”Taiteilija istuu täysin rauhallisena työnsä ääressä. Hän on hyvin pukeutunut, ja hänellä on kädessään erittäin kevyt sivellin, joka on kastettu hienostuneeseen väriin. Hänellä on yllään mieleisensä vaatteet; hänen kotinsa on siisti ja täynnä kauniita kuvia, ja häntä säestää usein musiikki tai erilaisten kauniiden teosten ääneen lukeminen.” – Leonardo Da Vinci
Nostin Leonardon elämäkerran kevään 2019 kirjatärppilistalleni sen perusteella, että pidin kovasti Walter Isaacsonin Steve Jobs -elämäkerrasta. Isaacsonin teos on aikamoinen tiiliskivi yli 600 sivullaan, mutta se vie lukijan mielenkiintoiselle matkalle 500 vuoden takaiseen Italiaan. Materiaalina on käytetty esimerkiksi Leonardon työpäiväkirjoja, joita häneltä jäi satoja sivuja.
Leonardosta piirtyy kaiken kaikkiaan kiinnostava kuva. Hän oli avioton lapsi ja itseoppinut mies, jolla ei ollut muodollista koulutusta. Hänen kiinnostuksensa repeili moneen suuntaan, ja hän opiskeli valtavasti erilaisia asioita aina anatomiasta matematiikkaan ja veden kiertokulkuun. Täydellisyyttä tavoitteleva nero ei kuitenkaan saattanut tutkimuksiaan koskaan julkaistuun muotoon, joten tulevina vuosisatoina samat asiat piti keksiä uudelleen.
Leonardolta tilattiin useita maalauksia, mutta suurimman osan niistä hän jätti kesken. Harvoja valmistuneita taideteoksia, kuten Luolamadonna, Viimeinen ehtoollinen ja Mona Lisa, pidetään kuitenkin mestariteoksina. Kirjassa on runsaasti värikuvia Leonardon työpäiväkirjoista ja niin tutuista kuin vähän tuntemattomammistakin maalauksista.
Paksuudestaan huolimatta kirja ei ole kuiva, vaan Leonardon elämä jaksaa pitää otteessaan loppuun saakka. Pidin kirjasta, vaikka ihan samanlaista vaikutusta se ei tehnytkään kuin Steve Jobsin elämäkerta. Luonnollisesti on erilaista kirjoittaa 1500-luvun alussa eläneestä taiteilijasta kuin nykypäivän yritysjohtajasta. Jos maalaaminen tai mestaritaitelijan elämään perehtyminen kiinnostaa, kannattaa tarttua tähän.
”— he päätyivät keskustelemaan siitä, millaista luovuus on luonteeltaan. Toisinaan se edellyttää hitautta, taukojen pitämistä, jopa viivyttelyä. Leonardo selitti, että sellainen mahdollistaa ideoiden marinoitumisen. Intuitiota tulee vaalia. ’Korostetun lahjakkaat miehet saavat toisinaan aikaan silloin, kun he tekevät vähiten työtä, sillä heidän mielensä on keskittynyt ajatuksiin, hahmotelmien täydelliseksi luomiseen, ja he voivat myöhemmin toteuttaa ne.”
Subjektiivinen tuomio: ****
Walter Isaacson
Leonardo Da Vinci
Suom. Tero Valkonen
Bazar 2019
624 sivua
”’Miksi ihmeessä kuvittelin, että elämän pitäisi olla mielenkiintoista?’ hän ihmetteli juostessaan. ’Pelkäisin vain koko ajan. Kaikki johtuu siitä, että olen vanhin kolmesta.’”
