Panu Savolainen: Matkaopas 1700-luvun Turkuun

Ennen matkaa kannattaa hankkia mahdollisimman paljon tietoa matkakohteesta. Suomen ja Turun kohdalla tämä ei ole kovin helppoa, sillä Suomen alueesta on 1700-luvun loppuun mennessä julkaistu vain muutama painettu kartta ja kourallinen matkakuvauksia.”

Panu Savolaisen uutuuskirja yhdistää mukavasti kaksi lempiaihettani, historian ja matkailun. Nimensä mukaisesti teos on kirjoitettu matkaoppaan muotoon, mutta viekin lukijan aikamatkalle 1700-luvulle. Teemaan sopivasti ostin tämän itselleni tuliaisiksi museokaupasta Turusta ja päädyin lopulta lukaisemaan kirjan kerralla.

Kirja ei sijoitu mihinkään tarkkaan vuosilukuun, vaan pyrkii antamaan laajemman kokonaiskuvan Suomen Turusta 1700-luvun loistossaan. Kunnon matkaoppaan tavoin se tarjoaa tietoa muun muassa ravintoloista, majoituspaikoista, vaatetuksesta, valuutanvaihdosta, paikallisista tavoista ja laeista sekä kuuluisista turkulaisista.

Tykkään kovasti tällaisista tieteelliseen tutkimukseen ja kunnon lähteisiin perustuvista, mutta kuitenkin viihdyttävästi kirjoitetuista kirjoista. Myös kansi, kuvitus ja kirjan taitto ovat kivan pirteitä. Suosittelen lämpimästi kaikille historiasta kiinnostuneille!

Jos aikamatkailu innostaa, kannattaa tsekata myös muutama vuosi sitten ilmestynyt Aikamatkaajan opas historiaan.

YLEn artikkelissa lisää tästä kirjasta: 1700-luvun Turussa kahvi oli kielletty huumeena ja tuomiokirkko aikansa Tinder

Subjektiivinen tuomio: ****

Panu Savolainen
Matkaopas 1700-luvun Turkuun
Sammakko 2021
344 sivua

Strellman & Svinhufvud: Kupliva kirjoittaminen

Kirjoittaminen on se keino, jolla nykymaailmassa välitetään tietoa mutta myös synnytetään innostusta. Lyhyesti sanoen: kirjoittamalla vaikutetaan asioihin. Se, joka on kiinnostunut työstään, on kiinnostunut myös edistämään siihen liittyviä asioita. Hyvällä kirjoitustaidolla hyvien ja tärkeiden asioiden edistäminen on mahdollista.

Urpu Strellmanin ja Kimmo Svinhufvudin Kupliva kirjoittaminen – iloa ja tehoa työelämän teksteihin on innostava ja helposti lähestyttävä opas työssä kirjoittamiseen. Kirjassa käsitellään työelämässä vastaan tulevia tekstejä aina sähköposteista someen ja tiedotteista PowerPoint-esityksiin.

Käytännön neuvojen lisäksi kirjassa käsitellään laajasti myös teksteillä vaikuttamista – jokaisella kirjoituksellahan on jokin tarkoitus – sekä tehokasta kirjoittamista, eli kuinka saada itseä niskasta kiinni. Rakenne on selkeä ja teksti napakkaa mutta innostavaa.

Bonuksena lopussa on osio kielenhuollosta. Luulin osaavani pilkkusäännöt, mutta täytyy myöntää että loppuluku sai minut hieman sekaisin sen suhteen. Joka tapauksessa kirjan ote on oikein kannustava.

Suosittelen tätä lämpimästi asiantuntijoille, johtajille ja muille, joiden työhön kuuluu kirjoittamista – eli käytännössä kaikille tietotyötä tekeville.

Subjektiivinen tuomio: *****

Urpu Strellman & Kimmo Sinhhufvud
Kupliva kirjoittaminen – iloa ja tehoa työelämän teksteihin
Art House 2020
304 sivua

Maria Pettersson: Historian jännät naiset

”Lapsena rakastin historiaa, mutta petyin siihen uudelleen ja uudelleen. Aivan kuin maailmaa olisivat ennen 1970-lukua kansoittaneet pelkät miehet. – – Aikuisena aloin kirjata muistiin historian naisia ja heidän tarinoitaan. En etsinyt maailmanhistorian vaikutusvaltaisimpia naisia – etsin mielenkiintoisia, hurjia, erikoisia ja jänniä naisia.”

Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta.

Ennakko-odotukset: Seurasin aikoinaan Twitterissä yhden kesän Maria Petterssonin #historianjännätnaiset -postauksia, ja toivoinkin projektista kirjaa. Pettersson keräsi käsittämättömän 45 000 euron joukkorahoituksen (sillä kelpaa jo tehdä jonkin aikaa tutkimustyötä), ja lopputulos pullahti viime syksynä markkinoille Atenan kustantamana. Odotukset olivat korkealla!

Toteutus: Kirjassa tutustutaan noin sataan historialliseen naiseen, sellaisiin, joita ei historiankirjoista juuri muuten löydy. Jokaisesta on muutaman sivun mittainen elämäntarina ja suurimmasta osasta myös kuva. Mukana on tiedenaisia, taiteilijoita, urheilijoita, hallitsijoita, rikollisia, aktivisteja, sotilaita, vakoojia ja tutkimusmatkailijoita. 

Mikä toimi:

  • Tämä oli juuri niin hyvä kuin odotinkin! Naisten tarinat ovat kiinnostavia ja taitavasti kerrottu. Kirjasta ei löydy pelkkiä hyviksiä tai pahiksia vaan nimenomaan jänniä ja erikoisia tyyppejä (poikkeuksena ehkä keskitysleirien naiset). Tarinoita ei kaunistella tai kauhistella.
  • Kirja lunasti lupauksensa esitellä nimenomaan tuntemattomampia naisia. Minä olin kuullut aiemmin ehkä viidestä mukana olevasta tyypistä.
  • Eri ajoilta ja eri puolilta maailmaa tulevat tarinat avartavat maailmankuvaa taas vähän lisää, kun tajuaa kuinka kulttuurisidonnaisia esimerkiksi kauneusihanteet ovat. Ehkäpä lempparinaiseni oli persialainen prinsessa Taj-al-Saltana (s. 1883), joka ”oli kuulu kauneudestaan, erinomainen esimerkki ajan kauneusihanteesta, johon Persiassa kuuluivat esimerkiksi pyöreys, tummat kulmakarvat ja viikset”.
  • Lyhyiden lukujen takia kirjaa on helppo lukea iltapalaksi pieninä pätkinä. Veikkaan, että samasta syystä tämä toimii paremmin luettuna kuin äänikirjana.

Mikä ei toiminut: 

  • Kirja on aikamoinen järkäle, mikä hankaloittaa hieman sopivan lukuasennon löytämistä :D

Subjektiivinen tuomio: *****

Maria Pettersson
Historian jännät naiset – Merirosvoja, meedioita, varkaita ja vakoojaprinsessoja
Atena 2020
502 sivua