Rakkaus

Annukka Salama: Ripley – Nopea yhteys

”Napsautan tietokoneestani VPN:n päälle salatakseni sijaintini ja haen valikosta New Yorkin IP-osoitteeni. Olemme jutelleet linjoilla yli vuoden, mutta en edes tiedä, missä päin Suomea Damien asuu. Ei yksityiskohtia. En halua tietää hänestä muuta kuin sen, että meillä on yhtä paska huumorintaju ja täydellisen pettämätön maku B-luokan kauhuelokuvien suhteen.”

17-vuotias Isla tunnetaan gamer-piireissä nimimerkillä Ripley. Hänellä on hyvä pelaajakaveri nimeltä Damien, jonka kanssa tulee chattailtua tuntikausia. Ajatus tapaamisesta livenä kutkuttaa, mutta Isla ei halua pilata hyviä pelisessioita. Sitten lukiossa aloittaa raivostuttava mutta varsin kiinnostava Anton, ja pian Isla joutuu pohtimaan, kumpi on hänelle tärkeämpi.

Ripley – Nopea yhteys on ennalta-arvattavin nuortenromaani jonka olen lukenut aikoihin, mutta se ei haitannut yhtään. Ahmaisin kirjan kahdessa illassa, ja kyllä se jätti mukavan pörröisen olon. ”Ahmittava gamer-romaani” lunasti lupauksensa!

Asiantuntevasti toteutettu peliteema tuo muuten tavanomaiseen kaavaan tuoreutta. Lisäksi plussaa tulee ei-toksisesta parisuhteesta ja muutenkin Islan ja hänen perheensä tervehenkisestä suhtautumisesta kaikkeen. Asiat ovat jopa hieman liian täydellisesti, mutta välillä satujakin tarvitaan. Kirjan kansi ei kuvaa kovin hyvin sisältöä: palmuista ja trooppisesta auringonlaskusta huolimatta kyseessä on vetävä teiniromanssi suomalaisessa miljöössä.

Pidin kirjan alkupuoliskosta ehkä enemmän, ja loppupuolella olisi voinut olla vahvempaakin jännitettä ja kolmiodraaman aineksia. Muuta en osaa sanoa, koska kirja imaisi niin hyvin mukaansa etten kirjoittanut yhtään muistiipanoja.

Ehdin jo säikähtää pahasti, kun Ripleyn ensimmäinen painos viime vuonna loppui. Onneksi sain vinkin että Rosebudin hyllyssä oli vielä yksi kappale, ja niin Ripley löysi onnellisesti kirjahyllyyni. Myöhemmin WSOY otti toisen painoksen, joten nyt kirjaa on taas saatavilla.

Lukukokemus: *****

Annukka Salama
Ripley – Nopea yhteys
WSOY 2022
271 sivua

*Kokeile Bookbeatia ilmaiseksi 30 päivää (tarjous uusille asiakkaille)
*Kokeile Nextorya ilmaiseksi 30 päivää (tarjous uusille asiakkaille)

Emiko Jean: Tokion prinsessa

”’Hän on kuninkaallinen.’ Hiljaisuus. Hymy Nooran kasvoilla leviää. ’Prinssi.’ Seuraa jälleen hiljaisuus. Hymy sen kuin valaistuu lisää. ’Tarkkaan ottaen hän on Japanin kruununprinssi. Hänen nimensä on tosiaan Makotonomiya Toshihito.’
Sekunnit kuluvat aivojemme yrittäessä käsitellä asiaa. Hymy Nooran kasvoilla häikäisee. Minä korahdan. Olo on kuin seisoisin pitkän ja pimeän tunnelin suuaukolla.”

2020-luvun Prinsessapäiväkirjat japanilaisella twistillä! Kirja alkaa, kun Yhdysvalloissa asuva 18-vuotias Izumi saa tietää, että hänen kauan kadoksissa ollut isänsä onkin Japanin tuleva keisari.

Tapahtumat alkavat vyöryä lumipallon lailla, kun Izumi kutsutaan Tokioon vierailulle tutustumaan keisarilliseen sukuunsa. Izzyllä on paljon opittavaa prinsessahommista, ja japanilainen media seuraa silmä kovana ”kadonneen perhosen” toilailuja. Ongelmia aiheuttaa myös järjettömän komea mutta lievästi ärsyttävä henkivartija Akio.

Tokion prinsessa on täydellinen nuorten aikuisten romanttinen komedia: taitavasti rakennettu, huumorilla höystetty, jännitettä on sopivasti ja lopussa langat solmitaan siististi yhteen. Goodreadsin perusteella tosin ymmärsin, että tämä olisi sarjan aloitus. Odotan innolla, saadaanko tälle jatkoa!

Lukukokemus: *****

Emiko Jean
Tokion prinsessa
Suom. Susanna Sjöman
Otava 2021
327 sivua

Katinka Sarjanoja: Korpinlaulu

”Vanha Korppi tapasi muistuttaa tytärtään ajoittain, että unien tulkitsijat saattoivat erehtyä siinä missä etäisyyttä arvioiva jousimieskin, mutta kaikki tiesivät, ettei Eileen Unennäkijä ollut koskaan tulkinnut näkyjään väärin. – –
’Étainin kohtalona on synnyttää lapsi viholliselle’, oli äiti ilmoittanut Étainin ollessa viisivuotias.”

Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta.

Vuonna 2019 julkaistu Korpinlaulu odotteli hyllyssäni pari vuotta, kunnes tein videon lukemattomista kirjoistani ja innostuin tarttumaan siihen. Kirja on trilogian ensimmäinen osa, ja loputkin osat ovat jo ehtineet ilmestyä. Takakannessa lupaillaan kelttiläishenkistä fantasiaa ja riipaisevaa kolmiodraamaa, joten odotin melkeinpä viiden tähden lukukokemusta.

Korppikurun neito Étain on lupautunut vaimoksi kuumapäiselle Rowanille, joka suunnittelee kapinaa Savusälvässä. Valtaa pitävä vasalliprinssi saa tietää kapinasta, ja teloitettuaan Étainin isän hän naittaa naisen kostoksi kaartinpäällikkö Rautakatseelle. Étain ja Rowan olivat kuitenkin ehtineet vahvistaa liittonsa muinaisella taialla, eikä siitä ole helppoa päästää irti. Étain joutuu päättämään, kenelle on uskollinen.

Kerronta on sujuvaa ja kieli kaunista, ja juonenkäänteet seuraavat toisiaan vauhdikkaasti. Toisaalta oli hyvä, ettei sivuja täytetty tylsällä puuhastelulla tai loputtomilla matkakuvauksilta, mutta paikoitellen kerronta tuntui jo tapahtumien luettelemiselta. Lähtöasetelma ennustuksineen on todella herkullinen, mutta konfliktit ratkeavat lopulta aika helposti.

Kompastelin muutenkin kirjan rakenteeseen: kaikkitietävä kertoja hyppi hahmosta toiseen, enkä ehtinyt kiintyä henkilöihin tai fiilistellä romantiikkaa (tai Rautakatsetta) tarpeeksi. Kiitän kuitenkin tyylikkäästi toteutettua romantiikan kuvausta verrattuna esimerkiksi Bridgertonin yksityiskohtaisiin seksikohtauksiin.

Takakannessa luvatut fantasiaelementit jäivät pienempään rooliin, lähinnä Étainin ja tämän veljen näkyihin. Uskontojen kuvaus yllätti, sillä osa hahmoista oli ”kuollutta jumalaansa kumartavia” kristittyjä. En oikein pystynyt sijoittamaan tapahtumia sen enempää meidän maailmaamme kuin keksittyynkään paikkaan. Uskonnolla ei myöskään loppujen lopuksi ole kovin suurta roolia tarinassa.

 Korpinlaulu sopiikin enemmän historiallisen romantiikan ystäville kuin pelkkää fantasiaa etsiville.

Lukukokemus: ***

Katinka Sarjanoja
Korpinlaulu
Karisto 2019
532 sivua