Kotimaisia kirjallisuustapahtumia vuonna 2018

Päivitetty 25.10.2018

En löytänyt vielä kattavaa listaa tänä vuonna järjestettävistä kotimaisista kirjatapahtumista. Päätin siis koota sellaisen itse!

Listalla ovat aikajärjestyksessä ne kirjallisuusaiheiset tapahtumat, jotka ovat ilmoittaneet nettisivuillaan vuoden 2018 tapahtuman ajankohdan. Listauksesta puuttuu siis toistaiseksi perinteisiäkin vuosittaisia tapahtumia, jotka eivät ole vielä julkaisseet tämän vuoden päivämääriä. Päivitän postausta sitä mukaa, kun uusia tietoja ilmaantuu.


Kirjallisuustapahtumat Suomessa 2018

Å-fest
10.2.2018 Porvoon taidetehdas

Vanhan kirjan talvi
16.-17.2.2018 Jyväskylän kaupunginkirjasto & yliopiston kirjasto

Uudenmaan Kirjoittajat ry:n Talvipäivät
9.-10.3.2018 Hyvinkää, useita paikkoja

Omakustantajapäivä
10.3.2018 Korjaamo, Helsinki

Kirjakekkerit
10.3.2018 Karjaan kirjasto

Roihuvuoren kirjamessut
16.-17.3.2018 Helsinki, Roihuvuori, useita paikkoja

Vaasa LittFest
16.-18.3.2018 Vaasa, useita paikkoja

Tampere kuplii
21.-25.3.2018 Tampere, useita paikkoja

Vihtorin kirjamessut
24.3.2018 Hoteli Ilves, Tampere

KauhuCon
7.-8.4.2018 Richardinkadun kirjasto, Helsinki

Sanat! -kirjallisuustapahtuma
20.-22.4. Kauttua, Eura

KummaCon
28.-29.4.2018 Oulu

Helsinki Lit
25.-26.5.2018 Savoy-teatteri, Helsinki

Maailman kirjat
26.–27.5.2018 Rautatientori, Helsinki

Annikki OFF
6.-9.6.2018 Tampere

Kouvolan Dekkaripäivät
8.-9.6.2018 Kouvola

Annikin runofestivaali
9.6.2018 Tampere

Lahden Runomaraton
14.-17.6.2018 Lahti, useita paikkoja

Toukan Lastenkirjafestari
16.6.2018 Teurastamo, Helsinki

Korjaamon Dekkarilauantai
16.6.2018 Korjaamo, Helsinki

Vanhan kirjallisuuden päivät
29.-30.6.2018 Sastamala

Päätaloviikko
2.-9.7.2018 Taivalkoski

Kajaanin runoviikko
4.-8.7.2018 Kajaani

Kirjakyläpäivät
6.-8.7.2018 Sysmä

Volter Kilpi Kustavissa – kirjallisuusviikko
11.-15.7.2018 Kustavi, useita paikkoja

Finncon 2018
14.-15.7.2018 Turun yliopisto

Pentinkulman päivät
29.7.-5.8.2018 Urjala

Kirjojen Yö
3.-4.8.2018 Sysmä

Puumalan Kirjakemmakat
17.-19.8.2018 Puumala

Runokuu
21.-27.8.2018 Helsinki

Työväenkirjallisuuden päivä
1.9.2018 Työväenmuseo Werstas, Tampere

Helsingin sarjakuvafestivaali
1.-2.9.2018 Suvilahti, Helsinki

Raahen kirjamessut
4.-9.9.2018 Raahe, useita paikkoja

Joensuun kirjallisuustapahtuma
14.-16.9.2018 Joensuu, useita paikkoja

Dekkarifestivaali
22.9.2018 Pörssitalo, Helsinki

Hel-YA -festivaali
29.9.2018 Kulttuuriareena Gloria, Helsinki

Turun kirjamessut
5.-7.10.2018 Turun messukeskus

Helsingin kirjamessut
25.-28.10.2018 Helsingin messukeskus

Dekkarilauantai
27.10.2018 Helsingin messukeskus

Tampereen Tarinatehdas, Kirjallisuustalo
3.11-2.12 Finlaysonin alue, Tampere


Kuinka moneen aiot osallistua?
Jäikö jotain puuttumaan? Täydennä listaa kommenteissa!

Kirjavuoden 2017 kooste Lukujonossa

Vuosi 2017 alkaa olla paketissa, ja on perinteisen vuosikoosteen aika. Viime vuonna listasin 7 parasta lukemaani kirjaa, tänä vuonna ajattelin tehdä hieman kattavamman katsauksen. Aloitin tammikuussa käyttämään vihdoin Goodreadsia, joten olen ensimmäistä kertaa dokumentoinut koko vuoden lukemiset kunnolla.

Asetin vuoden lukutavoitteeksi 50 kirjaa, ja lopulta yllätin itseni lukemalla 62 kirjaa vuoden aikana.
Olen vieläkin aika hämmästynyt, koska vuosi on tuntunut todella kiireiseltä. Välillä on ollut pitkiäkin aikoja (lue: viikko tai pari) kun en ole juurikaan lukenut. Kaikista kirjoista en myöskään ole blogannut. Osa luetuista on ollut vanhojen teosten uusintalukua, ja muutamasta kirjasta on vielä postaus odottamassa varastossa.

Osallistuin myös vuoden 2017 Helmet-lukuhaasteeseen, ja tähän mennessä olen täyttänyt 31/50 kohtaa.
Muutamia kohtia tulee vielä lisää, kun julkaiset loput postaukset vuonna 2017 luetuista. Lähinnä sijoittelin lukemiani kirjoja sopiviin haastekohtiin, en siis aktiivisesti etsinyt lukemista haastekohtien perusteella. Sitäkin olisi hauskaa kokeilla tulevissa lukuhaasteissa.
Vuoden 2017 Helmet-lukuhaasteeni

Osallistuin vuoden aikana yhteen lukumaratoniin. Tulos jäi omasta näkökulmastani hieman vaisuksi, vain reilut 400 sivua. Goodreads on kuitenkin avuliaasti laskenut koko vuoden luetun sivumäärän: 20 385 sivua. Cool!

Lukutilastot 2017 Goodreads-tililtäni.

Tilastoista näkee, että suurimman osan luetuista kirjoista olen tähdittänyt neljällä tai viidellä tähdellä. Olen siis pääasiassa oppinut valitsemaan kirjallisuutta, josta pidän. Myös kolmen tähden ihan hyviä teoksia on listassa, ja yhdelle teokselle annoin kaksi ja yhdelle teokselle yhden tähden. Pisin lukemani kirja on vanha kunnon Harry Potter ja Feeniksin kilta – 1050 sivua on vähän hankala ylittää.

Lukemani kirjat julkaisuvuoden mukaan.

Goodreadsista löytyy myös mielenkiintoinen tilasto luetuista kirjoista julkaisuvuoden mukaan. Oma tilastokäppyräni näyttää aika tasaiselta, koska syksyllä lukemani pari tuhatta vuotta vanha Odysseia hieman vääristää sitä. Ihan uusien kirjojen lisäksi olen kyllä lukenut teoksia myös 1900-luvun puolivälin tienoilta ja siitä eteenpäin (esimerkiksi Kätköpaikka, Paholaisen kirjeopisto, Anne Frankin päiväkirja, vielä bloggaamattomat Näkymätön lapsi ja Poldark – Kapinallinen).

Aloitin syksyllä myös kirjallisuuden perusopinnot Jyväskylän avoimessa yliopistossa. Vaikka en ole vähään aikaan postannut kuulumisia, opinnot ovat edelleen käynnissä. Tähän mennessä olen suorittanut 10 opintopistettä ja nyt tammikuussa meillä alkaa kolmen opiskelijan yhteinen lukupiiri kotimaisen kirjallisuuden tuntemuksen kurssille. 11 kirjaa kolmessa kuukaudessa, vähän hirvittää! Yhtään en ole tietenkään lukenut valmiiksi. On siis todennäköistä, että 1800-1900-luvun suomalaiset klassikot näkyvät täällä bloginkin puolella.

Kaiken kaikkiaan kirjavuosi 2017 onnistui oikein hyvin. Ensi vuodeksi pitäisi keksiä vähän vaativampi lukutavoite! 65 kirjaa ehkäpä, vai pitäisikö tähdätä vielä korkeammalle?

Pääkuva: Pixabay

Margaret Atwood: Penelopeia

Enkö minä sentään ollut uskollinen? Enkö ollut odottanut odottamasta päästyäni, vaikka olin tuntenut suurta kiusausta – joskus pakkoa – tehdä toisin? Ja kun kertomuksen virallinen versio pääsi levitykseen, mikä minusta tehtiin? Opettavainen legenda. Keppi, jolla lyödään muita naisia.

Margaret Atwoodin Penelopeia oli lukulistallani kirjallisuuden perusopintojen takia, ja sitä ennen luin taustalukemiseksi Homeroksen Odysseian. Onneksi tein sen, koska muuten Penelopeian viittaukset ja idea olisivat menneet ihan sivu suun.

Tilaustyönä tehty romaani tulkitsee tosiaan uudelleen Homeroksen nimiin pantuja Iliasta ja Odysseiaa. Ilias kertoo kymmenvuotisesta Troijan sodasta. Odysseia taas kertoo sankari Odysseuksen kotiinpaluusta kyseisen sodan jälkeen. Paluussa vierähtää toiset kymmenen vuotta, ja Odysseus kohtaa monenlaisia vaaroja ja haasteita matkallaan. Näiden 20 vuoden ajan kotona Ithakassa odottaa hänen vaimonsa Penelope, jota innokkaat kosijat ahdistelevat ja houkuttelevat naimisiin kanssaan.

Margaret Atwoodin Penelopeia puolestaan on Penelopen näkökulmasta kirjoitettu tarina Odysseian tapahtumista. Siinä Penelope ei vain odottele paikallaan miehensä paluuta, vaan alkaa kartuttaa miehensä omaisuutta ja liittoutuu palvelusväkensä kanssa saadakseen sisäpiirin tietoja kosijoista.

Penelopen lisäksi tarina nostaa esille erityisesti ne kaksitoista palvelustyttöä, jotka joutuvat hirtetyiksi, kun Odysseus palaa kotiin ja surmaa kosijat. Odysseiassa heidät vain mainitaan lyhyesti, mutta Penelopeiassa he ovat tärkeitä sivuhenkilöitä. He muodostavat myös antiikin satyyrinäytelmien tyylisen kuoron, joka kommentoi juonta aina Penelopen lukujen välissä. Kirjassa kysellään, miksi heidän piti kuolla.

Penelopeian tarina alkaa manalasta, jossa jo kuollut Penelope alkaa kertomaan tarinaansa. Hän kertoo lapsuudestaan, perheestään, avioliitostaan, Odysseuksen odottamisesta ja Odysseuksen paluusta, sekä kuolemanjälkeisestä elämästä manalassa.

Atwood on käyttänyt Homeroksen eeposten lisäksi lähteinä myös muita myyttejä ja antiikin tarinoita, ja kutonut niitä juoneen mukaan. Monet viittaukset selvisivät vasta kun aloin kaivella niitä tarkemmin kirjallisuuden oppimistehtävää varten. Muutamia hauskoja viittauksia myöhempäänkin historiaan löytyy.

Atwood on käyttänyt esimerkiksi muualta löytynyttä tietoa, että Troijan Helena on Penelopen serkku. Helena onkin nostettu viihdyttävän piikikkääksi sivuhahmoksi Penelopen rinnalle. Penelopen mielestä turhamainen ja jatkuvasti flirttaileva Helena pilasi hänen elämänsä, mikä tavallaan onkin totta. Ylipäätään Penelope on hyvin samastuttava hahmo kirjassa, kun hän kommentoi sarkastisesti antiikin henkilöiden tekemisiä ja tapahtumia omasta näkökulmastaan.

Odysseus oli melkoinen tarinaveikko omassa eepoksessaan, mutta Penelopekaan ei ole sen luotettavampi kertoja. ”Mutta me uskoimme. Niin me ainakin sanoimme toinen toisillemme.” Piikatyttöjen kuoro herättelee myös kysymyksiä, pysyikö viisas uskollinen ovela Penelope sittenkään niin uskollisena kahtakymmentä vuotta, vai pitikö hän omaa kivaa kosijoiden seurassa.

Lyhyt romaani oli nopeasti luettu ja viihdyin sen parissa hyvin. Atwood tekee taitavasti pilaa antiikin mytologiasta ja sai ainakin minut naurahtelemaan monessa kohtaa. Ainoastaan loppuun tuotu nykyaikainen oikeussalikohtaus oli hieman hämmentävä lisäys kirjaan. Ehkä senkin olisi voinut jotenkin hienosti tulkita, mutta en nyt tässä kohtaa kyennyt moiseen. Kaiken kaikkiaan suosittelen kirjaa lämpimästi, mutta Odysseia kannattaa lukaista ensin pohjatiedoiksi.

Kirja pääsee mukaan lukuhaasteeseen 2017 kategoriassa Kirjassa mennään naimisiin.

Subjektiivinen tuomio: ****+

Margaret Atwood
Penelopeia. Penelopen ja Odysseuksen myytti.
Suom. Kristiina Drews

Tammi 2005

Kirjasta on kirjoittanut hyvän tekstin aikoinaan myös Taikakirjaimet.