”Mikäli kysymys olisi pelkästä lentämisestä, mistäpä me tiedämme – kuten sanoin jo eilen – etteikö jonain päivänä hyvinkin osatttaisi lentää? Myönnän kyllä, että tässä on mukana aika paljon epävarmuustekijöitä. Kuun ja Maan välinen valtava etäisyys olisi jo sinänsä melkoinen haaste voitettavaksi, mutta vaikka kaksi planeettaa olisi lähelläkin toisiaan, ei olisi noin vain mahdollista siirtyä yhdenlaisesta ilmakehästä toiseen.”
Tässäpä kiinnostava tuttavuus, nimittäin scifi-kirjallisuuden klassikko vuodelta 1686! Maailmojen moninaisuudesta sekoittaa astronomiaa ja avaruusfantasiaa. Kirjassa oppinut tiedemies käyskentelee viehättävän markiisittaren kanssa öisessä puutarhassa kuutena peräkkäisenä iltana ja mansplainaa maailmankaikkeuden salaisuuksia.
Ensimmäisenä iltana todetaan, että Maa on planeetta, joka pyörii itsensä ympäri ja kiertää Aurinkoa. Toisena iltana päädytään jo siihen, että Kuu on asuttu maailma. Nykylukijan näkökulmasta huvittaa erityisesti, kuinka tiedemies visioi, että kaikilla muilla planeetoilla voisi mahdollisesti olla elämää PAITSI Marsissa.
Ranskalainen Bernard Le Bovier de Fontenelle oli aikansa ansiokas tieteen popularisoija. Maailmojen moninaisuudesta ehti edustaa aikansa luonnonfilosofista huippua kokonaisen yhden vuoden, ennen kuin Newtonin painovoimateoria julkaistiin vuonna 1687. Kävi ilmi, ettei taivaankappaleiden liike johdukaan tähtienvälisen aineen pyörteistä.
Kirja tarjoaakin mielenkiintoisen aikamatkan 1600-luvulle: Millaisia scifi-tarinoita syntyy, kun painovoimaa ei ole keksitty ja mietitään, voiko ihminen koskaan lentää? Iästään huolimatta tarina on miellyttävä lukea ja yllättävän viihdyttävä. Fanitan erityisesti nokkelaa markiisittaren hahmoa: ”Huvittavaa, Maa tekee kaiken ja Aurinko ei mitään!”
Suomentaja, tieteenhistorian dosentti Osmo Pekosen esipuhe antaa kattavat taustatiedot kirjan ymmärtämiseen. Hän vinkkaa myös lukuisia muita suomentamiaan ja toimittamiaan teoksia. Esipuhetta lukiessa alkoi tehdä mieli lukea muitakin vanhoja avaruusaiheisia kirjoja – viime vuonna on julkaistu suomeksi esimerkiksi Lento kuuhun vuodelta 1638.
Lukukokemus: ****
Bernard Le Bovier de Fontenelle
Maailmojen moninaisuudesta
Suom. Osmo Pekonen
Art House 2021
142 sivua
”Kukaan ei puhu armonvuodesta. Se on kiellettyä. Meille kerrotaan, että meillä on valta houkutella aikamiehet vuoteistaan, tehdä nuorukaiset hulluiksi ja syöstä vaimot mielipuolisen mustasukkaisuuden syövereihin.”