Kaksi lentokonetrilleriä: Panttivanki ja Ikkunapaikka 7A

Nostin syksyn 2021 kirjatärppeihin kaksi samoihin aikoihin suomennettua jännityskirjaa, jotka sijoittuvat lentokoneeseen. Hankin kirjat käsiini ja luin ne peräkkäin. Miten kävi?

Clare Mackintosh: Panttivanki
Gummerus 2021 (suom. Marja Luoma)

Mina pääsee työvuoroon ensimmäiselle suoralle Lontoo–Sydney-lennolle, joka kestää 20 tuntia. Hän aavistelee pahaa, ja saakin lennolla nimettömän viestin: jos et päästä kaappaajaa ohjaamoon, tyttäresi kuolee. Mitä tehdä – pelastaako yli 300 matkustajaa vai oma lapsi?

Panttivanki on ensimmäinen lukemani kirja Clare Mackintoshilta, ja tajusin että en ole juuri lukenut naisten kirjoittamia trillereitä. Suorastaan hämmennyin, miten todellisen tuntuinen naispäähenkilö Mina on. Hän yrittää selvitä vaativassa työssä, hajoavassa avioliitossa ja kiintymyssuhdeongelmaisen adoptiolapsen äitinä.

Panttivangin parasta antia ovat muutenkin henkilöhahmot, joista alkaa aidosti välittää. Tällainen oli erityisesti Minan tytär Sophia. Kirja olikin mielestäni enemmän ”psykologinen” kuin ”trilleri”. Tiukkoja juonenkäänteitä ja väkivaltaa toki on, mutta en jänskättänyt henkilöiden puolesta sydän kurkussa.

Loppu on ehkäpä hieman epäuskottava, mutta onnistuu yllättämään. Neljä tähteä joka tapauksessa mukavasta lukukokemuksesta!

Lukukokemus: ****


Sebastian Fitzek: Ikkunapaikka 7A
Bazar 2021 (suom. Heli Naski)

Psykiatri Mats Krüger kärsii pahasta lentopelosta. Kun Krügerin on sitten pakko lentää, hän varaa itselleen useita paikkoja ja istuu aina sellaisella paikalla, jolla tilastollisesti selviää lento-onnettomuudesta parhaiten. Järjestelyistä ei kuitenkaan ole hyötyä, koska koneessa Krüger saa puhelun, että hänen raskaana oleva tyttärensä on kidnapattu. Jos Krüger ei käytä psykiatrin taitojaan lentokoneen kaappaamiseen, tytär tapetaan.

Clare Mackintoshin kirjan hyvin kirjoitetuista henkilöhahmoista oli mukavaa lukea. Fitzek ei erityisesti pohjusta henkilöitään, vaan kohtelee heitä ihan hirveällä tavalla. Kirjan aikana erityisesti naisia vainotaan, pahoinpidellään, kaapataan, pidetään vankina ja kidutetaan, petetään, raiskataan, kiusataan, salakuvataan ja pyritään murtamaan henkisesti.

Päähenkilön lentopelko jää lopulta aika kuriositeetiksi, kun tyttären pelastamisesta muodostuu akuutimpi ongelma. Juonen kulku ja henkilöiden toiminta tuntui epäuskottavalta. Melkein jokaisen luvun loppuun oli rakennettu jännittäväksi tarkoitettu koukku, mutta olin niin ärsyyntynyt ettei se iskenyt minuun.

Lentokonemiljöön lisäksi tästä löytyi muitakin yhtymäkohtia Mackintoshin Panttivanki-kirjaan. Molemmissa kirjoissa uhataan tappaa päähenkilön tytär, ja yllättäen myös pahisten motiiveista löytyy yhteisiä piirteitä.

Kirja on sinänsä teknisesti pätevää kerrontaa ja kieli toimii, mutta lukukokemus oli niin karsea, että annoin yhden tähden. (Luin silti loppuun, jotta pystyn ränttäämään kirjasta kokonaisvaltaisesti.) Goodreadsin arvioita selatessa näyttää siltä, että olen mielipiteeni kanssa aika yksin, sillä suurin osa on neljää tai viittä tähteä.

Lukukokemus: *

Syksyn 2021 kirjatärpit aikuisille

Kirjasyksy on täällä! Keräsin jälleen yhteen kasan kiinnostavimpia teoksia kotimaisilta kustantamoilta. Jos lukumakusi on samantyylinen kuin minulla, saat toivottavasti tästä kirjavinkkejä myös omaan listaasi syksylle 2021.

Tue kirjabloggaajaa ja tilaa kirjoja mainoslinkkini kautta:
*Kirjaostoksille Adlibrikseen

Kuunteletko mieluummin äänikirjoja tai luetko e-kirjoja?
*Kokeile Bookbeatia ilmaiseksi 30 päivää! Tarjous koskee uusia asiakkaita.


Fantasiaa ja scifiä

N. K. Jemisin: Viides vuodenaika (Murtunut maailma #1)
Suom. Mika Kivimäki
Jalava 2021

Essun lähtee etsimään perheensä rippeitä kuolevassa, kuolettavassa maassa. Ilman auringonvaloa, puhdasta vettä ja viljelysmaata koko maailma on ajautumassa sotaan. Essun ei välitä, vaikka maailma hänen ympärillään hajoaisi. Hän hajottaa sen vaikka itse, jos voi siten pelastaa tyttärensä.”

Kävin katsastamassa alkuteoksen Goodreadsissa, ja se olikin ollut jo kauan lukulistallani. Kirja on saanut hyvät arviot ja runsaasti palkintoehdokkuuksia.

Victoria Averyard: Maailmojen murtaja
Suom. Jussi Korhonen
Aula & Co 2021

Pimeys hiipii Allwardin valtakuntaan ja jopa syrjäisessä merenrantakylässä asuva Corayne tuntee sen. Coraynelle selviää, että hän on muinaisen sukulinjansa viimeinen – ja samalla viimeinen toivo koko tunnetun maailman lopullista tuhoa vastaan.

Victoria Averyardin aiempi teos Punainen kuningatar on edelleen lukujonossa, mutta Maailmojen murtaja aloittaa uuden fantasiasarjan. Kuvaustekstin perusteella kuulostaa melko perinteiseltä maailmanpelastusmeiningiltä, mutta kiinnostelee silti.

Sylvain Neuvel: Tulevaisuuden historia
Suom. Einari Aaltonen
Like 2021

Mian perhe on muokannut ihmiskunnan historiaa yli 99 sukupolven ajan. Ihmishenki on ollut halpa, kun päämääränä on ollut avaruus. Mian tehtävä on salakuljettaa Wernher Von Braun natsi-Saksasta amerikkalaisten käsiin ja varmistaa avaruusvarustelun tulevaisuus. Mian perhe ei ole kuitenkaan ainoa, joka yrittää vaikuttaa historian kulkuun.

Alkuteos on saanut vaihtelevia arvioita Goodreadsissa, mutta kuvaus kuulostaa kuitenkin sen verran kiinnostavalta, että kirja pääsi listaan. Tulevaisuuden historia aloittaa uuden trilogian.

Fontenelle: Maailmojen moninaisuudesta
Suom. Osmo Pekonen
Art House 2021

Eroottinen ja astronominen uteliaisuus kietoutuvat yhteen, kun oppinut tiedemies käy selostamaan tähtitieteen salaisuuksia viehättävälle markiisittarelle ranskalaisen linnan puistossa. Avaruusaiheinen fantasia on maailmankirjallisuuden klassikko, joka on inspiroinut monia varhaisia scifi-kirjailijoita ja on itsekin ansainnut paikkansa scifin historiassa.”

No nyt! Scifi-kirjallisuuden klassikko vuodelta 1686 on suomennettu. Kirja ei todennäköisesti ole yhtään omaan makuuni, mutta näin vanhat kirjat kiinnostavat jo historiansa vuoksi.

Susanna Clarke: Piranesi
Suom. Helene Bützow 
WSOY 2021

Piranesi asuu Talossa, jossa on lukematon määrä huoneita ja käytäviä, joita reunustavat tuhannet patsaat. Vuorovesi yltää portaisiin asti, pilvet liikkuvat yläkerran saleissa. Mutta Piranesia ei pelota: hän tuntee veden liikkeet ja reitit huoneiden välillä. Kun liidulla piirrettyjä viestejä alkaa ilmestyä lattioihin, Piranesi varmistuu siitä, että Talossa liikkuu myös joku tai jokin muu. Mutta kuka, ja mitä hän haluaa?

Susanna Clarken edellinen menestysromaani Jonathan Strange & herra Norrel on vielä minulta lukematta, mutta tämä kuulostaa kiinnostavalta ja on saanut hyvät arviot.


Romantiikkaa ja hyvää mieltä

Emily Henry: Täydellinen päivä
Suom. Taina Wallin
Karisto 2021

January kirjoittaa romanttisia bestsellereitä, Augustus korkeakirjallisuutta. January antaa tarinoilleen onnellisen lopun, Augustus tappaa kaikki hahmonsa. He ovat toistensa vastakohtia, joita yhdistävät vain tyhjän paperin kammo ja naapuritalot järven rannalla. Eräänä iltana parivaljakko kehittää haasteen: Augustus viettää kesän kirjoittamalla naistenviihdettä ja January kirjoittaa korkeakirjallisen mestariteoksen.”

Kuulostaapa mainioilta lähtökohdilta romanttiselle kirjalle!

Sosuke Natsukawa: Kissa joka suojeli kirjoja
Suom. Raisa Porrasmaa 
Tammi 2021

”Viisas, filosofinen kertomus kissasta ja nuoresta pojasta, joka oppii ymmärtämään elämää kirjojen avulla. Nuori Rintaro-poika kohtaa edesmenneen isoisänsä kirjakaupassa puhuvan kissan, joka vie hänet mukaansa maagiselle matkalle kaupasta avautuviin labyrintteihin. Siellä hänen tehtävänsä on vapauttaa kaltoin kohdellut kirjat niihin kaavamaisesti suhtautuvien ihmisten vallasta. Samalla Rintaro itse oppii, että lukemalla kirjoja voi saada voimaa ja ymmärrystä.”

Japanilaista feelgoodia kirjojen merkityksestä ja kissojen viisaudesta! Kirja-aiheiset kirjat kiinnostavat aina.


Mysteereitä ja salapoliiseja

Wilkie Collins: Kuunkivi
Suom. Mika Tiirinen
Arktinen banaani 2021

Rachel Verinder saa 18-vuotislahjaksi valtavan timantin, Kuunkiven. Tytön setä on Intian-komennuksellaan kahmaissut ainutlaatuisen aarteen haltuunsa. Syntymäpäiväjuhlansa iltana Rachel huomaa lahjansa kadonneen. Vuonna 1868 ilmestynyt Kuunkivi tunnetaan maailman ensimmäisenä salapoliisiromaanina.

”Ensimmäiset kirjat” ovat aina kiinnostavia, niin kuin myös tämä ensimmäinen salapoliisiromaani. Kiva, että näitä suomennetaan uudestaan!

Sarah Penner: Myrkynkeittäjä
Suom. Päivi Paju
HarperCollins 2021

1700-luvun Lontoon syövereissä on salainen apteekki, joka palvelee epätavanomaista asiakaskuntaa. Ympäri kaupunkia lontoolaisnaiset kuiskuttelevat mystisestä Nellasta, joka myy taitavasti naamioituja myrkkyjä käytettäväksi naisia sortavia miehiä vastaan. Nyky-Lontoossa aloitteleva historioitsija Caroline Parcewell juhlii kymmenettä hääpäiväänsä yksin saatuaan tietää miehensä uskottomuudesta. Hän löytää sattumalta vihjeen, joka liittyy Lontoon 200 vuotta vanhoihin, ratkaisemattomiin apteekkarimurhiin.”

Alkuteoksen arviot jakautuvat Goodreadsissa aika vahvasti, mutta kirjan kuvaus kuulostaa oikein mielenkiintoiselta. (Ja kansi on hieno.)

Joël Dicker: Huoneen 622 arvoitus
Suom. Kira Poutanen 
Tammi 2021

”Salaisuus luksushotellissa – murhamysteeri juonikoukkujen mestarilta! Kirjailija nimeltä Joël saapuu Verbieriin Sveitsin Alpeille aikeenaan lomailla ja unohtaa rakkaushuolet. Vanhassa luksushotellissa hän huomaa, että huone numero 622 puuttuu kokonaan. Miksi? Pikkuseikasta avautuu Agatha Christie -henkinen salaisuuksien verkko, jonka käänteet johtavat Sveitsin raharikkaiden suljettuun maailmaan, kätkettyihin salaisuuksiin ja lopulta murhaan.”

Agatha Christie -henkinen murhamysteeri luksushotellissa kuulostaa erittäin hyvältä.

S. J. Bennett: Windsorin solmu
Suom. Kaisa Haatanen 
WSOY 2021

Kun kaikki katseet kohdistuvat hänen majesteettiinsa, kukaan ei tule ajatelleeksi mitä kaikkea hän puolestaan näkee – saammeko esitellä täydellisen yksityisetsivän, kuningatar Elisabet II:n! Illalliskutsujen jälkeen yksi vieraista löytyy huoneestaan kuolleena. Kun kuolema paljastuu murhaksi ja epäilyksen valokeila kääntyy henkilökuntaan, kuningatar Elisabetin ei auta muu kuin ottaa ohjat omiin käsiinsä ja ratkaista mysteeri – aivan niin kuin monta kertaa aiemminkin.

Miss Marple kohtaa The Crown -sarjan, kun kuningatar Elisabet ryhtyy salapoliisiksi. Mainiota!

Tuire Malmstedt: Lasitarha
Aula & Co 2021

Seitsemänvuotias Henri katoaa jäljettömiin koulun metsäretkellä. Poliisi tekee kaikkensa pojan löytämiseksi, mutta tutkintalinjat päättyvät umpikujaan ja tutkinta lopetetaan. Vuosien kuluessa myös Henrin äiti Lilja menettää toivonsa. Sitten paikallislehdessä kerrotaan, että nelivuotias Lenni on kadonnut keskustan leikkipuistosta.

Sain vasta luettua Tuire Malmstedin kirjan Pimeä jää, joka oli lupaava esikoisdekkari. Kirjailija on siirtynyt Aula-kustantamon talliin ja aloittaa tällä teoksella uuden Metso & Vauramo -dekkarisarjan.

Max Seeck: Kauna
Tammi 2021

Yritysjohtaja Eliel Zetterborg löydetään surmattuna asunnostaan. Huoneistoon ei ole murtauduttu, ja ainut johtolanka on olohuoneen lasipöydällä lojuvat palapelinpalat. Zetterborgin yritys on kertonut tuhansia ihmisiä koskevista irtisanomisista vain muutamia päiviä aiemmin. Jessica Niemi on jättäytynyt pois työstään Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikössä ja keskittyy tutkimaan kuolemantapausta, joka tuntuu omituisella tavalla kytkeytyvän häneen. Mutta kun Zetterborgin murhasta alkaa paljastua yhä karmivampia yksityiskohtia, Jessica ei voi vastustaa kiusausta vaan palaa takaisin kentälle.”

Luin alkuvuodesta Uskollisen lukijan, joka on Jessica Niemi -sarjan ensimmäinen osa. Tämä taitaa olla jo kolmas, joten listalle nostaminen ei ole kovin loogista. Nostanpa kuitenkin, koska Uskollinen lukija koukutti mukaansa niin hyvin.


Jännitystä ja trilleriä

Johanna Sinisalo: Ukkoshuilu
Otava 2021

Leena Lind rakastaa työtään meteorologina, mutta kun sääennusteita laativa yritys myydään ja pilkotaan, hän joutuu haaskaamaan asiantuntemustaan aivottomissa hanttihommissa. Vintius Phoenix -yhtiön salamyhkäinen tutkimushanke herättää Leenan epäilykset: pyrkiikö joku säiden hallitsemiseen? Leenan Leia-tytär kuvaa leikkejään videolle. Hän tulee tallentaneeksi jotakin, mikä kiinnostaa myös Leenan uutta työnantajaa. Pian äiti ja lapsi ovat vaarassa, eikä uhka suinkaan rajoitu heihin.

En ole vieläkään lukenut yhtään Johanna Sinisalon kirjaa, mutta tämäkin kuulostaa kiinnostavalta.

Sebastian Fitzek: Ikkunapaikka 7A
Suom. Heli Naski
Bazar 2021

Psykiatri Mats Krüger tietää, että hänen lentopelkonsa on täysin irrationaalinen. Hän tietää myös, että onnettomuuden sattuessa on tilastollisesti todennäköisintä menehtyä, mikäli istuu paikalla 7A. Krüger varaa itselleen ylimääräisen paikan 7A ja jättää sen tyhjäksi. Jos kukaan ei istu paikalla, uskoo Krüger lennonkin sujuvan ongelmitta. Lentokoneen noustua ilmaan Krüger saa kuitenkin puhelun. Joku on kidnapannut hänen raskaana olevan tyttärensä ja uhkaa tappaa tämän, ellei Krüger kaappaa konetta ja pakota sitä maahansyöksyyn.

Lentopelkoa ja piinaavaa jännitystä! Kuulostaa mukavan kauhistuttavalta.

Clare Mackintosh: Panttivanki
Suom. Marja Luoma
Gummerus 2021

Mina on yksi tarkoin valituista lentoemännistä, jotka on otettu mukaan suoran Lontoo–Sydney-yhteyden avajaislennolle. Hän yrittää keskittyä työhönsä ja olla miettimättä liikoja viisivuotiaan tyttärensä tilannetta. Lentokone on vasta noussut ilmaan, kun Mina saa hyytävän viestin nimettömältä matkustajalta, joka aikoo varmistaa, ettei kone tule koskaan pääsemään määränpäähänsä. Tämä tarvitsee Minan avukseen – ja tietää tarkalleen, miten saada hänet tottelemaan.”

Lisää lentopelkoa ja piinaavaa jännitystä! Pitäisi varmaan lukea sekä tämä että Fitzekin kirja ja tehdä vertaileva tutkimus.


Historiaa eri aiheista

Peter Frankopan: Silkkitiet – Uusi maailmanhistoria
Suom. Jaana Iso-Markku
Atena 2021

Turkiksia, hopeaa ja öljyä. Ideoita, uskontoja ja keksintöjä. Kauppareittien kuhina on kietonut lännen ja idän kohtalot yhteen jo parituhatta vuotta. Huippuhistorioitsijan vankka suurteos näyttää, mistä moderni maailma on syntynyt.”

Mielenkiintoiselta vaikuttava historiankirja, vaihteeksi jotain muuta kuin länsimaiden historiaa. Kaunis kansi!

Elinor Cleghorn: Sairas ja viallinen – Naiset lääketieteen historiassa
Suom. Veli-Pekka Ketola
Bazar 2021

Lääketieteen historia on paitsi tieteellistä myös yhteiskunnallista ja kulttuurista historiaa, jonka perustan ovat luoneet miehet. Naistutkimukseen erikoistunut tohtori Elinor Cleghorn kertoo, kuinka lääketiede on kohdellut naisia kaltoin ja kuinka naiset ovat edelleen sairauksien suhteen eriarvoisessa asemassa. Kirja valottaa naisten asemaa lääketieteessä aina antiikin Kreikan vaeltelevan kohdun myytistä noitavainoihin, 1800-luvun hysteerisinä pidettyihin naisiin ja nykyaikaan saakka.

Caroline Criado Perezin kirja Näkymättömät naiset avasi silmät huomaamaan, miten naiset on monesti sivuutettu lääketieteessä. Tämä menee ehdottomasti lukulistalle.

Ritva Kylli: Suomen ruokahistoria
Gaudeamus 2021

Teepöydän kulhoissa on hillottua mesimarjaa, lakkaa, viinimarjaa ja vadelmaa sekä suurilla porsliinilautasilla mustia ja valkeita konvehteja, kasa sokeriryynejä, sitruuna- ja pomeranssitankoja ja paahdettuja manteleita. Uskoisitko, että kattaus on vuoden 1788 Oulusta?”

Ruoan historiasta on tullut luettua vähemmän. Kiinnostaa!

Sanna-Mari Hovi: Viikingeistä Victoriaan – Ruotsin monarkian tarina
Minerva 2021

”Hoviasiantuntijana ja menestysteoksen Monarkian muruset kirjoittajana tunnetuksi tullut Sanna-Mari Hovi vie kaivatussa kirjassaan lukijan matkalle Ruotsin kuningashuoneen kiehtovaan historiaan. Teos tarjoaa lukijalle runsaasti yllättävää tietoa esimerkiksi siitä, kuinka pitkään ensimmäisen Bernadotte-kuninkaan hiusten kähertäminen kesti, miksi erästä prinssiä kutsuttiin veturia vajaammaksi ja kuinka Carl Philipistä meinasi tulla Viron kuningas. Kirjan pääpaino on nykyisessä Bernadotten kuningassuvussa, joka nousi valtaan vuonna 1818.”

Kaisa Haatasen ja Sanna-Mari Hovin Monarkian muruset oli mainio teos. Tämäkin on varmasti hyvä kaikille kuninkaallisista kiinnostuneille!


Yleistä ja yhteiskunnallista

Roland Paulsen: Entä jos? Miten kestämme epävarmuutta
Suom. Heikki Eskelinen
Tammi 2021

”Entä jos unohdinkin sulkea lieden ja nyt koko talo palaa? Entä jos olenkin valinnut aivan väärän puolison? Entä jos toimemme pandemian hillitsemiseksi ovatkin olleet vääränlaisia? Entä jos? on sekä katsaus ahdistuneisuuden historiaan ja sen vaihteleviin piirteisiin eri kulttuureissa että kannustava puheenvuoro, joka vaatii toimia tämän yhteiskuntaan levinneen epidemian voittamiseksi.

Entäjossittelun historiaa ja apua ahdistukseen. Erikoinen, mutta mielenkiintoinen aihe.

Lehtinen, Pasanen & Uusikangas: Huijareiden vallankumous
Vastapaino 2021

Pääsitkö opiskelemaan pelkällä tuurilla? Saitko unelmiesi työn osaamatta yhtään mitään? Pelkäätkö paljastuvasi huijariksi, joka on puhtaan sattuman ansiosta luovinut elämässä eteenpäin? Todennäköisesti et ole huijari, vaan koet huijarisyndroomalle tyypillisiä huijaritunteita. Huijarisyndrooma ei nimestään huolimatta ole diagnosoitavissa oleva sairaus, vaan yhteiskunnallisista rakenteista kumpuava ongelmallinen ilmiö.

Kukapa ei olisi joskus tuntenut huijarisyndrooman hiipivän mieleen?

Johanna Vehkoo: Oikeusjuttu
Kosmos 2021

’Mitään ei saa enää sanoa’, kuuluu julkisessa keskustelussa tiuhaan toisteltu fraasi. Todellisuudessa Suomessa saa sanoa paljonkin: uhkailla ja huoritella voi ilman kummoista pelkoa vastuuseen joutumisesta. Natsiksi tai rasistiksi kutsumisesta voi joutua kuitenkin rikossyytteeseen. Tässä kirjassa toimittaja Johanna Vehkoo kertoo, kuinka hänelle kävi juuri niin.

Tätä oikeusjuttua tuli seurattua hämmentyneenä Twitterissä. Täytyy varmaan lukea kirjakin.

Mikko Hyppönen: Internet
WSOY 2021

”F-Securen tutkimusjohtajana työskentelevä Hyppönen on perehtynyt 30-vuotisella urallaan syvällisesti internetin pimeään puoleen: nettirikollisuuteen, tietoturva-aukkoihin, kohtalokkaisiin ohjelmointivirheisiin ja vakoiluun. Netin merkitystä avaavien tapausesimerkkien ohella Hyppönen kertoo lennokkaasti matkastaan Commodore 64:lla ohjelmoineesta teinistä yhdeksi maailman johtavista tietoturva-asiantuntijoista.

Mikko Hyppönen on yksi tunnetuimpia suomalaisia nimiä internetin ja tietoturvan saralla. Pitääpä varmaan lukea, mitä hänellä on sanottavana netin ihmeellisestä maailmasta.

Ilkka Karisto: Vuosi ilman nettiä
WSOY 2021

Ilkka Karisto poistui internetistä kokonaiseksi vuodeksi, jotta saisi takaisin keskittymiskykynsä. Ensimmäiset kuukaudet ilman nettiä olivat helppoa ja mukavaa aikaa: vuorokauteen ilmaantui lisätunteja kuin tyhjästä. Karisto luki kirjoja enemmän kuin vuosiin ja alkoi käydä kuntosalilla pitkän tauon jälkeen. Sitten iski koronavirus, ja koko muu maailma siirtyi nettiin.”

Ja sitten toiseen ääripäähän! Vaikea kuvitella, miten nykymaailmassa voi selvitä vuotta ilman internetiä.

Riina Tanskanen: Tympeät tytöt – Aikuistumisriittejä
Into 2021

”Tympeät tytöt -kirjan värejä, suloisuutta ja vastarintaa pursuavat sarjakuvat iskevät tyttöyden kipupisteisiin. Kirja on riemastuttava ja tuiki tärkeä teos ahtaista asenteista ja arvoista, kehosta ja ulkonäöstä, pelosta ja miellyttämisen halusta. Tympeät tytöt eivät etsi syntipukkia, vaan joutuvat kerta toisensa jälkeen toteamaan, että asenteet elävät kaikkialla yhteiskunnassamme, myös heissä itsessään.”

Olen törmännyt Tympeisiin tyttöihin useaan otteeseen Instagramin kautta, ja sarjakuvat ovat monesti kyllä puhuttelevia.


Elämäkertoja ja muistelmia

Richard Munson: Tesla – Modernin luoja
Suom. Aki Räsänen
Aula & Co 2021

Nikola Tesla (1856-1943) keksi muun muassa radion ja kaukosäätimen, kehitti robotiikkaa ja laserteknologiaa, patentoi vaihtovirran ja oikosulkumoottorin. Teslan keksinnöt ovat muokanneet maailmaamme, mutta silti tämä serbialais-yhdysvaltalainen nero on laajalti tuntematon.

Tesla kuunnostaa kuvauksen perusteella erikoiselta kaverilta. Hyvin kirjoitetut elämäkerrat kiinnostavat, toivottavasti tämä on sellainen.

Nellie Bly: Maailman ympäri 72 päivässä
Suom. Tuija Tuomaala
Punos-Kustannus 2021

Vuonna 1888 nuori toimittaja Nellie Bly sai ajatuksen: voisiko maailman kiertää nopeammin kuin Jules Vernen fiktiivinen sankari? Ei onnistu naiselta, kuului tyly tuomio hänen esittäessään ideansa päätoimittajalle. Vuotta myöhemmin Nellie kuitenkin lähti matkaan ja osoitti epäilyt aiheettomiksi. Nellien matkakokemukset julkaistiin kirjana, josta tuli aikansa bestseller. Kirja on käännetty nyt ensimmäistä kertaa myös suomeksi.

Monen muun tavoin bongasin tämän kirjan Hesarin laajasta artikkelista. Nellie Bly onkin tuttu esimerkiksi Naiset joita ajattelen öisin– sekä Reissunaisia-kirjoista. Hienoa että tällaisiakin klassikoita suomennetaan!

Dara Mcanulty: Nuoren luonnontutkijan päiväkirja
Suom. Leena Ojalatva
Karisto 2021

15-vuotiaan Daran puhuttelevat päiväkirjamerkinnät vievät Pohjois-Irlannin kuvankauniisiin maisemiin. Kirja kattaa yhden vuodenkierron keväästä kesään, syksystä talveen, kotona ja koulussa, luonnossa ja hänen sisimmässään. Teos tarkastelee maailmaa vivahteikkaasti autistisen teinipojan näkökulmasta: tarkkanäköinen luontoaktivisti kuvailee kohtaamisia niin mustarastaiden, sammakoiden, voikukkien kuin jänistenkin kanssa, aina kunnioituksen vallassa ja hämmästellen.”

En muista, mitä kautta törmäsin tähän kirjaan, mutta alkuteos on saanut loistavat arviot Goodreadsissa. Menee lukulistalle!

Leena Majander-Reenpää: Kirjatyttö – Kustantajaelämää
Siltala 2021

Kirjankustantaja Leena Majander leikki lapsena kirjakauppiasta latomalla perheen kirjat sängylle ja komentamalla nuoremmat sisarukset asiakkaiksi. Teinityttö Leena sai isältään lahjaksi Unto Lapin pokkarin Kirja kirjasta ja oppi että on olemassa kustantajan ammatti. Se oli oleva hänen tiensä ja työnsä. Kirjatyttö-teos kertoo pelottoman ja kunnianhimoisen nuoren naisen opiskeluvuosista, ammatinvalinnasta ja ensiaskelista työelämässä.”

Kaikki kirja-alaan liittyvä kiinnostaa, ja erityisesti kustantamiseen liittyvät tarinat.

Kersti Juva: Tolkienin tulkkina – Tarina Sormusten herran suomentamisesta
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2021

Kersti Juva suomensi Tarun sormusten herrasta (kaksi ensimäistä osaa kirjailija Eila Pennasen kanssa) vuosina 1972-1975 ja on sen jälkeen suomentanut lähes koko Tolkienin tuotannon. Mutta miten 23-vuotias aloittelija sai käännettäväkseen yhden vuosisadan merkittävimmistä romaaneista? Juva käy läpi erityisesti suomentamiinsa nimiin ja nimityksiin liittyviä ratkaisuja Aarnilasta örkkeihin sekä kommentoi Tolkienin vastaanottoa Suomessa.”

Tätä on odotettu! Harmittelin Juvan edellisen teoksen kohdalla, ettei Tolkienia tuotu erityisesti esille. Nyt sitä on luvassa kokonaisen kirjan verran.


Käytännön tietokirjat

Julia Thurén: Kaikki kuluttamisesta
Gummerus 2021

Älä osta mitään turhaa roskaa, Julia Thurén aina sanoo itselleen, sillä hän tietää, ettei se tee hyvää hänelle, saati planeetalle. Siitä huolimatta hän ostaa. Kirjassaan Kaikki kuluttamisesta Thurén selvittää, missä kuluttamisen juuret ovat, miten tavaran haalimisen voisi lopettaa ja millaisia tulevaisuuksia se voisi tarkoittaa.

Thurénin edellinen teos Kaikki rahasta oli napakka tietopaketti aiheestaan, joten tältäkin voi odottaa hyvää.

Anniina Nurmi: Rakastan ja vihaan vaatteita
S&S 2021

Voiko maailman pelastaa kuluttamalla? Vastuullisista vaatteista puhutaan enemmän kuin koskaan, mutta mitä vastuullisuus oikeastaan tarkoittaa? Mistä voi tietää, mikä on oikeasti ekologista ja eettistä? Entä kenen vastuulla on hillitä ilmastokriisiä kiihdyttävää liikakulutusta? Rakastan ja vihaan vaatteita on vaatealalla pitkään työskennelleen Anniina Nurmen henkilökohtainen tilinteko ja asiantunteva sukellus nykymuotoiseen vaateteollisuuteen.

Muotiteollisuuteen ja kestävyyteen keskittyvä kirja, ehkäpä Rinna Saramäen Hyvän mielen vaatekaapin hengessä? Kansi on harmillisen tylsä.

Moona Laakso: Vaurastu kuin nainen
Into 2021

”Maria Friström jätti uran Piilaaksossa ja loi Suomessa kahden miljoonan euron asuntosalkun. Miten hän sen teki? Mikä sai Minna Parikan lopettamaan huipulla ja missä asioissa Paola Suhosen mielestä naisten tulisi katsoa itseään peiliin? Vaurastu kuin nainen kertoo 12 menestyneen suomalaisen naisen tarinat rikastumisesta. Kirjassa sijoittavat sekatyöläiset, yrittäjät ja johtajat kertovat ajatuksistaan rahasta, osa ensi kertaa näin avoimesti.”

Olen lukenut ihan riittävästi naisille suunnattuja talousoppaita, mutta toisaalta näin yrittäjänä bisnestarinat kiinnostavat.

Penttala & Pakarinen: Suomen Supernanny – Pienillä teoilla parempaa perhe-elämää
Into 2021

Miten auttaa lasta, jos hän alkaa kiusata tai tulee kiusatuksi? Mitä tehdä, kun lapset eivät suostu menemään yöpuulle? Kuinka saada lapset irti peleistä ja sosiaalisesta mediasta? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa supersuosittu televisiotähti Suomen Supernanny!

Satuin juuri lukemaan Hesarin artikkelin Penttalasta, ja hän vaikutti asiantuntevalta vaikka en ole sarjaa katsonutkaan. Kiinnostaisi tietää, mitkä ovat Oikeat Ratkaisut kuvaustekstin ongelmiin.

Hanna Markuksela: Suorituskyvyn salaisuus
Tammi 2021

Opas niille, jotka haluavat voida mahdollisimman hyvin omassa elämäntilanteessaan: vaativissa johtotehtävissä, ruuhkavuosissa tai uupumisesta toipumisessa. Kirja ei keskity toistelemaan, mitä kaikkea pitäisi tehdä, vaan kertoo, miten se kaikki tehdään – viisaasti, helposti ja rennosti. Menestyksen ja terveyden takana on oikeanlainen vireystilan itsesäätely.”

Tästä en olisi kiinnostunut pelkän kuvaustekstin perusteella, mutta Me Naisten artikkeli herätti kiinnostuksen.

Löytyikö listasta luettavaa omaan jonoon?

Syksyn 2019 kirjatärpit lukujonoon

Kirjasyksy on taas täällä! Kävin läpi kasan kustantamoiden syyskatalogeja ja poimin kiinnostavimmat kirjatärpit.

Tue kirjabloggaajaa ja tilaa kirjoja mainoslinkkini kautta:
*Kirjaostoksille Adlibrikseen
Kuunteletko mieluummin äänikirjoja tai luetko e-kirjoja?
*Kokeile Bookbeatia ilmaiseksi 30 päivää! Tarjous koskee uusia asiakkaita.


Jännitystä

Mariette Lindstein: Tuomiopäivä
Suom. Christine Thorel
Atena 2019

Kahden ViaTerra-lahkon vallassa vietetyn vuoden jälkeen Sofia Bauman yrittää aloittaa elämänsä uudelleen. Painajaiset ja ahdistus kuitenkin vaivaavat Sofiaa. Kaiken kokemansa jälkeen hän janoaa hyvitystä. Lahkon johtaja Franz Oswald ei kadu mitään. Hän alkaa kutoa vankilasta käsin merien ja mennerten ylitse ulottuvaa verkkoa, jolla on vain yksi tarkoitus: kostaa Sofialle, kavaltajalle.

Mariette Lindsteinin ensimmäinen kirja Ehdoton valta oli sen verran koukuttava tapaus, että jatko-osa menee heittämällä lukulistalle. Sarja pohjautuu kirjailijan omiin kokemuksiin skientologiyhteisössä.

Alex Michaelides: Hiljainen potilas
Suom. Antti Autio
Gummerus 2019

”Menestynyt taidemaalari Alicia Berenson ampuu muotikuvaajamiestään useasti kasvoihin eikä sen jälkeen sano enää sanaakaan. Koskaan. Alician elämä ja avioliitto vaikuttivat täydellisiltä, eikä murhateolle löydy minkäänlaista motiivia. Otsikoihin päätynyt mysteeri kuohuttaa kansaa ja vangitsee myös psykoterapeutti Theo Faberin mielenkiinnon. Hän uskoo voivansa viimein murtaa arvoituksellisen hiljaisuuden.”

Tämä kirja tupsahti arvostelukappaleena postiluukustani. Minulla tulee luettua aika vähän näitä kylmäverisiä murhia, mutta Hiljaisen potilaan asetelma vaikuttaa mielenkiintoiselta.


Fantasiaa

Leigh Bardugo: Varjo ja riipus
Suom. Jussi Korhonen
Aula & Co 2019

Tervetuloa Ravkaan, jossain tundran ja meren äärellä sijaitsevaan valtakuntaan. Alina Starkov on teini-ikäinen orpotyttö ja rivisotilas, joka tietää ettei välttämättä selviä hengissä ensimmäisestä vaelluksestaan Varjojen maan halki. Varjojen maa on yliluonnollisen pimeä ja synkkä alue, jota asuttavat lukemattomat ihmislihaa syövät hirviöt. Kun Alinan rykmentti joutuu raivoisan hyökkäyksen kohteeksi, Alinan uinuneet voimat heräävät tämän pelastaessa parasta ystäävänsä hirviöiden kynsistä.

Uusi suomennettu fantasiasarja alkaa! Kirja on pyörinyt somevirrassani alkukielisellä nimellään Shadow and Bone.

Sarah J. Maas: Okaruusujen valtakunta
Suom. Sarianna Silvonen
Gummerus 2019

”Kaikki kuolevaiset pelkäävät sitä, mikä pohjoisessa metsän takana vaanii. Ankaran talven keskellä nuori metsästäjätär Feyre uskaltautuu nälän ajamana vaarallisen syvälle metsään. Saalista jahtaa myös suuri susi, ja tapettuaan pedon Feyre oppii, miten kovan hinnan haltiasukuisen olennon hengen riistämisestä joutuu maksamaan.”

Sarah J. Maasin Throne of Glass -sarjan kirjat odottelevat hyllyssäni, mutta kirjoja on kehuttu niin paljon, että myös Okaruusujen valtakunta menee lukujonoon. Tämäkin sarja on näkynyt ahkerasti kirjasomessa alkukielisellä nimellään – A Court of Thorns and Roses tai fanien kesken ACOTAR on tapaus itsessään.

Katinka Sarjanoja: Korpinlaulu
Karisto 2019

”Korppikurun tytär, tarinankertojaneito Etain on Savusälvän vanhojen kuninkaiden sukua. Mutta nyt Savusälvässä valtaa pitää vihattu Kultaterä. Kun Kultaterä saa suunnitteilla olevasta kapinasta vihiä, hän teloituttaa Etainin isän, kunnioitetun Vanhan Korpin, ja naittaa Etainin tämän suvulta kysymättä omalle kaartinpäällikölleen Rautakatseelle. Etain ja tämän rakastettu Rowan ovat kuitenkin vahvistaneet liittonsa muinaisella veritaialla, ja Etain saa huomata Savusälvän valtataisteluiden keskellä, ettei aina ole helppoa ratkaista, kenelle pitäisi olla uskollinen…

Mielenkiintoinen kotimainen historiallis-fantastinen esikoisteos Kariston tallista.

Maria Carole: Sinisen talon noita
Osuuskumma 2019

”Auri on 17-vuotias ja kaupungin vahvimpia parantajia. Hänestä tulee aikanaan maimo, aivan kuten isoäidistään, jonka opissa hän on ollut pikkutytöstä lähtien. Tulevaisuus on selkeä, Auria varten piiretty polku. Nelvikan ulkopuolella kylät ja kaupungit täyttyvät pakolaisista, jotka sekoittavat arkea. Aurin arki sekoittuu kuitenkin pääasiassa miehestä, joka tuoksuu kuparilta ja sulavalta lumelta.”

Uutuus Tulen tyttärien kirjoittajalta. Kuvausteksti kuulostaa päähenkilön nimeä myöten niin paljon Itämeren Aurilta, että kirja on luettava jo sen takia. Ei kai tämä ihan samanlainen ole?

Tomi Adeyemi: Veren ja luun lapset
Suom. Outi Järvinen
Otava 2019

”Zelie muistaa, kuinka Orishan maat humisivat magiaa, ja äiti kutsui koolle henkiä. Kaikki muuttui, kun magia katosi. Nyt Zeliellä on mahdollisuus tuoda magia takaisin. Karanneen prinsessan avulla hänen on voitettava prinssi, joka haluaa tuhota magian lopullisesti. Pian Zelie huomaa, että hänellä on erityinen yhteys prinssiin. Orishan maat ovat täynnä vaaroja, mutta suurin vaara piilee Zeliessä itsessään.”

Syksyn käännösfantasia vilisee nuoria tarmokkaita naisia, joilla on maagisia kykyjä. Tämäkin teos on minulle somesta tuttu alkukielisellä nimellään Children of Blood and Bone. Hieno kansi!

Christopher Paolini: Kulkuri, noita ja lohikäärme
Suom. Ilkka Rekiaro
Otava 2019

Odotettu paluu Eragonin maailmaan! Eeppistä seikkailufantasiaa parhaimmillaan. Tervetuloa takaisin Alagaësiaan, lohikäärmeratsastaja Eragonin ja hänen Saphira-lohikäärmeensä luo. On kulunut vuosi siitä, kun Eragon etsi lohikäärmeratsastajille uuden kotiseudun, Valkeat vuoret.

Hei, fantasialistassani on vaihteeksi nuori miespäähenkilö! Minulla on Perillinen-trilogian neljäs osa (jep) vielä lukematta, mutta jatkoa pukkaa. Oletan siis, että eeppisen miekka ja magia -seikkailunsa päätteeksi lohikäärmeratsastaja Eragon ei ole ainakaan kuollut. Olen ehkä vähän pettynyt.


Scifiä ja dystopiaa

Andy Weir: Artemis
Suom. Annukka Kolehmainen
Into 2019

”Artemis on ihmiskunnan ensimmäinen ja ainoa asuinpaikka Kuussa. Kun tuhannen taalan tilaisuus osuu kohdalle, Jasmine Bashara ei kieltäydy. Aloittelevasta salakuljettajasta kuoriutuu huippu­rikollinen, eikä hänen käänteistään puutu taitavaa juonittelua, teknistä osaamista tai vauhtia – asennekin on kohdallaan. Weirin fiksu ja hauska trilleri yhdistää tieteen ja actionin kertakaikkisen koukuttavasti.”

Uutuus loistavan Yksin Marsissa -kirjan tekijältä, tällä kertaa ei olla Marsissa vaan Kuussa. Tästä en ole lukenut aivan yhtä ylistäviä arvioita, mutta kirja kiinnostaa joka tapauksessa.

Laura Luotola: Suoja – Veteen heijastuvat kivet
Iris Kustannus 2019

Ranir on perinteikkään kallioluostarin askeetti ja liskojen jälkeläinen. Lapsuudesta saakka hän on pystynyt keskustelemaan Kudon saarialuetta hallitsevan jumalattaren kanssa. Ennustusten lupaamaa viestiä ei vain ole kuulunut, ja vuosien myötä Ranir on vajonnut yhä syvemmälle kiellettyihin nautintoihin. Kun jumalatar viimein ilmestyy, ei hänen viestinsä ole lainkaan Ranirille mieleen.

Toiseen osaan edennyt Suoja-trilogia on kiinnostava indiekustantamon tuotos, johon tutustuin kun kirjailija äskettäin tarjosi sitä minulle luettavaksi. Ensimmäinen osa on saanut pääosin positiivisia arvioita, ja sarja vaikuttaa ulkoasua myöten huolella tehdyltä. Lukija heitetään keskelle runsaita yksityiskohtia ja vierasta sanastoa, joten arvioissa sarjaa suositellaankin vähän haastavamman scifin ystäville.

Margaret Atwood: Testamentit
Suom. Hilkka Pekkanen
Otava 2019

”On kulunut 15 vuotta Orjattaresi-romaanin loppukohtauksesta. Tarinan kertojina on kolme naista. Atwoodin innoituksena ovat olleet lukijoiden kysymykset Gileadin valtiosta sekä maailma, jossa elämme. Mitä Gileadissa on tapahtunut näinä vuosina – ja mitä se kertoo meille omasta ajastamme?”

Tarvitseeko tätä perustella? Kaikki te, jotka googlaatte ”Orjattaresi loppuratkaisu” ja päädytte blogiini ettekä löydä täältä vastausta, lukekaa tämä.


Muita romaaneja

Anni Saastamoinen: Sirkka
Kosmos 2019

”Sirkalla on sivuhahmon nimi. Pääosilla on aina kauniit nimet, Aurora tai joku muu kaunis ja lyyrinen ja persoonallinen. Sirkka on nimenä vain Sirkka. Sirkka on töksähtävä, tyly ja arkinen. Sirkka on nimien nakkikastike. Jos Sirkka olisi eläin, Sirkka olisi mäyrä: yksinäinen ja kapeita omia polkujaan päättäväisesti ja pontevasti kulkeva sähisevä paakku mustaa ja vaaleampaa jakkupukua.

Kirjailija Anni Saastamoinen on minulle lähinnä Twitteristä tuttu. Kuvaustekstin perusteella symppaan Sirkkaa jo nyt.

Karina Sainz Borgo: Caracasissa on vielä yö
Suom. Taina Helkamo
Aula & Co 2019

Terävä ja kipeän kaunis romaani kuvaa Venezuelaa kaaoksen partaalla sekä naista, joka joutuu jättämään oman elämänsä ja pakenemaan maasta, jossa ainoat kaikkia koskevat asiat ovat väkivalta, nälkä ja röyhkeys. Venezuelassa voi milloin tahansa tapahtua mitä tahansa.

Tämä kirja on todennäköisesti vähintään yhtä ahdistava kuin Melba Escobarin Kauneussalonki, mutta sillä saisi rastitettua Maailman kirjat -haasteesta Venezuelan. Pitäisi varmaan kerätä joku lista näistä kirjojen kuvailuun käytetyistä adjektiiveista – terävä ja kipeän kaunis. Varmasti viiltävä kuvaus!

Julian Fellowes: Loiston päivät
Suom. Markku Päkkilä
Otava 2019

”Downton Abbeyn tekijän nostalgiaa tihkuva, herkullinen kuvaus brittiläisen yläluokan viimeisistä loiston ajoista. Damian Baxter on suunnattoman varakas ja vakavasti sairas. Häntä painaa raastava huoli: kuka perii hänen omaisuutensa? Nimetön kirje vihjaa, että Damianilla on lapsi. Keneltä kirje on? Selvittääkseen asiaa Damian tekee sopimuksen pahimman vihamiehensä kanssa, ja tämä saa viiden äitiehdokkaan listan ja luottokortin.”

Koska Downton Abbey.


Nuorille

Tahereh Mafi: Rakkaus suurempi kuin meri
Suom. Leena Peltomaa
Otava 2019

”16-vuotias muslimityttö Shirin elää New Yorkin terrori-iskujen jälkimainingeissa ja saa kokea päivittäin, millaista on olla ihmisten vihan kohteena. Ainoa keino selvitä on piiloutua kovan kuoren taakse. Vain tanssiessaan iltapäivisin breakdancea Shirin voi olla täysin oma itsensä. Kun Shirin tapaa koulun koripallotähden Oceanin, hänen on vaikea uskoa, että poika oikeasti haluaa tutustua häneen. Voivatko heidän maailmansa kohdata?”

Kirjapöllön huhuiluja kirjoitti tästä niin ihastuneen arvion, että kirja meni heittämällä myös omalle listalleni. Kuohuvaa nuorta rakkautta!

Kerstin Gier: Pilvilinna
Suom. Heli Naski
Gummerus 2019

”Sveitsin vuoristossa sijaitsee hotelli Pilvilinna, jonka loiston päivät ovat kaukana takanapäin. Paikka herää eloon ainoastaan kerran vuodessa, kun kuuluihin uudenvuodenjuhliin saapuu vieraita ympäri maailman. 17-vuotias Fanny on palkattu hotelliin apulaiseksi. Hän pitää huolen, että hotellivieraiden elämä on lokoisaa ja ylellistä. Työn tuoksinassa Fanny huomaa, että kaikki vieraat eivät taida olla sitä, mitä sanovat olevansa.”

Tämä vaikuttaa hauskalta. Ihanan vanhanaikainen ja kepeä kansikuva!


Tietoa

Raisa Porrasmaa: Auringonjumalattaren tyttäret
Atena 2019

”Mitä tiedämme Japania tuhat vuotta sitten hallinneista naiskeisareista? Miten synnytys järjestettiin Edo-kauden Japanissa? Millaiset säännöt ohjailivat 1600-luvulla Yoshiwaran ilotalokeskittymässä asuvien naisten työtä? Auringonjumalattaren tyttäret luotaa kiehtovasti Japanin naisten historiaa sekä heidän suhdettaan valtaan, avioliittoon, arkeen, uskontoon ja seksuaalisuuteen. Kirjassa kohdataan niin hovinaisia, imettäjiä, nunnia, prostituoituja kuin kansannaisiakin.”

Japaniin liittyviä suomalaisia tietokirjoja on ilmestynyt viime vuosina paljon. Tämäkin olisi kiinnostavaa lukea!

Viv Groskop: Älä heittäydy junan alle ja muita elämänoppeja venäläisistä klassikoista
Suom. Heli Naski
Atena 2019

Venäläiset sankarittaret ovat kärsineet, sinun ei enää tarvitse! Elämäntaito-oppaat eivät aina onnistu tarjoamaan vastauksia elämän suuriin kysymyksiin, mutta niitä voi löytää Venäjän upeasta, monisäikeisestä kirjallisuudesta. Letkeä kirjallinen elämäntaito-opas esittelee yksitoista venäläistä mestariteosta kirjailijoineen sekä huvittaa wanna-be-venäläisen, kirjailija Viv Groskopin Venäjän-kokemuksilla. 

Voihan Anna Karenina sentään. Yhtään venäläistä klassikkoa en ole lukenut, mutta ehkä tällä kirjalla voisi sivistää itseään.

Jaakko Kemppainen: Pelisuunnittelijan peruskirja
Aviador 2019

”Jo pari sukupolvea on kasvanut aikuiseksi tietokone- ja konsolipelien kiehtovassa maailmassa. Moni on saanut uudesta vapaa-ajanviettotavasta kestävän luovan harrasteen, ja yhä useampi on ryhtynyt itsekin suunnittelemaan pelejä – jopa ammatiksi asti. Pelisuunnittelijan peruskirja on tarkoitettu opastukseksi jokaiselle pelien suunnittelusta kiinnostuneelle.”

Nyt kun olen ensin lukenut e-urheilusta ammattina, voi seuraavaksi sivistää itseään pelisuunnittelun salaisuuksilla.


Yhteiskunnallista

Iida Kukkonen, Tero Pajunen, Outi Sarpila & Erica Åberg: Ulkonäköyhteiskunta
Into 2019

”Osaatko arvata, kuinka monta kuukautta suomalainen nainen viettää peilin edessä elämänsä aikana? Entä mies? Kuinka paheksuttua mahtaakaan olla ulkonäön hyödyntäminen palkkaneuvotteluissa? Ulkonäköyhteiskunnassa turkulainen tutkijaryhmä ruotii ulkonäön ja elämässä menestymisen välistä yhteyttä suomalaisessa yhteiskunnassa.”

En osaa arvata, varmaankin aika monta! Mielenkiintoinen aihe, josta en muista lukeneeni kovin paljon aikaisemmin.

Johanna Vehkoo: Valheenpaljastajan käsikirja
Kosmos 2019

”Miten tunnistaa valeuutisen, infovaikuttamisen, manipuloinnin tai propagandan? Palkitun toimittajan selväjärkinen tietokirja tarjoaa tietoa länsimaista demokratiaa rapauttavasta ilmöistä ja konkreettisia keinoja sen tunnistamiseksi ja torjumiseksi.”

Varmasti tarpeellinen kirja kaikille, jotka kuluttavat mediaa tai käyttävät internetiä. Johanna Vehkoon aikaisempi teos Vihan ja inhon internet oli ajatuksia herättävää luettavaa.

Suvi Auvinen: Lihan loppu
Kosmos 2019

”Ruokatrendit tulevat ja menevät, mutta yksi on jatkanut kasvuaan vuodesta toiseen: kasvissyönti. Viime vuosina lihansyönnin vähentäminen on noussut globaalisti merkittäväksi tekijäksi, joka muuttaa jo talouden rakenteita. Miksi näin on tapahtunut, ja mitä se merkitsee tulevaisuudessa?”

Myös Suvi Auvinen kuuluu sarjaan Twitteristä tutut kirjailijat. Jonkin verran on tullut jo luettua lihantuotantoon tai eläinten syöntiin liittyviä kirjoja, mutta kiinnostaa mitä Auvisella on sanottavaa asiasta.

Melinda Gates: Tasa-arvo. Nyt!
Suom. Ari Väntänen
Like 2019

”Maailmaa parannetaan tehokkaimmin kohentamalla tyttöjen ja naisten asemaa. ​Humanitaarisen työn supernainen Melinda Gates kertoo, miksi yhteiskuntien muuttaminen pitää aloittaa tasa-arvokysymyksistä. Tarinallisen ja koskettavan teoksen aihealueet vaihtelevat lapsimorsiamien ja seksityöläisten asemasta Me toohon ja tekoälyn sukupuolivinoumaan.”

Melinda Gatesin kirja kiinnostaa samasta syystä kuin Michelle Obaman muistelmat. Mitä sanottavaa on vaikutusvaltaisella naisella, joka jää useimmiten miehensä varjoon?

Rebecca Solnit: Miehet selittävät minulle asioita
Suom. Pauliina Vanhatalo
S&S 2019

”Miehet selittävät minulle asioita on kulttimaineeseen noussut teos, jonka nimiessee on synnyttänyt arkipuheessa viljellyn termin miesselittäminen, mansplaining. Kokoelman avaavassa kirjoituksessa Solnit kuvaa viihdyttävästi ja terävästi, kuinka moninaisissa tilanteissa ja huomaamattaan miehet vähättelevät naisen tietämystä ja toisaalta erehtyvät luulemaan liikoja omasta tietämyksestään.”

Vai täältä mansplaining on lähtöisin! Menee lukulistalle.


Henkilöitä

Anna Fifield: Loistava toveri Kim Jong Un
Suom. Seppo Raudaskoski
Bazar 2019

”Kim Jong Unia on helppo parodioida: lihava tyranni, jolla on outo hiustyyli ja kummallisia asuja. Hänet tunnetaan nuorena, myrskyisänä valtionpäämiehenä, joka johtaa ydinasevaltaa ja vastustaa uhmakkaasti Yhdysvaltoja. Kimistä kerrotaan mitä erikoisimpia tarinoita: hän syötti setänsä koirille, teloitutti tyttöystävänsä ja lihotti itseään juustolla kunnes nilkat pettivät. Mutta mitä tämän häkellyttävän julkisivun taakse kätkeytyy?”

Pohjois-Korean diktaattori ei ole erityinen fanituksen tai kiinnostuksen kohteeni, mutta kirja voisi olla kiinnostavaa luettavaa. Kirjailija on haastatellut lähteitä aina Kimin lähipiiristä psykologian asiantuntijoihin. Ainakin kansikuva on tyylikäs.

Salla Fagerström: Liisa Kauppinen – tiedän sen mahdolliseksi
Like 2019 

”Kuinka kuurosta maalaistalon tytöstä tuli maailmalla tunnettu ihmisoikeusvaikuttaja. Liisa Kauppinen kuuroutui viisivuotiaana aivokalvontulehduksen takia. Liisa ei kuitenkaan antanut periksi. Suoritettuaan kovakurisen kuurojen koulun Oulussa hän karkasi ja hankki työpaikan Helsingistä. Vuonna 2013 hänet palkittiin arvostetulla YK:n ihmisoikeuspalkinnolla, joka jaetaan vain joka viides vuosi.”

En ollut aiemmin kuullutkaan Liisa Kauppisesta, mutta hänen tarinansa vaikuttaa kiinnostavalta!


Matkakirjoja

Emma Vepsä: Tie Teheraniin – Peukalokyydillä Iraniin
Atena 2019

”Helmikuussa 2016 Emma Vepsä seisoi Tallinnan laidalla tienreunassa. Liftaussuunta oli toinen kuin Eurooppaan pyrkivillä siirtolaisilla: kohti etelää, Iraniin. Parissa kuukaudessa Vepsä matkaa Itä-Euroopan ja Turkin halki Persianlahdelle. Matkatessaan 9 000 kilometriä rekkojen ja henkilöautojen kyydissä Vepsälle tärkeintä on nähdä arkista elämää, johon lentokentillä ei törmää.”

Olen viime aikoina innostunut matkakirjoja, joten piti niitäkin kerätä muutama listalle. Sato ei ole kovin suuri, mutta pari tärppiä löytyi. Nuoren naisen matkakertomus Suomesta Iraniin kuulostaa mielenkiintoiselta. Vepsä on myös valokuvaaja, joten kirjassa lienee hyvät kuvat.

Markku Kaskela & Tomi Kontio: Vaelluksia Italiassa
Avain 2019

”Vaelluksia Italiassa vie lukijan erilaisten polkujen ja teiden äärelle: miltä Italia näyttää matkailuauton ikkunoista katsottuna, mitä lukuisat agriturismiin keskittyvät tilat tarjoavat matkailijalle tai minkälaisia historiallisia kerroksia napolilainen kirjailija löytää kuhisevasta kotikaupungistaan.”

En ole koskaan käynyt Italiassa, mutta maa on reissujonossa. Matkaa odotellessa matkakirjan lueskelu sopii hyvin.

Päivi Laitinen: Reissunaisia
Tammi 2019

”Kirja kymmenestä rohkeasta naisesta, joita yhdisti vimmainen halu nähdä maailmaa. Rikas seurapiirilady Louise Arner Boyd teki tieteellisiä matkoja Grönlannin rannikolle, Mary Kingsley puolestaan lähti Afrikkaan. Annie Londonderry kiersi maailman ympäri polkupyörällä, kun taas Ethel Tweedie köryytteli hevosrattailla 1800-luvun lopulla eksoottisessa pohjoisessa maassa nimeltä Suomi. Suomen kuuluisin reissunainen Helinä Rautavaara kulki jo 1950-luvulla peukalokyydillä Pohjois-Afrikassa ja sittemmin suuntasi myös Amerikkaan ja Aasiaan.”

Ovatko tässä tämän vuoden yönaiset?


Lapsille

G. I. Marvel & Leena Parkkinen: Sankaritarinoita eläimistä jotka muuttivat maailmaa
Aula & Co 2019

”Tässä kirjassa tutustutaan eläinsankareihin, jotka ovat muuttaneet maailmaa tavalla tai toisella. Dolly-lammas, Lassie-koira, Cheetah- simpanssi, Pullervo-norppa ja lukuisat muut eläinsankarit.”

Viime syksyn kirjakatalogit olivat täynnä sankaritarinoita tytöille ja pojille ja kaikille muille, mitähän tänä syks… Jaahas, no niin! Kunpa aiempienkin samanlaisten kirjojen tekijät olisivat hoksanneet, että sankaritarinoiden ei ole pakko olla vain tytöille tai pojille, vaan ne voivat olla tytöistä tai pojista tai eläimistä ja suunnattu kaikille.

Aleksi Korpela & Meri Korpela: Peloton peltohiiri
Otava 2019

”Voiko maailman pelokkaimmasta peltohiirestä oikeasti tulla sankari? Peltohiiri pelkää vähän kaikkea. Mutta iltaisin hän lukee tarinoita suurista seikkailuista ja urheista sankareista. Eräänä päivänä Peltohiiri oivaltaa, että hänen on aika alkaa tehdä urotekoja. Millaisia? Siitä hän päättää lähteä ottamaan selvää.”

Tarina vaikuttaa sympaattiselta ja kuvitus on ihana. Lukisin!