Kirjoihin perustuvia elokuvia ja sarjoja joita suosittelen

Avain pakoon, Yksin Marsissa, Liikkuva linna, Hidden Figures, Tähtisumua

Kumpi on parempi, kirja vai leffa? Usein sanotaan, että kirjat voittavat aina niistä tehdyt elokuvat. Oma suhteeni elokuvasovituksiin on kuitenkin joustava. Olen innostunut lukemaan monta kirjaa katsottuani siitä ensin loistavan elokuvan – ja toisin päin.

Tässä siis oma suosituslistani elokuvista ja tv-sarjoista, joihin kannattaa tutustua. Osan kirjat olen lukenut, mutta en kaikkia. Molempi parempi!


Fantasia- ja scifielokuvat

Taru sormusten herrasta – Sormuksen ritarit (2001), Kaksi tornia (2002), Kuninkaan paluu (2003)
Legendaariset elokuvat perustuvat J. R. R. Tolkienin Taru sormusten herrasta -romaanitrilogiaan (1954–1955).

Nälkäpeli (2012)
Elokuvia on neljä, mutta ensimmäinen on paras. Perustuu Suzanne Collinsin romaaniin Nälkäpeli (2008).

Tähtisumua (2007)
Perustuu Neil Gaimanin romaaniin Tähtisumua (1998). Poikkeuksellisesti elokuva on paljon parempi.

Yksin Marsissa (2015)
Perustuu Andy Weirin romaaniin Yksin Marsissa (2011).

Dyyni (2021)
Perustuu Frank Herbertin romaaniin Dyyni (1965).

Ensimmäinen yhteys (1997)
Perustuu Carl Saganin romaaniin Ensimmäinen yhteys (1985).


Romanttiset leffat ja viihde

Sinulle on postia (1998)
Perustuu Miklós Lászlón näytelmään Parfumerie (1937).

Cinderella (2015)
Perustuu Charles Perrault’n satuun Cendrillon (1697).

P. S. Rakastan sinua (2007)
Perustuu Cecelia Ahernin romaaniin P. S. Rakastan sinua (2004).

Tähtiin kirjoitettu virhe (2014)
Perustuu John Greenin romaaniin Tähtiin kirjoitettu virhe (2012).

Paholainen pukeutuu Pradaan (2006)
Perustuu Lauren Weisbergerin romaaniin Paholainen pukeutuu Pradaan (2003).

Clueless (1995)
Perustuu löyhästi Jane Austenin romaaniin Emma (1815).


Jännityselokuvat ja trillerit

Rita Hayworth – Avain pakoon (1994)
Perustuu Stephen Kingin pienoisromaaniin Rita Hayworth ja Shawshankin vankila (1982).

V niin kuin verikosto (2005)
Perustuu Alan Mooren ja David Lloydin sarjakuvaromaaniin V niin kuin verikosto (1982–1988).

Suljettu saari (2010)
Perustuu Dennis Lehanen romaaniin Suljettu saari (2003).

Memento (2000)
Perustuu Jonathan Nolanin novelliin Memento mori (2001).

The Prestige (2006)
Perustuu Christopher Priestin romaaniin The Prestige (1995).


Oopperan kummitus, Sovitus, Geishan muistelmat, Pikku naisia (2019), Ylpeys ja ennakkoluulo (1995)

Draamaelokuvat ja historialliset

Benjamin Buttonin uskomaton elämä (2008)
Perustuu F. Scott Fitzgeraldin novelliin Benjamin Buttonin uskomaton elämä (1922).

Sovitus (2007)
Perustuu Ian McEwanin romaaniin Sovitus (2001).

Geishan muistelmat (2005)
Perustuu Arthur Goldenin romaaniin Geishan muistelmat (1997).

Piin elämä (2012)
Perustuu Yann Martelin romaaniin Piin elämä (2001).

Ota kiinni jos saat (2002)
Perustuu Frank Abagnale Jr.:n elämäkertaan Catch me if you can (1984).

Hidden Figures – varjoon jääneet (2016)
Perustuu Margot Lee Shetterlyn tietokirjaan Hidden Figures: Varjoon jääneet (2016).

Kuin surmaisi satakielen (1962)
Perustuu Lee Harperin romaaniin Kuin surmaisi satakielen (1960).

Hamilton (2020)
Taltiointi Lin-Manuel Mirandan musikaalista, joka perustuu Ron Chernowin kirjoittamaan elämäkertaan Alexander Hamilton (2004).

The Phantom of the Opera at the Royal Albert Hall (2011)
Vuoden 2004 elokuvan sijaan suosittelen lämpimästi Andrew Lloyd Webberin musikaalista taltioitua 25-vuotisjuhlaesitystä. Perustuu Gaston Leroux’n romaaniin Oopperan kummitus (1922).


Klassikkoelokuvat ja minisarjat

Klassikoista on tehty paljon erilaisia sovituksia, joten vuosiluvuilla on väliä! Suosittelen tässä kohtaa katsomaan tekemäni Youtube-videon parhaista ja surkeista Jane Austen -adaptaatioista.

Ylpeys ja ennakkoluulo (minisarja 1995)
Perustuu Jane Austenin romaaniin Ylpeys ja ennakkoluulo (1813).

Järki ja tunteet (1995 & 2008)
Perustuvat Jane Austenin romaaniin Järki ja tunteet (1811).

Emma (minisarja 1996 & minisarja 2009)
Perustuvat Jane Austenin romaaniin Emma (1815).

Viisasteleva sydän (1995)
Perustuu Jane Austenin romaaniin Viisasteleva sydän (1817).

Northanger Abbey (2007)
Perustuu Jane Austenin romaaniin Neito vanhassa linnassa (1817).

Pikku naisia (1994 & 2019)
Perustuvat Louisa May Alcottin kaksiosaiseen romaaniin Pikku naisia (1868) ja Viimevuotiset ystävämme (1869).

Kotiopettajattaren romaani (minisarja 2006)
Perustuu Charlotte Brontën romaaniin Kotiopettajattaren romaani (1847).

Tuulen viemää (1939)
Perustuu Margaret Mitchellin romaaniin Tuulen viemää (1936).

Sota ja rauha (minisarja 2016)
Perustuu Leo Tolstoin romaaniin Sota ja rauha (1865–1869).


Poldark, Game of Thrones, Uusi Sherlock, Hakekaa kätilö, Poirot

Tv-sarjat

Poldark (2015–2019)
Perustuu Winston Grahamin kirjasarjaan Poldark (1945–1953 ja 1973–2002).

Hakekaa kätilö! (2012–)
Perustuu Jennifer Worthin muistelmateoksiin Hakekaa kätilö (2002), Hakekaa kätilö! – kaupungin varjoissa (2005) and Hakekaa kätilö! – jäähyväiset nunnille (2009).

Game of Thrones (2011–2019)
Upea sarja suurin piirtein kuudenteen kauteen saakka. Perustuu George R. R. Martinin kirjasarjaan Tulen ja jään laulu (1996–).

Uusi Sherlock (2010–2017)
Perustuu Arthur Conan Doylen Sherlock Holmes -romaaneihin ja novelleihin (1887–1927).

Poirot (1989–2013)
Perustuu Agatha Christien Poirot-romaaneihin ja novelleihin (1921–1975).

Gossip Girl (2007–2012)
Perustuu Cecily von Ziegesarin Gossip Girl -kirjasarjaan (2002–2007).

Musta kuningatar (2010)
Perustuu Walter Tevisin romaaniin Musta kuningatar (1983).

Death comes to Pemberley (minisarja 2011)
Perustuu P. D. Jamesin romaaniin Syystanssiaiset (2011), joka jatkaa Jane Austenin Ylpeyden ja ennakkoluulon tarinaa.

The Time Traveler’s Wife (2022)
Sarja oli lupaava kunnes se lopetettiin kesken tarinan puoliväliin. Perustuu Audrey Niffeneggerin romaaniin Aikamatkustajan vaimo (2003).


Animaatioelokuvat

Liikkuva linna (2004)
Perustuu Diana Wynne Jonesin romaaniin Liikkuva linna (1986).

Aladdin (1992)
Perustuu Tuhannen ja yhden yön tarinoihin.

Tarzan (1999)
Perustuu Edgar Rice Burroughsin Tarzan-kirjasarjaan (1912–1965).

Shrek (2001)
Perustuu löyhästi William Steigin kuvakirjaan Shrek! (1990).

Egyptin prinssi (1998)
Perustuu Raamatun kertomuksiin.

Marnie – tyttö ikkunassa (2014)
Perustuu Joan G. Robinsonin romaaniin Tyttö ikkunassa (1967).

Muumipeikko ja pyrstötähti (1993)
Perustuu Tove Janssonin kirjaan Muumipeikko ja pyrstötähti (1946).

Charlotte Brontë: Kotiopettajattaren romaani

Kului viikko ilman että herra Rochesterista kuului mitään, kului kymmenen päivää, eikä hän vieläkään palannut kotiin. Rouva Fairfax sanoi, ettei häntä lainkaan ihmetyttäisi, vaikka herra Rochester matkustaisi Leasista suoraan Lontooseen ja sieltä mannermaalle näyttäytymättä Thornfieldissä kokonaiseen vuoteen. Hän oli usein lähtenyt aivan yhtä äkkiä ja odottamatta. Tämän kuullessani minut valtasi merkillisen viluinen ja ahdistava tunne.

En tiedä, voiko Kotiopettajattaren romaanista edes kirjoittaa mitään uutta, sen verran klassikko on kyseessä. Kirja on ollut yksi lempikirjoistani sen jälkeen kun luin sen joskus yläasteella. Palasin jälleen tarinan pariin, kun luin sen lukupiirikirjana.

Kirjassa päähenkilö Jane Eyre kertoo itse lukijalle elämäntarinaansa: onneton lapsuus sukulaisten nurkissa, karut vuodet tyttökoulussa, aikuisuuden ensimmäiset askeleet kotiopettajattarena Thornfieldin kartanossa, rakastuminen aivan huomaamatta, ja kipeästi paljastuvat menneisyyden haamut.

Jane on samaistuttava ja aito päähenkilö: itsenäinen nainen, joka noudattaa periaatteitaan viimeiseen asti. Lukija on hänen puolellaan heti ensimmäisistä sivuista lähtien. Toinen päähenkilö herra Rochester puolestaan on melko omituinen hahmo, ja ensimmäisellä lukukerralla en tajunnut puoliakaan hänen selityksistään. Parivaljakon suhteen kehittymistä on silti, tai ehkä juuri sen takia, mielenkiintoista seurata. Onnellinen loppu ei todellakaan ole itsestäänselvyys.

Kotiopettajatarta lukiessa teksti kulkee niin hyvin, ettei ollenkaan tunnu siltä että lukisi vuonna 1847 ilmestynyttä klassikkoa. (Jostain syystä perusoletukseni on, että klassikot ovat kuivia.) Tarina vie mukanaan Englannin romanttisiin maalaismaisemiin, ja sivut kääntyvät kuin itsestään.

Mutta miksi niin moniin klassikoihin tehdään esipuheet, joissa spoilataan juonen tärkeimmät kohdat? Niin tehdään myös tämän kirjan kohdalla. Itse pitäisin enemmän analysoivista jälkisanoista. Myös monessa tätä kirjaa käsittelevässä blogipostauksessa paljastetaan juonen yllätyskäänteet. Vaikka kyse onkin tunnetusta klassikosta, vähän voisi jättää avoimeksikin – ainakin jos tavoitteena on saada joku lukemaan kirja.

Kirja pääsee vuoden 2019 Helmet-lukuhaasteeseen kategoriassa Kirja sijoittuu aikakaudelle, jolla olisit halunnut elää.

Subjektiivinen tuomio: *****

Charlotte Brontë
Kotiopettajattaren romaani
Suom. Kaarina Ruohtula

Karisto 2008
542 sivua

Aino Kallas: Sudenmorsian

Vaikka minä päiväsaikaan ihmisten ilmoilla viivyn, ja minulla on ihmisen muoto, niin halajoi minun henkeni sutten seuraan, konsa yön on läsnä, ja vain korvessa on minulla vapaus ja riemu ratki. Niin minun on mentävä, että sutten heimoa olen, vaikka minun sentautta noitana roviolla palaman pitäisi, sillä taiankaltaiseksi olen minä luotu.”

Vuonna 1928 ilmestynyt Sudenmorsian on viimeinen osa Aino Kallaksen romaanisarjaa, johon kuuluvat myös vähemmän tunnetut Barbara von Tisenhusen (1923) ja Reigin pappi (1926). Muutaman vuoden takainen pokkariversio on varsin tuoreen näköinen ja houkuttelee lukemaan. Romaanissa on vain 96 sivua, joten se onkin luettu nopeasti. 

Luin kirjan keväällä osana kotimaisen kirjallisuuden opiskelujen lukupiiriä – tämä oli yhdestätoista kirjasta ainoa, jonka olisin muutenkin halunnut lukea. Sudenmorsian osoittautui kuitenkin aika erityyppiseksi kuin olin odottanut. Ensinnäkin se oli niin lyhyt, ja toiseksi tarina sijoittuukin 1650-luvun Viroon. Sen myötä myös käytetty kieli on keskiaikaistyylistä ja vanhahtavaa.

Alussa Priidik-niminen metsävahti näkee nuoren Aalon pesemässä lampaita, ja kiinnittää huomiota tämän muista poikkeaviin otteisiin, kun lampaat eivät pyristele pakoon. He menevät naimisiin ja Priidik saakin Aalosta hyvällä luonteella varustetun vaimon. Sudet piinaavat kyläyhteisöä, ja ne herättävät paljon vihaa. Eräänä päivänä kylän sudenajoissa Aalo tuntee yllättäen mielessään suden kutsun. Sudet ilmestyvät myöhemmin hakemaan hänet luokseen, ja Aalo alkaa viettää kaksoiselämää: päivällä kuuliainen vaimo, yöllä juoksemassa sutena metsässä. Lopulta Priidikillekin selviää totuus.  

Kirjassa tulee vahvasti esille naisen jakautunut minäkuva: toisaalta hän on kiltti, nöyrä ja kuuliainen vaimo, ja toisaalta hän on villi ja vapautunut. Sutena hän on onnellinen, mutta muut eivät voi hyväksyä tällaista elämäntapaa. Normeja rikkova nainen saakin lopussa yhteisön langettaman rangaistuksen. Minut yllätti näkyvästi esiintyvä kaikkitietävä kertoja, josta saimmekin lukupiirissä paljon pohdittavaa. Kertoja ei tyydy vain kertomaan Aalon tarinaa, vaan hän tulkitsee sitä vahvasti uskonnollisen viitekehyksen kautta, tuomitsee naisen teot ja arvottaa tarinaa.

Sudenmorsiamen myötä opintolukupiiri oli siis taputeltu (ja saimme raportistamme viitosen!). Se oli vaikuttava ja yleissivistävä lukukokemus, mutta ei yltänyt parhaimpien joukkoon näiden klassikoiden joukossa. Enemmän pidin esimerkiksi Minna Canthin Työmiehen vaimosta. Joka tapauksessa, tämän jälkeen oli mukava lukea jotain aivan muuta.

Kirja pääsee mukaan vuoden 2018 Helmet-lukuhaasteeseen kategoriassa kirjan kansi on yksivärinen.

Subjektiivinen tuomio: ***

Aino Kallas
Sudenmorsian
Otava 2014
96 sivua