Elämäkerrat

Anna-Liisa Haavikko: Kaari

Kaari Utrio kysyi Avun haastattelussa, kuka jaksoi lukea työpäivän ja kodinhoidon jälkeen laveaa vaativaa taideromaania. Hänestä oli itsestään selvää paeta lukemalla toisenlaiseen maailmaan. Kaari Utriota loukkasi kritiikin kohdistuminen hänen lukijoihinsa, viihdettä lukeviin naisiin, joita kritiikeissä ja kolumneissa mitätöitiin.”

Kaari Utrio kuuluu niihin harvoihin suomalaisiin kirjailijoihin, jotka ovat pystyneet elättämään itsensä kirjoillaan. Silti hänen teoksiaan vähäteltiin monta vuosikymmentä, olivathan ne pelkkää viihdettä naisille. Laajan romaanituotannon lisäksi hän on kirjoittanut myös tietokirjoja. Naisen historiasta kertova Eevan tyttäret nousi aikoinaan epäilyistä huolimatta huimaksi myyntimenestykseksi.

Koska viihdekirjallisuutta ei ajateltu vielä omana genrenään, alussa Utrion historiallisia romaaneja vertailtiin taideproosaan ja kutsuttiin ”rouvaspornoksi”. Kirjailijan mielipiteitä ei osattu erottaa hänen kirjoittamastaan fiktiosta ja kriitikot paheksuivat muun muassa sitä, että kirjat auttoivat naisia pakenemaan todellisuutta. Yllätyin, kuinka usein Utrio myös vastaili kärkkäästi kritiikkeihin ja puolusti itseään julkisesti!

’Eivätkö jännityskirjat ole pakoa todellisuudesta?’ kysyi Kaari Utrio ja ihmetteli: ’Kun presidentti John F. Kennedy sanoi lukevansa Ian Flemingin James Bondia, tuli suorastaan intelligenssin osoitukseksi tietää kaikki tästä seksin ja sadismin sankarista.’

Anna-Liisa Haavikko on tehnyt huikean työn keräämällä Utrion tähänastisen elämän, teot ja kannanotot yksiin kansiin. Utrio on toki siitä hyvä kohde elämäkerturille, että hänen elämänsä on hyvin dokumentoitua. Hänellä on tallessa jopa kaikki lähetetyt kirjeet, jotka hän on kirjoittanut ennen tietokoneaikaa kalkkeeripaperin läpi.

Vuosikymmen kerrallaan etenevä kirja on paitsi elämäkerta, myös kiinnostava katsaus kotimaisen viihdekirjallisuuden historiaan ja kirjailijantyön arkeen. Erityisen mielenkiintoista oli lukea kirjojen vaatimasta taustatyöstä ja Utrion järjestelmällisestä kirjoitusprosessista. Alun perin hän päätti kirjoittaa romaanin välityönä puhtaasti taloudellisista syistä, mikä on harvemmin nykyään lähtökohtana. Hauskaa oli myös huomata, miten hän myöhemmin suhtautui uransa alkuvaiheen teoksiin ja päätyi hieman korjailemaan niitä. Varhaistuotantoonsa Utrio on tyytyväinen vasta viidennestä teoksesta alkaen.

Olipas kaiken kaikkiaan inspiroiva elämäkerta! Olen lukenut vasta yhden Utrion kirjan (Ruma kreivitär) joka oli ihan mukiinmenevä, mutta tämän luettuani olen fani. Lukujonoon meni ainakin 1000-luvulle sijoittuva suurteos Vaskilintu. Utrio on lopettanut kirjailijan uransa, mutta jatkaa nykyään kirjoittelua Facebookissa. Kannattaa vilkaista myös haastattelu Yle Areenasta, jossa käytiin tiivistetysti läpi monia samoja teemoja kuin tässä kirjassa.

Tämä postaus on osa Kirjasähkökäyrä-blogin lukuhaastetta, jossa juhlitaan Kaari Utrion 80-vuotissyntymäpäivää 28. heinäkuuta 2022. Lukujonossa onnittelee!

Lukukokemus: *****

Anna-Liisa Haavikko
Kaari – Kirjailija Kaari Utrion elämä
Siltala 2021
509 sivua

*Osta kirja Adlibriksesta


Kaari oli yksi parhaista alkuvuonna 2022 lukemistani kirjoista. Katso loput viiden tähden kirjat alla olevalta videolta!

28.7.2022
Posted by Sanna in Elämäkerrat, 4 comments

Maria Pettersson: Historian jännät naiset

”Lapsena rakastin historiaa, mutta petyin siihen uudelleen ja uudelleen. Aivan kuin maailmaa olisivat ennen 1970-lukua kansoittaneet pelkät miehet. – – Aikuisena aloin kirjata muistiin historian naisia ja heidän tarinoitaan. En etsinyt maailmanhistorian vaikutusvaltaisimpia naisia – etsin mielenkiintoisia, hurjia, erikoisia ja jänniä naisia.”

Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta.

Ennakko-odotukset: Seurasin aikoinaan Twitterissä yhden kesän Maria Petterssonin #historianjännätnaiset -postauksia, ja toivoinkin projektista kirjaa. Pettersson keräsi käsittämättömän 45 000 euron joukkorahoituksen (sillä kelpaa jo tehdä jonkin aikaa tutkimustyötä), ja lopputulos pullahti viime syksynä markkinoille Atenan kustantamana. Odotukset olivat korkealla!

Toteutus: Kirjassa tutustutaan noin sataan historialliseen naiseen, sellaisiin, joita ei historiankirjoista juuri muuten löydy. Jokaisesta on muutaman sivun mittainen elämäntarina ja suurimmasta osasta myös kuva. Mukana on tiedenaisia, taiteilijoita, urheilijoita, hallitsijoita, rikollisia, aktivisteja, sotilaita, vakoojia ja tutkimusmatkailijoita. 

Mikä toimi:

  • Tämä oli juuri niin hyvä kuin odotinkin! Naisten tarinat ovat kiinnostavia ja taitavasti kerrottu. Kirjasta ei löydy pelkkiä hyviksiä tai pahiksia vaan nimenomaan jänniä ja erikoisia tyyppejä (poikkeuksena ehkä keskitysleirien naiset). Tarinoita ei kaunistella tai kauhistella.
  • Kirja lunasti lupauksensa esitellä nimenomaan tuntemattomampia naisia. Minä olin kuullut aiemmin ehkä viidestä mukana olevasta tyypistä.
  • Eri ajoilta ja eri puolilta maailmaa tulevat tarinat avartavat maailmankuvaa taas vähän lisää, kun tajuaa kuinka kulttuurisidonnaisia esimerkiksi kauneusihanteet ovat. Ehkäpä lempparinaiseni oli persialainen prinsessa Taj-al-Saltana (s. 1883), joka ”oli kuulu kauneudestaan, erinomainen esimerkki ajan kauneusihanteesta, johon Persiassa kuuluivat esimerkiksi pyöreys, tummat kulmakarvat ja viikset”.
  • Lyhyiden lukujen takia kirjaa on helppo lukea iltapalaksi pieninä pätkinä. Veikkaan, että samasta syystä tämä toimii paremmin luettuna kuin äänikirjana.

Mikä ei toiminut: 

  • Kirja on aikamoinen järkäle, mikä hankaloittaa hieman sopivan lukuasennon löytämistä :D

Subjektiivinen tuomio: *****

Maria Pettersson
Historian jännät naiset – Merirosvoja, meedioita, varkaita ja vakoojaprinsessoja
Atena 2020
502 sivua

Osta kirja Adlibriksesta*
Kokeile BookBeat Premiumia 2 viikkoa maksutta* (uusille asiakkaille)

18.6.2021
Posted by Sanna in Elämäkerrat, Historia, 0 comments

Walter Isaacson: Leonardo Da Vinci

Taiteilija istuu täysin rauhallisena työnsä ääressä. Hän on hyvin pukeutunut, ja hänellä on kädessään erittäin kevyt sivellin, joka on kastettu hienostuneeseen väriin. Hänellä on yllään mieleisensä vaatteet; hänen kotinsa on siisti ja täynnä kauniita kuvia, ja häntä säestää usein musiikki tai erilaisten kauniiden teosten ääneen lukeminen.” – Leonardo Da Vinci

Nostin Leonardon elämäkerran kevään 2019 kirjatärppilistalleni sen perusteella, että pidin kovasti Walter Isaacsonin Steve Jobs -elämäkerrasta. Isaacsonin teos on aikamoinen tiiliskivi yli 600 sivullaan, mutta se vie lukijan mielenkiintoiselle matkalle 500 vuoden takaiseen Italiaan. Materiaalina on käytetty esimerkiksi Leonardon työpäiväkirjoja, joita häneltä jäi satoja sivuja.

Leonardosta piirtyy kaiken kaikkiaan kiinnostava kuva. Hän oli avioton lapsi ja itseoppinut mies, jolla ei ollut muodollista koulutusta. Hänen kiinnostuksensa repeili moneen suuntaan, ja hän opiskeli valtavasti erilaisia asioita aina anatomiasta matematiikkaan ja veden kiertokulkuun. Täydellisyyttä tavoitteleva nero ei kuitenkaan saattanut tutkimuksiaan koskaan julkaistuun muotoon, joten tulevina vuosisatoina samat asiat piti keksiä uudelleen.

Leonardolta tilattiin useita maalauksia, mutta suurimman osan niistä hän jätti kesken. Harvoja valmistuneita taideteoksia, kuten Luolamadonna, Viimeinen ehtoollinen ja Mona Lisa, pidetään kuitenkin mestariteoksina. Kirjassa on runsaasti värikuvia Leonardon työpäiväkirjoista ja niin tutuista kuin vähän tuntemattomammistakin maalauksista.

Paksuudestaan huolimatta kirja ei ole kuiva, vaan Leonardon elämä jaksaa pitää otteessaan loppuun saakka. Pidin kirjasta, vaikka ihan samanlaista vaikutusta se ei tehnytkään kuin Steve Jobsin elämäkerta. Luonnollisesti on erilaista kirjoittaa 1500-luvun alussa eläneestä taiteilijasta kuin nykypäivän yritysjohtajasta. Jos maalaaminen tai mestaritaitelijan elämään perehtyminen kiinnostaa, kannattaa tarttua tähän.

— he päätyivät keskustelemaan siitä, millaista luovuus on luonteeltaan. Toisinaan se edellyttää hitautta, taukojen pitämistä, jopa viivyttelyä. Leonardo selitti, että sellainen mahdollistaa ideoiden marinoitumisen. Intuitiota tulee vaalia. ’Korostetun lahjakkaat miehet saavat toisinaan aikaan silloin, kun he tekevät vähiten työtä, sillä heidän mielensä on keskittynyt ajatuksiin, hahmotelmien täydelliseksi luomiseen, ja he voivat myöhemmin toteuttaa ne.

Subjektiivinen tuomio: ****

Walter Isaacson
Leonardo Da Vinci
Bazar 2019
624 sivua

Osta kirja Adlibriksesta*

31.7.2019
Posted by Sanna in Elämäkerrat, 0 comments