Saara Pääkkönen

Lue lisää sarjasta

Artikkelikuva: Sam McGhee / Unsplash

Saara Henriksson: Sinä julkaiset kirjan

Jokainen kirjailija – niin ison kustannustalon tähti kuin omakustantajakin – tarvitsee ennen kaikkea hyvän ja omaperäisen käsikirjoituksen. Tämä on vaatimus numero yksi. Lisäksi hän tarvitsee kustannustoimittajan. Paraskaan kirjailija ei voi olla oma lukijansa, hän ei voi nähdä tekstiään ulkopuolisin silmin. Voikin sanoa, että kirja kirjoitetaan itselle, mutta se kustannustoimitetaan lukijoille.”

Sinä julkaiset kirjan kuvaa kirjan matkan käsikirjoituksesta valmiiksi painotuotteeksi, joko perinteisen kustantamon kautta tai omakustanteena. Tekstissä näkyy Saara Henrikssonin laaja kustannusalan tuntemus, mutta lukijan ei tarvitse olla alan ammattilainen, sillä kirja lähtee aivan perusasioista.

Omakustantamisesta kiinnostunut saa käsityksen kaikesta tarpeellisesta kustannustoimituksesta kansikuvaan ja taitosta painotalon valitsemiseen. Kirja tarjoilee lisäksi vinkkejä markkinointiin ja kansainvälisille markkinoille tähtäämiseen.

Suosittelen tätä lämpimästi myös kirjailijanaluille, jotka miettivät, miten pitkä käsikirjoituksen pitää olla, miten kustantamoja kannattaa lähestyä, pitääkö kustantamoon lähettää valmis käsikirjoitus tai mitä tulee huomioida kirjan sopimusasioissa.

Tykkäsin erityisesti suorapuheisesta tyylistä, jolla Henriksson käsittelee kustannusmaailman realiteetteja. Kirjassa on mukana myös kiinnostavia oma- ja pienkustantajien haastatteluita.

Subjektiivinen tuomio: ****

Saara Henriksson
Sinä julkaiset kirjan
Penelope-kustannus 2021
157 sivua

Emily Esfahani Smith: Merkityksellisyyden voima

Silti onnellisuusvimmassa on yksi valtava ongelma: se on epäonnistunut täyttämään lupauksensa. Vaikka onnellisuusala jatkaa kasvuaan, voimme yhteiskuntana huonommin kuin koskaan. Yhteiskuntatieteilijät ovat paljastaneet surullisen ironian: onnellisuuden tavoitteleminen tekee ihmisistä itse asiassa onnettomia.”

Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta.

Merkityksellisyyden voima odotteli hyllyssäni kolme vuotta, mutta vihdoin sain sen luetuksi! Emily Esfahani Smith on koonnut yhteen kasan tutkimuksia ja ihmisten tarinoita pyrkien vastaamaan suureen kysymykseen: Mikä tekee elämästä elämisen arvoista?

Kirjassa tavataan esimerkiksi hyvinvointiyrittäjäksi ryhtynyt ex-huumekauppias, eläintarhanhoitaja, pienen yhteisöllisen saaren asukkaita, halvaantunut entinen urheilija ja keskiaikahenkisiä Luovan Anakronismin seuran jäseniä. Tutkimustulosten osalta viite- ja lähdeluettelo on vaikuttava, eli Smith on todella nähnyt vaivaa materiaalin keräämiseen.

Poimin kirjan alkuosasta monta hyvää ajatusta. Onnellisuus ja merkityksellisyys ovat lähtökohtaisesti kaksi eri asiaa (ja merkityksellisyys on näistä se olennainen juttu). Tarkoitus nousee siitä, että on jotain tekemistä. Ne, jotka näkevät työnsä tapana auttaa muita, arvioivat työnsä merkitykselliseksi. Kun näemme vaivaa johonkin, arvostamme sitä enemmän.

Emme kaikki löydä kutsumustamme, mutta se ei tarkoita, ettemmekö voisi löytää tarkoitusta.

Ehdin jo alkaa miettimään syvällisiä lukiessani kirjaa, mutta puolivälin jälkeen kadotin harmillisesti otteen ajatuksista. Kirja lähtee korkealentoisille urille, kun aletaan käsittelemään itsensä ylittämistä eli transsendenssiä. Myöskin osio traumojen kautta kasvamisesta jäi etäiseksi. Loppujen lopuksi tämä oli minulle kolmen tähden lukukokemus.

Subjektiivinen tuomio: ***

Emily Esfahani Smith
Merkityksellisyyden voima
Suom. Kaisa Koskela

Tuuma-kustannus 2018
315 sivua