”Hän ei ollut mallikelpoinen, siistiin pakettiin jäljiteltäväksi pakattu pomo eikä ihminen. Hän oli joskus kuin paholaisten riivaama ja saattoi ajaa lähipiirinsä raivoon ja epätoivoon, mutta hänen persoonallisuutensa ja intohimonsa ja tuotteensa olivat kaikki kytköksissä toisiinsa. Ne olivat osa integroitua järjestelmää samalla tavalla kuin Applen laitteet ja niiden ohjelmistot. Näin ollen hänen tarinansa tarjoaa sekä opetuksia että varoituksia. Se on kuin sarja oppitunteja innovaatioista, luonteesta, johtamisesta ja arvoista.”
En ole juurikaan lukenut elämäkertoja, koska olen ajatellut että ne ovat aika tylsiä. Elämäkerta Applen perustajasta Steve Jobsista osoitti luuloni kuitenkin, yllätys yllätys, vääräksi. Kirja oli kiehtova ja mukaansatempaava, ja koska en tiennyt Jobsista paljoakaan, pystyin jännittämään mitä seuraavaksi tapahtuu :D Opin muun muassa paljon Apple-ilmiön taustoista ja sen, että Jobs oli vahvasti myös Pixarin takana.
Isaacson maalaa hyvin realistisen oloisen kuvan Jobsin ristiriitaisesta persoonasta, ei kaunistele tai kauhistele. Hän oli saanut kirjan tekoon täysin vapaat kädet, eikä Jobs puuttunut tekstiin. Välillä kirjaa lukiessa mietin, miten kukaan kesti olla Jobsin alainen tai ystävä, jos hän oikeasti käyttäytyi niin jäätävällä tavalla. Toisaalta mukavalla ja yställisellä luonteella ei olisi ehkä viety Applea menestykseen.
Isaacson kirjoittaa sujuvasti ja tekstiä on helppo lukea. Suomennoksessa on paikoitellen vähän tökkiviä sanavalintoja, mutta ei onneksi häiritsevästi. Kirjaa varten on tehty valtava taustatyö haastatteluineen, ja lopusta löytyy kattava lähdeluettelo. Kaiken kaikkiaan tykkäsin kovasti! Olisin mennyt katsomaan myös kirjan pohjalta tehdyn Steve Jobs -elokuvan, mutta se oli jostain kumman syystä hävinnyt Finnkinon ohjelmistosta kuukauden esittämisen jälkeen. Pöh.
Subjektiivinen tuomio: *****
Walter Isaacson
Steve Jobs
Suom. Jyri Raivio
Otava 2011
622 sivua
”Nimeni on Kvothe. Nimet ovat tärkeitä, sillä ne kertovat ihmisestä valtavasti. Minulla on ollut useampia nimiä kuin mihin kenelläkään on oikeus. Ademit käyttävät minusta nimeä Maedre. Mikä, lausumistavasta riippuen, voi tarkoittaa ’Liekkiä’, ’Jyrinää’ tai ’Katkennutta puuta’.
”Maapallon alkuliemessä eräänä tiistaina noin miljardi vuotta sitten eläneellä pienellä alkueläimellä oli selässään sininen risti, ja se uiskenteli määrätietoisemmin kuin muut, suuremmat alkueläimet sen ympärillä. Se ei tietenkään ymmärtänyt mistään mitään, vaan kulki minne virta sitä milloinkin vei, mikä olikin ominaisuus, joka tuli jäämään sille määrääväksi vuosimiljoonien ajaksi. – – Kyseisen alkueläimen nimi oli Virtanen, ja sitä voidaan pitää suomalaisten kantaisänä.”