Haanpää & Rannela: Miksi en kirjoittaisi?

Kirjoittaminen on ihanaa, unelmatyö, näin voi kokemuksesta sanoa, mutta toisinaan se on myös ylitsepääsemättömän vaikeaa.

Päivi Haanpään ja Terhi Rannelan Miksi en kirjoittaisi?  ei sisällä perinteisiä oppeja juonen, maailman tai henkilöhahmojen luomiseen, vaan vertaistukea ja inspiraatiota kirjoittajilta kirjoittajille. Lyhyet luvut koostuvat pohdiskelevista esseemäisistä teksteistä ja päiväkirjamerkinnöistä.

Kirjailijat kertovat omista prosesseistaan, kirjoitus- ja ideointitaktiikoista sekä kirjoittamisen ihanuudesta ja kamaluudesta. Kaikki pidempään kirjoittamista harrastaneet tietävät, kuinka tekstin tuottaminen välillä takkuaa niin vallan mahdottomasti. Haanpään ja Rannelan innoittamana tekisi nyt mieli kokeilla ainakin pomodoro-tekniikkaa, viedä itseni taiteilijatreffeille museoon sekä lähteä kirjoittajaretriittiin pois kotoa.

Epäilin ensin, löytyykö jutustelevan tyylin alta oikeasti hyödyllisiä vinkkejä, mutta tämä vei minut nopeasti mukanaan inspiroivaan maailmaan. Miksi en tosiaan kirjoittaisi? Suosittelen harrastajille ja kokeneemmillekin konkareille!

Subjektiivinen tuomio: ****+

Päivi Haanpää & Terhi Rannela
Miksi en kirjoittaisi?
Avain 2019
258 sivua

David J. Peterson: The Art of Language Invention

When I was hired to create Dothraki for Game of Thrones, I didn’t get many notes from the producers. Really there were only two things they wanted from the Dothraki language: (1) They wanted it to incorporate all the words George R. R. Martin had created in his books, and (2) they wanted it to sound harsh.

Kirjailija David J. Peterson on ammatiltaan language creator. Mikä se mahtaa olla suomeksi? Kielten luoja? Joka tapauksessa hän luo kokonaisia keinotekoisia kieliä ja saa rahaa siitä. Nettifoorumeilta lähtenyt harrastus on muuttunut työksi, kun hän on tehnyt kieliä moniin tunnettuihin tv-sarjoihin.

Tunnetuin hänen luomuksistaan on ehkäpä dothraki-kieli Game of Thrones -sarjassa. Sen hän rakensi 56:n kirjoissa käytetyn sanan pohjalta, höystettynä tuottajien toiveella että kielen pitää kuulostaa karkealta. Niinpä Daenerys Targaryenin ja kumppaneiden repliikit sarjassa eivät ole hatusta vedettyjä, vaan dothraki on kokonainen kehitetty kieli kielioppeineen ja sanastoineen. Hash yer astoe ki Dothraki?

Kirjassa The Art of Language Invention pureudutaan nimen mukaisesti keinotekoisten kielien (conlang, constructed language) luomiseen. Peterson haluaa jakaa osaamistaan nuoremmille polville. Hän käy läpi alan historiaa sekä asiat, jotka täytyy ottaa huomioon jos haluaa luoda oikeasti käytettävän, elävän kielen: äänteet, sanat, kielen kehitys ja kirjoitettu kieli.

Kirja raapaisee kutakin osiota juuri tarpeeksi syvältä, jotta esimerkiksi fonologiasta saa jonkinlaisen idean mutta aihetta tuntematon ei lopeta lukemista. Kokonaisuudessaan The Art of Language Invention tarjoaa kattavan yleiskatsauksen kielten maailmaan. Esimerkkejä käytetään paljon, osa on todellisista kielistä ja osa Petersonin omista kielistä. Lisäksi kirjassa on muutama case study, jossa pureudutaan syvemmälle Petersonin luomiin dothraki-, irathient-, high valyrian- ja castithan-kieliin.

Käy todella selväksi, ettei muutaman sanan tai lauseen heittäminen fantasiatarinaan ole vielä kielen luomista. Alan guru on tietysti J. R. R. Tolkien, joka ei luonut pelkästään useita haltiakieliä vaan kokonaisen kielikunnan.

Minulla ei riittäisi kärsivällisyys kokonaisen kielen luomiseen, mutta kielitiede kiinnostaa yleisellä tasolla. Kirja toimikin perusasioiden oppikirjana, jossa esimerkit vain olivat tavallista kiinnostavampia. Englanninkielistä tekstiä pystyi seuraamaan hyvin, kunhan keskityin. Moni asia oli tuttu jo entuudestaan, joten vain muutaman oudomman termin kanssa piti turvautua Googlen apuun. Tämä oli muuten ensimmäinen kerta, kun saksassakin esiintyvä sijamuoto datiivi selitettiin missään kunnolla! Ja olen samaa mieltä kirjailijan kanssa – German is a nightmare.

Suosittelen kirjaa erityisesti kielien kehittämisestä kiinnostuneille conlangereille, fantasia- ja scifikirjoittajille sekä kaltaisilleni nörteille, joita kielet kiinnostavat muuten vain. Kirja laajentaa ajattelua ja kutkuttaa mielikuvitusta: Mitä kaikkea kielellä voikaan tehdä ja mihin se voi taipua?

Kirja pääsee mukaan Helmet-lukuhaasteeseen 2019 kategoriassa Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoa et ole lukenut aiemmin.

Subjektiivinen tuomio: *****

David J. Peterson
The Art of Language Invention
Penguin Books 2015
292 sivua

3 hyvää opasta toimittajanaluille

Hyvä journalismi – käytännön opas kirjoittajalle
Maarit Jaakkola
Kansanvalistusseura 2013

Hyvä journalismi on nimensä mukaisesti käytännönläheinen ja asiapitoinen journalismin perusteos, joka sopii hyvin alan opiskelijoille. Käsittääkseni tätä on käytetty ainakin Haaga-Helian journalismilinjan pääsykoekirjana. Teos sisältää kattavasti asiaa toimittajan työnkuvasta, jutuntekoprosessista aina ideoinnista jutun myymiseen, tekstin rakenteesta ja journalismin arvioinnista. Kaikki pääasialliset juttutyypit saavat oman katsauksensa, ja kirja sisältää myös paljon käytännön harjoituksia. Plussaa siitä, että verkkojournalismia ja sosiaalista mediaa luonnehditaan niin yleisellä tasolla, että teksti pätee edelleen, vaikka kirja onkin jo viisi vuotta vanha.

Livenä ja läsnä – Verkon uudet juttutyypit
Terhi Upola
Art House 2018

Jos ja kun verkkojournalismiin haluaa sitten perehtyä ajanmukaisemman teoksen avulla, voi tarttua tähän. Livenä ja läsnä on käsikirja verkkotoimittajille uusien juttutyyppien maailmaan. Mitä toimittaja voi oppia tubettajalta? Miten verkkojuttu eroaa lehtitekstistä? Miten journalismia tehdään yhdessä yleisön kanssa?

Kirjassa käsitellään esimerkiksi tarinallistamista, yleisön osallistamista, toimittajan persoonan esiintuomista, videoiden hyödyntämistä, kuvajournalismia ja pelillistämistä. Jokaisesta aiheesta on sujuva teoriaosio ja lopuksi onnistuneita hankkeita  kotimaasta ja ulkomailta, sekä niiden tekijöiden haastatteluja.

Nuoren toimittajan eloonjäämisopas
Anni Lintula & Meri Valkama
Ajatus Kirjat / Gummerus 2009

Nuoren toimittajan eloonjäämisopas on puolestaan omakohtaisempi kirja, neuvoja kokeneilta journalisteilta aloitteleville toimittajille. Anni Lintula ja Meri Valkama kertovat, kuinka toimittajaksi päästään, miten saada työharjoittelupaikka ja ensimmäinen alan työpaikka, mitä tulee muistaa työsuhdetta kirjoittaessa ja miten aloitella free-uraa.

Oman osionsa saa myös jutuntekoprosessi, hyvän journalistin ominaisuudet ja ”kuolemansynnit” sekä kirjoittajana kehittyminen. Kirja sisältää paljon kirjailijoiden omia kokemuksia joista voi oppia, ja he ovat myös haastatelleet useita muita tunnettuja toimittajia. Ehdottomasti lukemisen arvoinen teos!

BONUS: Tsekkaa myös Satu Rämön ja Hanne Valtarin Unelmahommissa!