Lukevatko äidit miesten kirjoittamia kirjoja?

Tein viime isänpäivän alla epätieteellisen tutkimuspostauksen isille mainostettavista kirjoista. Lupasin tehdä saman äitienpäivän kirjatarjonnasta.

Suurten kustantamoiden somemainonnassa mainostettiin syksyllä pienen otokseni perusteella isille pelkästään miesten kirjoittamia kirjoja. Suomalaisen kirjakaupan nettisivuilla esiteltiin 183 lahjakirjaa, joista vain 13 oli osittain tai kokonaan naisten kirjoittamia. Niistäkin kuusi oli miehiin liittyviä muistelmia tai elämäkertaa, ja vain yksi oli naisen kirjoittama puhtaasti kaunokirjallinen teos.

Kirjoitin lopuksi:

Ja täytyypä muuten tehdä vastaava kooste myös äitienpäivän kirjavinkeistä. Mitä veikkaatte, onko listalla 92,9-prosenttisesti naiskirjailijoiden teoksia?

Katsotaanpa siis kustantantamoiden ja kauppojen somemarkkinointia äitienpäivälle 2018.

Suomalainen kirjakauppa Instagramissa: Kati Tervo, Enni Mustonen, Heli Galiano, Anniina Tarasova, Minna Lindgren, Eppu Nuotio, Teresa Välimäki & Johanna Lindholm
Atena Instagramissa: Ira Vihreälehto, Satu Pihlaja, Ayòbámi Adébáyò, Kaisa Leino & Terhi Toivonen, Lotta Viitaniemi, Kristiina Walli & Hannimari Heino, Helena Liikanen-Renger, Katja Syvärinen & Venla Tihilä, Anna Larsdotter, Miia Kontro, Henriikka Rönkkönen
Tammi Instagramissa: Kristiina Vuori

Gummerus Instagramissa: Elif Shafak, Minna Eväsoja, Clare Mackintosh, Mikko Kamula, Pauliina Rauhala, Milja Kaunisto, Kate Eberlen, Morten Strøksnes, Anniina Tarasova.

Gummeruksella oli eniten insta-kirjavinkkejä ja mukaan oli päässyt myös kaksi mieskirjailijaa. Tulos näiden perusteella: 30 naista ja kaksi miestä. Se on jo tasaisempi lukema kuin isänpäivänä (naisia nolla). Sosiaalisessa mediassa kuitenkin korostuvat selkeästi naisten kirjoittamat teokset.

Skannasin Suomalaisen kirjakaupan äitienpäiväsivun läpi lauantaina. Se on otsikoitu Anna sydämesi valita. Listassa on 157 lahjaideaa, mutta niistä vain 85 on kirjoja. Seitsemän näistä oli luokiteltu lasten- ja nuortenkirjoiksi: äideille markkinoitiin esimerkiksi lastenkirjaa Iltasatuja kapinallisille tytöille. Melkein puolet kirjakaupan lahjaideoista on laukkuja (!?), kirjepaperia, koruja, taiteilutarvikkeita, muistivihkoja tai Ateneumin ”Lukeva nainen” -sarjan lahjatavaraa. Vertailun vuoksi isien lahjalistassa oli 213 tuotetta, joista kirjoja oli 183.

85 äitien lahjakirjasta 15 on miesten kirjoittamia, eli 18,1 prosenttia. Se on jo tasaisempi suhdeluku kuin isänpäivän tapauksessa. Naisillekin mainostetaan silti pääosin naisten kirjoittamia kirjoja. Seuraavat miesten kirjoittamat kirjat olivat päässeet mukaan:

  • Aatos Erkko – Karen, Lauri
  • Alku – Brown, Dan
  • Heräilevät jumalat – Neuvel, Sylvain
  • Homo Deus – Harari, Yuval Noah
  • Kalsarikänni – Rantanen, Miska
  • Kape 24 h – Aihinen, Kari
  • Kultainen kompassi – Pullman, Philip
  • Maaginen kaukoputki – Pullman, Philip
  • Pompejilaisia kohtaloita – Castren, Paavo
  • Salaperäinen veitsi – Pullman, Philip
  • Sapiens – Harari, Yuval Noah
  • Seneca – Torkki, Juhana
  • Shinrin-Yoku – Li, Qing
  • Vedenpaisumus – Pullman, Philip
  • Vege! – Nieminen, Alex

Listalta löytyy romaaneja, historiaa, filosofiaa, yksi keittokirja ja jokunen miehen elämäkerta tai muistelmat.

Adlibrikselta äitienpäivälistaa ei löytynyt, vaan sen mainostaa kirjojen osalta äideille lahjakortteja, jolloin kirjan saa valita itse. Sen lisäksi tarjotaan tosin keittiötuotteita ja kosmetiikkaa.

Isänpäivän idealistalla oli siis 93-prosenttisesti miesten kirjoja, kun taas äitienpäivän idealistalla on 82-prosenttisesti naisten kirjoittamia kirjoja. Aivan samaan suhdelukuun ei päästy, mutta trendi on selkeä: miehille mainostetaan miesten kirjoittamaa ja naisille naisten teoksia. En ole nyt nähnyt mediassa tai somessa yhtään kirjoitusta siitä, että naisten pitäisi lukea enemmän miesten kirjoittamia kirjoja. Isänpäivän alla keskusteltiin paljonkin siitä, mikseivät miehet lue naisten kirjoittamia kirjoja.

Tilastoinnin hengessä tarkistin sukupuolijakauman vuonna 2017 itse lukemistani kirjoista. Luin vuoden aikana yhteensä 62 kirjaa, joista 22 oli kokonaan tai osittain miesten kirjoittamia – se tekee 35,5 %. Naisten kirjoittamia oli siis kaksi kolmasosaa. Mielenkiintoista! Olin kuvitellut suhdeluvun menevän aika tasan.

Vaikka onkin hassu ajatus alkaa valita luettavaansa kirjailijan sukupuolen perusteella, ei monipuolisuus lukemisessa ole pahaksi. Yhtä lailla voisin lisätä lukujonoon enemmän vaikkapa ei-länsimaalaisia kirjailijoita tai muita pienemmälle huomiolle jääviä tekijöitä.

Mitä kirjoja te kääritte pakettiin äitienpäiväksi?

Jaa postaus:
2 kommenttia

2 comments

Pari vuotta sitten kävin katselemassa kirjakaupoissa äitienpäivätarjontaa ja samantyylisiä huomioita tein, että ei se nyt ihan sataprosenttinen painotus ollut mutta trendi on kyllä selkeä (ja tuotakin on tullut katseltua että isänpäivään noin ylipäänsä vinkataan enemmän kirjalahjoja kuin äitienpäivään).

Blogin myötä olen itse seurannut omissa lukemisissani kirjailijan sukupuolta ja kieltä (mikä ei tietenkään täysin korreloi maantieteen kanssa mutta vähän) ja joskus vähän ponnistellutkin monipuolistaakseni lukemisia, joskin hyvähän olisi tietysti pyrkiä tasapuolisuuteen myös monissa muissa tekijöissä, kuten ikä, sosiaaliluokka, koulutuksellinen tai ammatillinen tausta jne :)

Tottahan tuo :D yritän kuitenkin pitää lukemisen suht paineettomana harrastuksena, joten tällä hetkellä tulee valittua kirjallisuutta ihan puhtaasti kirjan / aiheen kiinnostavuuden perusteella.

Vastaa