Johan Idema: How to be a better tourist

Maailman kirjat -haaste: Alankomaat
Mistä lukujonoon: 
Barcelonasta Picasso-museon museokaupasta.

Ennakko-odotukset: Lomalla sitä on aina vähän hövelimpi ostosten suhteen… Kirja oli muovikääreessä kun ostin sen, joten en pystynyt silmäilemään sisältöä tarkemmin. Tarkistin kuitenkin Goodreads-arviot etukäteen, ja ihan pommi ei ainakaan ollut kyseessä.

Vacations are made of freedom. Pure freedom. Our busy lives, full of obligations, mean that vacations may be the only times we can do whatever we want, wherever we want. So just how weird is it that we all spend that precious time doing the same things?

Juoni: How to be a better tourist jakautuu 28 lyhyeen lukuun, joista jokainen on yksi vinkki parempaan matkustamiseen. Johan Idema herättelee lukijaa miettimään, miten omasta matkasta saa enemmän irti ja miten olla parempi turisti. Kannattaa esimerkiksi fiilistellä matkaa jo ennakkoon, tavata paikallisia ihmisiä, tsekata museoiden lisäksi supermarketit, viettää aikaa yksin ja tutustua pääkaupunkien lisäksi myös toiseksi suurimpiin kaupunkeihin.

Mikä toimi:

  • Nopeasti luettava teos (paljon kuvia).
  • Sisältö ei ole maatamullistavaa, mutta saa kuitenkin ajattelemaan omia matkustustottumuksia. Miksi haluamme vältellä toisia turisteja ja teeskennellä että kohteessa ovat vain paikalliset ja me? Miksi lähdemme lomalle aina vain uusiin paikkoihin, kun toinen matka samaan paikkaan on yleensä paljon parempi? Loman idea on olla arjen vastakohta. Miksi täyttää lomapäivät kiireisellä tekemisellä, kun niin tekee kotonakin?

Mikä ei toiminut: 

  • Kirjan taitto on hieman levoton.
  • Matkustamisen ekologisuus ja ilmastovaikutukset jäävät vähemmälle huomiolle. Tosin ensimmäisessä vinkissä pohditaan, mitä jos pitäisikin vaihteeksi staycationin eli lomailisi kotona. Testattu ja toimivaksi todettu!

Subjektiivinen tuomio: ***

Kirja pääsee Helmet-lukuhaasteeseen 2019 kategoriassa Kirjassa ollaan yksin.

Johan Idema
How to be a better tourist – tips for a truly rewarding vacation
BIS Publishers 2018
128 sivua

Mia Kankimäki: Naiset joita ajattelen öisin

Maailman kirjat -haaste: Suomi
Mistä lukujonoon: 
Bookbeatista äänikirjana.

Ennakko-odotukset: Muistan, että syksyn 2018 Kirjamessuilla törmäsin tähän vähän väliä, ja ihmettelin kannen perusteella, minkälaisesta kirjasta on oikein kyse. Sen jälkeen Kankimäen kirjasta onkin saanut lukea lehdistä ja kirjablogeista oikein urakalla. Kirjastossakin on postauksen kirjoittamishetkellä yli tuhat varausta. Niinpä kiinnostuin ja aloin kuuntelemaan kirjaa Bookbeatista.

”Mitä perheetön nelikymppinen nainen voi elämällään tehdä?”

Juoni: Mia Kankimäki on 42-vuotias, lapseton ja työtön sinkkunainen. Hän toisaalta pitää vapaudestaan ja toisaalta tuntee siitä syyllisyyttä – hän on vapaa, mutta ulkopuolinen. Hän kaipaa elämälleen uutta suuntaa ja merkitystä. Niinpä Kankimäki päättää alkaa kirjoittavaksi tutkimusmatkailijaksi ihailemiensa naisten jäljissä. Näitä naisia Kankimäki kutsuu yönaisiksi, sillä heitä hän ajattelee unettomina öinä.

Kankimäki pistää siis matkatilinsä sileäksi ja lähtee menneinä vuosisatoina eläneiden rohkeiden naisten perässä Afrikkaan, Japaniin ja Italiaan. Matkakertomusten väliin on ripoteltu faktoja ja tarinoita näistä yönaisista, jotka matkailivat yksin silloin, kun naisten yksinmatkailu ei todellakaan ollut helppoa.

Ehkäpä nyt, jos koskaan olisi otettava käyttöön Karen Blixen -tili, se säästötili jolle olen vuosien ajan kerännyt rahaa unelmieni matkoja varten, niitä matkoja, joille joko uskaltaisin tai en uskaltaisi lähteä. Karen Blixen edustaa minulle paitsi tuntemattomia mantereita ja Afrikan villiä luontoa, myös esikuvallista rohkeutta.

Mikä toimi:

  • Kankimäen humoristinen ja itseironinen minäkerronta vie mukanaan. Myös kirjan lukija Kati Tamminen sopii kirjaan kuin nakutettu, ja tarinaa oli mukavaa kuunnella. Melkein tuntui, kuin itsekin olisi ollut mukana savanniretkellä ja firenzeläisessä taidemuseossa.
  • Keräämänsä materiaalin pohjalta Kankimäki maalaa värikkäät kuvat jokaisesta yönaisestaan. He olivat kaikki erilaisia ja heillä oli omat haasteensa, mutta tarinoissa on myös paljon yhtenäisiä piirteitä. Innostuin itsekin googlailemaan kirjassa mainittuja seikkailijoita, ja haluaisin lukea heidän teoksiaan, kuten Karen Blixenin Eurooppalaisena Afrikassa, Ida Pfeifferin A Woman’s Journey Round The World tai Isabella Birdin A Lady’s Life in the Rocky Mountains.
  • Kuuntelin kirjan juuri ennen kuin olin lähdössä ensimmäistä kertaa yksin viikoksi reissuun. Erittäin hyvä teos kyseiseen tilanteeseen!
  • Nyt minäkin haluan matkakirjailijaksi.

Mikä ei toiminut: 

  • Periaatteessa kirjahan kertoo etuoikeutetun ihmisen henkilökohtaisesta kriiseilystä, historiallisilla tarinoilla höystettynä. Pidän kovasti Kankimäen tyylistä kirjoittaa, mutta välillä ”kirjoittaminen ei suju, ei ole rahaa” -tyyliseen valitukseen teki mieli puuskahtaa, että no mene vaikka töihin. Jostain sitä rahaa tuntui kuitenkin aina löytyvän uusiin lentolippuihin. Toisaalta kadehdin kirjoittavan tutkimusmatkailijan vapautta.
  • Luokitellaanko tämä muuten kauno- vai tietokirjallisuuteen?

Seuraavaksi lukulistalla: Mia Kankimäen esikoisteos Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin, jossa hän jäljittää tuhat vuotta sitten elänyttä japanilaista hovinaista ja kirjailijaa Sei Shonagonia.

Subjektiivinen tuomio: *****-

Kirja pääsee Helmet-lukuhaasteeseen 2019 kategoriassa Kirja on ollut ehdolla kotimaisen kirjallisuuspalkinnon saajaksi.

Lisäys 14.6.2020: Kannattaa lukea myös Nuoren voiman kritiikki Valkoinen nainen voimaantuu – mutta mikä on hinta? Artikkeli tuo toisenlaisen näkökulman kirjaan ja pohtii  kirjailijan vastuuta.

Mia Kankimäki
Naiset joita ajattelen öisin
Otava 2018
Kesto 16 h 2 min

Kokeile Bookbeatia kuukausi ilmaiseksi ja kuuntele äänikirja* (Etu koskee uusia käyttäjiä)

Tittamari Marttinen: Lasten matkaopas Eurooppaan

Etsikää internetistä tietoa maasta ja kaupungista, sen tavoista, ruuista, historian tapahtumista ja nähtävyyksistä. Mitä erikoisuuksia siellä on? Millaisia paikkoja kuvissa on? Voiko siellä tehdä jotain sellaista, mitä ei ole tehnyt aiemmin? Kuunnelkaa paikallista musiikkia tai lukekaa yhdessä sinne sijoittuvia lastenkirjoja.

Tänä vuonna ilmestynyt Lasten matkaopas Eurooppaan on ensimmäinen lapsille suunnattu matkakirja, jonka muistan lukeneeni. Ylipäätään niitä ei taida olla suomeksi kovin paljon. Tittamari Marttisen teoksessa näkökulmahahmona kulkee nuori innostunut matkailija Lenni, joka esittelee kiinnostavia eurooppalaisia kohteita lapsen silmin.

Kirja esittelee yhteensä 18 kaupunkia 16 eri maasta. Mukana ovat tunnetuimmat pääkaupungit Lontoosta Pariisiin ja Roomaan, mutta myös hieman eksoottisempia kohteita, kuten Sarajevo, Sibiu, Reykjavik ja Valletta. Omat lukunsa ovat saaneet myös naapurimme Tallinna ja Pietari. Tukholmaa ei jostain syystä ole mukana, vaikka se kuuluu varmasti monen lapsiperheen kestosuosikkeihin.

Jokaisesta kaupungista on poimittu kiinnostavia kohteita, elämyksiä ja ruokia koettavaksi reissulla sekä esitelty paikallisia tapoja. Lapsinäkökulmasta huolimatta kirja ei ole pelkkää lelumuseota, vaan mukana on paljon kiinnostavia kohteita kaiken ikäisille. Lontoosta nostetaan esille esimerkiksi National Gallery, Sherlock Holmes-museo, vanhat kartanot, British Museum, puistot ja polkuveneily, paperikaupat, Science Museum, Natural History Museum, Covent Garden, kuuluisa jäätelöbaari, National Portrait Gallery, Britannian kansalliskirjasto, englantilainen aamiainen, Roald Dahl-museo kaupungin ulkopuolella sekä Harry Potter -studiot. Kuulostaa matkalta minun makuuni!

Opas sisältää kivat piirroskuvitukset Anne Stoltilta, mutta valokuvat ovat pääosin Colourbox.comista. Kiinnostaisi tietää, minkä verran kirjailija itse on matkustellut paikoissa. Miinusta tulee muutamasta silmään pistävästä virheestä – Barcelonan Sagrada Familiasta on tullut Sacrada Familia ja Berliinin pääkatu Unter den Linden on kirjassa Under der Lintern.

Joka tapauksessa kirja on kiva ja innostava, ja sen lukeminen herättää pahan matkakuumeen. Pidin kovasti myös näkökulmasta: Lasten matkaopas Eurooppaan kannustaa oikeasti tutustumaan matkakohteisiin ja paikalliseen elämään. Se varmasti houkuttelee lapsiakin mukaan kiinnostaviin kulttuuri- ja historiakohteisiin. Seuraavan kerran kun suuntaan itse reissuun johonkin kirjan kaupungeista, selailen taatusti tästä kiinnostavat tärpit läpi.

Ainoa mitä olisin matkailualaa opiskelleena kirjaan vielä kaivannut, on pieni herättelevä luku vastuullisesta matkailusta. Fiktiivinen Lenni-päähenkilö matkustaa ”koko ajan”, mikä on tietysti olennaista että kaikki paikat voidaan käydä läpi. Mutta millaisia ympäristövaikutuksia jatkuvalla matkustelulla oikeasti on? Mitä vaihtoehtoja on lentämiselle? Miten kuormittaa paikallista ympäristöä mahdollisimman vähän? Teema tulee olemaan vielä nykyistäkin ajankohtaisempi, kun tämän päivän lapset kasvavat.

Kirja pääsee mukaan vuoden 2018 Helmet-lukuhaasteeseen kategoriassa Entisen itäblokin maasta kertova kirja. Sainpas senkin kohdan rastittua!

Subjektiivinen tuomio: *****- 

Tittamari Marttinen
Lasten matkaopas Eurooppaan
Avain 2018
241 sivua