Kuvassa on perinteinen messunäkymä. Se näyttää samalta joka kerta, ja joka vuosi se on yhtä innostava näky. Tänä vuonna vietin Helsingin kirjamessuilla kaksi päivää, perjantain ja lauantain. Perjantai piti ottaa töistä saldovapaapäiväksi, mikä oli ehdottoman hyvä idea. Sunnuntai jäi lepopäiväksi ja ehdin sekä nukkua kunnolla että herätä aikaisin, kiitos kellojen kääntämisen.
Selailin messulehteä etukäteen ja merkitsin kiinnostavia ohjelmia ylös. Loppujen lopuksi en käynyt yhdessäkään suunnittelemassani ohjelmassa, vaikka pari hyvää esitystä tulikin nähtyä. Molemmat päivät kuluivat pitkälti messualuetta kierrellessä, kirjoja hipelöidessä ja uusia ideoita imiessä. (Olen Minnan testin mukaisesti siis hilpeä haahuilija.)
Perjantaiaamupäivällä oli mukavan väljää, ja pidin messupäivän vain reilun kolmen tunnin mittaisena. Lauantaina olin messuilla aamun bloggaajatilaisuudesta iltakuuteen. Kahden-kolmen aikaan osastot olivat tupaten täynnä, ja täyden repun kanssa oli hankalaa liikkua. Väki alkoi vähentyä viiden jälkeen, mutta siinä vaiheessa alkoi omakin messukunto jo loppua. Fiksu kertakävijä tulee siis lauantaina neljän-viiden aikaan iltapäivällä ja messuilee iltakahdeksaan asti väljillä vesillä.
Näin kirkuvanpunaisen Harry Potter -bussin suunnilleen joka toisessa Instagramin messukuvassa, joten pitihän siitä itsekin napata kuva. Bussin edustalla hääri pienikokoisia Potter-maailman asuihin pukeutuneita henkilöitä.
Pottereihin liittyen Akateemisen osastolla esiintyi lauantaina kirjojen suomentaja Jaana Kapari-Jatta. Esillä oli uusia kuvitettuja versioita Harry Pottereista, jotka ovat kyllä hienon näköisiä. Jaanan oma teos Pollomuhku ja posityyhtynen on myöskin erittäin mielenkiintoista luettavaa faneille, suosittelen! Kymmenen vuotta vanhaa kirjaa on edelleen saatavilla muun muassa Adlibriksesta*. Vähän harkitsen, hankkisinko teoksen omaankin hyllyyn.
Perinteiseltä keltaiselta 2 € -osastolta mukaan tarttui myös Thomas Pavitten veikeä Viisi väriä* -värityskirja. Hyllystä löytyy jo samaa sarjaa oleva 1000 pistettä* -kirja, se on varsin hauska. Keltaisen kirjaosaston lisäksi tänä vuonna messuilla oli myös iso Booky.fi:n osasto, jossa kaikki kirjat maksoivat kaksi euroa. Siellä oli selkeästi tunnetumpaa kirjallisuutta, ja löysin pokkarilaarista Kiera Cassin Valinnan*.
Keltaiselle aleosastolle (ei aavistustakaan, mikä firma on sen takana) täytyy antaa pisteet ilmaisesta kirjasäilytyksestä. Ihmiset, jotka hamstrasivat kasseittain kirjoja jo heti aamutuimaan, saivat jättää kassit laatikkoon odottelemaan. Kätevää, vaikka en itse käyttänytkään.
Bongailin myös näytteilleasettajien iskulauseita seinistä ja katonrajasta. Kustannusosakeyhtiö Teos on sitä mieltä, että hyvä kirja on ystävyyttä, joka kestää. Minä en oikein osaa ajatella kirjoja ystävinäni. Oikeaa ystävää voisi haitata, että hänet hyllyttää ja palaa sitten asiaan ehkä kerran vuodessa. Akateeminen kirjakauppa puolestaan totesi, että lukeminen tekee hyvää. Kyllä. Kirjat ovat parhautta!
Paras iskulause löytyi kuitenkin Antikvaaristen kirjamessujen puolelta. Planeetta-antikvariaatit myi mustaa kangaskassia, jonka toteamus on Lukeminen on pelastanut minut urheilulta. Amen.
Lauantaiaamu alkoi perinteisellä Tammen, WSOY:n ja Johnny Knigan bloggaajatilaisuudella. Kirjablogistit kokoontuivat taas runsain määrin Messukeskuksen kokoustamoon syömään aamupalaa ja kuuntelemaan kirjailijoita. Takana näkyvä valkoinen pöytä oli täynnä arvostelukappaleita, mutta ne hävisivät varsin nopeasti ennen tilaisuuden alkua. Itse ehdin napata kaksi kirjaa kuudesta.
Mukana olleet kirjailijat ja heidän kirjansa:
- Heikki Valkama – Pallokala* (pyydän ehkä arvostelukappaleen)
- Marianna Kurtto – Tristania* (saatu)
- Roope Sarvilinna – Osuma*
- Joonas Konstig – Vuosi herrasmiehenä* (saatu)
- A. W. Yrjänä – Joonaanmäen valaat* (aion pyytää arvostelukappaleen)
- Tuomas Kyrö – Mielensäpahoittajan Suomi*
Näissä tilaisuuksissa on aina jännä huomata, miten paljon kirjailijan tapaaminen vaikuttaa halukkuuteen lukea kirja. Etukäteen kirjat olivat minulle tuntemattomia (no okei, paitsi Tuomas Kyrön). Ennen haastatteluja nappailin saatavilla olevista pari lähinnä kansikuvan perusteella. Kuitenkin jo 10 minuutin haastattelujen jälkeen kirjat aukenivat ihan eri tavalla, ja nyt voisin lukea niistä melkein kaikki. Kun kirjailija muuttuu nobodysta vähänkin tutuksi naamaksi, kirjaan tarttuu paljon helpommin. Niin, se on varmaankin syy miksi näitä tilaisuuksia järjestetään.
Viihdyttävimpiä esiintymisiä olivat A. W. Yrjänän ja Tuomas Kyrön haastattelut. Yrjänä kertoi muun muassa, että halusi keskittyä kirjassaan juoneen eikä henkilöiden miettimiseen. Niinpä hän lainasi henkilöiden nimet ja ulkomuodot naapureiltaan – toki ilmeisesti luvan kanssa. Tuomas Kyrö puolestaan rönsyili vastauksissaan sinne sun tänne, mutta häntä olisi mielellään kuunnellut pidempäänkin.
Söimme ruoka- ja viinipuolella lauantain lounaan, mutta viinejä en tällä kertaa maistellut. Pointit kuitenkin osastolle, jossa ehdotettiin sopivaa viiniä niin kirjan kanssa kuin Game of Thrones -maratonille. :D
Suomalaisen kirjakaupan osasto onnistui tiivistämään samalle hyllylle kasan loistavia fantasiakirjoja ja monta sellaista, jotka haluan lukea. Potterit ovat tietenkin ikisuosikkeja, Kuura ja Kajo koukuttavaa ihmissusidraamaa ja Hän sanoi nimekseen Aleia hyvä kotimainen steampunk-fantasiatrilogian avaus. Toinen osa Seleesian näkijä hurmaa syvän turkoosilla kannellaan, mutta on vielä lukematta.
Throne of Glass – Lasipalatsi odottelee hyllyssä lukemista, ja lukujonossa ajatuksen tasolla ovat myös Linnunsitoja, Muistojenlukija ja Käärmeiden kaupunki. Viime aikoina on ilmestynyt kyllä runsaasti omaperäistä kotimaista fantasiaa ja YA-kirjallisuutta. Tajusin myös, että kaikki kuvan teokset ovat naisten kirjoittamia. Jes!
Lopuksi oma messusaldoni: kahdeksan romaania ja näiden lisäksi aiemmin mainitsemani värityskirja.
- Kiera Cass: Valinta
- Andy Weir: Yksin Marsissa
- Marianna Kurtto: Tristania (saatu)
- Joonas Konstig: Vuosi herrasmiehenä (saatu)
- Winston Graham: Poldark, osa 1
- Diana Gabaldon: Muukalainen
- Hugh Howey: Siirros
- Hugh Howey: Kohtalo
Ostin enemmän kuin olin ajatellut, mutta vainuni sanoo että tykkään kaikista ostamistani. Valinnasta olen lukenut monesta blogista ja tiedän suurin piirtein mitä siinä tapahtuu. Haluan lukea annoksen hömppää joka tapauksessa. Yksin Marsissa -elokuvan olen katsonut pari kertaa, ja kirja vaikuttaa vähintään yhtä hyvältä.
Poldarkistakin olen katsonut sarjan (ihana), joten on aika lukea kirja. Sekä tästä että Gabaldonin Matkantekijä-sarjasta on niin monta osaa, että niiden lukemisessa meneekin sitten joku aika. Howeyn kirjat pääsivät aiemmilta messuilta ostetun Siilon seuraan, nyt on koko sarja kerätty.
Sellaiset messut siis. Ensi vuonna taas uudestaan!
Sain Messukeskukselta bloggaajapassin messuille.
HEI MUUTEN…
Oletko jo tilannut blogin uutiskirjeen? Tilaajille tupsahtaa kerran kuukaudessa kooste kirjallisuuskuulumisia. Marraskuun ensimmäisessä kirjeessä mukana on vain tilaajille tarkoitettu arvonta, jossa voit voittaa kovan kotimaisen esikoisromaanin! Kiinnostaako eniten Minna Rytisalon Lempi, Ben Kallandin Vien sinut kotiin vai Erika Vikin Hän sanoi nimekseen Aleia?
Tilaa uutiskirje >
