Syksyn 2021 kirjatärpit aikuisille

Kirjasyksy on täällä! Keräsin jälleen yhteen kasan kiinnostavimpia teoksia kotimaisilta kustantamoilta. Jos lukumakusi on samantyylinen kuin minulla, saat toivottavasti tästä kirjavinkkejä myös omaan listaasi syksylle 2021.

Tue kirjabloggaajaa ja tilaa kirjoja mainoslinkkini kautta:
*Kirjaostoksille Adlibrikseen

Kuunteletko mieluummin äänikirjoja tai luetko e-kirjoja?
*Kokeile Bookbeatia ilmaiseksi 30 päivää! Tarjous koskee uusia asiakkaita.


Fantasiaa ja scifiä

N. K. Jemisin: Viides vuodenaika (Murtunut maailma #1)
Suom. Mika Kivimäki
Jalava 2021

Essun lähtee etsimään perheensä rippeitä kuolevassa, kuolettavassa maassa. Ilman auringonvaloa, puhdasta vettä ja viljelysmaata koko maailma on ajautumassa sotaan. Essun ei välitä, vaikka maailma hänen ympärillään hajoaisi. Hän hajottaa sen vaikka itse, jos voi siten pelastaa tyttärensä.”

Kävin katsastamassa alkuteoksen Goodreadsissa, ja se olikin ollut jo kauan lukulistallani. Kirja on saanut hyvät arviot ja runsaasti palkintoehdokkuuksia.

Victoria Averyard: Maailmojen murtaja
Suom. Jussi Korhonen
Aula & Co 2021

Pimeys hiipii Allwardin valtakuntaan ja jopa syrjäisessä merenrantakylässä asuva Corayne tuntee sen. Coraynelle selviää, että hän on muinaisen sukulinjansa viimeinen – ja samalla viimeinen toivo koko tunnetun maailman lopullista tuhoa vastaan.

Victoria Averyardin aiempi teos Punainen kuningatar on edelleen lukujonossa, mutta Maailmojen murtaja aloittaa uuden fantasiasarjan. Kuvaustekstin perusteella kuulostaa melko perinteiseltä maailmanpelastusmeiningiltä, mutta kiinnostelee silti.

Sylvain Neuvel: Tulevaisuuden historia
Suom. Einari Aaltonen
Like 2021

Mian perhe on muokannut ihmiskunnan historiaa yli 99 sukupolven ajan. Ihmishenki on ollut halpa, kun päämääränä on ollut avaruus. Mian tehtävä on salakuljettaa Wernher Von Braun natsi-Saksasta amerikkalaisten käsiin ja varmistaa avaruusvarustelun tulevaisuus. Mian perhe ei ole kuitenkaan ainoa, joka yrittää vaikuttaa historian kulkuun.

Alkuteos on saanut vaihtelevia arvioita Goodreadsissa, mutta kuvaus kuulostaa kuitenkin sen verran kiinnostavalta, että kirja pääsi listaan. Tulevaisuuden historia aloittaa uuden trilogian.

Fontenelle: Maailmojen moninaisuudesta
Suom. Osmo Pekonen
Art House 2021

Eroottinen ja astronominen uteliaisuus kietoutuvat yhteen, kun oppinut tiedemies käy selostamaan tähtitieteen salaisuuksia viehättävälle markiisittarelle ranskalaisen linnan puistossa. Avaruusaiheinen fantasia on maailmankirjallisuuden klassikko, joka on inspiroinut monia varhaisia scifi-kirjailijoita ja on itsekin ansainnut paikkansa scifin historiassa.”

No nyt! Scifi-kirjallisuuden klassikko vuodelta 1686 on suomennettu. Kirja ei todennäköisesti ole yhtään omaan makuuni, mutta näin vanhat kirjat kiinnostavat jo historiansa vuoksi.

Susanna Clarke: Piranesi
Suom. Helene Bützow 
WSOY 2021

Piranesi asuu Talossa, jossa on lukematon määrä huoneita ja käytäviä, joita reunustavat tuhannet patsaat. Vuorovesi yltää portaisiin asti, pilvet liikkuvat yläkerran saleissa. Mutta Piranesia ei pelota: hän tuntee veden liikkeet ja reitit huoneiden välillä. Kun liidulla piirrettyjä viestejä alkaa ilmestyä lattioihin, Piranesi varmistuu siitä, että Talossa liikkuu myös joku tai jokin muu. Mutta kuka, ja mitä hän haluaa?

Susanna Clarken edellinen menestysromaani Jonathan Strange & herra Norrel on vielä minulta lukematta, mutta tämä kuulostaa kiinnostavalta ja on saanut hyvät arviot.


Romantiikkaa ja hyvää mieltä

Emily Henry: Täydellinen päivä
Suom. Taina Wallin
Karisto 2021

January kirjoittaa romanttisia bestsellereitä, Augustus korkeakirjallisuutta. January antaa tarinoilleen onnellisen lopun, Augustus tappaa kaikki hahmonsa. He ovat toistensa vastakohtia, joita yhdistävät vain tyhjän paperin kammo ja naapuritalot järven rannalla. Eräänä iltana parivaljakko kehittää haasteen: Augustus viettää kesän kirjoittamalla naistenviihdettä ja January kirjoittaa korkeakirjallisen mestariteoksen.”

Kuulostaapa mainioilta lähtökohdilta romanttiselle kirjalle!

Sosuke Natsukawa: Kissa joka suojeli kirjoja
Suom. Raisa Porrasmaa 
Tammi 2021

”Viisas, filosofinen kertomus kissasta ja nuoresta pojasta, joka oppii ymmärtämään elämää kirjojen avulla. Nuori Rintaro-poika kohtaa edesmenneen isoisänsä kirjakaupassa puhuvan kissan, joka vie hänet mukaansa maagiselle matkalle kaupasta avautuviin labyrintteihin. Siellä hänen tehtävänsä on vapauttaa kaltoin kohdellut kirjat niihin kaavamaisesti suhtautuvien ihmisten vallasta. Samalla Rintaro itse oppii, että lukemalla kirjoja voi saada voimaa ja ymmärrystä.”

Japanilaista feelgoodia kirjojen merkityksestä ja kissojen viisaudesta! Kirja-aiheiset kirjat kiinnostavat aina.


Mysteereitä ja salapoliiseja

Wilkie Collins: Kuunkivi
Suom. Mika Tiirinen
Arktinen banaani 2021

Rachel Verinder saa 18-vuotislahjaksi valtavan timantin, Kuunkiven. Tytön setä on Intian-komennuksellaan kahmaissut ainutlaatuisen aarteen haltuunsa. Syntymäpäiväjuhlansa iltana Rachel huomaa lahjansa kadonneen. Vuonna 1868 ilmestynyt Kuunkivi tunnetaan maailman ensimmäisenä salapoliisiromaanina.

”Ensimmäiset kirjat” ovat aina kiinnostavia, niin kuin myös tämä ensimmäinen salapoliisiromaani. Kiva, että näitä suomennetaan uudestaan!

Sarah Penner: Myrkynkeittäjä
Suom. Päivi Paju
HarperCollins 2021

1700-luvun Lontoon syövereissä on salainen apteekki, joka palvelee epätavanomaista asiakaskuntaa. Ympäri kaupunkia lontoolaisnaiset kuiskuttelevat mystisestä Nellasta, joka myy taitavasti naamioituja myrkkyjä käytettäväksi naisia sortavia miehiä vastaan. Nyky-Lontoossa aloitteleva historioitsija Caroline Parcewell juhlii kymmenettä hääpäiväänsä yksin saatuaan tietää miehensä uskottomuudesta. Hän löytää sattumalta vihjeen, joka liittyy Lontoon 200 vuotta vanhoihin, ratkaisemattomiin apteekkarimurhiin.”

Alkuteoksen arviot jakautuvat Goodreadsissa aika vahvasti, mutta kirjan kuvaus kuulostaa oikein mielenkiintoiselta. (Ja kansi on hieno.)

Joël Dicker: Huoneen 622 arvoitus
Suom. Kira Poutanen 
Tammi 2021

”Salaisuus luksushotellissa – murhamysteeri juonikoukkujen mestarilta! Kirjailija nimeltä Joël saapuu Verbieriin Sveitsin Alpeille aikeenaan lomailla ja unohtaa rakkaushuolet. Vanhassa luksushotellissa hän huomaa, että huone numero 622 puuttuu kokonaan. Miksi? Pikkuseikasta avautuu Agatha Christie -henkinen salaisuuksien verkko, jonka käänteet johtavat Sveitsin raharikkaiden suljettuun maailmaan, kätkettyihin salaisuuksiin ja lopulta murhaan.”

Agatha Christie -henkinen murhamysteeri luksushotellissa kuulostaa erittäin hyvältä.

S. J. Bennett: Windsorin solmu
Suom. Kaisa Haatanen 
WSOY 2021

Kun kaikki katseet kohdistuvat hänen majesteettiinsa, kukaan ei tule ajatelleeksi mitä kaikkea hän puolestaan näkee – saammeko esitellä täydellisen yksityisetsivän, kuningatar Elisabet II:n! Illalliskutsujen jälkeen yksi vieraista löytyy huoneestaan kuolleena. Kun kuolema paljastuu murhaksi ja epäilyksen valokeila kääntyy henkilökuntaan, kuningatar Elisabetin ei auta muu kuin ottaa ohjat omiin käsiinsä ja ratkaista mysteeri – aivan niin kuin monta kertaa aiemminkin.

Miss Marple kohtaa The Crown -sarjan, kun kuningatar Elisabet ryhtyy salapoliisiksi. Mainiota!

Tuire Malmstedt: Lasitarha
Aula & Co 2021

Seitsemänvuotias Henri katoaa jäljettömiin koulun metsäretkellä. Poliisi tekee kaikkensa pojan löytämiseksi, mutta tutkintalinjat päättyvät umpikujaan ja tutkinta lopetetaan. Vuosien kuluessa myös Henrin äiti Lilja menettää toivonsa. Sitten paikallislehdessä kerrotaan, että nelivuotias Lenni on kadonnut keskustan leikkipuistosta.

Sain vasta luettua Tuire Malmstedin kirjan Pimeä jää, joka oli lupaava esikoisdekkari. Kirjailija on siirtynyt Aula-kustantamon talliin ja aloittaa tällä teoksella uuden Metso & Vauramo -dekkarisarjan.

Max Seeck: Kauna
Tammi 2021

Yritysjohtaja Eliel Zetterborg löydetään surmattuna asunnostaan. Huoneistoon ei ole murtauduttu, ja ainut johtolanka on olohuoneen lasipöydällä lojuvat palapelinpalat. Zetterborgin yritys on kertonut tuhansia ihmisiä koskevista irtisanomisista vain muutamia päiviä aiemmin. Jessica Niemi on jättäytynyt pois työstään Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikössä ja keskittyy tutkimaan kuolemantapausta, joka tuntuu omituisella tavalla kytkeytyvän häneen. Mutta kun Zetterborgin murhasta alkaa paljastua yhä karmivampia yksityiskohtia, Jessica ei voi vastustaa kiusausta vaan palaa takaisin kentälle.”

Luin alkuvuodesta Uskollisen lukijan, joka on Jessica Niemi -sarjan ensimmäinen osa. Tämä taitaa olla jo kolmas, joten listalle nostaminen ei ole kovin loogista. Nostanpa kuitenkin, koska Uskollinen lukija koukutti mukaansa niin hyvin.


Jännitystä ja trilleriä

Johanna Sinisalo: Ukkoshuilu
Otava 2021

Leena Lind rakastaa työtään meteorologina, mutta kun sääennusteita laativa yritys myydään ja pilkotaan, hän joutuu haaskaamaan asiantuntemustaan aivottomissa hanttihommissa. Vintius Phoenix -yhtiön salamyhkäinen tutkimushanke herättää Leenan epäilykset: pyrkiikö joku säiden hallitsemiseen? Leenan Leia-tytär kuvaa leikkejään videolle. Hän tulee tallentaneeksi jotakin, mikä kiinnostaa myös Leenan uutta työnantajaa. Pian äiti ja lapsi ovat vaarassa, eikä uhka suinkaan rajoitu heihin.

En ole vieläkään lukenut yhtään Johanna Sinisalon kirjaa, mutta tämäkin kuulostaa kiinnostavalta.

Sebastian Fitzek: Ikkunapaikka 7A
Suom. Heli Naski
Bazar 2021

Psykiatri Mats Krüger tietää, että hänen lentopelkonsa on täysin irrationaalinen. Hän tietää myös, että onnettomuuden sattuessa on tilastollisesti todennäköisintä menehtyä, mikäli istuu paikalla 7A. Krüger varaa itselleen ylimääräisen paikan 7A ja jättää sen tyhjäksi. Jos kukaan ei istu paikalla, uskoo Krüger lennonkin sujuvan ongelmitta. Lentokoneen noustua ilmaan Krüger saa kuitenkin puhelun. Joku on kidnapannut hänen raskaana olevan tyttärensä ja uhkaa tappaa tämän, ellei Krüger kaappaa konetta ja pakota sitä maahansyöksyyn.

Lentopelkoa ja piinaavaa jännitystä! Kuulostaa mukavan kauhistuttavalta.

Clare Mackintosh: Panttivanki
Suom. Marja Luoma
Gummerus 2021

Mina on yksi tarkoin valituista lentoemännistä, jotka on otettu mukaan suoran Lontoo–Sydney-yhteyden avajaislennolle. Hän yrittää keskittyä työhönsä ja olla miettimättä liikoja viisivuotiaan tyttärensä tilannetta. Lentokone on vasta noussut ilmaan, kun Mina saa hyytävän viestin nimettömältä matkustajalta, joka aikoo varmistaa, ettei kone tule koskaan pääsemään määränpäähänsä. Tämä tarvitsee Minan avukseen – ja tietää tarkalleen, miten saada hänet tottelemaan.”

Lisää lentopelkoa ja piinaavaa jännitystä! Pitäisi varmaan lukea sekä tämä että Fitzekin kirja ja tehdä vertaileva tutkimus.


Historiaa eri aiheista

Peter Frankopan: Silkkitiet – Uusi maailmanhistoria
Suom. Jaana Iso-Markku
Atena 2021

Turkiksia, hopeaa ja öljyä. Ideoita, uskontoja ja keksintöjä. Kauppareittien kuhina on kietonut lännen ja idän kohtalot yhteen jo parituhatta vuotta. Huippuhistorioitsijan vankka suurteos näyttää, mistä moderni maailma on syntynyt.”

Mielenkiintoiselta vaikuttava historiankirja, vaihteeksi jotain muuta kuin länsimaiden historiaa. Kaunis kansi!

Elinor Cleghorn: Sairas ja viallinen – Naiset lääketieteen historiassa
Suom. Veli-Pekka Ketola
Bazar 2021

Lääketieteen historia on paitsi tieteellistä myös yhteiskunnallista ja kulttuurista historiaa, jonka perustan ovat luoneet miehet. Naistutkimukseen erikoistunut tohtori Elinor Cleghorn kertoo, kuinka lääketiede on kohdellut naisia kaltoin ja kuinka naiset ovat edelleen sairauksien suhteen eriarvoisessa asemassa. Kirja valottaa naisten asemaa lääketieteessä aina antiikin Kreikan vaeltelevan kohdun myytistä noitavainoihin, 1800-luvun hysteerisinä pidettyihin naisiin ja nykyaikaan saakka.

Caroline Criado Perezin kirja Näkymättömät naiset avasi silmät huomaamaan, miten naiset on monesti sivuutettu lääketieteessä. Tämä menee ehdottomasti lukulistalle.

Ritva Kylli: Suomen ruokahistoria
Gaudeamus 2021

Teepöydän kulhoissa on hillottua mesimarjaa, lakkaa, viinimarjaa ja vadelmaa sekä suurilla porsliinilautasilla mustia ja valkeita konvehteja, kasa sokeriryynejä, sitruuna- ja pomeranssitankoja ja paahdettuja manteleita. Uskoisitko, että kattaus on vuoden 1788 Oulusta?”

Ruoan historiasta on tullut luettua vähemmän. Kiinnostaa!

Sanna-Mari Hovi: Viikingeistä Victoriaan – Ruotsin monarkian tarina
Minerva 2021

”Hoviasiantuntijana ja menestysteoksen Monarkian muruset kirjoittajana tunnetuksi tullut Sanna-Mari Hovi vie kaivatussa kirjassaan lukijan matkalle Ruotsin kuningashuoneen kiehtovaan historiaan. Teos tarjoaa lukijalle runsaasti yllättävää tietoa esimerkiksi siitä, kuinka pitkään ensimmäisen Bernadotte-kuninkaan hiusten kähertäminen kesti, miksi erästä prinssiä kutsuttiin veturia vajaammaksi ja kuinka Carl Philipistä meinasi tulla Viron kuningas. Kirjan pääpaino on nykyisessä Bernadotten kuningassuvussa, joka nousi valtaan vuonna 1818.”

Kaisa Haatasen ja Sanna-Mari Hovin Monarkian muruset oli mainio teos. Tämäkin on varmasti hyvä kaikille kuninkaallisista kiinnostuneille!


Yleistä ja yhteiskunnallista

Roland Paulsen: Entä jos? Miten kestämme epävarmuutta
Suom. Heikki Eskelinen
Tammi 2021

”Entä jos unohdinkin sulkea lieden ja nyt koko talo palaa? Entä jos olenkin valinnut aivan väärän puolison? Entä jos toimemme pandemian hillitsemiseksi ovatkin olleet vääränlaisia? Entä jos? on sekä katsaus ahdistuneisuuden historiaan ja sen vaihteleviin piirteisiin eri kulttuureissa että kannustava puheenvuoro, joka vaatii toimia tämän yhteiskuntaan levinneen epidemian voittamiseksi.

Entäjossittelun historiaa ja apua ahdistukseen. Erikoinen, mutta mielenkiintoinen aihe.

Lehtinen, Pasanen & Uusikangas: Huijareiden vallankumous
Vastapaino 2021

Pääsitkö opiskelemaan pelkällä tuurilla? Saitko unelmiesi työn osaamatta yhtään mitään? Pelkäätkö paljastuvasi huijariksi, joka on puhtaan sattuman ansiosta luovinut elämässä eteenpäin? Todennäköisesti et ole huijari, vaan koet huijarisyndroomalle tyypillisiä huijaritunteita. Huijarisyndrooma ei nimestään huolimatta ole diagnosoitavissa oleva sairaus, vaan yhteiskunnallisista rakenteista kumpuava ongelmallinen ilmiö.

Kukapa ei olisi joskus tuntenut huijarisyndrooman hiipivän mieleen?

Johanna Vehkoo: Oikeusjuttu
Kosmos 2021

’Mitään ei saa enää sanoa’, kuuluu julkisessa keskustelussa tiuhaan toisteltu fraasi. Todellisuudessa Suomessa saa sanoa paljonkin: uhkailla ja huoritella voi ilman kummoista pelkoa vastuuseen joutumisesta. Natsiksi tai rasistiksi kutsumisesta voi joutua kuitenkin rikossyytteeseen. Tässä kirjassa toimittaja Johanna Vehkoo kertoo, kuinka hänelle kävi juuri niin.

Tätä oikeusjuttua tuli seurattua hämmentyneenä Twitterissä. Täytyy varmaan lukea kirjakin.

Mikko Hyppönen: Internet
WSOY 2021

”F-Securen tutkimusjohtajana työskentelevä Hyppönen on perehtynyt 30-vuotisella urallaan syvällisesti internetin pimeään puoleen: nettirikollisuuteen, tietoturva-aukkoihin, kohtalokkaisiin ohjelmointivirheisiin ja vakoiluun. Netin merkitystä avaavien tapausesimerkkien ohella Hyppönen kertoo lennokkaasti matkastaan Commodore 64:lla ohjelmoineesta teinistä yhdeksi maailman johtavista tietoturva-asiantuntijoista.

Mikko Hyppönen on yksi tunnetuimpia suomalaisia nimiä internetin ja tietoturvan saralla. Pitääpä varmaan lukea, mitä hänellä on sanottavana netin ihmeellisestä maailmasta.

Ilkka Karisto: Vuosi ilman nettiä
WSOY 2021

Ilkka Karisto poistui internetistä kokonaiseksi vuodeksi, jotta saisi takaisin keskittymiskykynsä. Ensimmäiset kuukaudet ilman nettiä olivat helppoa ja mukavaa aikaa: vuorokauteen ilmaantui lisätunteja kuin tyhjästä. Karisto luki kirjoja enemmän kuin vuosiin ja alkoi käydä kuntosalilla pitkän tauon jälkeen. Sitten iski koronavirus, ja koko muu maailma siirtyi nettiin.”

Ja sitten toiseen ääripäähän! Vaikea kuvitella, miten nykymaailmassa voi selvitä vuotta ilman internetiä.

Riina Tanskanen: Tympeät tytöt – Aikuistumisriittejä
Into 2021

”Tympeät tytöt -kirjan värejä, suloisuutta ja vastarintaa pursuavat sarjakuvat iskevät tyttöyden kipupisteisiin. Kirja on riemastuttava ja tuiki tärkeä teos ahtaista asenteista ja arvoista, kehosta ja ulkonäöstä, pelosta ja miellyttämisen halusta. Tympeät tytöt eivät etsi syntipukkia, vaan joutuvat kerta toisensa jälkeen toteamaan, että asenteet elävät kaikkialla yhteiskunnassamme, myös heissä itsessään.”

Olen törmännyt Tympeisiin tyttöihin useaan otteeseen Instagramin kautta, ja sarjakuvat ovat monesti kyllä puhuttelevia.


Elämäkertoja ja muistelmia

Richard Munson: Tesla – Modernin luoja
Suom. Aki Räsänen
Aula & Co 2021

Nikola Tesla (1856-1943) keksi muun muassa radion ja kaukosäätimen, kehitti robotiikkaa ja laserteknologiaa, patentoi vaihtovirran ja oikosulkumoottorin. Teslan keksinnöt ovat muokanneet maailmaamme, mutta silti tämä serbialais-yhdysvaltalainen nero on laajalti tuntematon.

Tesla kuunnostaa kuvauksen perusteella erikoiselta kaverilta. Hyvin kirjoitetut elämäkerrat kiinnostavat, toivottavasti tämä on sellainen.

Nellie Bly: Maailman ympäri 72 päivässä
Suom. Tuija Tuomaala
Punos-Kustannus 2021

Vuonna 1888 nuori toimittaja Nellie Bly sai ajatuksen: voisiko maailman kiertää nopeammin kuin Jules Vernen fiktiivinen sankari? Ei onnistu naiselta, kuului tyly tuomio hänen esittäessään ideansa päätoimittajalle. Vuotta myöhemmin Nellie kuitenkin lähti matkaan ja osoitti epäilyt aiheettomiksi. Nellien matkakokemukset julkaistiin kirjana, josta tuli aikansa bestseller. Kirja on käännetty nyt ensimmäistä kertaa myös suomeksi.

Monen muun tavoin bongasin tämän kirjan Hesarin laajasta artikkelista. Nellie Bly onkin tuttu esimerkiksi Naiset joita ajattelen öisin– sekä Reissunaisia-kirjoista. Hienoa että tällaisiakin klassikoita suomennetaan!

Dara Mcanulty: Nuoren luonnontutkijan päiväkirja
Suom. Leena Ojalatva
Karisto 2021

15-vuotiaan Daran puhuttelevat päiväkirjamerkinnät vievät Pohjois-Irlannin kuvankauniisiin maisemiin. Kirja kattaa yhden vuodenkierron keväästä kesään, syksystä talveen, kotona ja koulussa, luonnossa ja hänen sisimmässään. Teos tarkastelee maailmaa vivahteikkaasti autistisen teinipojan näkökulmasta: tarkkanäköinen luontoaktivisti kuvailee kohtaamisia niin mustarastaiden, sammakoiden, voikukkien kuin jänistenkin kanssa, aina kunnioituksen vallassa ja hämmästellen.”

En muista, mitä kautta törmäsin tähän kirjaan, mutta alkuteos on saanut loistavat arviot Goodreadsissa. Menee lukulistalle!

Leena Majander-Reenpää: Kirjatyttö – Kustantajaelämää
Siltala 2021

Kirjankustantaja Leena Majander leikki lapsena kirjakauppiasta latomalla perheen kirjat sängylle ja komentamalla nuoremmat sisarukset asiakkaiksi. Teinityttö Leena sai isältään lahjaksi Unto Lapin pokkarin Kirja kirjasta ja oppi että on olemassa kustantajan ammatti. Se oli oleva hänen tiensä ja työnsä. Kirjatyttö-teos kertoo pelottoman ja kunnianhimoisen nuoren naisen opiskeluvuosista, ammatinvalinnasta ja ensiaskelista työelämässä.”

Kaikki kirja-alaan liittyvä kiinnostaa, ja erityisesti kustantamiseen liittyvät tarinat.

Kersti Juva: Tolkienin tulkkina – Tarina Sormusten herran suomentamisesta
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2021

Kersti Juva suomensi Tarun sormusten herrasta (kaksi ensimäistä osaa kirjailija Eila Pennasen kanssa) vuosina 1972-1975 ja on sen jälkeen suomentanut lähes koko Tolkienin tuotannon. Mutta miten 23-vuotias aloittelija sai käännettäväkseen yhden vuosisadan merkittävimmistä romaaneista? Juva käy läpi erityisesti suomentamiinsa nimiin ja nimityksiin liittyviä ratkaisuja Aarnilasta örkkeihin sekä kommentoi Tolkienin vastaanottoa Suomessa.”

Tätä on odotettu! Harmittelin Juvan edellisen teoksen kohdalla, ettei Tolkienia tuotu erityisesti esille. Nyt sitä on luvassa kokonaisen kirjan verran.


Käytännön tietokirjat

Julia Thurén: Kaikki kuluttamisesta
Gummerus 2021

Älä osta mitään turhaa roskaa, Julia Thurén aina sanoo itselleen, sillä hän tietää, ettei se tee hyvää hänelle, saati planeetalle. Siitä huolimatta hän ostaa. Kirjassaan Kaikki kuluttamisesta Thurén selvittää, missä kuluttamisen juuret ovat, miten tavaran haalimisen voisi lopettaa ja millaisia tulevaisuuksia se voisi tarkoittaa.

Thurénin edellinen teos Kaikki rahasta oli napakka tietopaketti aiheestaan, joten tältäkin voi odottaa hyvää.

Anniina Nurmi: Rakastan ja vihaan vaatteita
S&S 2021

Voiko maailman pelastaa kuluttamalla? Vastuullisista vaatteista puhutaan enemmän kuin koskaan, mutta mitä vastuullisuus oikeastaan tarkoittaa? Mistä voi tietää, mikä on oikeasti ekologista ja eettistä? Entä kenen vastuulla on hillitä ilmastokriisiä kiihdyttävää liikakulutusta? Rakastan ja vihaan vaatteita on vaatealalla pitkään työskennelleen Anniina Nurmen henkilökohtainen tilinteko ja asiantunteva sukellus nykymuotoiseen vaateteollisuuteen.

Muotiteollisuuteen ja kestävyyteen keskittyvä kirja, ehkäpä Rinna Saramäen Hyvän mielen vaatekaapin hengessä? Kansi on harmillisen tylsä.

Moona Laakso: Vaurastu kuin nainen
Into 2021

”Maria Friström jätti uran Piilaaksossa ja loi Suomessa kahden miljoonan euron asuntosalkun. Miten hän sen teki? Mikä sai Minna Parikan lopettamaan huipulla ja missä asioissa Paola Suhosen mielestä naisten tulisi katsoa itseään peiliin? Vaurastu kuin nainen kertoo 12 menestyneen suomalaisen naisen tarinat rikastumisesta. Kirjassa sijoittavat sekatyöläiset, yrittäjät ja johtajat kertovat ajatuksistaan rahasta, osa ensi kertaa näin avoimesti.”

Olen lukenut ihan riittävästi naisille suunnattuja talousoppaita, mutta toisaalta näin yrittäjänä bisnestarinat kiinnostavat.

Penttala & Pakarinen: Suomen Supernanny – Pienillä teoilla parempaa perhe-elämää
Into 2021

Miten auttaa lasta, jos hän alkaa kiusata tai tulee kiusatuksi? Mitä tehdä, kun lapset eivät suostu menemään yöpuulle? Kuinka saada lapset irti peleistä ja sosiaalisesta mediasta? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa supersuosittu televisiotähti Suomen Supernanny!

Satuin juuri lukemaan Hesarin artikkelin Penttalasta, ja hän vaikutti asiantuntevalta vaikka en ole sarjaa katsonutkaan. Kiinnostaisi tietää, mitkä ovat Oikeat Ratkaisut kuvaustekstin ongelmiin.

Hanna Markuksela: Suorituskyvyn salaisuus
Tammi 2021

Opas niille, jotka haluavat voida mahdollisimman hyvin omassa elämäntilanteessaan: vaativissa johtotehtävissä, ruuhkavuosissa tai uupumisesta toipumisessa. Kirja ei keskity toistelemaan, mitä kaikkea pitäisi tehdä, vaan kertoo, miten se kaikki tehdään – viisaasti, helposti ja rennosti. Menestyksen ja terveyden takana on oikeanlainen vireystilan itsesäätely.”

Tästä en olisi kiinnostunut pelkän kuvaustekstin perusteella, mutta Me Naisten artikkeli herätti kiinnostuksen.

Löytyikö listasta luettavaa omaan jonoon?

James Essinger: Adan algoritmi

— Ada oivaltaa sen ydinseikan, että analyyttinen kone ja Jacquard-kutomakone toimivat pohjimmiltaan samoin, ja niin hän tekee upean ja valtaisan käsitteellisen loikan, jonka perusteella hänet on katsottava tietokoneen esihistorian merkittäväksi hahmoksi – ja kiistatta sen johtavaksi naishahmoksi. Jakso osoittaa hänen ymmärtäneen täsmälleen, mikä tietokone on.

Löysin Vastapainon tuoreen kirjan Adan algoritmi syksyn 2016 kirjakatalogista, ja kävin saman tien varaamassa sen kirjastosta itselleni. Ada Lovelacen tarina ei ollut tuttu, ja alkoi kiinnostaa, miten 1800-luvun alussa elänyt nainen vaikutti digiajan alkamiseen.

James Essingerin teos kertoo Ada Lovelacen elämänvaiheista ja työstä perusteellisesti, mutta huumorilla höystettynä. Samalla tutustutaan myös moniin Adan elämän tärkeisiin hahmoihin. Essinger maalailee värikkäät kuvat henkilöiden luonteista eikä epäröi kommentoida heidän tekemisiään. Kirjan tyylistä tulee monessa kohdassa mieleen Jane Austenin kepeän ironinen tyyli, vaikka nyt onkin kyse todellisista historian henkiöistä.

Valitettavasti suurimmasta osasta asiakirjaa ei saa selvää: 1800-luvun alussa lukukelpoista käsialaa ei pidetty herrasmiehelle välttämättömänä ja Greig oli kaikin puolin herrasmies.

Kirja pohjustaa Adan tarinaa kertomalla ensin hänen isovanhemmistaan ja vanhemmistaan. Ada Lovelacen isä oli kuuluisa runoilija lordi Byron, joka muun muassa petti vaimoaan siskopuolensa kanssa ja jätti jälkeensä raskaat velat. Äiti lady Annabelle oli alkuun arka nuori nainen, mutta tästä kasvoi Adan elämää vahvasti ohjaileva, määrätietoinen nainen. Estääkseen liiallisen mielikuvituksen (jota pahamaineinen runoilijaisä edusti), lady Byron ohjasi tyttärensä päättäväisesti matematiikan pariin. Ada saikin kattavan koulutuksen, mutta ei päässyt toteuttamaan taipumuksiaan koskaan kunnolla, koska sattui olemaan nainen.

Hänen [Adan ystävän, matemaatikko Mary Somervillen] isänsä uskoi – tuohon aikaan tällainen ei ollut epätavallista – että ’abstraktin ajattelun aiheuttama rasitus vahingoittaisi naisen haurasta ruumiinrakennetta’.

Parikymppisenä Ada tutustui kuitenkin matemaatikko Charles Babbageen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Heidän välilleen kehittyi ystävyys ja he tekivät paljon yhteistyötä. Kirja osoittaa, kuinka suuri vaikutus Adalla oli Babbagen työhön, vaikka Babbage itse suhtautuikin Adaan usein alentuvasti omana ”tulkitsijanaan”.

Ada muun muassa käänsi Babbagen suunnittelemasta analyyttisesta koneesta kirjoitetun artikkelin ranskasta englanniksi, ja lisäsi siihen omat huomautuksensa, jotka olivat kolme kertaa pidemmät kuin alkuperäinen artikkeli. Yksi huomautuksista on niin monimutkainen algoritmi, että sitä pidetään maailman ensimmäisenä tietokoneohjelmana. Adan mukaan on myöhemmin nimetty ohjelmointikieli.

Adan algoritmi on kiinnostava ja nopealukuinen kirja, jonka luin yhdessä vuorokaudessa (olosuhteiden pakosta – varattua kirjaa ei saanut uusia). Essingerillä on ollut käytössään runsaasti lähdemateriaalia ja kirjeitä, ja välillä jopa ihmetyttää kuinka tarkasti hän pystyy kuvaamaan 150 vuotta sitten eläneen elämänvaiheet. Kirja on paitsi viihdyttävä tietokirja, myös kiinnostava katsaus varhaisen tietokoneen historiaan.

Luin kirjan vuoden 2016 puolella, joten tämä teos ei pääse lukuhaasteeseen 2017 mukaan.

Subjektiivinen tuomio: ****

James Essinger
Adan algoritmi – Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan
Suom. Tapani Kilpeläinen

Vastapaino 2016
310 sivua

Järvi & Tammi (toim.): Maito tappaa ja muita outoja tiedeuutisia

maito_tappaaYksittäinen tutkimus tuottaa harvoin käänteentekeviä tuloksia, ja tutkijalle saattaa tulla kiusaus ”hieman” korostaa jonkin yksittäisen löydöksen merkitystä. Sitten ketjun seuraavat lenkit haistavat uutisen ja tarttuvat syöttiin: ensin tiedottaja nostaa liioitellun tuloksen mediatiedotteen kärjeksi ja sitten toimittaja tekee tiedotteen pohjalta uutisen, jolle toimitussihteeri kenties vielä muotoilee myyvän klikkiotsikon. Uutisankka on syntynyt.

Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta.

Maito tappaa ja muita tiedeuutisia osui silmääni viime vuonna Vastapainon syksyn kirjatarjonnasta, ja pyysin teoksesta arvostelukappaleen. Nuoruuden unelma-ammattini oli toimittaja, ja olen alkanut kiinnittää yhä enemmän huomiota klikkiotsikointiin, kaikenlaisista tutkimuksista ja ”tutkimuksista” kertovaan uutisointiin ja juttujen todenmukaisuuteen. Tämä oli siis erittäin mielenkiintoinen kirja tähän kohtaan.

Kirja koostuu useiden kokeneiden tiedetoimittajien artikkeleista, jotka käsittelevät tiedeviestintää kukin vähän eri näkökulmasta. Kirjoittajien blogeista olen seurannut jo aiemmin Anja Nysténin Kemikaalikimaraa ja Reijo Laatikaisen Pronutritionist-blogia. Mainioita, kiihkottomia ja informatiivisia julkaisuja molemmat. Tiina Raevaaraa olen ollut ohimennen kuuntelemassa mm.  Turun kirjamessuilla, jossa hän oli mukana tiedeuutisia käsittelevässä paneelissa.

Maito tappaa alkaa muutamalla yleisellä artikkelilla, jossa johdatellaan aiheeseen ja pohditaan tiedeuutisoinnin viihteellistymistä. Käsitellyksi tulee muun muassa tasapainoharha, eli esimerkiksi se että otetaan asiantuntijaksi yksittäinen karismaattinen henkilö, jolla on täysin päinvastainen näkemys kuin tiedeyhteisöllä. Näin saadaan luotua illuusio siitä, että vastakkain ovat kaksi samanarvoista mielipidettä, vaikka toinen olisi tiedettä ja toinen mutua.

Kiinnostavimmat jutut löysin kirjan keskivaiheita. Reijo Laatikainen kirjoittaa ravintoon liittyvistä tutkimuksista, Anja Nystén myrkyllisistä aineista ja niiden todellisista riskeistä ja Jarmo Korteniemi avaruusaiheisita uutisista ja niiden jatkuvista virheistä.

Teuvo Peltoniemi käy läpi Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden käsittelyä mediassa ja Tiina Raevaara kirjoittaa tiedeuutisista vihajulkaisuissa kuten Magneettimediassa ja MV-lehdessä. Kirjan loppupuolelta löytyy myös vähän irrallisen oloinen artikkeli Heurekan mielenterveysaiheisen näyttelyn rakentamisesta, mutta sekin oli mielenkiintoista luettavaa.

Erityisesti Korteniemen avaruusartikkeli ja Peltoniemen juttu Fukushimasta herättelivät ajattelemaan. Korteniemi oli kerännyt artikkelinsa täyteen suomalaismedioiden avaruusuutisissa esiintyneitä virheitä. Hän kysyy, katsottaisiinko vaikka talouden tai urheilun uutisoinnissa sormien läpi jatkuvia vääriä termejä ja suoranaisia virheitä. Tuskin! Tekisi mieli lainata tähän koko luku: iso osa jutuista sai nauramaan ääneen ja loput aiheuttivat facepalm-reaktion.

”Artikkelissa ’Nasa bongasi tuoreen kraatterin – Mars onkin sininen planeetta’ (T&T 6.2.2014) kauniin tuoreen kraatterin kerrotaan yllättäen paljastavan punaisen pintamaan alta ’sinistä kiviainesta’. Seuraavana päivänä jutun loppuun oli lisätty lause ’julkaistua kuvaa on returoistu’ [sic]. Kuva on tosiaankin voimakkaasti muokattu väärävärikuva ja ihmissilmin maisema olisi kaikin puolin punertava. Sinisyys ei ole todellista muutoin kuin kuvassa, eikä otsikko pidä paikkaansa.”

Peltoniemi puolestaan kuvasi artikkelissaan Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden 2011 aiheuttamaa uutiskohua. Siinä missä paikan päällä Japanissa ihmiset olivat rauhallisia eikä säteilyvaaraakaan ollut suoja-alueiden ulkopuolella, ulkomaiset mediat alkoivat revitellä otsikoita paniikista ja ihmisten joukkopaosta.

Varsinainen megakatastrofi eli maanjäristyksen ja tsunamin 16 000 ihmisuhria sekä valtavat taloudelliset menetykset joutuivat kuitenkin mediassa hetkessä sivuosaan, kun Fukushiman ydinvoimalasta alkoi tulla uutisia, joissa esiintyi sana säteily.

Suomessa esimerkiksi MTV3 uutisoi onnettomuuden jälkeen otsikolla ”MTV3:n toimittaja Japanissa: Täällä on todellakin pian kuoleman vaara.” Juttu poiki neljä kantelua Julkisen sanan neuvostolle, ja useat japaninsuomalaiset kommentoivat uutista. ”Maikkari ihan tosissaan uutisoi, että Tokiossa on nyt vaarallista olla kun säteilyarvot ovat nelinkertaiset! Silti se olisi vähemmän kuin luonnon taustasäteily Suomessa monin paikoin.

Syksyllä 2016 ilmestynyt kirja on edelleen erittäin ajankohtainen ja hyödyllistä luettavaa kaikille tiedeviestinnästä ja mediakritiikistä kiinnostuneille. Kaikkea uutisointia ei kannata ottaa todesta, vaikka se julkaistaisiinkin luotettavassa mediassa. Monet jutuista ovat muualta kopioituja tai ulkomaisista julkaisuista suoraan käännettyjä ilman mietintää, onko juttu lainkaan relevantti. Vai pitäisikö suomalaisia Viagran käyttäjiä varoittaa vesijohtoveden vaaroista (Kauppalehti 18.6.2015), koska Yhdysvalloissa Ohion Columbuksessa vedessä on normaalia enemmän nitraattia?

Monessa kohdassa kuitenkin muistutetaan, että huono tiedeviestintä on monen tekijän summa. Toimittajia on helppo syyttää toheloinnista, mutta he eivät ole läheskään aina syyllisiä. Usein homma lähtee lapasesta jo siinä vaiheessa, kun tutkimuksesta laaditaan tiedotetta ja tuloksia halutaan pikkuisen liioitella. Hyvällä journalismilla on siis edelleen paikkansa, ja lähdekritiikki on tarpeen lukijoillekin.

Luin ja bloggasin kirjasta vuoden 2016 puolella, joten en laita sitä vielä vuoden 2017 lukuhaasteeseen.

Subjektiivinen tuomio: ****

Maito tappaa ja muita outoja tiedeuutisia
Toimittaneet Ulla Järvi & Tuukka Tammi
Vastapaino 2016
216 sivua

Tässä vielä kiinnostuneille Reijo Laatikaisen esitys erityisesti hänen aiheeseensa ravintotutkimukseen liittyen: