Tietokirjallisuus

Johan Idema: How to be a better tourist

Maailman kirjat -haaste: Alankomaat (6/195)
Mistä lukujonoon: 
Barcelonasta Picasso-museon museokaupasta.

Ennakko-odotukset: Lomalla sitä on aina vähän hövelimpi ostosten suhteen… Kirja oli muovikääreessä kun ostin sen, joten en pystynyt silmäilemään sisältöä tarkemmin. Tarkistin kuitenkin Goodreads-arviot etukäteen, ja ihan pommi ei ainakaan ollut kyseessä.

Vacations are made of freedom. Pure freedom. Our busy lives, full of obligations, mean that vacations may be the only times we can do whatever we want, wherever we want. So just how weird is it that we all spend that precious time doing the same things?

Juoni: How to be a better tourist jakautuu 28 lyhyeen lukuun, joista jokainen on yksi vinkki parempaan matkustamiseen. Johan Idema herättelee lukijaa miettimään, miten omasta matkasta saa enemmän irti ja miten olla parempi turisti. Kannattaa esimerkiksi fiilistellä matkaa jo ennakkoon, tavata paikallisia ihmisiä, tsekata museoiden lisäksi supermarketit, viettää aikaa yksin ja tutustua pääkaupunkien lisäksi myös toiseksi suurimpiin kaupunkeihin.

Mikä toimi:

  • Nopeasti luettava teos (paljon kuvia).
  • Sisältö ei ole maatamullistavaa, mutta saa kuitenkin ajattelemaan omia matkustustottumuksia. Miksi haluamme vältellä toisia turisteja ja teeskennellä että kohteessa ovat vain paikalliset ja me? Miksi lähdemme lomalle aina vain uusiin paikkoihin, kun toinen matka samaan paikkaan on yleensä paljon parempi? Loman idea on olla arjen vastakohta. Miksi täyttää lomapäivät kiireisellä tekemisellä, kun niin tekee kotonakin?

Mikä ei toiminut: 

  • Kirjan taitto on hieman levoton.
  • Matkustamisen ekologisuus ja ilmastovaikutukset jäävät vähemmälle huomiolle. Tosin ensimmäisessä vinkissä pohditaan, mitä jos pitäisikin vaihteeksi staycationin eli lomailisi kotona. Testattu ja toimivaksi todettu!

Subjektiivinen tuomio: ***

Kirja pääsee Helmet-lukuhaasteeseen 2019 kategoriassa Kirjassa ollaan yksin.

Johan Idema
How to be a better tourist – tips for a truly rewarding vacation
BIS Publishers 2018
128 sivua

Osta kirja Adlibriksesta*

Lähetä kommentti
Kirjoittanut Sanna aiheesta Matkailu

David J. Peterson: The Art of Language Invention

When I was hired to create Dothraki for Game of Thrones, I didn’t get many notes from the producers. Really there were only two things they wanted from the Dothraki language: (1) They wanted it to incorporate all the words George R. R. Martin had created in his books, and (2) they wanted it to sound harsh.

Kirjailija David J. Peterson on ammatiltaan language creator. Mikä se mahtaa olla suomeksi? Kielten luoja? Joka tapauksessa hän luo kokonaisia keinotekoisia kieliä ja saa rahaa siitä. Nettifoorumeilta lähtenyt harrastus on muuttunut työksi, kun hän on tehnyt kieliä moniin tunnettuihin tv-sarjoihin.

Tunnetuin hänen luomuksistaan on ehkäpä dothraki-kieli Game of Thrones -sarjassa. Sen hän rakensi 56:n kirjoissa käytetyn sanan pohjalta, höystettynä tuottajien toiveella että kielen pitää kuulostaa karkealta. Niinpä Daenerys Targaryenin ja kumppaneiden repliikit sarjassa eivät ole hatusta vedettyjä, vaan dothraki on kokonainen kehitetty kieli kielioppeineen ja sanastoineen. Hash yer astoe ki Dothraki?

Kirjassa The Art of Language Invention pureudutaan nimen mukaisesti keinotekoisten kielien (conlang, constructed language) luomiseen. Peterson haluaa jakaa osaamistaan nuoremmille polville. Hän käy läpi alan historiaa sekä asiat, jotka täytyy ottaa huomioon jos haluaa luoda oikeasti käytettävän, elävän kielen: äänteet, sanat, kielen kehitys ja kirjoitettu kieli.

Kirja raapaisee kutakin osiota juuri tarpeeksi syvältä, jotta esimerkiksi fonologiasta saa jonkinlaisen idean mutta aihetta tuntematon ei lopeta lukemista. Kokonaisuudessaan The Art of Language Invention tarjoaa kattavan yleiskatsauksen kielten maailmaan. Esimerkkejä käytetään paljon, osa on todellisista kielistä ja osa Petersonin omista kielistä. Lisäksi kirjassa on muutama case study, jossa pureudutaan syvemmälle Petersonin luomiin dothraki-, irathient-, high valyrian- ja castithan-kieliin.

Käy todella selväksi, ettei muutaman sanan tai lauseen heittäminen fantasiatarinaan ole vielä kielen luomista. Alan guru on tietysti J. R. R. Tolkien, joka ei luonut pelkästään useita haltiakieliä vaan kokonaisen kielikunnan.

Minulla ei riittäisi kärsivällisyys kokonaisen kielen luomiseen, mutta kielitiede kiinnostaa yleisellä tasolla. Kirja toimikin perusasioiden oppikirjana, jossa esimerkit vain olivat tavallista kiinnostavampia. Englanninkielistä tekstiä pystyi seuraamaan hyvin, kunhan keskityin. Moni asia oli tuttu jo entuudestaan, joten vain muutaman oudomman termin kanssa piti turvautua Googlen apuun. Tämä oli muuten ensimmäinen kerta, kun saksassakin esiintyvä sijamuoto datiivi selitettiin missään kunnolla! Ja olen samaa mieltä kirjailijan kanssa – German is a nightmare.

Suosittelen kirjaa erityisesti kielien kehittämisestä kiinnostuneille conlangereille, fantasia- ja scifikirjoittajille sekä kaltaisilleni nörteille, joita kielet kiinnostavat muuten vain. Kirja laajentaa ajattelua ja kutkuttaa mielikuvitusta: Mitä kaikkea kielellä voikaan tehdä ja mihin se voi taipua?

Kirja pääsee mukaan Helmet-lukuhaasteeseen 2019 kategoriassa Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoa et ole lukenut aiemmin.

Subjektiivinen tuomio: *****

David J. Peterson
The Art of Language Invention
Penguin Books 2015
292 sivua

Osta kirja Adlibriksesta*

Lähetä kommentti
Kirjoittanut Sanna aiheesta Kirjoittaminen

Yousafzai & Lamb: Minä olen Malala

Maailman kirjat -haaste: Pakistan (5/195)
Mistä lukujonoon:
Omasta hyllystä

Ennakko-odotukset: Malalan muistelmat ovat odottaneet lukujonossani ainakin pari vuotta, mutta sain viimein kirjan luettua viikon loman aikana. (Kannattaa selvästi ottaa tällainen kirja mukaan lentokoneeseen.) Olen tietysti kuullut Malalasta ja tiesin hänen saaneen Nobelin rauhanpalkinnon, mutta muuten en oikeastaan tuntenut hänen tarinaansa.

Juoni: Kirjan esipuhe alkaa päivästä, jolloin Malalan elämä muuttui: Tuntematon mies tunkeutui koulubussiin ja ampui tyttöä päähän. Tapauksen kuvailun jälkeen Malala aloittaa alusta ja kertoo lapsuudestaan, perheestään ja koulunkäynnistään. Samalla sivutaan Pakistanin historiaa, kulttuuria ja poliittista tilannetta: Talibanit saapuivat maahan ja saivat pikku hiljaa enemmän ja enemmän valtaa. Lopulta tytöt eivät esimerkiksi saaneet enää käydä koulua.

Malala alkoi pyynnöstä pitää BBC:n urdunkielisellä sivustolla salanimellä blogia, jossa hän kertoi nuoren tytön elämästä Pakistanissa. Myös perheen aktivisti-isä on  vaarassa, mutta talibanit hyökkäävätkin yllättäen tyttären kimppuun. Pari viimeistä lukua Malala kertoo uudesta elämästään ampumisen jälkeen ja pakolaisena Englannissa. Kotiin perhe ei voi enää palata.

Kuka on Malala? Minä olen Malala, ja tämä on minun tarinani.

Mikä toimi:

  • Malalasta on vaikeaa olla pitämättä: Hän on vahvatahtoinen, viisas ja ikäistään paljon kypsemmän oloinen nainen. (Lisäksi hän rakastaa lukemista.) Upeaa, että hän sai Nobelin palkinnon, ja pystyy näin edistämään tärkeäksi katsomiaan asioita. Vaikeudetkin ja kamalat tapahtumatkin voi kääntää voitoksi.
  • Naisen aseman käsittely kirjassa. Erityisesti Malala puhuu tyttöjen koulunkäynnin puolesta, sillä se avaa mahdollisuuksia päästä elämässä eteenpäin. Hän huomaa itsekin, ettei koulukirjoja osaa arvostaa ennen kuin ne menettää.
  • Kirja on tasapainoinen sekoitus Malalan omaa tarinaa ja tarpeellisia taustatietoja. En voi väittää olevani perehtynyt Pakistanin poliittiseen tilanteeseen, mutta nyt olen taas hieman sivistyneempi.

Mikä ei toiminut: 

  • Enpä keksi mitään valittamista.

Subjektiivinen tuomio: *****

Kirja pääsee Helmet-lukuhaasteeseen 2019 kategoriassa Kirja käsittelee naisen asemaa yhteiskunnassa.

Malala Yousafzai & Christina Lamb
Minä olen Malala – koulutyttö jonka Taliban yritti vaientaa
Tammi 2015
312 sivua

Osta kirja Adlibriksesta*
Osta e-kirja Adlibriksesta*

2 kommenttia
Kirjoittanut Sanna aiheesta Elämäkerrat