Tietokirjallisuus

Rissanen & Kormilainen: Tokkerin käsikirja

Tiktok on varsinainen trendien haudutuskattila: mikä nousee pinnalle Tiktokissa, nousee todennäköisesti pinnalle myös muissa sosiaalisen median palveluissa. Trendien ennustaminen on kuitenkin todella vaikeaa.”

Myönnetään, minäkin liityin Tiktokiin. Sen takia kiinnostuin myös uudesta Tokkerin käsikirjasta, josta toivoin oppivani uutta. Kirjan idea on hyvä ja ajankohtainen, mutta sisältö jää harmillisen heppoiseksi.

Alku on lupaava, kun kerrotaan algoritmista ja tilin luomisen perusteista. Myöhemmin kirja alkaa muistuttaa enemmän geneeristä valokuvausopasta, jossa kehotetaan huomioimaan sommittelussa kolmanneksen sääntö ja kuvauksessa hyvä valaistus. Itse Tiktokin olemukseen, trendeihin tai erilaisiin videotyyppeihin ei pureuduta kovin syvälle.

Kuten muutkin somealustat, Tiktokin oppii parhaiten kun luo itse tilin, viettää alustalla pari tuntia, selaa muiden tekemiä videoita ja kokeilee itse kuvaus- ja editointityökaluja. Palvelusta löytyy myös paljon käyttäjien tekemiä tutoriaaleja, esimerkkinä Helen Polisen opetusvideot.

Tokkerin käsikirjaan on liitetty videoita, joita voi katsoa erillisellä Otavan Otso-sovelluksella. Ajattelin, että niissä olisi mielenkiintoista lisämateriaalia, esimerkkejä Tiktok-videoista tai muuten luovia ratkaisuja. Sain pienen yrittämisen jälkeen katsottua pari minuutin mittaista videota, jotka olivat käytännössä puhuvia päitä kertomassa samat asiat kuin tekstissä. Eli jos ei halua lukea 79-sivuista kirjaa, voi katsoa sen myös videoina, mutta mitään ekstraa ainakaan minun katsomani eivät tarjonneet.

Lukukokemus: **

Jaakob Rissanen & Ville Kormilainen
Tokkerin käsikirja
Otava 2022
79 sivua

*Osta kirja Adlibriksesta

Posted by Sanna in Internet, 0 comments

Noora Jokinen: Aikuinen nainen ratissa

Yllättävän moni suomalaisnainen ei aja, vaan perheessä ratin taakse istuu mies.”

Noora Jokinen laittaa itsensä likoon ajamalla nelikymppisenä ajokortin ja ostaa sitten oman auton. Hän pohtii elävästi ajamiseen liittyviä tunteita, pelkoja, sukupuolirooleja ja rakenteita. Miksi niin monet naiset eivät uskalla tai halua ajaa? Miksi miesten oletetaan tietävän autoista kaikki?

Aikuinen nainen ratissa on vetävästi kirjoitettu kirja. Samaistuin vahvasti sen teemoihin ja jännitin mukana – omistan itsekin ajokortin mutta ajan vain jos on pakko. Ilmeisesti se on paljon yleisempää kuin luulin!

Ihailen Jokisen uskallusta ajella pelkoja päin Helsingin keskustassa ja kysellä jatkuvasti neuvoja kaikkeen, mitä hän ei tiedä. Kirja sisältääkin paljon vinkkejä esimerkiksi auton hankkimiseen ja huoltamiseen liittyen.

Kirjassa pohditaan myös ekologisuutta ja ilmastoasioita, mutta se tuntuu hieman selittelyltä. Kirjailija itsekin toteaa, ettei oikeasti tarvitse autoa. Aihe on kuitenkin yhteiskunnallisesta näkökulmasta sen verran mielenkiintoinen (ja monille auto on välttämätön), että minua ei haitannut ekonäkökulman jääminen vähemmälle.

Lukukokemus: ****

Noora Jokinen
Aikuinen nainen ratissa
Atena 2020
276 sivua

Osta kirja Adlibriksesta*

Posted by Sanna in Yhteiskunta, 0 comments

Nancy R. Reagin (toim.): Twilight and History

But part of Twilight’s attraction is its rich use of historical events to create a detailed backstory for many characters. Each of the vampires comes from a particular time and place, frozen in age and mentality at the moment he or she was turned.”

Oletko aina halunnut pureutua Twilight-saagaan historiantutkijan näkökulmasta? Tässäpä sinulle kirja siihen! Twilight and History on kokoelma ihan oikeiden tutkijoiden artikkeleita, jotka analysoivat Stephenie Meyerin vampyyrisaagaa oikean historian valossa.

Millainen oli Carlislen nuoruuden Lontoo 1600-luvulla? Miten Jasper olisi kokenut Yhdysvaltojen sisällissodan? Millaisia olivat 1920-luvun mielisairaalat, jollaiseen Alice oli suljettu? Millainen oli oikeasti 1900-luvun alun deittailukulttuuri, jota Edward kokee noudattavansa?

Tutkijat suhtautuvat Twilightiin lähdemateriaalina vakavasti, ikään kuin sen historialliset yksityiskohdat olisivat tarkkaan harkittuja. Artikkelit onnistuvat kuitenkin tuomaan esille lukuisat ristiriitaisuudet, taustalla piilevät rakenteet ja sinne päin tehdyn taustatyön.

Pari nostoa historiaan liittyen:

  • Edward ei ole mikään ajalleen tyypillinen hahmo. Hän on syntynyt vuonna 1901, mutta käyttäytyy kuin viktoriaaninen herrasmies (= 1800-luvun ihanne) ja häntä verrataan 1800-luvun kirjallisuuden sankareihin.
  • Edes 1900-luvun alussa ei ollut tavallista, että 17-vuotiaat pojat menevät naimisiin, vaikka Edward vakuuttaa olevansa ”sellainen poika”. Vuonna 1920 naimisiin menevien miesten mediaani-ikä oli 24,6 vuotta.
  • Volturit tunnettiin ”vampyyrinmetsästäjinä” 500-luvulla ja heidät korotettiin siitä hyvästä pyhimyksiksi, siitä huolimatta ettei kukaan Euroopassa tiennyt silloin mikä on vampyyri. Myös Lontoossa jahdattiin vampyyreja 50 vuotta ennen kuin koko sanaa oli keksitty.
  • Carlisle ei tiedä syntymävuottaan koska ”ajasta ei silloin pidetty kirjaa”, siitä huolimatta että hän oli koulutetun pastorin poika ja kirkonkirjoja täytettiin ahkerasti.
  • Vampyyrien metsästäminen 1600-luvun Lontoon viemäreissä olisi ollut hankalaa, koska viemäriverkosto rakennettiin 1850-luvulla. No hups!

Kirja ei kuitenkaan keskity pilkunviilaukseen, vaan tarinaa ja hahmoja analysoidaan laajemmin. Eräs tutkija herättelee huomaamaan, että Meyerin kirjoittama käytös quileuteille vahvistaa negatiivisia stereotyyppejä alkuperäiskansoista, jotka eivät pysty hillitsemään itseään. Jacob suutelee Bellaa väkisin ja Emilyn kasvot ovat epämuodostuneet, kun poikaystävällä vähän kiehahti.

Entä oletko kiinnittänyt huomiota sarjan naiskuvaan? Mykkäelokuvien kaunis nainen Esme sisustelee koteja, kun Carlisle toteuttaa kutsumustaan lääkärinä. Rosalien elämä pyörii kauneuden ympärillä ja hänen kohtalonaan on jäädä ikuisesti onnettomaksi. Bella on satujen sankaritar, jolla ei ole muuta kutsumusta kuin päästä Edwardin vaimoksi. Pohjimmiltaan hän toteuttaakin amerikkalaista unelmaa ja nousee ryysyistä rikkauksiin avioliiton avulla.

All happily-ever-afters come at a cost, and the price Bella pays is her life.

Koska jokainen artikkeli oli eri kirjoittajalta, kokonaisuus jäi hieman epätasaiseksi. Mielenkiintoisimpia artikkeleja olivat analyysit Edwardin ja Bellan suhteesta modernina satuna ja Culleneista amerikkalaisena perheenä sekä katsaus eurooppalaisten vampyyritarinoiden historiaan. Tylsimpiin artikkeleihin kuului mielestäni Italian renessanssihallitsijoiden ja taidemesenaattien vertaaminen Voltureihin. Ja tarvittiinko Jasperista ja sisällissodasta tosiaan kaksi artikkelia? Lisää Edwardia, kiitos!

Lukukokemus: ***½

Nancy R. Reagin (toim.)
Twilight & History
John Wiley & Sons
266 sivua

*Osta kirja Adlibriksesta

Posted by Sanna in Kirjallisuus, 0 comments