Satu Koivisto: Gastronaatti – eli kuinka rakastua rippeisiin

gastronaattiSatu Koiviston kirjoittama Gastronaatti eli kuinka rakastua rippeisiin on mahdottoman inspiroiva ja kaunis keittokirja. Kirja ei nimestään huolimatta varsinaisesti käsittele rippeistä tehtyä ruokaa. Ekologinen näkökulma on Gastronaatissa kuitenkin mukana: porkkanoista käytetään myös naatit ja kesäkurpitsan kukatkin paahdetaan.

Itse tykkäsin siitä, että reseptit eivät ole mitään gourmet-tasoista kokkausta joihin tarvitsee 1234+ raaka-ainetta, vaan melko perusjutuilla mennään. Kirjassa esitellään aina yksi raaka-aine kerrallaan ja sitten siitä on muutamia reseptejä. Raaka-aineiden esittelytekstit ovat kiinnostavia ja myös niihin piiloutuu helppoja reseptejä, joten ne kannattaa lukea.

Otin Gastronaatista ylös omaan reseptivihkooni reseptit esimerkiksi supernopean aioliin ja chilimajoneesiin, helppoon sitruunalimsaan, raparperisiirappiin ja ihanan näköisiin raparperi-valkosuklaamuffineihin. Varasin jo etukäteen vähän raparperia äidin kasvimaalta, että pääsen kesällä kokeilemaan viimeksimainittuja. Kirjan 69:stä reseptistä 58 on muuten kasvisruokaa.

Koiviston kirjoitustyyli on hilpeä mutta myös armollinen. Hän kertoilee raaka-aineisiin liittyviä sympaattisia tarinoita omasta lapsuudestaan maalla ja toteaa useasti, että ellei jotain raaka-ainetta halua/voi laittaa ruokaan, ei se todellakaan haittaa.

Omaan makuun saa luottaa. Jos ruoka maistuu hyvältä, se on hyvää juuri sellaisena kuin se on. Ruoan ei tarvitse maistua oikealta, koska ei ole olemassa mitään universaalia makumallia, miltä kunkin ruoan kuuluu maistua.

Satu Koivisto on keittokirjailijan lisäksi myös Maku-lehden päätoimittaja. Sisäsivulla oli kuva hänestä ja hänen miehestään, ja ihmettelin jonkin aikaa kun mies näytti niin mahdottoman tutulta. Sitten tajusin, että tyyppihän on Isyyspakkaus-blogin kirjoittaja, ja seurasin blogia aikoinaan tiiviisti. Ilmankos. Mies eli Tommi Koivisto on myös ottanut kirjan herkulliset valokuvat.

Kaiken kaikkiaan Gastronaatti on ehdottomasti lukemisen arvoinen kirja. Itselleni ei ehkä tulisi niin monelle reseptille käyttöä että hankkisin se kirjahyllyyni, mutta kaverilta lainattuna kirja toimi oikein hyvin.

Subjektiivinen tuomio: ****

Satu Koivisto
Gastronaatti – eli kuinka rakastua rippeisiin
Otava 2014
127 sivua

Rinna Saramäki: Hyvän mielen vaatekaappi

kuva

Minulle on useasti suositeltu Hyvän mielen vaatekaappia. Odotukseni olivat siis varsin korkealla, kun odottelin kirjaston varausjonossa sen saamista käsiini. Eikä minun tarvinnut pettyä! Rinna Saramäen kirja on samaan aikaan painavaa asiaa, ajatuksia herättävä ja viihdyttävä.

Tuloksista käy ilmi jotakin hätkähdyttävää: jos ompelijan palkka nostetaan elinkelpoiselle tasolle, [alun perin 13 euroa maksavan] paidan vähittäismyyntihinta nousee 2,48 eurolla. Tai toisinpäin: sillä, että ompelija elää näännyttävässä köyhyydessä, paidan ostaja säästää 2,48 euroa.

On vaikea löytää kirjasta tähän sopivaa lainausta, kun tekisi mieli lainata niin monta kohtaa. Hyvän mielen vaatekaappi käsittelee muotia monesta eri näkökulmasta. Ensimmäisessä osassa paneudutaan globaalin vaatebisneksen ongelmiin ja muotivaatteiden tuotantoketjuun. Loppuosa kirjasta keskittyy omaan henkilökohtaiseen vaatevarastoon, sen suunnittelemiseen, karsimiseen, uusien vaatteiden hankkimiseen, hyvän laadun tunnistamiseen, vanhojen kuteiden korjaamiseen ja huoltamiseen.

Hyvän mielen vaatekaapin ovien aukaiseminen saa aikaan levollisen mielen ja tyytyväisen olon. Siellä ei ole syyllisyydentuntoa aiheuttavia vaatekappaleita, ei ahdistusta aiheuttavaa kasaa eriparisia vaatekappaleita, ei vaatteita, jotka sopivat vain aivan toiselle ihmiselle toisessa elämässä, eikä ylipäätään hämmentävää kaaosta, joka pyrkii vyörymään lattialle. Hyvän mielen vaatekaapissa on juurikin ne vaatteet, jotka sieltä toivookin löytävänsä – tyyliisi, olemukseesi ja tarpeisiisi sopiva kokoelma – eikä muuta.

Keskeistä Saramäen kirjassa on riittävyyden filosofia. Ensin turhista vaatteista hankkiudutaan eroon esimerkiksi lahjoittamalla tai myymällä. Sitten mietitään tarkkaan, mitä oikeasti tarvitaan ja mikä sopii jo olemassa olevan puvuston kanssa yhteen. Sitten tehdään vuosittainen budjetti, jossa pysytään. Mitään ei osteta sen takia, että se on halpaa, vaan budjetin ansiosta laatuun voi panostaa kunnolla. Vaatteiden on tarkoitus kestää aikaa, ja kaikkia vaatteitaan pitäisi myös käyttää.

Ehdottomasti mitään ei pitäisi ostaa vain siksi, että se on halpaa. Tämä on yksi tärkeimpiä asioita, joka nykyisessä vaatekulttuurissa pitää sisäistää. Ostoksen hinnan ei pitäisi olla sen paras puoli.

Hyvän mielen vaatekaappi sai minut miettimään paljon omaa vaatekaappiani. Vaikka garderobini on varmasti pienempi kuin monella muulla ikäiselläni, minulla on silti paljon vaatteita joita en käytä, joissa en tunne oloani mukavaksi tai jotka eivät sovi minkään muun vaatteen kanssa. Varmasti tästä lähin pidän tarkemmin silmällä omia ostoksiani, enkä sorru enää ostamaan niitä aleriepuja vain halvan hinnan takia. Lisäksi tutustun myös tarkemmin omistamieni ja ostamieni vaatteiden materiaaleihin.

Saramäki kirjoittaa painavin sanankääntein, mutta ei silti syyllistä lukijaa. Monet luvut ovat suorastaan inspiroivia, ja myös huumoria on rutkasti mukana. Kirja ei myöskään jätä lukijaa vellovan ahdistuksen valtaan muotiteollisuuden vääryyksien takia, vaan tarjoaa myös runsaasti ratkaisuja. Minulle esimerkiksi vuosittaisen vaatebudjetin teko etukäteen oli valaiseva asia: Jos tietää käyttävänsä vaikka 500 euroa vaatteisiin vuodessa, laadukkaaseen parin sadan euron takkiin onkin yhtäkkiä hyvin varaa, kun jättää sitten jotain muuta vastaavasti ostamatta.

Tykkäsin kyllä ehdottomasti tästä ja suosittelen muillekin! Tämä pitäisi melkein jokaisen länsimaalaisen vaateshoppailijan lukea. Hyvän mielen vaatekaappi on myös osa Lukuhaastetta kategoriassa Tietokirja.

Subjektiivinen tuomio: *****

Rinna Saramäki
Hyvän mielen vaatekaappi

Atena 2013
304 sivua

Rowse & Garrett: ProBlogger

problogger-book-3rd-editionFor a blog to be successful, your content needs to be useful and unique to your readers.”

Blogeista ja bloggaamisesta löytyy todella paljon tietoa netistä, mutta laadukkaat kirjat ovat harvemmassa. Kirjastosta aikoinaan bongaamani ProBlogger – Secrets for Blogging Your Way to a Six-Figure Income keskittyy yhteen bloggaamisen aihealueeseen eli blogilla tienaamiseen. Kirjaa ei ole suomennettu, joten lukemalla pääsee samalla treenaamaan englantia. Lähin suomalainen vastaava opus lienee Katleena Kortesuon ja Jarkko Kurvisen Blogimarkkinointi-kirja.

Minulla on ollut luettavana ensimmäinen painos vuodelta 2008, mutta tänään huomasin, että kirja on edennyt jo kolmanteen painokseen (vuodelta 2012, kansikuva vasemmalla). Kannattaa siis lukea se, sillä vuoden 2008 teoksessa moni tieto on jo vanhentunutta. Perusasiat vanhastakin painoksesta kuitenkin selviää, joten kirjoittelen arvion sen pohjalta.

Although the majority of bloggers choose to go with a personal blog when they first start, we hope we have shown that for professional bloggers, a well-selected niche that you are happy writing for can make all the difference to your earning potential.

Molemmat ProBlogger-kirjan kirjoittajat ovat täyspäiväisiä ammattibloggaajia, jotka pyörittävät jopa useita kymmeniä blogeja ja tosiaan tienaavat niillä kuusinumeroisia summia. Yksi Darren Rowsen blogeista on suosittu ProBlogger, jonka mukaan kirja on myös saanut nimensä. Kirja alkaa kirjoittajien omilla tarinoilla, joiden jälkeen selvitetään perusasiat kuten mikä blogi oikeastaan on.

Tämän jälkeen käydään läpi blogin perustaminen (tekniset ohjeet ovat vanhentuneita 1. painoksessa), ohjeita koukuttavan sisällön kirjoittamiseen, tiukasti rajatun niche-blogin edut ja erilaiset ansaintastrategiat, joita blogeissa voi käyttää. Nämä jakautuvat suoriin (esim. bannerimainonta) ja epäsuoriin (kuten omien palveluiden mainostus ja henkilöbrändin kasvattaminen blogissa) keinoihin. Tämä on ehdottomasti sitä kirjan kiinnostavinta antia.

Kuudes luku käsittelee blogien ostamista ja myymistä ansaintatarkoituksessa, mikä tuntuu aika utopistiselta suomalaisessa mittakaavassa. Ne kohdat tulikin luettua aika huolimattomasti. Kirjan loppupuolella luodaan vielä katsaus blogiverkostoihin ja -portaaleihin, blogin markkinointiin ja menestyneiden blogien salaisuuksiin.

There is no single right way or wrong way to earn money from blogging. — The opportunity is there for any blogger to make some money, and to do it in a style that works for them.

ProBlogger on hyvää peruslukemistoa innokkaalle bloggaajalle, joka on kiinnostunut jossain vaiheessa ansaitsemaan harrastuksellaan, tai jopa bloggaamaan ammatikseen. Kaikkia kirjan oppeja ei kuitenkaan voi soveltaa suomenkieliseen blogiin, sillä kirja on kirjoitettu amerikkalaisesta näkökulmasta. Potentiaalinen blogin lukijakunta ja sitä kautta vaikkapa mainostulot ovat tietysti kymmeniä kertoja suurempia kun blogi on englanniksi ja suunnattu kansainväliselle yleisölle. Blogilla ansaitsemisen perusteet kirjasta kuitenkin ehdottomasti löytää, ja luultavasti uusimmassa painoksessa ne ovat myös ajan tasalla.

Jätän tämän kirjan tällä kertaa Lukuhaasteen ulkopuolelle, sillä olen lukenut sen jo kerran aikaisemminkin.

Subjektiivinen tuomio: ***½

Darren Rowse & Chris Garrett
ProBlogger – Secrets for Blogging Your Way to a Six-Figure Income
Wiley Publishing, Inc 2008
219 sivua

Oletteko lukeneet muita hyviä bloggausoppaita? Jaa kirjavinkki kommenttiboksissa!